Voisiko olla mahdollista, että myös Kuusankosken ja Pietarsaaren sellutehtaiden kylkeen tulisi tällainen pienempi biojalostamo tulevaisuudessa? Lakko joskus päättyy ja sellutehtaiden uskon säilyvän kyllä Suomessa, vaikka painopaperit hiipuvat pois.
Yksittäisestä sellutehtaasta tulevan mäntyöljyn määrä on kohtuullisen pieni, joten en usko että tämä tulee toteutumaan. Sellulla on tulevaisuudessa todella suuret loppukäyttö mahdollisuudet, joten itse uskon että sellua tehdään Suomessa vielä pitkään.
Kotkassa oli tarkoitus käyttää biopuumassaa, jätteitä ja jonkin verran kai myös carinata.
Metsäjäte vie tilaa sitä tuskin liiemmin Rotterdamiin rahdataan…
“UPM:llä toimii Lappeenrannassa kapasiteetiltaan noin 100 000 tonnin biojalostamo, joka tuottaa uusiutuvaa dieseliä mäntyöljystä.
Kotkassa käytettäisiin eri raaka-ainepohjaa ja teknologiaa kuin Lappeenrannan biojalostamossa”
““Selvitämme useiden uusien kestävien raaka-aineiden, kuten kotimaisten metsätähteiden sekä muiden tähteiden ja jätteiden, käyttöä. Lisäksi testaamme Uruguayssa biopolttoaineiden raaka-aineeksi sopivan Brassica carinatan talviviljelykonseptia. Rypsin sukuisen carinatan öljy olisi yksi mahdollinen raaka-aine Kotkassa””
Tuo selittää paljon valintaa, jos Rotterdamin raaka-ainevirta on paljon Uruguayn peltojen varaan kaavailtu. Suomeen asti sitä ei kannata tuoda.
Onhan se paljon parempi kuin fossiilisen poltto tankissa, mutta silti peltojen käyttäminen johonkin tankkiin laitettavaan ruuantuotannon sijaan vain tuntuu mielikuvissa jotenkin hankalalle kun pellot loppuvat nopeasti kesken jos tuota aiotaan laajemmin soveltaa, ruokaakin kun halutaan. Maailmassa kuluu öljyä kuitenkin noin 100 miljoonaa tynnyriä päivässä, ja Rotterdam tuottaa vähän yli 3 miljoonaa tynnyriä vuodessa.
Paljonkohan tuo viljelytapa vaatii lannoitteita pitkäaikaisessa käytössä? Viimeaikoina on uutisoitu niiden rajuista hinnannousuista kaasun hintaan liittyen:
Saas nähdä onko PTS’ssä biojalostamon rakentaminen Uruguayhin, mikäli sieltä edullista raaka-ainetta on saatavissa. Lopputuotteen kuljettaminen kun on aika lailla taloudellisempaa kuin raaka-aineiden. Lisäksi kysyntää Etelä- ja Pohjois-Amerikassakin on.
Useimmat suomalaiset lehtipainot ovat jo yli 10 vuotta käyttäneet suurelta osin venäläistä ja osittain ruotsalaista sanomalehtipaperia. Mutta mielenkiintoinen lakkotilanne, johon toivoisin sekä yhteiskuntaa, paikallistaloutta ja pienosakkeenomistajan etua yhdistävää ratkaisua.
Tätä olen itse myös miettinyt, miksei biojalostamoa rakenneta suoraan raaka-aineen alkulähteille. Sehän tuottaisi parhaan ilmastohyödyn globaalisti. Miksi roudata Brassica carinataa Atlantin yli? Luultavasti syynä ovat riskienhallinta, monipuolinen vaihtoehtoisten raaka-aineiden hankinta ja vaikkapa lähinaapuri Brasilian (iso markkina) tullilait.
Juurikin näin. Muistan hyvin, kun Stora Enso aikanaan laittoi Varkauden tehtaan PK2 ja PK4 kiinni vuonna 2010, niin vieressä oleva Savon Paino, joka tuohon aikaan painoi mm. Hesaria ja Ilta-Sanomia, alkoi käyttää Storan ruotsalaisilta tehtailta roudattua sanomalehtipaperia.
Paperiliitto on pyytänyt töissä olevia jäseniään maksamaan 50 euroa vapaaehtoista lakkotukea jokaisesta palkastaan.
Liiton noin 13 000:sta työikäisestä jäsenestä lakko koskee runsasta 2 000:ta.
Liitto maksaa lakossa oleville avustusta 100 euroa päivässä. Tammikuun 24. päivään asti avustusta maksettiin arkipäiviltä, sen jälkeen seitsemältä päivältä viikossa. Päivässä avustuksiin kuluu siis yli 200 000 euroa.
Tänään kuulin ihmeellisen huhun, pitääköhän paikkansa? Aloitetaan helpolla kysymyksellä. Olenko ymmärtänyt oikein, että on jonkinlainen co2 kompensaatio paperikoneilla esim upm:ssä? Voisiko joku selventää asiaa miten tuo toimii, niin jatkan sitten jos on aihetta.
Pakko sanoa, että enpä usko. Mahdaako olla yhtään aiempaa esimerkkiä tälläisestä rajat ylittävästä solidaarisuudesta? Tuskin.
Saisivat nyt vaan alkaa neuvotella, sekä paperiliiton johto että UPM. Jussihan ahkerasti taas twiittaili ja lupaili, että paperikoneita ei lakkauteta sopimuskaudella, jos vaan sopu syntyy liiketoimintakohtaisella sopparilla.
