Laatunen on eläkkeellä siirtynyt konsultiksi ja maksajan mukaan tekee lausuntonsa.
Hän sanoo "– Poikkeavatko yhtiöiden tarpeet liiketoiminnoittain niin paljon toisistaan? Tuskin. Kyse on ennen kaikkea asenteista ja suhtautumisesta ammattiyhdistysliikkeeseen, Laatunen kysyy.
Yrityskohtainen työehtosopimus ja liiketoimintakohtaiset intressit ovat Laatusen mukaan haluttaessa sopimusteknisesti yhdistettävissä."
Toinen kappale vesittää ensimmaisen kappaleen todistusvoiman. Sopimusteknisesti voisi yhdistää ihan mitä vaan paitsi Venäjän antamat turvatakuut.
Toista kappaletta mukaillen eikö yrityskohtaisesti voitaisi tehdä sopimuksia yhtä hyvin. Tai ainakin neuvotella.
Suomen metsäteollisuuden perspektiivistä laadittu PTT:n suhdannekatsaus löytyy liitteenä täällä. Tässä on myös avattu Venäjän tilanteen vaikutuksia suomalaiseen metsäteollisuuteen ja suomalaisen metsäteollisuuden markkinoihin. Arviot ovat isossa kuvassa myös linjassa oman tämänhetkisen näkemykseni kanssa, joskin edessä olevien muutosten voimakkuuksien arviointi onkin sitten hyvin vaikeaa.
UPM:n johto ei jostain syytä ymmärtänyt (minkä kaikki muut tiesivät) että tämä lakko on paperiliitolle ideologinen kysymys ja jostain minulle käsittämättömästä syystä myös UPM:lle. Mielestäni UPM olisi voinut kiertää tämän ideologisen lakon yhtiöittämällä eritoimialat tytäryrityksiin jolloin paperiliiton olisi ollut vaikea olla neuvottelematta toimiala kohtaista sopimusta. Tällä lakollahan ei ole suurtakaan merkitystä UPM:n tulevaisuudelle mutta se antaa hyvän kuvan UPM:n johdosta toimia nyky maailmassa.
Kyse ei ole enää ollut toimialakohtaisista neuvotteluista, ne ammattiliittojen puolelta hyväksyttiin jo aika päiviä sitten. Kyse on siitä, että UPM halusi lähteä puhtaalta pöydältä, eli sopia kaiken uusiksi ja sisällyttää sopimiseen merkittäviä heikennyksiä aiempaan.
Olen kanssasi aivan samaa mieltä, että tässä on UPM:n johto nyt ideologisessa taistelussa, jonka hinnan maksaa osakkeenomistajat. Ne, jotka kommentoivat, että “ammattiliitolle näytettävä kaapin paikka” ovat myös ideologisessa taistossa, mistä ei pitäisi pörssiyhtiön kohdalla olla kysymys. Siellä pitäisi tehdä puhtaasti liiketoiminnan kannalta järkeviä, punnittuja ratkaisuja, eikä tämä asemasotiminen vaikuta siltä. Jos koko tuon ideologian jättää sivuun, olisiko todella UPM:lle puhtaassa rahassa kannattavampaa pitää koneet pysähdyksissä näin pitkään, vaiko kuitenkin laihempi sopu ja jatkaa liiketoimintaa normaaliin tapaan? Numerot pöytään ja osoittakoon johto, miten tällä tulee UPM:lle enemmän tulosta kuin sillä, että mentäisiin ei-heikennettävillä työehdoilla. Veikkaan, että tästä tulee suurempi lasku kuin vaihtoehdosta olisi tullut. Edelleen kuitenkin muistettava, että työntekijöiden kulut ovat aika pieni prosentti kokonaisuudesta ja sen pienen osan pienestä osasta tässä seisotetaan koko toimintaa. Pelkään pahoin, että johdolle on tullut tästä sellainen arvovaltakysynys, että ei osata perääntyä, koska on jo maksanut paljon ja oma voitto pelissä, ja siksi tämä tulee maksamaan vaan enemmän. Se taas on typerää ja kyllä, ideologista.
Henkilöstökulut on pieni osa liikevaihdosta (kuten Paperiliitto aina muistaa muistuttaa), mutta se onkin väärä vertailukohta. Vaikkapa tuloksesta henkilöstökulut on jo huomattavasti isompi osuus. Yrityksen tavoite ei ole tehdä liikevaihtoa, vaan voittoa.
