Hetki sitten kirjoitin että nyt pysähtyy sellaisia koneita jotka ovat käyneet tähän asti koko ajan mutta ei tätä tahdottu uskoa… Varastot on täynnä ja asiakas ei uskalla ottaa varastoa itselleen omalle kontolleen koska markkinat hyytyy. Samalla taisin kirjoittaa että toivottavasti umppi ei ala ajaa lomautuksia. Meillä taas ilmoitettiin että lng hinta nousee vuoden vaihteen jälkeen ja aletaan varautumaan sähkön säästämiseen eri tavoin.
Merkit viittaa että taantumaa pukkaa koska kyse on vientituotteista tässä tapauksessa.
5 tykkäystä
No, en kyllä ihmettele epäuskoista suhtautumista. Eihän tällaista ole ennen tapahtunut. Ei edes finanssikriisin pahimmassa tuoksinnassa. Metsäteollisuus on ala, jonka syklin vaiheesta on muutenkin vaikea saada kokonaisvaltaista ja ajantasaista näkemystä, ellei työskentele itse alalla, tunne riittävän monipuolisesti alan väkeä, analysoi alan yhtiöitä, tai omista RISIn tunnuksia. Kuppalehteä seuraava on tapahtumista kuukauden jäljessä.
UPMllä on sen verran tulehtuneet suhteet tuotannon henkilöstöön lakon jäljiltä, etten usko lomautuksiin hevillä lähdettävän.
3 tykkäystä
Upm:mmän osalta varmaan voi olla aika rauhallisin mielin, niin pitkään kun sähkönhinta pysyttelee korkealla? Kapasiteettia kun laitetaan hiljaiseksi vapautuu markkinoille aikamoinen määrä energiaa.
5 tykkäystä
Tässä on Salkunrakentajan juttu UPM:stä.
“Tekniseen analyysiin keskittyvä Investtech antaa ostosuosituksen metsäyhtiö UPM:n osakkeelle. Ostosuositus perustuu tekniseen analyysiin.”
“Investtech antaa tällä hetkellä Helsingin pörssin yhtiöstä 37 yhtiölle ostosuosituksen, 49 osakkeelle myyntisuosituksen ja 106 osakkeen suositus on tarkkaile.”
8 tykkäystä
Investointia pukkaa taas 
5 tykkäystä
Tässä on Salkunrakentajan juttu Stora Ensosta, jutussa puhutaan mm. panostuksista erikoissellulaatuihin. 
“Optimoimalla selluvalikoimaamme edistämme erikoissellutarjontaamme ja parannamme suorituskykyämme tuotannossa sekä kestävässä kehityksessä. Investointien ansiosta voimme myös vastata valkaisemattoman ja vähemmän valkaistun sellun nopeasti kasvavaan kysyntään pakkaus- ja hygieniatarvikkeille”, sanoo Stora Enson Biomaterials-divisioonan johtaja Johanna Hagelberg.
4 tykkäystä
Uusimmassa Arvopaperi-lehdessä Jussi Pesonen linjaa UPM:n mahdollisuuksia vetytaloudessa.
“Meillä on puumassassa biogeenistä hiilidioksidia ja hiilidioksivapaata sähkötuotantoa, eli vesivoimaa ja ydinvoimaa. Tämä antaisi meille mahdollisuuden olla mukana synteettisissä hiilineutraaleissa polttoaineissa ja synteettisessä kemiassa. Meillä on erittäin hyvä asema ja mahdollisuudet myös vetytaloudessa.”
Mielenkiintoinen juttu muutenkin, kannattaa lukea.
19 tykkäystä
Vedyssä tuotanto ja logistiikkaposessit olis se juttu. Ja vaikka selluntekemisessä on erilaiset kattilat ja tankkerit niin jos asiaa pelkistää niin prosessiteollisuutta molemmat. Eli kyllä UPM:n pitää ainakin tutkia asiaa juuri kuten pesonen aprikoi.
8 tykkäystä
Tässä on Kauppalehden lyhyehkö juttu siitä, kun Stora Enso myy tehtaansa Kiinassa. Ei maksumuuria.
Yhtiön mukaan myyntiprosessi tukee Stora Enson strategiaa keskittyä uusiutuvien tuotteiden pitkän aikavälin kannattavaan kasvuun pakkauksissa, rakentamisen ratkaisuissa ja biomateriaali-innovaatioissa.
Ja tässä alla on vielä virallinen tiedote asiasta.
5 tykkäystä
Kommentit Stora Enson suunnitelmasta ovat täällä. Ainakin allekirjoittaneelle tämä tuli puun takaa, vaikka toki tietty epäilys onkin ollut, että Beihai ei Packaging Materialsin vahvin lenkki ole ollut.
