Jep. Näyttää siltä kuin yleensäkin, että Venäjältä kerrotaan jotain ylimalkaista, jota sitten tulkitaan ja ihmetellään muualla. Taitaa tarvita aikaa, että tiedetään vaikuttaako tämä jotenkin jollain aikavälillä Suomessa puuteollisuuden ostoihin.
1 tykkäys
Näin on. Venäjällä lisäksi matka päätöksestä päätöksen ratifiointiin saattaa olla kivinen, joten ei tästä uutisesta nyt suurempia johtopäätöksiä kannata varsinkaan pörssiyhtiöiden perspektiivistä vetää. Pörssiyhtiöiden kannalta kannattaa seurata tietenkin etenkin koivukuidun tilannetta, sillä se on merkittävin Venäjältä hankittu puuvirta eikä kotimarkkinoilta koivukuitua ihan helpolla idän tuontia korvaavaa määrää luultavasti löytyisi. Näin ollen koivukuidun kielto voisi olla ongelma pörssiyhtiöille, kun taas muiden virtojen osalta merkitys on vähäisempi ja/tai korvaavia virtoja on helpompi löytää.
1 tykkäys
Metsäteollisuus ry järjestää aivan kohta tiedotustilaisuuden tavoitteistaan ja toimistaan. Tilaisuutta voi seurata myös verkossa, ja verkkolähetyksen voi katsoa myös jälkikäteen.
2 tykkäystä
Oho! Sieltä tulikin sitten melko mullistava päätös: Metsäteollisuus ry sanoutuu irti keskitetyistä palkkaratkaisuista, joten jatkossa sen jäsenyritykset eli jokseenkin kaikki puuta jalostavat yritykset Suomessa neuvottelevat palkoista ja muista työehdoista suoraan oman henkilöstönsä kanssa.
Lisäys: Metsäteollisuus ry:n oma tiedote asiaan liittyen:
9 tykkäystä
Taitaa olla suoraa seurasta viime neuvottelukierroksen lakoista mekaanisessa metsäteollisuudessa.
1 tykkäys
Tämä on isoin mullistus suomalaisessa työmarkkinassa oikeastaan vuosikymmeniin, EK:n irtautuminen keskitetyistä sopimuksista oli pikkupaukku mutta tämä vastaa ydinpommia.
Popparit esiin, tänään tulee Hakaniemestä ja vasemmistohallitukselta sellaista settiä että viihdearvo on taattu.
Tämä voi oikeasti johtaa koko yleissitovuus/TES-järjestelmän murenemiseen, sillä on isoja vaikutuksia kaikkialle.
Loistava päätös sinänsä, nykytilanteessa ainoa keino päästä maailman jäykimmistä työmarkkinoista eroon oli lakkauttaa itsensä. Jos Teknologiateollisuus seuraa niin voimme nähdä ison työmarkkinakriisin ja sitten uudelta pohjalta suomalaisen teollisuuden uuden nousun.
28 tykkäystä
No ei tuo niin dramaattinen muutos ole kuin tuosta voisi lukea. Käytännössä isoissa firmoissa on omat tessit ollut jo 20 vuotta ja paperiliitto neuvottelee ne vaan yhtiöiden kanssa suoraan jatkossa. Minimityöehdoiksi jää nykyinen tes.
Esimerkiksi Nokian renkaat taitaa olla sellainen firma joka on aina neuvotellut työehtonsa suoraan metalliliiton kanssa.
Millä mielin täällä ollaan menossa kohti osavuosikatsausta?
Itse olen pohtinut ja lueskellut metsäyhtiöiden mahdollisia lyhyen ja pidemmän aikavälin näkymiä. Mielestäni korona on jopa auttanut nopeuttamaan muutosprosesseja yhtiöissä ja suunta on mielestäni pitkällä tähtäimellä hyvä. Siirtyminen paperinvalmistuksesta muihin puupohjaisiin tuotteisiin ja panostukset kartonkiin tulevat todennäköisesti kannattamaan hyvin tulevaisuudessa. Ainakin Stora Ensolla ja UPM:llä on meneillään mielenkiintoisia projekteja kuten esim. Stora Enson Oulun tehtaan muutosprosessi, Saksan biokemikaalihanke (UPM) ja Uruguayn selluhanke (UPM). Koronan aikana itseni on yllättänyt esim. UPM:n “ketteryys” ja valmius myös isoihin uudistuksiin ja ainakin itselleni luonut kuvaa, että isoakin laivaa voidaan tarvittaessa kääntää nopeasti, kun vain laivan johto on ajan tasalla. Oma luottamukseni Pesoseen UPM:n johdossa on ainakin vahva.
