Osakesijoittaminen

Sellulove eli Stora, UPM, Metsä jne

Pakko myöntää, että tuli UPM heitettyä mäkeen. Seireenien lailla isommat tuotto-odotukset vetivät puoleensa.

Tulee silti jatkossa seurattua tarkalla silmällä. UPM:n uusien investointien ROCE kiinnostaa, etenkin nämä biokemikaalit. Pitää tietenkin suhteuttaa alkuun kuinka pientä nämä ovat kokonaisuuteen nähden. Mutta jos tänne laitetaan pitkäjänteisesti paukkuja ja kannattavuus säilyy hyvänä, on tässä käsillä kyllä vähän Nesteen kaltainen keissi. Nestettä ei ilmiselvästi ole pitkään aikaan enää hinnoiteltu perinteisenä öljynjalostajana, toki jo jonkin aikaa uusiutuvat ovatkin tehneet suuremman osan tuloksesta. En nyt maailaile ihan yhtä hurjia tuottoja, ja tällainen transformaatio kestäisi jokatapauksessa vuosia ja vuosia. Yhtäkaikki, moni on nähnyt meistä jo tämän vierestä (osa omistajinakin), joten jos samanlaisia liemiä alkaa kattilassa kuplia, ollaan hereillä.

Isompi dippi tulisi ostettua varmasti jo nykytiedolla. Nykyinenkin kone on hienosti viritetty ja ihailen aina kuinka kovaa tulosta pystytään tekemään läpi markkinan syklien.

5 tykkäystä

Kyllä Ensolla useampi kone on, Oulussa muutetaan nyt yhtä linjaa jota juuri parhaillaan käynnistellään(toinen linja yhä optio), Varkaudessa muutettiin paperikonelinja kraftlaineriin. Samoin Imatralla valmistetaan kartonkia ilmeisesti useammallakin linjalla. Ovat siis vahvasti bisneksessä mukana.

1 tykkäys

Imatralla taidetaan valmistaa kuluttajapakkauskartonkia neljällä konelinjalla nykyään yhteensä n. 1 195 000 tonnia vuosittain. Myös Inkeroisissa on Storalla konelinja joka tuottaa n. 300 000 tonnia kartonkia.

1 tykkäys

Kysymys on vähintääkin relevantti ainakin aaltopahvin raaka-aineiden (lainerit ja fluting) osalta. Globaali aaltopahvin raaka-aineiden markkina on oli 167 miljoonaa tonnia vuonna 2019, josta 75 % on kierrätyskuitupohjaista ja loput ensikuitua. Kasvuvauhdin odotetaan olevan 3 %:n luokkaa globaalisti. Erään ei-julkisen markkinaraportin perusteella globaalisti on tulossa vuosina 2020-2022 markkinoilla uutta kapasiteettia yli 10-15 miljoonaa tonnia (valtaosa kiertokuitupohjaista, mutta myös ensikuitupuolella on ihan merkittäviä lisäyksiä). Sulkemisiakin toki tulee, mutta toisaalta aika moni iso paperikone on potentiaalisesti kustannustehokas aaltopahvin raaka-aineen tuottaja konversion kautta. Kyseisen markkinatutkimusraportin mukaan aaltopahvin raaka-aineissa nähdään globaalia ylikapasiteetti 2021-2022 eikä ajatusta yllä olevien lukujen valossa voi mielestäni ainakaan suorilta tyrmätä, vaikka verkkokauppa jyllää ja muovipohjaisia pakkauksia korvataankin. Muissa kartonkilajeissa tilanne on toki selvästi aaltopahvin raaka-aineita parempi, mutta konversioiden lähteminen käsistä on toki riski.

UPM on myös käyttänyt perusteluna ylikapasiteettiriskiä (alhainen alalle tulon kynnys), miksi eivät ole itse lähteneet konvertoimaan käyttökelpoisia paperikoneitaan aaltopahvin raaka-aineen tuotantoon. Tämän perustelun kyllä ostan varsin hyvin.

Stora Enso kävi hetkellisesti P/B 0,8x maaliskuussa, mutta Metsä Board ja UPM eivät ykköstä alittaneet. Siten metsäyhtiöt selvisivät koronakriisin synkimmistä hetkistä vähällä ja itseasiassa aggregaattina Helsingin pörssin metsäyhtiöiden P/B oli luultavasti alempana kesän 2019 aikana, kun sellun hinta haki pohjia. Finanssi- ja eurokriisien kaltaisiin reippaasti alle 1x tasoihin ei kuitenkaan ei kuitenkaan ole enää valuttu, mikä johtunee metsäyhtiöiden liiketoimintojen parantuneesta laadusta. Siten jatkossakaan vanhojen aikojen hullun halpoja hintoja ei välttämättä kannata jäädä odottamaan.

