Tuossa osa totuutta, lupaavat että vuosiansiot eivät muutu mutta sen eteen tarvii tehdä ainakin 80 tuntia lisää työtä. Ja kun moni muukin asia muuttumassa mitkä ensin vievät tuloja pois noin 10.000-20.000€ / vuosi niin aika paljon saa kompensoida työtunneilla ja työaika muutoksilla, että tuon saa kurottua umpeen.
5 tykkäystä
Neuvotteluja ei ole edes aloitettu, joten vaikka tuo olisikin paperilla lähtökohta - enkä ole vakuuttunut että on - niin neuvotteluiden jälkeen se 80h onkin yhtäkkiä vain 40h tai 0h, mutta sesonkiaikaan yli meneviä tunteja tehdään joustavasti nykyistä pienemmällä ylityökorvauksella. Nuohan on niitä neuvottelukysymyksiä, joista sitten neuvotellaan kun on periaatteiden yli päästy.
1 tykkäys
Neuvoteltu esim todella tuottavassa lappeenrannan tehtaassa ja nämä esitykset sieltä joten kuinka paljon työehtojen heikennyksiä jossain muulla toimialalla.
Nyt ihan normaali ylityökorvaus, en ymmärrä miksi sitä pitäisi heikentää. Ylityöt ei muutenkaan ongelma, niitä tehdään todella vähän. Sesonki tai ei niin ei esimerkiksi paperikone tuota enempää paperia vaikka ylitöissä koko toinen vuoro auttamassa toista.
1 tykkäys
Miten vuosityöaikaa on tuossa ehdotuksessa lisätty, kun (kuten itsekin totesit) tuotantoa ei tule yhtään lisää vaikka työaikaa kuinka lisäisi? Ellei sitten TAM37 sheemaa rakenneta uusiksi siten, ettei tarvitse viidellä vuororyhmällä pyörittää…
Itse veikkaisin, että V-päivinä (vuorovapaa) pidetään koulutuksia tms. Eli ennen saatiin raha kotiin tekemättä mitään, mutta nyt tulee työtunteja.
V-päivät poistumassa ja lisätunnit voisi tulla esimerkiksi tekemällä koko kesä nelivuoro käyntiä. Eli AAIIYY–AAIIYY-- jne koko kesä, ei tuo ole inhimillistä, ihan kun vuorotyö ei olisi tarpeeksi raskasta…
On myös suunnitteilla noita koulutuspäiviä.
3 tykkäystä
Tossa on 2 vapaata välissä mutta re se nyt ole niin tärkeä. Oma uskomukseni noista vaatimuksista on vasta kuulo puheita ja kuinka jutut on levinneet saaden mukaansa kaiken maailman lisäyksiä ja huhuja. Ensin liitto suostuu 5 sopimukseen ja sitten alkavat neuvotella, ei upm noita kaikkia uhkakuvia sopimukseen saa / edes yritä. Lisää työpäiviä, helpompi lomautus ja kompensoivat lisiä palkkaan. Olen ollut umpilla töissä ja nyt metsällä, se että umpin maksamaa tuntipalkkaa pudotettaan 2e niin vasta putoavat muiden tasolle 
Ei se sen kummempaa olisi isossa kuvassa. Verotus vielä kompensoisi… Just luin liiton lehden ja paperiliiton korttikin muuttu digitaaliseksi, ei siis polttoaine alennusta teboililta, kysyin mitä teen enää koko liitossa ? Koska voisin neuvotella itse sopimukseni esimieheni kanssa helpostikin.
7 tykkäystä
Jep, tosiaan 2 vapaata aina yövuoron jälkeen, mun moka. Suurin osa ei kaipaa palkankorotusta se on varma, tärkeintä on noi työehdot. Niistä tässä kiistellään ja pitkään. Jos upm:n työehtojen heikennykset menee läpi, niin uskon että seuraavalla kierroksella moni muu yhtiö menee valtakunnansovittelijan pöytään ja saa sieltä helpolla samat ehdot.
3 tykkäystä
No tämä kuulostaa jo loogiselta. Tuolla mallilla työnantajalle syntyy oikeasti merkittävää säästöä, toisin kuin muutaman V-päivän muuttamisella koulutuspäiviksi.
