Jotakin kertoo sellainen detalji että ajoivat Kaipolassa jauhatusta yöllä enimmäkseen, koska yösähkö on halvempaa, korkealla sakeudella tornit täyteen. Päivällä sitten yöllä jauhettu massa laimennettuna kohti paperikonetta. Eli koittivat tällä yöajolla pitää aisoissa EOK:n (energian ominaiskulutuksen per tuottetu massatonni). Jauhatuksessahan kuluu sähköä / energiaa rivakasti, kuitujen käsittelyssä, missä koitetaan säätää paperin repäisy- ja vetolujuutta kohilleen.
Kuullostaa ihan tavanomaiselta tuotannon optimoinnilta. Sen verta hiuksia halkoisin, että EOK:hon ei tietenkään yöjauhatauksella ole mitään vaikutusta, koska sitä energiaa kuluu ihan yhtä paljon yöllä kuin päivällä. Se energianhinta voi sitten olla eri…
Tuolla yöjauhatuksen ajamisella ajatus kait oli saavuttaa lisää elinaikaa tehtaalle, mutta en ole vastaavaan törmännyt muualla. Kaikenmoisia virityksiä on tullut nähtyä Aasiassa sen kaltaisia että konesalissa vain jokatoinen valopäällä tai ei olleenkaan valaistusta konesalissa, sähköäsäästäen.
1 tykkäys
Kyllähän energiankulutuksen vähentämisellä on saatavilla etenkin sellu- ja paperiteollisuudessa erittäin merkittäviä säästöjä jopa alle 1-2 vuoden takaisinmaksuajalla. Tietenkin näiden mielekkyys voi olla koeteksella umpin liiketoiminta-alueilla jossa markkinat ns. sulavat alta. Linjojen kuluttaessa kymmenien MW teholla höyryä ja sähköä on siellä niitä low hanging fruitteja varmasti ollut tarjolla.
UPM on perinteisesti tiukalla kulukurilla investoinut nykyisiin linjoihin vähän. Liekkö miten paljon niitä hedelmiä olisi ollut poimittavissa. Saisipa itse investoitua moisilla takaisinmaksuajoilla vaikka omaan asumiseen 
Tämä oli hyvä huomio @TomiP . Patenttien vuosittainen määrä osoittaa, että t&k-panokset eivät ole menneet pelkästään nykyisten liiketoimintojen kehittämiseen.
Muutama UPM:n nettisivuillaan antama tieto T&K-toiminnasta.
- UPM:n mukaan yhtiö “käyttää yli 80 prosenttia tutkimus- ja tuotekehityspanoksistaan biopolttoaineiden, -kemikaalien ja -komposiittien sekä lääketieteen tuotteiden kehittämiseen”
- Patentit: “Uusissa liiketoiminnoissa UPM on hakenut patentit muun muassa biopohjaisille UPM BioVerno -dieselille ja -naftalle. Yhtiöllä on myös patentteja teknologioista, joilla biopolttoaineita valmistetaan puupohjaisesta mäntyöljystä. UPM on hakenut patentteja myös teknologiaan, jolla puuraaka-aineesta valmistetaan ligniinipohjaisia tuotteita. Hyvä esimerkki patenttien suojaamasta innovaatiosta on myös UPM:n GrowDex-hydrogeeli.”
Listasin vielä tähän edellä mainituista tuotteista UPM:n lyhyet tuotekuvaukset, jos aihe kiinnostaa:
-
UPM Biofuels (Parhaat vaihtoehdot fossiilisille raaka-aineille | UPM Biopolttoaineet)
- UPM BioVerno –dieseliä raakamäntyöljystä
- UPM BioVerno -nafta, tärpätti ja piki puupohjaisia vaihtoehtoja petrokemianteollisuudelle.
-
UPM Biomedicals
- biolääketieteen solukasvatukseen tarkoitetut nanoselluloosasta valmistetut GrowDex®- ja
GrowInk™ hydrogeelit (Linkki tuotesivulle) - nanoselluloosasta valmistettu FibDex® -haavanhoitosidos. (Tiedote tuotteesta)
- biolääketieteen solukasvatukseen tarkoitetut nanoselluloosasta valmistetut GrowDex®- ja
-
UPM Biofore-ratkaisuja
- UPM BioPiva™ ligniini (linkki tuotesivulle)
- BioVerno -naftasta valmistettu puupohjainen muovipinnoite kartonkisille nestepakkauksille
- täysin puupohjainen UPM Raflatac Forest Film™ -tarramateriaali
- biomuovista ja sellukuidusta valmistettu UPM Formi 3D -materiaali 3D-tulostukseen
- biohajoava ja muoviton UPM UniqueBarr™ -toimistopaperikääre
- WISA® -TopGrip Evo2 kitkapinnoitteella päällystetty koivuvaneri korvaamaan perinteiset kitkamatot
-
UPM Biocomposites -tuotteita
- UPM ProFi® puumuovikomposiitti rakentamiseen
- UPM Formi granulaatit ruiskuvalu- ja ekstruusiotuotantoon
Inderes on myös arvioinut metsäyhtiöiden t&k-menoja aiemmin v. 2018 näin: Case: Helsingin Pörssin metsäyhtiöiden tutkimus- ja kehityspanokset kestävät globaalin vertailun
17 tykkäystä
Vertailun vuoksi listasin vielä tietoja liityen Stora Enson T&K:hon ja patentteihin.
