Ensimmäinen kirjoitus tälle sivulle ja pahoitteluni tietämättömyyttäni.
Olen ymmärtänyt, että metsäfirmojen tulokseen vahvasti vaikuttaa sellunhinta Kiinassa ja olen sitä yrittänyt sitä löytää esim. Trading Economics -sivuston kautta, mutta mielestäni sieltä löytyvä Kraft pulp ei taida olla oikea.
tämäkään ei taida olla kiinan hinta?
Esim tuolta sivulta löytyy selkeä päivän tasainen hintakäyrä lyhytkuituiselle ja pitkäkuituiselle sellulle Kiinassa (sivun teksti on jo aika vanhaa). Hinnat eivät ole vertailukelpoisia esim Euroopan markkinoihin, mutta mielestäni käyrien suunnat “kertovat jotakin”.
Lähetin tämän noin 10 pv sitten tälle sivulle.
Sellussa ei ole vallihautaa?
Kilpailukykyinen tehdas vaatii miljardi-investoinnin - ja lisäksi sitä pitäisi sitten osata ajaa. Keittoon tarvittava puu pitää saada jostain. Polkaiseppa tyhjästä käyntiin puunhankintaorganisaatio. Sellutehdas tarvitsee pyöriäkseen valtavat määrät puhdasta vettä ja energiaa. Raaka-aineen kuljetusmatka ei voi olla liian pitkä, tai logistiikka vie suhteettoman paljon katteesta. Mitä luulet, onko olemassaolevat tehtaat rakennettu niille huonoimmille paikoille?
Ei tuo sellutehtaan pystyttäminen mitään rakettitiedettä ole. Rahaa vastaan mm. Valmet ja Andritz toimittivat niitä ihan mielellään. Suurimmilla yhtiöillä on rahaa ja resursseja hoitaa puuhankinta uusiin tehtaisiin. Vastikään esimerkiksi Suzano avasi maailman suurimman sellulinjan Brasiliaan, joten kyllä niitä pystyyn saadaan mikäli tarvetta koetaan
Eipä mitään ja tervetuloa foorumille!
Linkkisi takana on kiinan havusellufutuuri paikallisessa valuutassa. Tämä on hieman ei asia kuin fyysisen markkinan hintataso. Suuntaa antavana lähteenä tuota voi kuitenkin näyttää. Fyysiseltä markkinalta hintadataa ei oikein ilmaiseksi irtoa ja meilläkin on käytössä kaupallinen palvelu, joka toimittaa muun muassa hintatietoa. Tällä hetkellä havusellutonni vaihtaa omistajaa noin 770 dollarin hintaan Kiinassa ja Euroopassa spot-markkinanan hintataso on suunnilleen sama. Listahinta on tosiaan härskit 1500 taalaa tonnilta, mutta tuota ei käytännössä kukaan oikeasti maksa.
Lokiksen kanssa samaa mieltä sellun vallihaudasta (toki perusteollisuuden mittakaavassa). Suomeenkin tehtaita väläyteltiin ainakin Kuopioon, Kemijärvelle, Paltamoon ja ehkä vielä jonkin Pohjanmaalle (Haapajärvi?) ties minkä yhtiöiden toimesta vuosikymmenen vaihteen hyvän syklin ja löysän velkarahan aikoina, mutta vähemmän yllättäen hankkeet jäivät sinne vallihautaan. Vallihaudan sisäpuolella olevat vakiintuneet toimijat (Suzano maailman suurimpana selluyhtiönä kuuluu luonnollisesti tähän porukkaan) toki ajoittain investoivat, mutta keskimäärin kysyntä/tarjonta-dynamiikka sellussa on toistaiseksi pysynyt keskimäärin terveenä. Viime aikoinakin uusia tehtaita on valmistunut kiivaasti ja kapasiteettia etenkin lyhytkuitupuolella on hetkellisesti liikaa, mutta toisaalta seuraavat reilut pari vuotta tulevat olemaan hiljaisempia uusien tehtaiden starttien osalta ja jossain piiput myös kylmenevät sekä taloudellisista että tehtaiden elinkaarien päättymiseen liitännäisistä syistä.
