Se että valtio on suurimpia omistajia, on itselle ainakin iso miinusmerkki.
Alemmilla portailla palkat ovat upm:m ja storan osalta taas toisinpäin.
8 tykkäystä
Tässä PVO:n omistajien jakauma Pohjolan Voiman omistajat - Pohjolan Voima
PVO:lla on osakkuus TVO:hon, jonka kautta syntyy esim. Olkiluoto kolmosen omistusosuus.
Upm on suomen 3 suurin energian tuottajan ( sähkö) eli kyllä stora sieltä osansa ostaa. Oliko 2007 kun Karvinen palkattiin storan johtoon ja sen tehtävä oli siistiä firma, silloin myytiin kiinteä omaisuus pois ja strategia muuttui. Tämä oli virhe. Taas upm osti suomesta mehtää, voimalaitoksia, osuuksia ydinvoimasta. Stora omistaa kyllä maata mutta rajan takaa Ruotsista. Eli Suomesta joutuvat ostamaan puunsa markkina hintaan. Tällöin ( 2007) paperijätit lähtivät kulkemaan eri polkuja ja ei niitä oikein enää voi verrata keskenään.
Ainut mikä investoi Suomeen on metsä mutta grouppiin ei voi sijoittaa paitsi maanomistajat.
Näillä luvuilla mitä umppi takoo en itse ainakaan ole vaihtamassa osakkeita Storaan ja mitä Pesosen palkkaan tulee, ainahan sitä on kritisoitu mutta onhan umpilla kova johto ollut ja sen pitäminen firmassa maksaa.
Venäjän pakotteet taas vaikuttivat moneen firmaan. Esim koivusellun valmistus loppui, pelletti tuotanto kyykkäs. Monella tehtaalla rajan pinnassa loppui halvemman puu raaka-aineen saanti.
12 tykkäystä
Oletko miettinyt SE:n riskiä kartonkipuolella? Kokoajan paperikoneita muutetaan ja uusia tehtaita pystytetään tekemään kartonkeja. Vaikka kartongin tarve kasvaakin (ainakin vielä) vuosittain, voi tulevaisuudessa kartongin katteet olla koetuksella.
5 tykkäystä
Tätä UPM:n johtokin sanonut kun kysytty miksei ne muuta koneita tekemään kartonkia. Vastaus on ollut että kohta on se hetki käsillä kun on reilusti yli kapasiteettia kartonki puolella.
4 tykkäystä
Tässä UPM:n johto on ollut viisas. On parempi investoida liiketoimintoihin, joissa on korkea alalletulokynnys (biopolttoaineet, biokemikaalit yms). Kilpailua vähemmän.
Paperikoneen kääntö kartonkiin on se helppo ratkaisu, mutta altistaa raakaan hintakilpailuun. Kartonkikoneita nousee ympäri Eurooppaa. Vähän kuin paperikoneita aikanaan.
14 tykkäystä
Oliko sulla laittaa listaa metsävarallisuudesta? Missä päin ja paljon sitä on.
1 tykkäys
Kaikkea ei saa kaupan hyllyltä. Esim UPM aloitti biodieselin kehittämisen vuonna 2006 ja laitos käynnistyi vasta vuonna 2014.tutkimusta tarvittiin paljon. Voi jopa olla patentteja, jotka vaikeuttavat kilpailijoiden toimia.
Varmasti Storakin hyvä firma, mutta valintani salkkuuni oli UPM.
24 tykkäystä
UPM tekee arvoa tuotantonsa sivuvirroista.
5 tykkäystä
https://www.ely-keskus.fi/documents/10191/43395817/Tuominen+Lauri+BioBAT+28042021.pdf/bccd3af2-56dc-7f67-6ce1-ac3ec80f4a65?t=1619772274495
Tislaamalla tulee vaikka mitä jakeita. Ja vetyä nuo jotkin jalosteet näköjään tarvitsee myös.
2 tykkäystä
Puun käyttäminen nestemäisten polttoaineiden raaka-aineeksi on kyllä tosiaan hyvän raaka-aineen haaskaamista. Jalostusarvo monessa muussa käytössä on paljon suurempi. Siis silloin kun puhutaan jostain muusta kuin risuista.
Vaan taisi kyllä mennä enemmän tai vähemmän pieleen jokseenkin kaikki yli 10 vuotta sitten innolla julkistetut ruohot ja levätkin. Ainoa määrältään riittävä raaka-aine taitaa olla turve, joka on taas poliittisilla syillä julistettu pannaaan.