8 tykkäystä
Luuletko että tässä päätöksessä painoi myös suurempi fokus nykyisessä maailmantilanteessa geopoliittisiin riskeihin? Venäjän esimerkin jälkeen investointipäätöksiä ja riippuvuuksia kiinalaisista toimitusketjuista varmasti tarkastellaan tarkemman kamman läpi länsimaisissa yrityksissä. Kiinan kommunistinen puolue lisäsi peruskirjaansa kannan Taiwanin itsenäisyyden vastustamisesta lokakuussa joka ei ole varsinaisesti luottamusta herättävä toimi 
10 tykkäystä
Kuukauden osake: Huippuvetoon yltäneen UPM:n Jussi Pesonen kehuu yhtiön liiketoimintamallia ja Björn Wahlroosia – ”Ainoa tapa menestyä maailmanmarkkinoilla”
Metsäyhtiö UPM:n isot strategiset päätökset kypsyvät liiketoiminnaksi noin kymmenessä vuodessa.
Biomateriaaliyhtiö UPM-Kymmene on ollut yksi tämän vuoden positiivisista yllättäjistä. Maailmanlaajuisten kriisien keskellä suhdanneherkäksi mielletty yhtiö raportoi kaikkien aikojen parhaan neljännesvuosituloksen. Lisäksi osakkeen hinta nousi ennätykseensä keskellä karhumarkkinoita. Sijoittajat pitävät yhtiötä hyvin johdettuna ja kuluva vuosi on antanut tukea näille näkemyksille.
Sijoittajan kannalta oleellista on, että onnistuneet päätökset on pääosin tehty jo kauan sitten ja nyt tehtävät strategiset linjaukset vaikuttavat vasta vuosien päästä. UPM onnistui kolmannella neljänneksellä nostamaan hintojaan kustannusten nousua enemmän. Miten se on mahdollista?
”Taustalla on liiketoimintamallimme. Se on yksinkertainen sanoa, mutta monimutkainen toteuttaa”, UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen vastaa.
Koko juttu luettavissa (maksumuuri):
12 tykkäystä
Tämä olisi sinällääm ajankuvana osuva ja helpohko selitys, mutta Stora Enson tapauksessa en usko tähän. Beihain tehdas on kuitenkin ainoa Stora Enson isompi tehdas Kiinassa, joten konsernin kokoluokkaan suhteutettuna riski ei ole mielestäni mitenkään häiritsevän iso. Kiina on myös tietyistä heikkouksistaan huolimatta tärkeä markkina metsäyhtiölle ja Stora Ensolle (etenkin sellussa), joten mitään totaallista vetäytymistä maasta ei tässä olla pohjustamassa. Lisäksi tehdas palvelee paikallista markkinaa paikallisilla ja tuoduilla (esim. sellu Etelä-Amerikasta) tuotantopanoksilla. Näin ollen mahdolliset häiriöt kyseisen tehtaan toimitusketjuissa eivät käytännössä pysty häiritsemään Suomen ja Ruotsin tehtaiden toimintaa ja/tai toimituksia eurooppalaisille asiakkaille. Näin ollen sanoisin, että Stora Ensolla Kiinaan liittyvät riskit ovat olleet varsin siedettävässsä mittakaavassa ja juurisyy myyntisuunnitelmaan löytyneekin maariskiä perinteisemmistä asioista.
8 tykkäystä
Jokaisen metsäosakkeita tai metsää omistavan syytä lukea oheinen. Vaikuttaa olennaisesti alaan, mutta tämä tekijä ei ole saanut sille kuuluvaa painavaa sijaa Inderesinkään analyyseissä?
2 tykkäystä
Metsät ja puu kasvaa tällä hetkellä Suomessa ennätys tahtia koska ilmaston lämpeneminen on suonut pidemmän kasvukauden. Ongelmia on seurannut esim kirjanpainajat ovat tuhonneet vanhoja kuusikoita joista seuraa että hakattava on nuorempana. Miyä tulevaisuus tuo niin saa nähä.
Haluan nähdä kun valtion konttorista tulee lappu että et saa enää päättää metsäsi käytöstä mutta saat omistaa. Tosin kun laitetaan tarpeeksi rahaa pinoon niin voihan ne rauhoittaa hetkeksi mutta se maksaa.
3 tykkäystä
Kyseinen artikkeli on hieman provokatiivinen, ja HS pyrkii tuttuun tapaan väittämään mielipiteitä faktoina, eikä edes harkita toista lähestysmiskulmaa. Hakkuurajoitukset tutkitusti vuotaa hakkuut muualle maaailmaan (Norjassa 60-100%, Suomessa 80-100%). Kysyntä biotuotteille ei ole vähenemässä, päin vastoin. Tämän takia onkin mielestäni järjetön ajatus siirtää hakkuut alueille joissa se tehdään vielä harmaalla alueella? Alueella jossa vesistöihin ei jätetä suojavyöhykkeitä, korjuujälkivaurioita ei inventoida ja puunkorjuu on kaikinpuolin vastuuttomampaa.