Taivekartonkitehtaat ovat kyllä valtaosin olleet “perinteisesti” integroimattomia muuhun kuin mekaanisen/ kemimekaanisen massan valmistukseen, jota kuitenkin käytetäänkin enemmän kartongin valmistuksessa kuin kemiallista sellua. Ja yleisesti ottaen sellutehtaat sijaitsevat raaka-ainelähteiden äärellä - paperi- ja kartonkitehtaiden kohdalla tämä ei pidä samassa mitassa paikkaansa.
Suomessa sellun osalta integroimattomia taivekartonkitehtaita ovat Kyro, Tako, Simpele, Inkeroinen, Pankakoski - jälkimmäisen tosin valmistaessa muutakin kuin taivekartonkia eli erilaisia erikoiskartonkeja. Kyron ja Takon tehtailla ei tosin ole massan valmistusta enää ollenkaan. Vastaavasti MM Kotkamillsillä (jossa nykyisellään nimenomaan taivekartonkia valmistava kone) on kyllä sellutehdas, mutta sehän ruokkii laminaattipaperikonetta. Kotkan tehdasntegraatissa on sitten kemihierrelaitos, josta tulee massaa kartonkipuolelle.
Suomen tehtaista Metsä Boardilla Äänekoskella sellutehdas on vieressä, mutta siellä ei ole vastaavasti mekaanisen/ kemimekaanisen massan valmistusta, ja se joudutaan tuomaan Metsä Boardin BCTMP-tehtailta.
Ja edelleen Euroopassa esimerkiksi Stora Enson Forsin tehtaalla (ollen erittäin merkittävä taivekartongin valmistaja) Ruotsissa ja Holmenin Workingtonin tehtaalla UK:ssa ei ole integraatiota kemiallisen sellun osalta, kuten ei ole useammilla muillakaan tehtailla Euroopassa - Puolassa sijaitsevaa MM Groupin Kwidzynin tehdasta lukuunottamatta. Sielläkin sellutehtaan selittävät enemmänkin integraatin hienopaperikoneet.
Antti Viljakainen on tehnyt uuden yhtiöraportin Metsä Boardista. 
Toistamme Metsä Boardin vähennä-suosituksemme ja laskemme yhtiön tavoitehintamme 4,75 euroon (aik. 5,25 €). Olemme laskeneet Metsä Boardin ennusteitamme hieman viime aikojen uutisvirtaan liittyen sekä nostaneet osakkeen tuottovaatimustamme. Osake on halpa etenkin tasepohjaisesti (2024e: P/B 0,9x), mutta kartonkimarkkinoiden koventuvan kilpailun ja Pohjoismaiden rakenteellisesti kiristyneen puumarkkinan takia arvoansan riski on mielestämme ilmeinen. Näin ollen emme näe Metsä Boardin tuotto/riski-suhdetta houkuttelevana toistaiseksi.
Voisikohan energiapuuvarastojen paisuminen tuoda helpotusta kuitupuun tarjontaan ja sitä kautta hintaan, ainakin ensi talveen asti suomessa? Toki leudot talvet voivat itsessään myös rajoittaa talvikorjuumahdollisuuksia varsinkin kun enenevissä määrin puuta korjataan turvemailta
Tilapäisesti varmaankin, mutta osa energiapuusta on hakkuutähderisua, joka ei kyllä sellukattilaan kelpaa.
Lehtijuttujen ja palstan kirjoitusten perusteella kartonki- ja paperikoneet pyörivät viime vuonna 60-80% käyttöasteilla Suomessa. Silti puunhinta on aivan tapissa. Mitäköhän mahtaa tapahtua, kun kartongin ja paperin kysyntä elpyy? Lisäksi putkessa on yhä puun kysyntää lisääviä investointeja, esim SE Oulussa. Itse ajatttelen, että muutama sellutehdaskin suljettaneen lähivuosina. Kaikille ei riitä puuta järkevään hintaan, koska itänaapurista tuskin tuodaan puuta lähitulevaisuudessa.
Sanoisin että näissä kaikissa metsäyhtiöissä on ilman tuloksen muuttumistakin varaa tulla alaspäin ihan sellaiseen puoleen nykyisistä hinnoista, arvostuskertoimet perusteollisuudelle aika kovia. Monet näistä tulee helposti alas sellaiseen kolmasosaan nykyisistä hinnoista.