Samalla vaakakupin toisella puolella työhyvinvointi ja työssä jaksaminen. Itse aina luullut että hyvinvoiva ja motivoitunut työntekijä on yhtiölle kuin yhtiölle kultaakin kalliimpi asia.
4 tykkäystä
Tappiolliseksi osoittautuneen paperintuotannon osalta olisi varmaan monta kantoa käännettävä, jotta tuotanto voisi lähteä kannattavasti käyntiin. Työehdoista sopiminen jumittaa lähinnä korvien välissä, mutta sopimista ei erityisemmin kiirehtine todennäköisesti pian alkava AKT:n lakko. Vientikanavien tukkeutuminen voi nimittäin pysäyttää myös muiden yritysten tuotannon.
Suurin ongelma voi olla viime syksynä monin kertaisiksi kallistuneet energian hinnat, joihin futuurit lupaavat keväällä vähän helpotusta, mutta ennusteet eivät ole tae niiden toteutumisesta.
Markkinaselluntuotantoon suuntaaminen paperin sijasta voisi olla UPM:lle mahdollisuus, mutta jos iso osa sellusta menee nykysin putkiselluna paperikoneille, niin investointeja tarvittaneen etenkin kuivaamokapasiteettiin, jotta sellun tuotantoa ei tarvitsisi pyörittää vajaalla kuormalla. Erityisesti Kiinaan on rakennettu paljon paperikoneita, joten voinevat hoitaa ainakin Aasian markkinat sieltä, kun saavat riittävästi sellua Etelä-Amerikasta. Erikoispaperilaatujen sopimustoimitukset lienevät toistaiseksi valttikortteja. Uhkana on sopimusten menettäminen, jos toimitukset myöhästyvät liikaa.
1 tykkäys
Lappeenrannan paperitehdas toimi ylitöiden varassa. Eli 16:sta tuntinen työpäivä oli siellä arkea.
1 tykkäys
Olisiko keissiä erottaa esim. Raflatac UPM:sta omaksi yhtiökseen? Saisi oman TES:nsä. Ja nähtäisiin, onko osakkeenomistajillekin hyvä juttu.
1 tykkäys
Biopolttoaineiden markkina on hyvin kasvava ja toistaiseksi tarjontarajoitteinen, joten nopeaan romahdukseen en jaksa biopolttoaineiden katteissa jaksa uskoa, jos/kun regulaattori ei vedä mattoa alta. Katteiden romahtaminenhan todennäköisesti vaatisi hintojen rajua pudotusta. Toki niin satumaisen kannattavaa biopolttoaineiden valmistaminen esim. Nesteelle on, että jossain vaiheessa kilpailun pitäisi kiristyä, jos kapitalismi toimii. Tässä voi kuitenkin kestää, sillä biopolttoainehankkeiden vieminen piirustuspöydältä tuotantoon on varsin pitkä ja mutkikas prosessi. Meiltä @Petri_Gostowski osaa varmaan vastata tarkemmin biopolttoaineiden kilpailu- ja kateriskeihin.
Lappeenrannan laitoksen numerothan sai muuten laskettua UPM:n raportointimuutoksen ansiosta auki viime vuodelta ja hyvää 18 %:n EBIT-% ja 25 %:n ROCE-% laitos teki viime vuonna. Toki yksikkö nautti myös erittäin hyvästä markkinatilanteesta Nesteen tavoin. Rotterdamista on vaikea sanoa vielä mitään esimerkiksi DCF-malliin kelpaavaa, kun investoinnista ei juuri tietoja ole annettu. Miljardin euron investointisummalla, puolen miljoonan tonnin kapasiteetilla ja kapeahkolla raaka-ainemixillä en usko Rotterdamin projektin yltävän Nesteen saavuttamien numeroiden tasolle. Biorefining-divisioonan 14 %:n ROCE-%:n ylittäminen ja Lappeenrannan laitoksen tulos- ja tuottotason saavuttaminen pitäisi mielestäni olla mahdollista, jos markkinadynakiikka sektorilla ei oleellisesti heikkene.