Toivon, että Q3 rapsa tuo hieman lisää valoa lyhyemmän ajan näkymiin. En varsinaisesti odota itse metsäsektorin tulokselta mitään suurta suuntaan enkä toiseen. Oma näkemykseni on, että metsäyhtiöiden tulevaisuus on mielenkiintoisempi kuin mitä mielikuvat ehkä saattavat olettaa. Pidänkin tämän vuoden tulosta ja raportointia ennemminkin mielenkiintoisena katsauksena yhtiöiden kykyyn reagoida vaikeisiin tilanteisiin. Luottoni metsäyhtiöihin tasaisina tuloksentekijöinä on pitkällä tähtäimellä hyvä. Omassa salkussani ne ovatkin hyvä osa salkun kivijalkaa.
9 tykkäystä
UPM, Helsinki, 6.10.2020 klo 13:05:
"Tarramateriaaleihin keskittyvä UPM Raflatac suunnittelee yksinkertaistavansa organisaatiotaan ja lisäävänsä tehokkuutta tuotannossaan ja jakelussaan. Toteutuessaan suunnitelmat vähentäisivät noin 100 tehtävää UPM Raflatacin globaalissa organisaatiossa, pääosin Euroopassa.
Lisäksi UPM pyrkii lisäämään tehokkuutta globaaleissa funktioissaan järjestämällä uudelleen ja virtaviivaistamalla toimintoja viidessä maassa. Toteutuessaan suunnitelmat vähentäisivät enintään 70 tehtävää eri funktioissa, pääasiassa Suomessa ja Saksassa.
Toiminnan tehostamista koskevat yhteistoimintaneuvottelut käynnistetään maakohtaisten käytäntöjen mukaisesti. Lopulliset päätökset tehdään neuvottelujen päätyttyä kussakin maassa. Tänään julkistettujen suunnitelmien arvioidaan tuovan toteutuessaan noin 12 miljoonan euron vuotuiset kustannussäästöt."
Kun UPM nyt on tapetilla, niin kiinnostaisi kuulla, että millaisia näkemyksiä täällä jengillä on yhtiön tulevaisuudesta? Kuinka suureksi arvioitte tuloskasvuodotuksia lähivuosille? Ja millaisia tuotto-odotuksia uskallatte tälle firmalle laittaa?
Metsäsektorista syvällisempää ennustetietoa kaipaaville suosittelen perehtymistä Luken tuoreeseen suhdannekatsaukseen ja PTT:n vielä tuoreempaan ennusteeseen. En ole PTT:n ennustetta vielä kunnolla lukenut, mutta pikaisen silmäilyn perusteella se näyttää olevan varsin samansuuntainen Luken katsauksen kanssa.
7 tykkäystä
Aalto-yliopisto sai Jane ja Aatos Erkon säätiöltä 10.5 Meur lahjoituksen bioinnovaatiokeskuksen perustamiseksi. Keskuksen tavoitteena on mm. lisätä metsä- ja maataloussektorin tuotteiden jalostusarvoa.
The forest industry accounts for about one fifth of Finland’s exports of goods. According to estimates, the value of forest and agricultural biomass in Finland could be as much as doubled by 2050 if it is used for the manufacture of products of high added value. As paper consumption decreases, wood will also be available for other products.
Metsäpuolen osalta uutisessa on mainittu sellupohjaiset tekstiilit, pakkausmateriaalit ja komposiitit.
5 tykkäystä
(UPM, Helsinki, 7.10.2020 klo 15:30 EET)
UPM juhlisti tänään Saksassa uuden sukupolven biokemikaaleja valmistavan jalostamonsa rakennustöiden virallista aloitusta peruskivenmuurauksella. Viimeisintä teknologiaa edustava biojalostamo on 550 miljoonan euron investointi sekä merkittävä virstanpylväs UPM:n strategisessa muutoksessa.