Historiallisesti juurikin näin, mutta mielestäni tämä ei kuitenkaan tarkoita, että selluintegraatiosta ei olisi hyötyä. Integroidut kartonkitehtaatkin voivat toki joutua kuivaamaan sellut laatusyistä, mutta energiatehokkuudessa ja ylipäänsä kiinteiden kulujen skaalautumisessa täysintegraatiosta voi olla hyötyä etenkin Pohjoismaissa, jossa tietynasteisena kilpailuhaittana on nimenomaan tuo etäisyys kartongin loppukäyttäjistä. Monet uusimmat tulokkaat (ml. esim. SE Oulu, Klabin Brasiliassa ja kiinalaiset) ovat myös täysintegroituja ja näkisin näillä pelureilla olevan ainakin käyttökatteeseen asti laskettuna kustannusetua suhteessa nykyisiin tehtaisiin johtuen sekä suuruuden ekonomiasta että laajemmasta integroitumisesta. Toki käyttökatteen alapuolella isoja investointeja tehneillä pelureilla maksettavana on isot poistot, joten mistään kunniajuoksusta kyse ei nykynäkymillä ole kenenkään vinkkelistä.
Mietitntöä tuohoun integraatti kommenttiin.
Kustannus säästöjä on varmasti, jossain vaiheessa havusellun piti mekaaninen hioke korvata, tähän ei vielä pystytty, paitsi paperissa, ja kevyissä aaltopahvilajeissa, joita nämä e-amerikan integraatit pääoisn taitaa tehdä.
Puunsaanti isolle integraatille kallistunut huomattavasti, kun aina isommalta auleelta joudutaan kuskaamaan. Ei kulje pitkät vaunu enää itärajalta täynnä havu- ja koivupuuta
Metsien miehille 
nostona Anttien keskustelu Metsä Boardista ja markkinasta ylipäänsä 
Metsä Boardin osake on halpa – etenkin tasepohjaisesti (2024e: P/B 0,9x). Mutta kartonkimarkkinoiden koventuvan kilpailun ja rakenteellisesti kiristyneen puumarkkinan takia arvoansan riski on mielestämme ilmeinen.
Aiheet:
00:00 Aloitus
00:18 Mikä tarkoittaa arvoansa?
00:58 Pääomantuotto matalalla tasolla
02:51 Markkina ei anna vetoapua
06:35 Kasvaako kartonkimarkkina yli ajan?
09:42 Metsäyhtiöiden haasteet
11:40 Kysynnän kehitys
U.S.-based International Paper is set to get EU approval for its 5.8 billion pound ($7.12 billion) purchase of UK rival DS Smith.
DS Smith, which operates in more than 30 countries, provides packaging, paper and recycling services to companies including Amazon and Unilever
Suuria liikkeitä tapahtuu, kun tosiaan viimeksi Westrock meni Smurfit Kappalle viimevuonna 11 miljardin usd hintaan viimevuoden puolella.
Naita on nyt ollut koko ajan paalla Storalla ja UPM:lla viimeisen 12kk+ aikana, mutta kertonee ettei se kysynta ole ihan heti paranemassa.
Suzano hinnankorotusyrityksessä.
In Asia, the price increase will be $20 per metric ton. For Europe and North America, the price increase will be more significant, with a rise of $60 per metric ton.
“Suzano to increase eucalyptus pulp prices in Asia, North America, and Europe”
Suzano on erittäin merkittävä ja uskottava toimija ja pidän sen hinnankorotusta tasoltaan ja ajankohdaltaan (1.2.25) uskottavana. Hyvä uutinen.
Liitän tähän taas Kiian markkinoiden päivittäisen hintakäyrän, “dominant contract” paikallisessa valuutassa. (sorry toisto, ollut jo viesteissä 3121 ja 3093). Markkinakäänne näyttäisi Kiinassa tapahtuneen 15.12.2024 sekä lyhytkuitesessa että pitkäkuisessa sellussa. Pidän merkittävänä, että pitkäkuituisessa sellussassa on nyt ylitetty vuoden 2024 huippu (5/24) ja ollaan merkittävästi yli vuodenvaihteen 23/24 tasosta (+13% paikallisessa valuutassa). Olisiko varastosopeutus ohi?
