Juu samaa mieltä. Tänä vuonna 1-7/22 vs 1-7/21 tippuikin graafisten papereiden kysyntä -4,6%. Eri paperilajeissa lasku oli eri suuruista, mutta yhtä lukuunottamatta kaikki laskivat. Jos kapasiteetti alkaa jäämään tyhjäksi eikä siitä ole pulaa niin aivan varmasti alkaa huutokauppa jossa tarjotaan ostajalle halpaa paperia, että tehdas saa pyöritettyä tuotantoa.
Tämä vuosi menee varmaan vielä ihan hyvin kun kapasiteettia suljettiin 3,4m tonnia 2020-2022. Nyt seuraaville vuosille 2023-2024 on ilmoitettu sulkemisia 1,6m tonnia eli kyllä se ylikapasiteetti sieltä tulee ja sitten romahtaa hinnat.
Kannattaa muistaa, että aiemmin Venäjältä tuotiin paperia Eurooppaan. Nyt tämä tuonti on käsittääkseni loppunut. Tämä hidastaa ylikapasiteetin syntyä Euroopassa vaikka kysyntä tänä vuonna taas laskeekin. Toki ylikapasiteettitilanne syntyy väistämättä ennemmin tai myöhemmin, mutta hetki siihen vielä menee. Kenties 2024.
EU päätti 6.10.2022 uusista Venäjää koskevista pakotteista
Asetetaan tuontirajoituksia uusille tuotteille, joista Venäjän federaatio saa merkittäviä tuloja. Kyseistä kieltoa sovelletaan Venäjän federaatiosta peräisin oleviin tai sieltä vietäviin tavaroihin, joihin kuuluvat muun muassa puumassa ja -paperi, tietyt koruteollisuudessa käytettävät tuotteet, kuten kivet ja jalometallit, tietyt koneet ja kemialliset tuotteet, savukkeet, muovit ja kosmetiikan kaltaiset valmiit kemialliset tuotteet asetuksen liitteiden mukaisesti.
Venäjän tuonnin korvaaminen ei kuitenkaan ole helppoa, sillä sanomalehtipaperista on pulaa Euroopassa.
Saatavuudessa on Putkirannan mukaan kuitenkin ongelmia. Edes jo luvattuja osuuksia on vaikea saada Euroopan sanomalehtipaperitehtaista. Yhtiö pyrkii kaikin keinoin varmistamaan paperituotteiden saatavuuden.
– Varastot ovat rajalliset, ja toivomme todella, että kotimainen tuotanto saataisiin nopeasti taas käyntiin, Putkiranta sanoo.
Sivustolla Norexeco on sellun hintoja. Mikäköhän näistä on ns. eukalyptus-sellu? UPM muistaakseni kertoi aikoinaan, että Del Torosin laitos pystyy tuottamaan tonnin sellua hintaan 280 dollaria. Koitan vain ymmärtää mikä on nykyisin sen markkinahinta.
Norexeco on futuuripörssi sellulle. Hinnoissa on huomattavasti enemmän volatiliteettia, kuin toteutuneissa fyysisen sellun sopimuksissa ja kaupoissa.UPM Euca on BEKP (Bleached Eucalyptus Hardwood Kraft Pulp). Sitä ei tuolta listalta kuitenkaan tuollaisena löydy, vaan se menee laajemman kategorian alle, joka on lyhytkuituiset sellut yleensä, BHKP (Bleached Hardwood Kraft Pulp). Tämä siis käsittää myös koivusellun, jota valmistetaan lähinnä pohjois-euroopassa. NBSK (Northern Bleached Softwood Kraft Pulp) taas on pohjoisen pallonpuoliskon havupuista valmistettu pitkäkuituinen havusellu. UPM valmistaa näitä kaikkia kolmea sellulajia. Yleisemmin niiden hintoja seurataan PIX-indeksillä.
Ilkka Sinervä on tehnyt artikkelin Salkunrakentajan sivuille jutun, jossa puhutaan metsäyhtiöistä ja myös konepajoista.
*Angervuo arvioi, että metsätrio saavuttaa euroissa kolmannelta vuosineljännekseltä korkeamman yhteenlasketun liikevoiton verrattuna toisen neljänneksen tasoon. *
*”Metsäyhtiöt rikkoivat jo toisella neljänneksellä miljardin euron rajapyykin yhteenlasketussa liikevoitossaan”, Angervuo laskee. *
Sellu käy kaupaksi ja yhä korkeilla hinnoilla. Valkaistun havusellun vientihinta on liikkunut noin 1 500 dollarin haarukassa eli huippulukemissa per tonni.