Ehkä enemmänkin kahvihuonekamaa, mutta tulee mieleen viimevuodelta Nature -esimerkki. Maailman ehkä arvostetuimmassa tiedeartikkelissa julkaistiin JRC:n artikkeli: EU:ssa hakattu metsäalue kasvoi 49% ja metsäbiomassaa menetettiin 69% vuosina 2016-2018. Artikkelin mukaan hakkuut heijastivat puumarkkinoiden laajentumista EU:n biotalouspolitiikan kannustamana.
Kyseisestä artikkelisesta löytyi heti julkaisun jälkeen metodologisia virheellisyyksiä ja perusteettomia johtopäätöksiä; Metsien muutoksia kuvaavaa satelliittiaineistoa oli käytetty väärin, sekä metsätuhojen aiheuttamat muutokset on tulkittu hakkuiksi. Artikkelissa ei esitetty perusteita jonka mukaan hakkuulisäykset olisivat johtuneet EU:n biotalouspolitiikasta. Useat eurooppalaiset organisaatiot jotka vastaavat tilastojen tuottamisesta ilmaisivat huolensa, että tulokset ovat vahvasti ristiriidassa virallisten tilastojen kanssa. Siitä huolimatta Euroopan komissio viittasi artikkeliin useita kertoja perustana metsiin liittyvän politiikan suunnittelulle kuten biodiversiteettistrategiaan ja ilmastopolitiikalle.
Ihan jatkuvalla syötöllä valmistuu uusia tutkimuksia arvostetuista yliopistoista, jotka kumoavat aiempia väitteitä. Jossain vaiheessa taisi olla täydellinen totuus, että avohakkuun jälkeen kuvio on päästölähde sueraavat 40 vuotta. Tällä hetkellä tutkimukset näyttävät noin kymmentä vuotta, riippuen tietysti täysin mm. kasvupaikasta, puulajeista, lämpösummasta etc.
Pointti on se että metsien kvartaali ollessa se 25 vuotta toivottavasti ei liian hätiköityjä päätöksiä tehdä ilman että asioita oikeasti tutkitaan muutenkin kuin pintapuolisesti ja panostettaisiin yhä enemmän synteesitutkimuksiin.
Tuossa muutama lähde ensimmäiseen kappaleeseeni:
13 tykkäystä
Kiitos selvennyksistä, mitta silti lisää löylyä kiukaalle, että suomalaisessa metsänhoidossa ja -metsätaloudessa on monta remontin tarvetta:
3 tykkäystä
Ao. linkissä vielä yksi huippuasiantuntijakemys.
Meidän Suomessa on syytä pitää pää kylmänä, faktat esillä, ja intresseistämme huolta, muidenkin kuin osakkeenomistajien. Valitettavasti esim. HS ei ole eikä tule sitä tekemään.
3 tykkäystä
Kyllä, sitä en lähde lainkaan kiistämään. Tosin, niinkuin prof. Kärhä mainitsikin, nyt on tähän korjuujälkiselvitykseen liittyen on mielenkiintoisia tutkimuksia liittyen hakkuu- ja korjuukoneiden sensoriteknologiaan eritoten Ruotsissa, enkä usko että menee montaakaan vuotta kun näitä alkaa olemaan jo enemmissä määrin markkinoilla. Tietysti vielä suuremmalla viiveellä nämä tulevat laajemmin käyttöön koneyrittäjien keskuudessa, koska vanhat koneet ajettava loppuun. Nämä käytännössä helpottaa konekuljettajan päätöksentekoa liittyen jätettäviin puihin, suojavyöhykkeisiin, harvennusvoimakkuuteen yms. jotta laatu ja tuottavuus kasvaisi. Todellisuudessa suurin osa pintavaurioista tulee tosin ajokoneista, mutta se on toinen lukunsa.
Jos mielenkiintoa löytyy, siinä eräs artikkeli;
https://metsatieteenaikakauskirja.fi/article/10214/related/10214
Erityisesti metsäkiinteistöjen siirtyessä metsärahastojen omistukseen metsän kiertoaika on laskenut etelän kuusikoissa siihen 50-60 vuoteen, johon ei pääsisi ilman voimakkaita harvennuksia. Tämä on kieltämättä Suomen “laatupuu leimalle” haitallista. Menee mielestäni kuitenkin osittain myös puunomistajien piikkiin tämä kehitys. Tuossa havainnolistava kuva “danger zonesta” jota ostomiestenkin tulisi välttää.
Mutta kaikenkaikkiaan mielenkiintoista nähdä mihin tämä metsäkeskustelu tästä etenee. Tosiasia on, että Suomessa metsäteollisuuden vahva asema on juurtunut syvälle yhteiskuntaan, luonnon ja metsänomistajien kustannuksella, enkä henk.koht näe asian muuttuvan. Toisaalta tuovathan ne järkyttävän määrän rahaa ja hyvinvointia tänne. Kaikkea ei voi saada, ja loppujen lopuksi poliittiset metsäkysymykset ovat pohjimmiltaan arvokysymyksiä.
9 tykkäystä
Kovasti UPM yhtiönä hehkutetaan ja syystäkin. Mutta avaisiko joku yhtiön riskejä?