Lähelle Leipzigiä, Leunan kaupunkiin rakennettava jalostamo tuottaa täysin puupohjaisia biokemikaaleja, joilla voidaan korvata fossiilisia raaka-aineita kestävillä vaihtoehdoilla mm. muovin, tekstiilien, kosmetiikan ja teollisten tuotteiden valmistuksessa. UPM on kymmenen vuoden aikana kehittänyt tuotantoteknologiaa ja prosessia pääosin yhtiön omiin innovaatioihin perustuen, minkä lisäksi kehitystyöhön ovat osallistuneet valikoidut kansainväliset kumppanit. Biojalostamon odotetaan käynnistyvän vuoden 2022 lopussa. Syyskuussa World BioEconomy Forum myönsi UPM:n investoinnille The BioAct of the Year 2020 -tunnustuksen.
“Tästä päivästä alkaa uusi aikakausi UPM:n biomolekyylien liiketoiminnassa. Leunan biojalostamo on alku täysin uudelle, korkean lisäarvon liiketoiminnalle, joka avaa UPM:lle aivan uusia markkinoita sekä merkittäviä kasvunäkymiä”, sanoo UPM:n teknologiajohtaja Jyrki Ovaska . ”Ilmastonmuutoksen myötä monet asiakkaat vaativat vastuullisia vaihtoehtoja fossiilisista raaka-aineista valmistetuille tuotteille. UPM on sitoutunut YK:n 1,5 asteen ilmastotavoitteeseen ja innovoi jatkuvasti kestävämpiä, uusiutuvista materiaaleista valmistettuja tuotteita. Leunan biojalostamo tuo uusia mahdollisuuksia paitsi UPM:lle myös koko biotaloudelle”, Ovaska sanoo.
UPM:n biojalostamon vuotuinen kapasiteetti on 220 000 tonnia biomonoetyleeniglykolia (BioMEG) ja ligniinipohjaisia uusiutuvia toiminnallisia täyteaineita. Lisäksi biojalostamo tuottaa biomonopropyleeniglykolia (BioMPG) ja teollisia sokereita, joiden kaikkien raaka-aine on kestävästi ja paikallisesti hankittu pyökki. MEG:iä käytetään tekstiilien, muovien, PET-pullojen ja teollisten jäähdytinnesteiden valmistukseen. MPG:tä käytetään komposiittien, lääkkeiden ja kosmetiikkatuotteiden valmistukseen. Uusiutuvia toiminnallisia täyteaineita käytetään mm. monissa kumisovelluksissa, kuten autonrenkaissa ja tiivisteissä.
UPM:n puupohjaisilla biokemikaaleilla voidaan korvata öljystä, kaasusta ja kivihiilestä valmistettuja materiaaleja. Ne soveltuvat sellaisinaan olemassa oleviin tuotanto- ja kierrätysprosesseihin ja vähentävät merkittävästi lopputuotteiden hiilijalanjälkeä. Biojalostamo hankkii tarvitsemansa raaka-aineet ja palvelut paikallisesti, mikä tukee paikallistaloutta sekä on sosiaalisesti ja ympäristöllisesti vastuullista.
Biojalostamo sijaitsee Leunan teollisuuspuistossa, joka on yli satavuotisen historiansa aikana kokenut monta muutosta. Osavaltion hallitus on sitoutunut edistämään kestävää teollisuutta ja on tukenut myös UPM:ää investointiprosessissa. Osavaltion pääministeri, tohtori Reiner Haseloff toivottaa UPM:n investoinnin tervetulleeksi: ”Saksi-Anhalt kehittyy tulevaisuuden teknologioiden keskukseksi. UPM:n biojalostamo on tärkeä investointi Saksi-Anhaltin osavaltiolle, ja olen kiitollinen siitä, että UPM päätti investoida tänne. Leuna tarjoaa tällaisille investoinneille hyvin kehittyneen infrastruktuurin ja liiketoimintaympäristön.”
UPM on perustanut tontille projektitoimiston ja on nyt valmis aloittamaan rakennustyöt. Yhtiön tiukkojen terveys- ja turvallisuusohjeiden ansiosta valmistelutyöt ovat jatkuneet keskeytyksettä COVID-19-pandemian aikana.
8 tykkäystä
Tähän ei vielä kukaan tarttunut, joten heitetään jotain, josta voidaan lähteä pallottelemaan.