Viestissä 3114 viestissä esitetty arvostelu Euroopan listahinnalle on oikea ja relevantti, se on selvässä ristiriidassa markkinan todellisen spot-hinnan kanssa. SCA:n ilmoittamaa listahinnan korotusta Euroopassa voidaankin vain pitää mahdollisena indikaattiona markkinan suunnan kääntymisestä, ei missään tapauksessa spot hinnan nousemisesta listahinnan lähelle.
Lyhytkuituisen sellun hinta lähenee vuodenvaihteen 23/24 tasoa ja on noussut pohjasta 15/12 24 noin 6%. Ollaan edelleen kaukana vuoden 2024 huipusta, mutta Suzanon hintailmoitus luo uskoa todellisen käänteen alkamiseen.
Vielä tuon hintatiedon “dominant contract” käytöstä. En usko, että kukaan Euroopassa ja Etelä-Amerikassa lähettää sellua Kiinaan 1-2kk kuljetusmatkalle varmistamatta hintaa. Tämä tapahtuu tavalla tai tosella futuurihintojen avulla. Siksi tuo hinta vastaa mielestäni parhaiten relevanttia hintatietoa. Markkinalla on myös yleeensä volyymia.
Lyhytkuituisen sellun hinnan nousu vaikuttaa vahvasti UPM:n tulokseen.
Jutussa referoidaan OP:n aamukatsaukseen, jossa arvioidaan noita Suzanon korotuslukuja;
Kiina 20usd =4% vs sikäläinen markkina
Eurooppa 60usd=6% vs sikäläinen listahinta
US 60 usd =10% vs sikäläinen spot
Ihan kunnioitettavia lukuja jos realisoituvat
PÖRSSI: Metsäyhtiöt avasivat reippaaseen nousuun – Suzano korotti hintoja PÖRSSI: Metsäyhtiöt avasivat reippaaseen nousuun – Suzano korotti hintoja | Kauppalehti
Metsäyhtiöiden kurssireaktioiden perusteella markkina innostui Suzanon ilmoituksesta, sillä teollisuudenkin osalta varovaisen positiivista Euroopan PMI-dataa lukuunottamatta uutiset ovat muuten vähissä. Korotus tuli jossain määrin konsensuksen odotuksia aiemmin ja mielenkiintoista onkin nähdä meneekö se lopulta läpi.
Positiivisessa skenaariossa listahintojen korotus voisi peilata tosiaan suunnan käännettä. Käytössäni oleva markkinatietopalvelu tiesi kuitenkin kertoa, että länsimaissa sellun listahinnoista annetut alennukset olisivat taas (tämä on ollut viime vuosina trendinomaista kehitystä) levinneet vuoden vaihteessa ja listahintojen nostolla vaan “katettiin” tuo repeämä (ts. pidettiin hinta vakaana) ainakin havusellun osalta. Lähiviikkoina oletettavasti viisastumme asian suhteen.
Oman ymmärrykseni mukaan ainakaan suomalaiset metsäyhtiöt eivät ole lähteneet käyttämään juurikaan sellufutuureja. Lähtökohtaisesti sellulle on ostaja ja hinta tiedossa siinä vaiheessa, kun laiva tuotantomaasta kohti Kiinaa lähtee ainakin meidän metsäyhtiöidemme tapauksessa. Tämän seurauksena ainakin suomalaisten metsäyhtiöiden kvartaalin aikana saavuttama sellun hinta tyypillisesti seuraa noin kvartaalin viiveellä markkinan spot-hintojen kehitystä.
Jos näin on, niin tilanne poikkeaa paljonkin raakaöljymarkkinoista.Mediassa on ollut vuosien saatossa juttuja, ettei kapteeni tiedä välttämättä vielä määränpäätä, kun öljytankkeri lähtee lähi-idästä Itä-Aasian tai Euroopan suuntaan. Lasteja myydään matkalla ja jopa sama lasti vaihtaa omistajaa useaan kertaan matkan aikana…
Kuitenkin sellu on raaka-öljyn kaltainen bulkkituote eli riski käsiin jäämisestä on aika vähäinen, vaikka shipattaisiin omalla riskillä ilman tilausta. Mutta enpä ole mitään asiantuntija tässä.