Juurikin näin. Toki kroonisista nollakoroista ja/tai negatiivisista reaalikoroista) johtuva valuaatioiden paisuminen voi nostaa P/B:tä, vaikka ROE-% ei muuttuisi. Jokaisen sijoittajan on toki arvioita, kuinka kestävää tämä olisi. Nykymaailmassa voin kuitenkin nähdä tapahtuvan tilanteen, jossa metsäyhtiön ROE-% on syklin yli edelleen noin 10 %, mutta hyväksyttävä P/B onkin 2x. Tämähän tarkoittaa toisaalta P/E lukua 20x eli 5 %:n tulostuottoa. Jos riskitön korko olisi ikuisesti 0%, niin tuostahan jäisi jokseenkin tavanomainen 5 %:n riskipreemio osakeriskille (sekä tietty valuaatioriski korko-odotuksen muuttumista vastaan).

Näinhän sen pitäisi mennä, sillä aika harva asia tosiaan viittaa siihen, että jatkossa pääomia metsäyhtiöllä sitoutuisi oleellisesti aiempaa vähemmän. Käytännön toteutuksesta näytöt ovat vielä rajallisia uusien volyymiltään merkittävien ja pitkäaikaisesti korkeakatteisten tuotteiden osalta. Myöskin pitkän ajan markkinakokoja ja kilpailuympäristöjä on vielä vaikea arvoida. Uusissa tuotteissa kilpailuahan voi tulla vähän epätavallisista suunnista, kuten kemianteollisuudesta. Lisäksi kannattavuutta liiketoiminnasta vielä pitkään valtaosan käsittävissä perinteisissä tuotteissa pitäisi pystyä puolustamaan alati kiristyvän kilpailun aikana. Metsäyhtiöidemme taloudelliset tavoitteet eivät myöskään indikoi sitä, että pääomalla olisi edellytyksiä tuottaa merkittävästi historiaa enemmän lähiaikoina vaan metsäkolmikkomme tavoittelee edelleen hyvin tavanomaista 10-13 %:n ROE-% tai ROCE-%, joka on ollut tavoitetaso suurinpiirtein niin pitkään kuin muistan (syklien yli tuokin pääoman tuottotaso on jäänyt saavuttamatta).

Ovat suurelta maksettuja sekä poistettuja ja/tai alaskirjattuja. Toki samalla paperidivisioonien osuudet konsernien sijoitetuista pääomista ovat supistuneet niin pieniksi, että korkeakaan paperiyksikön tuotto ei konsernin pääoman tuottoa erityisen voimakkaasti heilauta. Lisäksi pientäkin sijoitettua pääomaa vastaan hyvän pääoman tuoton saavuttaminen vaatii jonkun verran positiivista (raportoitua) tulosta, mikä vaikuttaa ihan riittävän hankalalta urakalta paperiyksiköille koronan takia mustunut markkinatilanne huomioiden.

En tunne yhtiötä (täytyy kuitenkin perehtyä!), mutta perinteisen liukosellun keittäminen ei viime vuosina ole ollut mikään kultakaivos. Sappin osavuosikatsauksissa on lisätietoja liukoselluliiketoiminnan kannattavuudesta.

Markkinat ovat suuret, mutta varsinaisesti tämä ei toki takaa mitään ja relevanttia osuutta markkinasta on vielä vaikea hahmottaa (perinteinen muovi on oikein käytettynä ja kierrätettynä hyvä tuote moniin sovelluksiin vielä pitkään). Kilpailijakenttäkin voi olla erilainen. Metsäyhtiöiden vahvuuksia/kilpailuetuja suhteessa esimerkiksi kemianteollisuuden yhtiöihin biomuoviliiketoiminnassa on vielä melko vaikea arvioida.

Jep, piirun. Myös velkarahan tuore hinnoittelu viittaa mielestäni tähän.

Kaikista mahdollisuuksista huolimatta olen skeptinen uskomaan, että metsäyhtiöt pystyisivät toistamaan näin 2020- tai 2030-luvulla Nesteen tempun eli saavuttamaan läpilyönnin käytännössä yksin johonkin globaalisti ripeästi kasvavaan volyymituotteeseen (ja tätä kautta lähes satumaisen pääoman tuoton ja sekä P/B arvostuksen). Maailman lienee sen verran muuttunut 15 vuodessa, että myös kilpailu jopa perinteisten toimialarajojen yli on ankarampaa, jos jollakin yhtiöllä alkavat palaset tosissaan loksahdella kohdalleen jonkin potentiaalisen tuotteen osalta.

22 tykkäystä

Poiminta OP:n aamukatsauksesta

1 tykkäys

OP:n aamukatsauksesta otettua

2 tykkäystä

Pätkä uuni tuoreesta OP:n metsäteollisuus toimialakommentista


kuva




11 tykkäystä

Pätkää Nordea aamuraportista 13.1.2021.

Tavoitehintanostot:
Stora Enso (osta) 16,50 --> 18,50
UPM (osta) 34 --> 37

image

1 tykkäys