Useamman vuoden päähän katsottaessa tulospohjaisten ennusteiden suoraviivainen arviointi on kieltämättä aika sumeaa (ihan täyttä selkoa ei ainakaan itselläni ole millaista tulosta nykyinen UPM + nykyiset investoinnit voivat tehdä, ja millaisilla oletuksilla vallitsevasta markkinasta), mutta pohjan omalle tuotto-odotukselle olen rakentanut Antin ennusteiden päälle.
Olen mielelläni melko optimisti UPM:n suhteen, se on yllättänyt tuloskunnollaan ja tehokkuudellaan analyytikot kerta toisensa jälkeen. Esimerkin omaisesti P/E 15 kolmen euron tulokselle 2025 antaa CAGR:n ~11% + osingot ~5 p.a. päälle.
Ehkä jotain kymmenen molemmin puolin + osingot voisi perusskenaariolla olettaa. Esim sellun sykleistä ynnä muista ulkoisista tekijöistä on tosi vaikea tietenkään sanoa noin kauas.
Tämä perusoletus on mielestäni erittäin kelpo tuotto, jonka kyydissä kelpaa katsoa millaista tulos/kannattavuuspotentiaalia nämä uudet bio- ja selluinvestoinnit (etenkin ne biokemikaalit/polttoaineet yms.) pitävät sisällään. En pitäisi ollenkaan poissuljettuna, että jos/kun näihin panostetaan jatkossa aina vain enemmän, hilautuu UPM:n ROE ja yleinen tuloksen laatu pikku hiljaa ylemmäs. Tämä taas voi hyvinkin viiden vuoden päästä mahdollistaa korkeammat hyväksytyt kertoimet kuin tuo esimerkin 15. Mikäli sikäli investoinnit ovat olleet kannattavia sekä tällä saralla olisi saatavissa hyvinkin lisää kasvua kohti vuosikymmenen jälkimmäistä puoliskoa mennen.
Markkina voi aina yllättää suuntaan jos toiseen. Jos ulkoiset tekijät eivät liikaa häiritse, saatettaisi näitä tuloskasvuodotuksia alkaa diskonttaamaan jo vähän aggressiivisemmin kurssiin etukenossa hyvissä ajoin ennen niiden varsinaista realisoitumista. Toisaalta heikko talousnäkymä voi pitää painetta yllä. Ehkäpä juuri hajauteut ostot on se tulevien kvartaalien ja vuosien teema.
Itse istun rauhallisin mielin kyydissä. Pääomien suurimittaiseen menettämiseen tarvitsisi jonkin sortin mustan joutsenen, mutta toisaalta tässä on ainekset hyvinkin hienoon 2020- ja 2030-luvun suomalaiseen teollisuustarinaan (tai pikemminkin sen seuraavaan lukuun, pitkässä kirjassa 
)
20 tykkäystä
MBoard pukkas posarin
Metsä Boardin vuoden 2020 kolmannen neljänneksen vertailukelpoinen liiketulos on aiemmin arvioitua parempi
Metsä Board Oyj Pörssitiedote Sisäpiiritieto 9.10.2020 kello 9.30
Metsä Boardin, joka kuuluu Metsä Groupiin, vuoden 2020 kolmannen neljänneksen vertailukelpoinen liiketulos on yhtiön 30.7.2020 antamaa tulosohjeistusta parempi.
Tulosohjeistus Metsä Boardin tammi–kesäkuun puolivuosikatsauksessa 2020 oli: ”Metsä Boardin vertailukelpoisen liiketuloksen arvioidaan vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä heikkenevän vuoden 2020 toisesta neljänneksestä.”
Vuoden 2020 toisen neljänneksen vertailukelpoinen liiketulos oli 60,5 miljoonaa euroa. Metsä Boardin kolmannen vuosineljänneksen vertailukelpoisen liiketuloksen arvioidaan olevan noin 62 miljoonaa euroa.
Koronapandemian negatiiviset vaikutukset yhtiön liiketoimintaan ovat toistaiseksi jääneet odotettua vähäisemmiksi. Metsä Boardin ensikuitukartonkeja käytetään runsaasti elintarvike- ja lääkepakkauksissa sekä vähittäiskaupan eri pakkausratkaisuissa. Näiden tuotteiden kysyntä on pysynyt hyvänä. Metsä Boardin kartonkitoimitukset olivat kolmannella vuosineljänneksellä suunnilleen toisen vuosineljänneksen tasolla ja hinnat olivat vakaat. Kokonaiskustannukset olivat ennustettua pienemmät, ja tehtaiden syyskuun vuosihuoltoseisokeista aiheutuneet tulosmenetykset jäivät arvioidun vaihteluvälin alalaitaan. Osakkuusyhtiö Metsä Fibren, josta Metsä Board omistaa 24,9 prosenttia, tulosta paransi Kiinan sellumarkkinan piristyminen.