2 tykkäystä
Stora Enso näyttää (vihdoin) saavan kunnolla oman tulevaisuustuotteensa tuotantoon ja markkinoille. Kuumille sähköautomarkkinoille. Odotetaan mielenkiinnolla, syntyykö tästä yhtiölle uusi terävä syömähammas.
Onko jollain näkemystä ligniinin menestymisestä markkinoilla?
”Vielä tämän vuoden puolella kuultaneen, että Stora Enso rakentaa ensimmäiset kovahiiltä valmistavat varsinaiset tehtaat. Tuotteelle on annettu nimeksi Lignode.
Ensin rakennetaan kaksi tehdasta, jotka tuottavat yhteensä 35 000 tonnia kovahiiltä. Vuoteen 2030 mennessä tuotanto on tarkoitus kasvattaa 80 000–100 000 tonniin. Lignode-liiketoiminnan liikevaihdon uskotaan nousevan miljardiin euroon.
Se vaatii myös uuden ligniinin valmistuskapasiteetin rakentamista. Sitä Stora Enso suunnittelee Ruotsiin Skutskärin sellutehtaan yhteyteen.
SUOMESSA on kaivattu viime vuosina metsäteollisuudelta erityisesti tuotteita, jotka kasvattaisivat jokaisesta kaadetusta puusta syntyvää lisäarvoa Suomen kansantalouteen.
Viime aikoina tosin jopa sellu on ollut niin kallista, että siitäkin saatava lisäarvo on ollut mojova. Se ei ole todennäköisesti pysyvää.
Tuotteiden tuomaa arvonlisää ei voi verrata vain myyntihinnan perusteella, mutta jotain se kertoo. Lehtosen mukaan Lignoden kilohinta vaihtelee 10–150 euron välillä riippuen käyttökohteesta. Sellun vientihinta oli syksyn poikkeuksellisilla huippuhinnoilla noin 0,7 euroa.
Lignode on Lehtosen mukaan hinnaltaan kilpailukykyinen synteettisen grafiitin kanssa ja erityisesti siksi, että sen ominaisuudet ovat ylivertaiset akuissa.
ISO osa Stora Enson ensimmäisten Lignode-tehtaiden tuotannosta menee sähköautoihin, koska siellä akkujen kysyntä kasvaa valtavaa vauhtia. Yhtiö on julkistanut yhteistyösopimukset muun muassa ruotsalaisen sähköautojen akkuvalmistaja Northvoltin ja norjalaisen Beyonderin kanssa.
Mutta teemme yhteistyötä käytännössä kaikkien suurimpien akkuvalmistajien kanssa.”
24 tykkäystä
@Antti_Viljakainen on kirjoitellut metsäyhtiöistä ja mm. niiden konsensusennusteista. 
Olemme tarkastelleet UPM:n, Stora Enson ja Metsä Boardin Q3-tuloskauden jälkeisiä konsensusennusteita ja niiden muutoksia. Metsäyhtiöiden konsensusennusteet vuodelle 2022 lähtivät nousemaan asteittain jo vuoden 2020 aikana, minkä taustalla oli alkuun koronakriisin rajalliseksi jäänyt vaikutus sektorin kysyntädynamiikkaan. Myöhemmin maailmantalouden ripeän kasvun myötä lähes kaikissa tuoteryhmissä erinomaiseksi kirinyt kysyntätilanne nosti yhdessä tarjonnan rajoitteiden kanssa metsäsektorin tuotteiden hinnat monissa tuoteryhmissä historiallisen korkeille tasoille. Kuluvan vuoden ennusteet jatkoivatkin reipasta nousuaan vahvojen Q3-tulosten ja Q4:n yhä hyvien näkymien takia.
7 tykkäystä
Lisätään nyt tämä eilinen tiedote koskien MB:tä tänne:
Kysymys @Antti_Viljakainen
Tiedotteessa kerrottiin, ettei nykyisiin rahoituskustannuksiin ole vaikutusta, niin millainen vaikutus tällä luokituksen nostolla on tuleviin ja suunnitelmissa oleviin investointeihin?
3 tykkäystä
8 tykkäystä
Kannatti kuunnelle tuo YLE:n pörssiohjelma “Metsäteollisuuden päivitys”. En voi olla tykkäämättä @Antti_Viljakainen hötkyilemättömästä ja maanläheisestä tyylistä, jossa eivät vilisi meemit ja raketoinnit, vaan asiat laitetaan kohdalleen isännän äänellä.