Pesosen ilmoitetaan lähtevän UPM:stä 2024. Mä todella pidän tällaisesta että asiat suunnitellaan hyvissä ajoin. Ja siltä osin kun on mahdollista myös tiedotetaan hyvissä ajoin. Luulisi että tällainen olisi ihan vakiokamaa miljardiyhtiöissä mutta monissa muissa nähdään jos jonkinmoista reaktiivista toimintaa ja säätöä.
Analyytikko @Antti_Viljakainen antoi kommenttinsa Jussi Pesosen tulevasta eläköitymisestä.
Arviomme mukaan erittäin kiinnostavaan strategisen kasvun vaiheeseen yli vuosikymmenen kestäneen pohjan rakennustyön jälkeen päässyt UPM kiinnostaa laaja-alaisesti hyviä päteviä johtajakandidaatteja sekä yhtiön sisältä että ulkopuolelta. Nämä lähtökohdat ja Pesosen sitoutuminen pitkähköön siirtymäaikaan huomioiden näemme UPM:llä olevan edellytyksiä tehdä hyvin hallittu toimitusjohtajan vaihdos.
@Antti_Viljakainen antoi ennakkokommenttinsa Stora Enson Q3:sta, joka julkaistaan perjantaina.
Stora Enso julkistaa perjantaina noin kello 8:30 Q3-tuloksensa, jonka odotetaan nousseen rajusti melko hyvistä vertailuluvuista pääosin yhä tulikuumana pysyneen markkinatilanteen takia. UPM:n ja Metsä Groupin positiivisten tulosvaroitusten jäljiltä myös Stora Enson Q3-numeroissa on mielestämme positiiviselle puolelle kääntyvä yllätysmomentti, mutta osakkeen kannalta katseet ovat jo ensi vuoden puolella.
Tässä on tiedote Stora Enson “pienestä” investoinnista.
Stora Enso on päättänyt investoida noin miljardi euroa Oulun tehtaan käytöstä poistetun paperikoneen muuntamiseen suuren mittaluokan kuluttajapakkauskartonkilinjaksi. Investointi tukee konsernin uusiutuvien pakkausten kasvustrategiaa lisäämällä kapasiteettia kasvavissa pakkaussegmenteissä. Tuotannon muunnetulla koneella arvioidaan käynnistyvän vuoden 2025 alkupuolella.
Stora Enso julkisti Q3-raporttinsa tänään kello 8:30. Yhtiön Q3-tulos ylitti odotetusti hyvät vertailuluvut sekä markkinaodotukset ja ylsi absoluuttisesti erinomaiselle tulostasolle. Kuluvan vuoden tuloskasvuun viitoittavan ohjeistuksensa Stora Enso toisti, mutta markkinakommenteissa sävy oli kokonaisuutena mielestämme aiempaa varovaisempi ja kommenttien perusteella jo jonkun aikaa odottamamme tulostrendin käänne on lähestymässä. Lisäksi Oulun noin miljardin euron arvoinen kartonkikonekonversio toteutuu ennakko-odotusten mukaisesti. Näkymien epävarmuuden takia emme usko raportin johtavan Stora Enson osakkeen ainakaan selvästi positiiviseen kurssireaktioon tänään.
Stora Enson osakkeessa on nähty tämän vuoden aikana vahvoja liikkeitä molempiin suuntiin, mutta keväästä asti kurssi on ollut pääosin laskusuunnassa. Tämä siitäkin huolimatta, että yhtiö on raportoinut vahvoja kvartaalituloksia vuoden aikana. Vaikka nytkin kolmannen vuosineljänneksen tulos oli pääpiirteissään positiivinen ja liiketulos ylitti ennusteet, lähti osake laskuun tulosjulkistuksen jälkeen.
"Stora Enson pitkän tähtäimen taloudelliset tavoitteet ovat:
Kasvu: > 5 % vuodessa (ilman Paper-divisioonaa)
Nettovelka/operatiivinen EBITDA: < 2,0x
Nettovelkaantumisaste: < 60 %
Operatiivinen ROCE ilman Forest-divisioonaa: > 13 %"
Asiaan sen kummemmin perehtymättä kysyn mitä vaikutustä metsäsektoriin on jos EU sotkeutuu näihin metsähommeleihin kuten on uutisoitu viimeaikoina,onko sieltä tiedossa jotain kuraa näille firmoille.Aikanaan yksi tuttu sijoittelija sanoi että jos mihinkään muuhun niin ainakin metsäosakkeisiin kannattaa sijoittaa ne säilyttää aina arvonsa ja tuottaa pitkässä juoksussa niin kauan kun puuta ja paperia käytetään.