Metsä Board julkistaa tammi–syyskuun 2020 osavuosikatsauksen ja siihen sisältyvän neljännen vuosineljänneksen tulosohjeistuksen 29.10.2020 klo 12.00.
3 tykkäystä
Todella kova tulos Metsä Boardilta! Meidän ja konsensuksen ennusteet olivat Q3:lle Q2:n jäljiltä 42-43 MEUR:ssa, joten yli mentiin reippaasti (toki kvartaalin aikana kehitys oli suotuisaa ja ennusteisiin olisi luultavasti kohdistunut jossain määrin nousupaineita, mutta ei kuitenkaan varmasti toteuman tasolle) . Etenkin kulupuolella kehitys on ollut edelleen erittäin suotuisaa ja toki myös kartonkivolyymin ja selluliiketoiminnan kontribuutio oli odotuksia parempi.
12 tykkäystä
Metsä Boardin positiivinen varoitus on myös selvästi positiivinen signaali Stora Enson Packaging Materialsin kuluttajakartonkiliiketoiminnan kannalta. Sen sijaan Stora Enson Packaging Materialsin aaltopahvin raaka-aineita tekevän puolen en kyllä usko pärjänneen yhtä hyvin kuin Metsä Boardin lainereiden, sillä Stora Ensolla on tuotemixissä ruskeita lainereita (listahinnat laskeneet) ja kiertokuitukartonkeja (listahinnat laskeneet ja kierrätyspaperin hinta noussut). Myös UPM:n Raflatacin ja Specialty Papersin kannalta Metsä Boardin varoitus on myös ihan hyvä merkki.
Sen sijaan Stora Enson Biomaterials ja UPM:n Biorefining myyvät käsitykseni mukaan suhteessa vähemmän sellua Kiinaan kuin Metsä Board (tai siis Metsä Fibre) eikä myöskään Stora Enson sekä UPM:n selluyksiköiden tuotemix sovi vallitsevaan tilanteeseen (leveä hintaero lyhyt- ja pitkäkuidun välillä) yhtä hyvin kuin MB:n/MF:n. Näin ollen Stora Enso ja UPM eivät välttämättä saa sellusta ihan yhtä paljon potkua kuin MB. Toki myös MB:n varoituksen pääsyyt löytynevät ehdotomasti kartonkiliiketoiminnan puolelta.
18 tykkäystä
Kaipolan sulkemiseen liittyen UPM kirjaa 99 Meur rakennejärjestelykuluja Q3:lle, kassavaikutus –38 Meur (alaskirjaus 61 Meur). Kirjattu rakennejärjestelykulu on 16 Meur aiemmin arvioitua pienempi. Kassavaikutus on 17 Meur vähemmän kuin elokuussa arvioitiin. Järjestelystä aiheutuvan vuotuisen säästön UPM arvioi olevan nyt 47 Meur; elokuussa vuotuiseksi säästöksi arvioitiin 75 Meur.
1 tykkäys
Eikös nuo säästöt ja kulut koskeneet kaikkia UPM’n järjestelyjä?
Tulkitsin pörssitiedotetta niin, että nuo mainitsemani summat ovat seurausta nimenomaan Kaipolan sulkemisesta. Saatan tietysti olla väärässä. Edellisessä pörssitiedotteessa (26.8.2020) oli eritelty Kaipolan ja sitä aiemmin ilmoitettujen (Chapelle, Säynätsalo, Raflatac) järjestelyjen taloudellisia vaikutuksia.
Edit: Pörssitiedotteessa 26.8.2020 on mainittu myös Shottonin myyntisuunnitelmat ja Suomessa sijaitsevien sellu- ja metsätoimintojen sekä Specialty Papers -yksiköiden tehostamistoimenpiteet, joiden vaikutus on kaiketi otettu huomioon ko. tiedotteessa mainituissa luvuissa. Ota näistä nyt selvää… Täytyisi varmaankin kilauttaa velipojalle, joka tuntee UPM:n asiat paremmin kuin minä.
3 tykkäystä