Stora Enson T&K-panostus 2017-2019
- 2017: T&K:hon 142 milj. euroa => 1,4% liikevaihdosta
- 2018: T&K:hon 149 milj. euroa => 1,4% liikevaihdosta
- 2019: T&K:hon 141 milj. euroa => 1,4% liikevaihdosta
=> esim. v. 2019 UPM käytti T&K:hon 1,18% liikevaihdosta
(UPM liikevaihto v. 2019: 10 238 milj. € ja v. 2019 T&K:hon 121 milj. €).
Kuvakaappaus Stora Enson vuoden 2019 vuosikertomuksesta s. 8.
Stora Enson patenttimäärät kasvussa
– 2017: yhtiö teki 49 patenttihakemusta ja sai yli 220 patenttia maailmanlaajuisesti
– 2018: patenttivalikoima kasvoi 56 patenttihakemuksella ja yli 324:lla maailmanlaajuisesti myönnetyllä patentilla.
– 2019: “During 2019, Stora Enso continued to strengthen its patent portfolio, with 65 priority founding patent applications filed and over 430 patents granted worldwide.” (vuosikertomus 2019, s. 8)
T&K:n osa-alueet ja innovaatio-ohjelmat
– viisi uusiutuvien materiaalien T&K:n osa-aluetta: metsätalous- ja biomassa, biopohjainen kemia, materiaalitekniikka ja design, prossessiratkaisut ja puu rakennusmateriaalina.
– Stora Ensolla on monia innovaatio-ohjelmia (www.storaenso.com/fi-fi/about-stora-enso/innovation)
Listasin tähän julkistettuja innovaatioita (tiedot edellä mainitulta sivustolta)
– Stora on jo pidempään tutkinut biokomposiittien, ligniinin ja mikrokuitusellun mahdollisuuksia:
- puukuitupohjaisten DuraSense™-biokomposiittien tuotanto alkoi Hylten tehtaalla Ruotsissa vuonna 2018. DuraSense-rakeet ovat luonnollisten puukuitujen, polymeerien ja lisäaineiden yhdistelmä, jolla saavutetaan muovin kaltainen muotoiltavuus ja puun työstettävyys.
- havusellun valmistusprosessissa erotettava ligniini (tuotesarja Lineo™ by Stora Enso) tarjoaa mahdollisuudet korvata fossiilisia raaka-aineita esimerkiksi hiilikuidussa, asfaltissa ja sementissä sekä fenoleita liimoissa ja maaleissa.
- Pakkauksien vahvistaminen ja keventäminen fibrillimuotoon avatulla selluloosalla eli nanoselluloosa (NC) tai ns. mikrofibrilloitu selluloosa (MFC, mikrokuitusellu)
- ECO TAG™ mahdollistaa RFID-tarran tulostuksen uusiutuvalle paperille ilman muovikerroksia tai haitallisia kemikaaleja.
– uusimpia T&K-hankkeita, joista on tiedotettu ovat ainakin nämä:
- kehitetään biopohjaisten hiilikuitujen valmistusta teollisuusviskoosikuituja valmistavan Cordenka Gmbh & Co KG:n kanssa. Prosessissa kehruuliuos valmistetaan jalostamalla selluloosa viskoosiksi ja sekoittamalla se ligniinin kanssa. Liuos kehrätään esiastekuiduksi, joka muunnetaan hiilikuiduksi lämmön avulla.(Tiedote)
- perusteilla pilottitehdas tuottamaan ekologista kuitupohjaista Cellufoam™-pakkausvaahtomateriaalia (tiedote)
12 tykkäystä
Ei kannata liikoja tuijotella niitä prosentteja. Tietyn rajan jälkeen tärkeintä on fokusoituminen lupaaviin tuoteaihioihin, eikä lätkiä rahoja sinne tänne
Käyttihän Nokiakin aikanaan viitisen miljardia joka vuosi tuotekehitykseen, mutta meinasi silti mennä kanttuvei
2 tykkäystä
Näinhän se on. Sijoittajaa ei lämmitä tuotekehitykseen käytetyt resurssit, jos ei saada tuloksia ja liikevaihtoa. Tulevaisuudessa vasta nähdään noidenkin edellä mainittujen hankkeiden lopputulos.
Storalla ja UPM:llä on ainakin paljon hankkeita mutta kuitenkin erottuu selvä fokusoituminen omiin vahvuuksiin. Storalla esim. ligniini ja kartonkipakkaukset ja UPM:llä biopolttoaineet.
1 tykkäys
13 tykkäystä
Katselusuositus koko pätkälle!