Laatunen sopivasti unohtaa, että Pron lakko UPM:ssä kuihtui alkuunsa, koska toimihenkilöt ei nykymaailmassa halua lakkoilla. UPM teki lujan ratkaisun, että toimihenkilöiden kanssa neuvotellaan henkilökohtaisesti ja käytetään firman omia periaatteita. Kun toimihenkilöistä joudutaan kilpailemaan niin ei UPM voi mitään järjettömiä ehtoja sanella. Se että lakko kuihtui osoittaa että näin ajattelee suurin osa UPMn toimihenkilöistä.
Paperiliiton osalta homma ei selkeästi ole mennyt suunnitelmien mukaan ja osakkeenomistajan etu on koetuksella. Talvisota kesti 105 päivää. Se tulee lakossa täyteen pitkäperjantaina. Toivotaan, että sopu löytyy ennen sitä.
Jaahas, UPM yritti aloittaa koko viime vuoden toimialakohtaisia neuvotteluja. Edes yhteistä keskustelutilaisuutta ei saatu aikaiseksi, lakko oli jatkunut jo varsin pitkään ennen kuin päästiin neuvottelupöytään. Itse näen tämän tilanteen paitsi molemminpuolisena jääräpäisyytenä, niin erityisesti paperiliiton johdon keinona nostaa profiiliaan paperiliiton jäsenten kustantamana.
Tätä palstaa lukiessa ihmettelen monien ajatuksia että upm saavuttaisi tällä taistelulla ja tessin muutoksilla oikeasti jotain isoja kustannus säästöjä. Olisi mukava kuulla mitä teidän mielestä nämä asiat ovat, kertokaapa esimerkiksi millä muutoksilla mielestänne upm säästää 50-100 miljoonaa € / vuosi.
Tiukkaanpa olet fiksautunut tähän, että kustannussäästöt olisivat tässä keihäänkärkenä. Minun lisäkseni moni muukin on täällä jo vastannut, että kysymys on varmaankin enemmänkin liiketoimintaedellytysten luomisesta. Jos et tätä näkökulmaa halua ymmärtää, niin voisiko tämän juupas-eipäs-jänkkäämisen edes lopettaa, kun se ei kyllä nyt johda yhtään mihinkään.
Kerroppa sitten miten tämä auttaa parantamaan / luomaan noita liiketoiminta edellytyksiä.
Moni myös tätä sinunkin kantaasi täällä kirjoittaa, mutta pukekaa nyt ihan tekstiksi ne näkemänne edut tästä ja millä muutoksilla niitä luodaan.
Jos on vaadittu esim lisää työaikaa samalla vuosipalkalla niin Itse käsitän sen kyllä kustannussäästöksi…
Edelleenkin viimeisen 7 vuoden aikana taitaa yhden toimialan tulos olla miinuksella yhtenä vuotena. Itse näen että vanhallakin mallilla tehtiin kelpo tulosta ja olisi tuo yksi toimialakin ollut taas tänä vuonna plussan puolella…
Sinä fiksumpana ja ymmärtävänä varmaan kerrot minulle ymmärtämättömälle nämä asiat…
En ihan purematta niele tuota kommenttia, taitaa UPM olla ainut kolmesta isosta metsäyhtiöstä mikä ei isosti investoi suomeen. Vai onko sinulta mennyt ihan ohi esim kemin hanke, rauman saha, eikä tuo äänekoskikaan kovin vanha ole. Niissä kuitenkin samat palkat, ei heitä tuosta upm:n vuosituloista.
En tiedä, enkä ole paras asiantuntija sanomaan, mutta joskus tässä ketjussa ehkä välillä käydään sellaista samojen asioiden pyörittämistä läpi, mistä suurin osa ei ehkä pidä ja mikä ei ehkä tuo aina lisäarvoa sijoittajille. Mikäli tietynlainen keskustelu ei tuone mitään uutta ketjuun ehkä kellekään, niin sellaista ei tarvinne täällä käydä?
Tässä ketjussa on liki 1500 viestiä, eli paljon oikein hyvääkin asiaa on eri metsäyhtiöistä.
