Aivan. Tuntuu älyttömältä, että asioita ei osata tarkastella kokonaisuutena.
Olen jonkin verran seuraillut EU-keskustelua liittyen “energiataksonomiaan”, ja en ole yhtään luottavainen sen suhteen, että EU saa aikaan kokonaisuuden kannalta parhaita päätöksiä.
Mielenkiintoista myös nähdä, miten mahdollinen Vihreä kansleri Saksan ruorissa vaikuttaa voimatasapainoon ilmasto-, hiilinielu- ja energia-asioissa.
Suomen track record ei ole ollut kovin vahva, mitä tulee esim. EU:n toimiin merenkulun päästöjen vähentämisessä.
Meidän mepit ovat paljon vartijana kun näistä asioista päätetään. Toistaiseksi ovat tehneet hyvää työtä ja heille iso kiitos siitä. Ei ole helppo työ kun tietää millaisia mielikuvia metsiin ja hakkuisiin yleisesti liitetään poliitikkojenkin taholta
“Täällä Suomessa taas toimintaa on harjoitettu kestävästi jo ties kuinka kauan. Koko ajan tulee vieläpä enemmän puuta mitä istutetaan.”
Suomessa metsiä ei ole hakattu kestävästi sitten harsintajulkilausuman jälkeen 1948, jolloin kaikenlaiset harsintahakkuut käytännössä kiellettiin. Se että ns. metsien kasvu kuutioina on suurempaa kuin hakkuukuutiot, ei kerro mitään kestävyydestä. Suomessa lähes kaikki metsät on tuhottu. Puuviljelmä ei ole metsää. Suurin osa nyky “metsien” kasvusta tapahtuu taimikoissa. Suomen koko puuston rungon paksuuden mediaani on VMI aineiston mukaan 4cm.
Osaako täällä joku sanoa mistä johtuu selvästi suurentunut spreadi Storan A ja R osakesarjojen välillä, siis YTD molemmat lähes 8% vastakkaisiin suuntiin?
Tietänet sitten, että suomalaisessa metsätaloudessa on viimeisten vuosikymmenten aikana otettu huomattavia edistysaskelia, joiden avulla luontoasiat on otettu ihan eri tavalla huomioon. Esimerkiksi lahopuun määrä on lähtenyt jo kasvuun, ja esimerkinsi FSC-sertifiointi ajaa metsätaloutta alati kestävämmäksi.
Olen samaa mieltä, että istutettu metsä ei sinänsä ole “luonnollista” aarniometsää, mutta on tämä kestävähkö metsätalous nyt silti parempaa, kuin mikään kilpaileva vastine. Metsien ojitus on ollut myös merkittävä asia puuston kuutiomäärän kasvamisessa, onhan soiden osuus maastamme noin 1/3.
Tuo teksti mitä suollat on mielestäni potaskaa, jolla hämärretään ihmisten mielikuvia suomalaisesta metsätaloudesta. Joo, ongelmia on, mutta hemmetisti vähemmän, kuin oikeastaan missään muussa ihmisen toiminnassa (maatalous, plantaasit, fossiiliset ym.). Juurisyynähän lienee väestönkasvu, johon me emme oikein voi vaikuttaa.
Metsätalous on ratkaisu ilmastokriisiin ja uskon, että pikkuhiljaa kiristyvillä sertifikaateilla ja hyvin suunnitelluilla luonnonsuojelualueilla voidaan päästä melko kestävään tilanteeseen.
On myös kohtuutonta, että vuosisatoja sitten metsänsä pois hakanneet isot Euroopan maat meinaavat taas kerran päästä, kuin koira veräjästä. Suomi maksaa.
Niinhän se on, että metsissäkään määrä ei ole laatu. Laadulla metsän suhteen määrään pitää ynnätä monimuotoisuus, joka on sitä kestävää metsänhoitoa.
Paljon parempaan ollaan menossa silti.
Se että rungon mediaanipaksuus on 4 cm ei kerro siitä että metsät on hakattu pois vaan siitä että tuollaisia 4 cm paksuisia runkoja mahtuu hehtaarille jopa 100 kertainen määrä verrattuna päätehakkuukypsään metsikköön.