Itse näen että suomalaisille metsäyhtiöille suurin kilpailuvaltti on juurikin tehokkaan korjuuketjun ja hajautetun metsänomistajuuden ansiosta saatava halpa ja uusiutuva raaka-aine. Näen lisääntyvän eu-säätelyn uhkana tämän ketjun kannattavalle toimimiselle joka pitkällä aikavälillä voi olla riski myös metsäyhtiöiden raaka-aineen riittävyydelle ja sitä kautta hinnalle. Lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä tuskin mitään dramaattista muutosta tulee tapahtumaan ellei eu:ssa juntata läpi joitain täysin käsittämättömiä säädöksiä.
Luulen että kuitupuun hinta suomessa tulee lähiaikoina hieman nousemaan vahvan sellun hinnan vetämänä ja siitä olisi myös pidemmällä aikavälillä hyötyä metsäyhtiöille kun saataisiin rästissä olevat harvennukset tehtyä ja metsät kasvamaan. Nythän baltiassa kuitupuusta maksetaan jo suomalaisen tukkipuun hintaa ja enemmänkin.
Viimeaikojen uudet metsävaratiedothan kertovat että metsien kasvu on suomessa hidastumaan päin jolloin valtion taholta voi tulla myös poliittista painetta hakkuiden määrän säännöstelylle kun hiilinielu ei kasvakkaan niin kuin on ajateltu.
Myös Salkunrakentaja on tehnyt jutun Stora Ensosta, jutun lukee muutamassa minuutissa.
”Uusiutuvat pakkaukset ovat jatkossakin suurin strateginen kasvualueemme. Markkinat kasvavat nyt ensimmäistä kertaa nopeammin kuin muovipohjaisten pakkausten markkinat. Nyt tehty päätös oli muita vaihtoehtoja tehokkaampi tapa hyödyntää olemassa olevia resursseja tuotteiden saattamiseksi markkinoille nopeasti ja kustannustehokkaasti. Meillä on hyvät edellytykset kasvattaa liikevaihtoamme ja markkinaosuuttamme”, sanoo Stora Enson toimitusjohtaja Annica Bresky.
“Kokonaisinvestointi on noin miljardi euroa vuosina 2022–2025. Kun koko kapasiteetti on täydessä käytössä, Stora Enso odottaa investoinnin saavuttavan Packaging Materials -divisioonan kannattavuustavoitteen eli 20 prosentin operatiivisen sidotun pääoman tuoton. Vuosittaiseksi liikevaihdoksi arvioidaan noin 800 miljoonaa euroa.”
Alla on Kauppalehden juttu tuoreesta väitöksestä siitä, miten metsäteollisuudella on varaa säästää enemmänkin energiaa. Ei maksumuuria.
Metsäteollisuudessa on tehty viime vuosikymmeninä suuria tuotannollisia rakennemuutoksia. Vanhojen paperikoneiden sulkeminen sekä uuden sellun ja kartongin tuotantokapasiteetin lisääminen ovat kuitenkin parantaneet yllättävän maltillisesti alan energiatehokkuutta, sanoo nuorempi tutkija Satu Lipiäinen Lut-yliopistosta.
”Nykyisillä tehtailla on globaalisti paljon käyttämätöntä energiansäästöpotentiaalia. Jopa 80 prosenttia Suomen metsäteollisuuden energiansäästöstä on syntynyt viime vuosikymmenen aikana pienistä parannuksista, kuten tehtaiden toiminnan optimoinnista tai yksittäisten osastojen ja laitteiden uusimisesta”, Lipiäinen kertoo tiedotteessa.
@Antti_Viljakainen on antanut ennakkokommenttinsa, kun Metsä Board julkaisee torstaina Q3-tuloksensa.
Metsä Board julkistaa torstaina noin kello 12:00 Q3-tuloksensa, jonka odotetaan olleen selvästi vahvaa vertailukautta parempi ja nykymuotoisen yhtiön kvartaaliennätys. Meidän ja markkinoiden odotuksissa on tuloskunnon lievä heikentyminen Q4:llä, mutta tietystä jäähtymisestä huolimatta suotuisana pysyneen markkinatilanteen ansiosta näemme myös mahdollisuuden, että Metsä Board ohjeistaa Q4:lle vielä vakaata tulosta. Emme tee muutoksia positiiviseen näkemykseemme Metsä Boardista. Olemme kuitenkin kohottaneet jo muiden metsäyhtiöiden tuottovaatimuksia lievästi korkojen nousun takia viime aikoina. Siten myös Metsä Boardin tuottovaatimukseemme kohdistuu nousupaineita Q3-raportin yhteydessä.