Alla on Salkunrakentajan Jorma Erkkilän juttu UPM:stä ja lakoista.
"”Emme ole toistaiseksi odottaneet UPM:lle lakoista pidempiaikaisia rasitteita, kunhan markkinaosuuden pysyviä menetyksiä tai merkittäviä mainehaittoja ei ilmene, mutta riski pysyvistä haitoista on mielestämme kuitenkin kasvanut lakkojen venyttyä.”
Viljakaisen mukaan vuoden 2020 Paperiliiton lakkoon verrattuna UPM:n liikevoittomenetykset voivat olla tällä kertaa noin kaksinkertaiset, koska sellun hinta on paljon korkeammalla kuin silloin."
Tästähän alunperin kysyinkin että mikä on se juttu millä muutoksilla compap saadaan paremmin kannattavaksi, mitä tekstimuutoksia havitellaan? Ja sekin ihmetyttää että vasta yhdelle toimialalle tullut sovintoesitys, kun compap ainoa joka tehnyt tuon yhden kerran miinusta ja muille plussaa… Eli mikä sitten muissa oikein viivyttää ratkaisua kun ilmeisesti niitä pidetään tulevaisuudessakin ihan ok bisneksinä.
Tässä on varmaan yksi ajattelun perusero. Yrityksen tuloslaskelmassa lukee yhdellä rivillä “maksetut palkat”. Kun työntekijä tekee samalla palkalla tunnin enemmän työtä, niin sillä rivillä lukee edelleen täsmälleen sama summa. Eli yritys ei ole säästänyt mitään. Sillä voi olla lisätuottoa joka tulee lisämyynnistä, mutta ei siinä firma mitään säästä. Palkkasumma on edelleen täsmälleen sama.
Pesonen toivoo (oletamme) että samalla rahalla eli kustannuksella työntekijä tekee muutaman tunnin lisää töitä. Firma ei säästä, mutta voi myydä vähän enemmän eli saa lisätuottoa. Kun katsoo noita kilpailijamaiden palkkoja, niin Pesosen pyyntö ei vaikuta kohtuuttomalta.
Se on sitten eri asia kannattaako tästä käydä talvisodan verran lakkoa, mutta ei pyyntö kohtuuton ole.
Se perus juttu vaan tässä on, että paperikoneella on tietty määrä vakansseja ja tehtaat pyörii tam37. Niin mitä hyötyä niillä lisätunneilla on? Eikai sinne kannata ukkoja pakottaa sormia pyörittämään, kun vakanssit on täynnä?
Ja se tyyli miten lisätunnit saadaan vietyä “viisaasti” niin se tarkoittaa että kesälomat tehdään 4-vuoro käyntinä. Ja se on paskaa.
Ukraina tuli siinä mielessä väliin, että energiakonsepti ratkaissee jatkossa tehtaiden sulkemisjärjestyksen. Se tehdas, joka käyttää kaasua menee kiinni (= ei Suomessa). En tunne UPMn (tai kilpailijoiden) Keski-Euroopan energiaratkaisuja, mutta palkkakustannusero ei tätä enää ratkaise (vahva oletus). Googlasin ja seuraava otsikko vuodelta 2017 tuli:
“UPM:n Schongaun ja Ettringenin vesivoimalaitosten myynti Erdgas Schwabenille saatettu päätökseen”. Tiedä sitten millainen energian ostosopimus tehty, mutta näin jälkikäteen arvioituna tuon olisi voinut ehkä jättää tekemättäkin…
Odotan UPM paperin Q1 compap tulosta innolla. Tämä keskustelu saa siitä paljon lisää virtaa. UPMn tulosta tukee päästöoikeuksien myynti, voi tukea merkittävästikin. Täysin mahdollista, että Suomessa tehty parempi tulos myymällä päästöoikeuksia kuin tekemällä paperia. Mutta isompi kysymys on millaista tulosta Keski-Euroopan tehtaat pystyvät tekemään jatkossa. Toivottavasti joku analyytikko viitsii/tajuaa kysyä puhelussa. Koska jos karkeasti kaasukustannus on tuplaantunut Q4-Q1 niin se edelleen tuplaantuu Q2. Eli ne tehtaat on kyllä aika lirissä. Mutta jos energia perustuu muuhun ratkaisuun niin voivat tehdä huipputulosta!