Hyvää hakkuut ylittävää metsän kasvua jo vuosikymmeniä. Tämä onkin Suomessa tapahtuvalle metsätaloudelle erinomaisen tärkeää, kuten myös Suomen taloudelliselle hyvinvoinnille, on kyse sitten työstä kuin etuuksista eläville, sekä kaikenlaisille välimuodoille.
Puun tilavuus metsissä näyttää nousseen 40v takaisesta 1500-> 2500 milj m3 eli jopa vajaat 70%
Vanhojen metsien osuus 40% (20% 81-120v & 20% >121v) Pohjois-Suomessa ja Etelässä 20% (15% 81-120v & 5% >121v)
Epäilemättä Pohjois-Suomen metsien ikäprofiili vaikuttaa tasapainoisemmalta
Metsien pinta-alasta näyttää vajaat 13% olevan virallisesti suojeltua, enimmäkseen Pohjois-Suomessa.
Voisi ajatella, että Etelänkin metsiä tulisi suojella enemmän, koskapa nykytilan perusteella vaikuttaa että metsät tosiaan ovat nuoria, ja toisekseen riittävän isoina alueina sehän tukisi luonnon monimuotoisuutta.
Hieman hämmästytti tuo 4cm mediaani paksuus koko Suomen puustolle! Tuo ei vastaa laisinkaan omaa kokemusta niin lähimetsistä, suvun metsistä eikä ylipäätään mistään metsästä missä liikun vuoden mittaan. Mutta kuten @Haluatko_Massimiehek totesikin, vanhoissa metsissähän on äärimmäisen vähän runkoja verrattuna juuri uudistettuun metsään.
Tosiaan kuten aiemmin todettu, lisäksi firmoilla ja metsän omistajilla on lisäksi erilaisia ohjelmia. En osaa sanoa kuinka hyviä ja vaikuttavia, mutta luulen että tilannetta parantavia.
UPM on tehnyt erikoisen ratkaisun. Se putoaa monesta vastuullisen rahan rahastosta jos alkaa toimimaan kuten kehitysmaissa ja kieltäytyy kolleektivisista sopimuksista.
Ei nyt sentään, tämä selkeä jatkumo metsäteollisuudessa. Esim. ylemmät toimihenkilöt neuvotelleet aina itse sopimuksensa. Eli ei tällä ole mitään tekemistä vastuullisuuden kanssa
Tällä logiikalla yksikään Yhdysvalloissa toimiva firma ei kuulu vastuullisiin rahastoihin, kun eivät ole siellä ratifioineet kollektiivista sopimista lainkaan.
Jos ay liike olisi ollut vähänkään kartalla niin tämäkin olisi vältetty mutta kun vuosikymmenet mennään siilipuolustuksessa niin lopputulos voi olla tämä.
Saattaa olla UPMssä työtaisteluja luvassa. Tosin jos oikein ymmärsin niin työntekijäpuolella tessit tehdään myös UPMssä ja ne neuvottelee paperiliitto.
Tässä nyt UPM testaa mikä Suomessa on mahdollista.
Sijoittajan kannalta tää on iso riski. On nimittäin Euroopassa yllättäen niin, että mitä paikallisemmin sovitaan, sitä paremmat työehdot on oltava, ja vaikka palkkaerot lisääntyy niin palkkasumma saattaa nousta. Syy: ne työntekijät lähtee oikeasti muualle, jos töissä alkaa olla paska meininki.
Tätä ei työnantajaliitoissa kovin yleisesti ymmärretä ajatella.
Eli suomeksi, poistamalla heiltä kaiken inhimillisyyden ja asentaa lohduksi Zen-koppeja, joissa voi rauhassa diilata eksistentiaalisen tyhjyyden tunteen kanssa (kuten Amazonilla).
Mitä moni ihminen ei ymmärrä, on se että esim korkeiden käyttöasteiden ylläpitäminen voi olla huomattavasti tärkempää taloudelliselta kannalta.
Onhan se harmi jos suomessa jää tehtaan käyttöaste 70% ja saksassa päästään 85%?
Paikallisella sopimisella tälläisiä päästään sopimaan paremmin, ja käyttöastetta nostettua.
