Vertailuksi vielä Factsetin keräämä 12 analyytikon konsensusennuste (Ennusteet olivat analyytikoilta, jotka olivat päivittäneet lukuja edellisen 45 päivän aikana):
Liikevaihdon odotettiin laskevan 2 133 miljoonaan euroon vertailukauden 2447 miljoonasta
=> Toteutunut liikevaihto 2 188 miljoonaa euroa.
Vertailukelpoisen liikevoiton konsensus odotti olevan 197 miljoonaa euroa
=> Toteutunut liikevoitto oli 252 miljoonaa euroa.
Vertailukelpoisen osakekohtaisen tuloksen konsensus odotti laskevan 0,49 eurosta 0,29 euroon.
=> Toteutunut oli 0,35 euroa.
Ketjuun linkki UPM:n webcastiin:
Analyytikoille ja sijoittajille tarkoitettu englanninkielinen webcast-lähetys ja puhelinkonferenssi alkaa klo 13.15. UPM:n tulosta esittelevät toimitusjohtaja Jussi Pesonen ja talousjohtaja Tapio Korpeinen. Webcastia voivat seurata kaikki UPM:n verkkosivuilla, mutta kysymyksiä voivat esittää vain puhelinkonferenssiin osallistuvat.
Stora Enson Q4-raportti julkaistiin aamulla. Aamarissa tarkemmat kommentit. Operatiivinen tulos jäi ennusteista ja ylsi vain heikon vertailukauden tasolle. Osinko petti konsensusodotukset ja näkymätkin täyttävät korkeintaan minimivaatimustason. Epäilisin nuivahkoa vastaanottoa markkinalta.
UPM:n Communications Paper teki viime vuonna 180 MEUR:n oikaistun liikevoiton ja Stora Enson Paper -38 MEUR:n liiketappion. Vaikka Oulu oli Stora Ensolle selvä riippukivi viime vuonna, pistävät nuo numerot raapimaan päätä.
Stora Enso myös alaskirjasi Q4:llä ulkomuistista 6-7 vuotta sitten hankittua Virdiaa. Virdia kehittää (muistaakseni) puumassan sokereista uusia tuotteita erilaisten fossiilisten materiaalien korvaajaksi. Ei ole metsäyhtiölle tarjolla helppoa paraatimarssia huippukasvuihin ja -kannattavuuksiin uusien tuotteiden kanssa, vaikka potentiaalia ei toki sovi vähätellä.
Tämä on aika hankala kysymys, kun Raflatacin kaltaisessa pääomakevyessä ja monenlaisia eri tuotteita käsittävässä jalostusliiketoiminnassa tarkkaa kapasiteettia on aivan samaan tapaan vaikeampi määrittää kuin prosessipuolella. Raflatacin sijoitettu pääoma on kuitenkin nopeasti laskettuna jonkun verran yli 500 MEUR, joten 13 MEUR:n investoinnilla tuskin valtavia nousuja kapasiteettiin saadaan. Näin ollen laajennus todennäköisesti tukee Raflatacin tasaista kasvua eikä aiheuta suurempia hyppyjä myyntiin tai tulokseen. Toki skaalautuvuuden pitäisi laajennusinvestoinnissa olla kohdallaan.
Tämä on totta. En myöskään vetäisi johtopäätöksiä, että erityisesti UPM:n kohdalla on jompi kumpi analyytikoista väärässä, sillä OP:lla ja Inderesillä on havaittavissa aika selvät erot analyysikulttuureissa. OP:lla on tapana UPM:n lisäksi arvottaa myös muita perinteisiä teollisuusyhtiöitä korkeammalle esim. Huhtamäkeen ja Kemiraan suhtautuvat huomattavasti myönteisemmin kuin Inderes.
Koen asian itse niin, että OP katsoo huomattavasti pidemmälle kuin 12kk päähän tp:n kanssa, kun taas Inderes katsoo ‘vain 12kk päähän’
Tässä taas jälleen kerran hyvä esimerkki - miksi kannattaa lukea se itse analyysi eikä pelkästään tuijottaa tp/suositus. Suosittelen lukasemaan Antin viimeisimmän yhtiöraportin kahvin kera.
Tottahan se on, että UPM on suht kalliin oloinen tämänhetken tuloskykyyn nähden ja turvamarginaali investointien tuomaan tuloskasvuun on matala.
OP osakesuositukset suosittelee UPM:ää:) suositus tosiaan positiivisempi kuin Inderes.
Tuoreimmassa inderes podissa Antti sanoi, että lähivuosien nousuvara on syöty, mutta osinkovirta on tasainen. Nousuvara sijouttuu 2020-luvun puoliväliin, jos oikein kuulin.
UPM Timber suunnittelee toimenpiteitä toimintansa tehostamiseksi, kannattavuutensa parantamiseksi ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Suunnitellut toimenpiteet kohdistuvat sahojen johtamismallin uudistamiseen sekä toimitusketjun suoraviivaistamiseen. Lisäksi suunnitellaan Kaukaan sahan pientukkilinjan lakkauttamista vuoden 2021 aikana. Suunnitelman mukaan Kaukaalla keskityttäisiin jatkossa yhteen sahalinjaan. Suunnitelmissa on myös Korkeakosken sahan käyntiasteen optimointi.
UPM Timber käynnistää suunnitelmiin liittyen yhteistoimintamenettelyn. Yhteistoimintaneuvottelujen piirissä on UPM Timberin henkilöstö Suomessa, lukuun ottamatta myyntihenkilöstöä sekä Seikun ja Alholman sahojen tuotannon työntekijöitä. Arvioitu kokonaisvähennystarve on enintään 60 tehtävää.
Tämä oli yksi syy miksi palasin aikoinaan tän huippu firman kyytiin. Jyrki Hollmen ja inhimillisyys ei mahdu samaan lauseenseen. Hakaniemen ajatollahit voivat mekastaa aikansa mutta mitään suurempaa ei tule tapahtumaan.
Taitaa Ay-liikettä pelottaa.
Näen uudistuksen mahdollisuutena molemmille osapuolille. En näe mahdollisuutena, että työnantaja rupeaa yksipuolisesti sanelemana asioita. Silloin parhaimmat nostaa kytkintä.
Paikallinen sopiminen joustaa parhaiten
Paikallinen sopiminen kuuluu yhtiöillä aina puheissa. Todellisuudessa paikallista sopimista ei tapahdu. Tehtaiden paikallisjohdolla ei ole mitään valtuuksia neuvotella mistään asiasta. Eli päätökset tehdaan keskitetysti pääkonttorissa. Tämä käytäntö on suoraan UPM ja MG yhtiöiden ongelma. Tällä hetkellä porukka äänestää jaloillaan nykyistä toimintamallia kohtaan ja hakeutuu isohkolla volyymillä kilpailijoiden leipiin. 20v tätä vääntöä nyt eri pöydissä seurannut ja kokoajan mennään jäykempään suuntaan. Se ei välttämättä ole se fiksuin tapa hoitaa asiaa. Eräässä aika kriittisen tärkeässä yksikössä on nyt parin vuoden aikana ottanut lopputili lähes 20% työntekijöistä. Ja lisää lähtee. Ei tässäkään mitään ongelmaa varmaan ole, mutta työt mitä nämä henkilöt teki vaativat useiden vuosien työhistorian jotta kokemusta on tarpeeksi ottamaan töistä vastuu.