Suomalaiset metsäfirmat tekevät nyt vahvaa tulosta, mutta lähetyksessä kiinnittyi silti huomio erityisesti keskipitkän aikavälin näkymiin. Vaikka on tuote- ja aluekohtaista vaihtelua´sekä megatrendi ratsastettavana, niin alalle on tulossa uutta kilpailevaa kapasiteettia ja lujasti pitkin maailmaa.
Miten käy UPM:n, Stora Enson sekä Metsä Boardin katteiden ja EPS-arvojen tulevina vuosina? Suomen julkisuudessa saamme nähdä ja lukea hehkutuksia näiden 3 investoinneista sinne ja tänne, mutta isossa globaalissa kuvassa niin tekee moni muukin alan toimija. Oletus, että yhtiömme pärjäävät vastaisuudessakin, mutta onko isoimmat tulosjuhlat ohi juuri tänä vuonna?
Yhdestä asiasta haluaisin silti antaa ns. rakentavaa palautetta Antille. Ajankohtaisia hankkeita esim. ns. ennallistamisasetuksesta tuotiin esiin vain puun tarjontanäkökulmasta. Metsäyhtiöön sijoittaneena, metsänomistajana sekä yhdessä vaiheessa uraani ei-suomalaisen globaalin metsäjätin palveluksessa olleena näin kapea tarkastelu särähti kyllä korvaan.
Jos Suomessa ei saada metsäalan vastuullisuuskysymyksiä kuntoon, niin seuraa hyvin helposti kaksi kouriintuntuvaa riskiä: a) kuluttajareaktiot päämarkkina-alueilla, b) regulaatiouhka. Jälkimmäinen on jo osin realisoitunut ja kuluttajien vastuullisuusajattelu on tulevina vuosina tuskin heikentymässä - päinvastoin.
Sopivasti @KaroliinaLoikkanen ja @Verneri_Pulkkinen käsittelevätkin tänään julkaistussa Inderes-podissa sijoittamisen vastuullisuutta. Menee kuunteluun viikonloppuna:)
32 tykkäystä
Metsäliitto osuuskunta on jonkun aikaa ostanut Metsä Boardin osakkeita. Onko nämä omien osakkeiden ostoa vai mitä? Osaako joku selittää?
4 tykkäystä
Ei ole omien ostoa, pääomistaja lisää osuuttaan.
7 tykkäystä
Osaako joku avata tätä Metsäliitto osuuskunnan roolia Metsä Boardin pääomistajana. Heillä on ollut muutaman vuoden sisällä mielenkiintoisia ostoja. Esimerkiksi elo-syyskuussa 2019 iso kasaja lappuja ostoon noin 75 miljoonan euron edestä ja tämän jälkeen 8.10.2019 posari. Lisäksi toinen iso määrä ostoja pahimmassa koronadipissä 2020 helmi-maaliskuussa. Tämän jälkeen 29.4 tulosjulkistuksen yhteydessä Metsä Board ilmoitti: "Koronapandemia on tilapäisesti lisännyt puhtaiden ja turvallisten pakkausmateriaalien kysyntää ja Metsä Boardin kartonkien tilausvirrat ovat kasvaneet. Lisäksi ilmoittivat suht positiivisista tulevaisuuden näkymistä. Vähän jotenkin haiskahtaa sisäpiiritiedon väärinkäytöltä. Nyt marraskuussa Metsäliitto osuuskunta taas ostoksilla. Mielenkiinnolla odotellaan tulevia uutisia…
9 tykkäystä
Nyt ei ole kyllä pelkoa positiivisista lyhyen aikavälin näkymistä. Metsäteollisuus on kokemassa parhaillaan ennenkuulumatonta suhdannekäännettä. Kartongin osalta käänne ei ole yhtä järkyttävä kuin paperin, mutta tällaista ei ole ennen nähty. Käytännössä kaikki Suomen paperitehtaat seisovat joulukuussa useita viikkoja ja tilauskanta on hyvin ohut. Saksassa on ollut heikkoa jo tovin. Kiinan koronasulkujen avautuminen tuli kreivin aikaan ja tasapainottaa yhtälöä, muttei riittävästi. Metsäteollisuuden ”supersykli” voitaneen julistaa päättyneeksi.
5 tykkäystä