Eipä kestä! Yritän jatkossakin tehdä UPM-liven. Pienen pettymyksen puolellehan tuo raportti jäi. Perustelut onkin perjantain aamarissa.
Tätä sivuttiinkin livessä. En näe tässä yhdellekään yhtiölle nykyspekseillä isoa ongelmaa, kun koivukuitua saa edelleen tuoda. Havupuun mahdollisesti supistuva tuonti voitanee kattaa melko kivuttomasti Suomen hankintaa lisäämällä. Koivukuidun tuotantikielto sen sijaan voisi aiheuttaa ongelmia, sillä tätä virtaa ei Suomen ostoja kasvattamalla paikattaisikaan. Venäläistä koivukuitua käyttää suurella todennäköisyydellä ainakin UPM Kaukaalla ja/tai Kymillä sekä Stora Enso Imatralla. Luultavasti Metsä Fibrelläkin on koivukuidun tuontia jollekin sellutehtaalle (veikkaisin Äänekoskea). Näin ollen riskit ovat mielestäni jokseenkin samassa kokoluokassa kaikilla yhtiöillä tältä osin.
13 tykkäystä
Tuon UPM:n buojalostamon sijainnin Rotterdamin ratkaisi teknologia/raaka-aine valinta. Voi päätellä, että pääraaka-aineeksi valittiin rypsin sukuisen carinatan öljy, raaka-ainepohjaa täydentäisivät nestemäiset jäte- ja tähderaaka-aineet. Näitä ovat esimerkiksi erilaiset eläinrasvat ja käytetyt paistinrasvat.
Näin UPM tulee tuolla jalostamolla kilpailemaan täysin muiden biopolttoaineita valmistajien kanssa.
Noilla raaka-ainevalinnoilla on päivänselvää, että valinta kohdistui Rotterdamin, ei mitään järkeä kuljettaa Suomenlahden pohjukkaan satoja tuhansia litroja öljy/jäteraaka-aineita.
Kotkaan suunnitellun jalostamon raaka-aineena oli tarkoitus käyttää pääosin puubiomassapohjaisia kiinteitä tähteitä ja sivuvirtoja.
Toivottavasti raaka-ainevalinta oli oikeasti kustannusten ohjaama valinta, nyt jää tuo muissa prosesseissa syntyvä puubiomassa hyödyntämättä.
5 tykkäystä
Logiikka tämän takana ei täysin aukene minulle. Miksi UPM lähtee jalostamobisnekseen, jos sillä ei ole mitään kytköstä esim. lisäarvon tuottamiseen muun tuotannon sivuvirroista?
Mikä tahansa perinteisistä öljynjalostajista olisi voinut perustaa vastaavan biojalostamon Rotterdamiin, miksi juuri UPM?
7 tykkäystä
Tämä sama vaivaa myös minua, en ymmärrä mitä erityistä uutta UPM tähän tuo jota ei muilla ole. Sivuvirrat oli selvä tarina. Jalostamotoiminta on heidän portfoliossaan vielä varsin uusi. Aiemmin on ollut omaa niin raaka-aineissa kuin energiassa, tuossa tapauksessa ei ole kumpaakaan.
Lauritsalan oma poika ottaa kantaa tuttuun pyysingmäiseen tapaansa lakkoon, koneiden sulkemiseen ja biojalostamoinvestointiin.
En suosittele Nallelle enkä Jussille Lauritsalan Bar Miljassa tai uudenkarheassa Wanhassa pankissa vierailua ainakaan sen jälkeen, kun PK1 lakkaa puskemasta 80-luvun lopulla Erotiikan Maailmallekin kelvannutta LWC:tä.
11 tykkäystä
Itse näkisin asian siten, että UPM on hankkinut kokemusta biojalostamoista ensin kotimaan puuteollisuuden sivuvirroista. UPM ei ilmeisesti katso käytettäviä raaka-aineita ratkaisevaksi vaan liiketoiminnan tekeminen tällä sektorilla nähdään kannattavaksi investoinniksi mahdollisista raaka-aineista riippumatta.
1 tykkäys
On myös semmoinen käytännön juttu, että sellutehtaiden tuotannon sivuvirrat ei yksistään riitä suuremman biojalostamon tarpeisiin.
1 tykkäys