Sijoittajana kiinnostavaa antia oli varsinkin n. 34:20 kohdasta eteenpäin (ensin lyhyt klippi Lappeenrannan tuotekehityksestä ja sitten puhetta Kotkan mahdollisesta investoinnista). Pesonen vaikuttaa aika innostuneelta näistä uusista tuotteista 
6 tykkäystä
Toimitusjohtajan puheesta huokuu tietynlainen varmuus ja samalla nöyryys tekemistä kohtaan. Asiat pilkotaan selkeiksi ja tuodaan sitä maalaisjärkeä peliin, kuitenkin pitäen kivet taskuissa.
Omistajan korvaan kuulostaa hyvältä nämä perustelut; vallihaudan kaivaminen yrityksen ympärille korkeamman alalle tulokynnyksen avulla, investoidaan sinne mihin se on kannattavinta parhailla näkyvyyksillä sekä kokeillaan myös uutta kestävän kehityksen kannalta.
Mitä tuohon Kotkan mahdolliseen investointiin tulee, niin näkisin että on vain “win-win” -tilanne omistajalle. Kuten Pesonen mainitsi, niin liikenteen on toimittava joka päivä, vuoden ympäri. Kaikki tietynlainen toiminta ei ole hyvä pitää samassa maassa tuotanto- ja jakeluvarmuuden vuoksi (luettavissa rivien välistä keskustelussa, vrt. ajallinen/maantieteellinen hajauttaminen). Samalla tietysti kilpailukyvystä huolehtiminen, mihin maahan investointi sitten ikinä tehdäänkään.
Jos investointi tehdään Suomeen, on kilpailukyvyn oltava lähes samalla tasolla muiden vaihtoehtojen kanssa. Tällöin Suomeen syntyy uusia työpaikkoja ja luulisi vasemmiston olevan tyytyväinen (vaikka yritys tuleekin tänne riistämään etuksilla ja duunarin selkänahasta moralla euronsa osinkoihin). Onpahan annettu taas mahdollisuus uudistumalla ja pahimmassa tapauksessa todettu, että ei kannata. Toki tähän en usko, yritys johtoineen osaa huomata mahdolliset ay-konkkoilut lakkoineen ym. kannattavuuslaskelmissaan vielä, jos investointipäätös Suomeen tehdään.
Tämmöstä ajatuksen jorinaa videosta 
Tiivistys: Luotan yrityksen johtoon.
Edit: Lisäilin maltillisesti omistusta ennen valitettavaa, mutta liiketoiminnan kannalta positiivista uutista. En ehtinyt ottamaan toista erää, mutta kyllä tässä lapussa paikkoja tulee olemaan 0-3 vuoden sisällä. Uskon niin. Toki oletuksena, että investoinnit Uruguay/Saksa etenevät kuten tähänkin asti.
9 tykkäystä
Kaipolan sulkemiseen liittyvä kierrepallo on näkynyt oman työpaikan kautta.
Kierrätyspaperista Suomessa maksettava hinta on tipahtanut hieman alle puoleen 1.9 alkaen.
1 tykkäys
Pesosen vastasi mielenkiintoisella tavalla Vaherkummun kysymykseen, että miksi UPM ei ole mukana kartonkibisneksessä. Pesosen mukaan UPM ei halua olla seuraavassa ylituotantoalalla ja viittasi vastaavaan tilanteeseen, joka syntyi paperiteollisuudessa 2000-luvun alussa. Jos miettiin Storan portfoliota ja mahdollista kartonkiteollisuuden ylituotantokapasiteetin syntyä, näyttää UPM sijoitusmielessä paljon mielenkiintoisemmalta yritykseltä.
12 tykkäystä
Muistutukseksi kaikille kiinnostuneille, huomenna UPM ;n CMD
2 tykkäystä
Antilta melkoisen kattava vastaus metsäyhtiöiden syklin dynamiikasta, kannattaa sellilovelaiset lukea!
9 tykkäystä
Erinomainen tiivistys kirjan mittaisesta aiheesta. Tämänkin tekstin pohjalta voinee todeta, että UPM on toiminut varsin viisaasti viimeaikaisissa investointi- ja tehostamispäätöksissään.
1 tykkäys
Hyvä vastaus.
“Toinen käsijarru voi olla myös kustannusinflaatio (esim. puu, palkat, energia, logistiikka jne.)” Antti V
Lisäisin tuohon että kustannusinflaatio puun osalta ei välttämättä paljoa helpota. Kilpailijoita rajoitetulle metsävarannolle tulee lisää, lähinnä rakentaminen (puhumattakaan suunniteilla olevista sellutehtaista…) Yksikin iso julkinen investointi tai kerrostalo jättää jo kohtuullisen aukon. Metsänomistajille hyvä asia. Lähteet: Lähiomainen, ostaa puuta yhdelle ketjun otsikossa ja YLE.
1 tykkäys
perhanan hyvin ja täsmentävästi vastattu!
Antin kommentit UPMän cmd:stä. Tavoitehintakin nousi hieman.
7 tykkäystä