EU:n valmisteleman mm. soiden ENNALLISTAMIS-hankkeen vaikutuksista a) Euroopan yleensä ja b) erityisesti Pohjolan metsäteollisuuteen olisi kiinnostavaa kuulla vaikkapa Inderesin huippuanalyytikkojen arvioita!
Kuinka käynee (jos hanke toteutuu) puuraaka-aineen saatavuuden ja hintatason, ja onko yhtiökohtaisia eroavaisuuksia?
Kuuntelin Jussin tarinoinnit. Jos lähtökohdaksi otetaan se että kaikki öljytuotteet (muovi) tulee korvata jollain muulla materiaalilla ja tekniikoilla niin UPM kuulostaisi olevan hyvissä asemissa. Ja yhtiön tarinan saa erittäin mukavasti kytkettyä ekologisuuteen ja maailman pelastamiseen joka tietenkin on tärkeä asia mutta joka myös pragmaattisesti ajateltuna toimii kaikenlaisessa markkinoinnissa koko ajan paremmin ja paremmin. Regulaatiostakin voisi lähivuosina tulla apua eli erilaiset EU muovihaittaverot voisi sataa suoraan UPM:n laariin.
Aina oppii jotain uutta ja esityksessä oli että auton renkaiden musta värikin oltais valmiina korvaamaan UPM biotuotteilla :).
Ennallistamisaikomukset ja puuntuonnin loppuminen Venäjältä tarkoittaa, että metsänomistajan tilipussi paksunee. Tämä iskee eniten Metsä Groupiin, mutta senhän tarkoituskin on vain maksaa piilo-osinkoa puunhinnassa metsänomistajille. Muiden kuin metsänomistajien ei kannata Metsä Groupia omistaa ja heidänkin sijoittaa metsätili muualle. Näin ainakin pitkässä juoksussa, lyhyellä aikavälillä voi olla eri juttu. Omat metsätuloni sijoitan pääosin eri toimialoille, mutta UPM:ää on salkussa. Paras kolmasta isosta.
Tässä nyt oli kovin ylimalkaisia olettamuksia ja heittoja metsänomistajan sijoituslogiikasta. Osuuskunnan metsäosuuksien omistaminen, niiden lisääminen puun myyntituloilla ja saatava veroedullinen osuuskorko ovat todella kilpailukykyinen vaihtoehto riskisemmälle osakesijoittamiselle. Kokeile.
Mites energia? Näillä energian hinnoilla voi olla aika merkittävä tekijä kannattavuuden kannalta.
Mutta uskon toki että nyt on (ainakin ollut) hyvä hetki omistaa mitä tahansa sellun keittäjiä kun hinnat olleet hyvät.
Se että valtio on suurimpia omistajia, on itselle ainakin iso miinusmerkki.
Alemmilla portailla palkat ovat upm:m ja storan osalta taas toisinpäin.
Tässä PVO:n omistajien jakauma Pohjolan Voiman omistajat - Pohjolan Voima
PVO:lla on osakkuus TVO:hon, jonka kautta syntyy esim. Olkiluoto kolmosen omistusosuus.
Viimeisimmältä päättyneeltä tilikaudelta Jussi Pesosen palkat ja etuudet yhteensä 3,734 miljoonaa euroa, eläke-etuus huomioiden n. 5 miljoonaa euroa. UPM Energyn tulos oli 217,25 miljoonaa euroa, eli jäi vähän ylikin.
Upm on suomen 3 suurin energian tuottajan ( sähkö) eli kyllä stora sieltä osansa ostaa. Oliko 2007 kun Karvinen palkattiin storan johtoon ja sen tehtävä oli siistiä firma, silloin myytiin kiinteä omaisuus pois ja strategia muuttui. Tämä oli virhe. Taas upm osti suomesta mehtää, voimalaitoksia, osuuksia ydinvoimasta. Stora omistaa kyllä maata mutta rajan takaa Ruotsista. Eli Suomesta joutuvat ostamaan puunsa markkina hintaan. Tällöin ( 2007) paperijätit lähtivät kulkemaan eri polkuja ja ei niitä oikein enää voi verrata keskenään.
Ainut mikä investoi Suomeen on metsä mutta grouppiin ei voi sijoittaa paitsi maanomistajat.
Näillä luvuilla mitä umppi takoo en itse ainakaan ole vaihtamassa osakkeita Storaan ja mitä Pesosen palkkaan tulee, ainahan sitä on kritisoitu mutta onhan umpilla kova johto ollut ja sen pitäminen firmassa maksaa.
Venäjän pakotteet taas vaikuttivat moneen firmaan. Esim koivusellun valmistus loppui, pelletti tuotanto kyykkäs. Monella tehtaalla rajan pinnassa loppui halvemman puu raaka-aineen saanti.
Oletko miettinyt SE:n riskiä kartonkipuolella? Kokoajan paperikoneita muutetaan ja uusia tehtaita pystytetään tekemään kartonkeja. Vaikka kartongin tarve kasvaakin (ainakin vielä) vuosittain, voi tulevaisuudessa kartongin katteet olla koetuksella.
Tätä UPM:n johtokin sanonut kun kysytty miksei ne muuta koneita tekemään kartonkia. Vastaus on ollut että kohta on se hetki käsillä kun on reilusti yli kapasiteettia kartonki puolella.
Tässä UPM:n johto on ollut viisas. On parempi investoida liiketoimintoihin, joissa on korkea alalletulokynnys (biopolttoaineet, biokemikaalit yms). Kilpailua vähemmän.
Paperikoneen kääntö kartonkiin on se helppo ratkaisu, mutta altistaa raakaan hintakilpailuun. Kartonkikoneita nousee ympäri Eurooppaa. Vähän kuin paperikoneita aikanaan.
Oliko sulla laittaa listaa metsävarallisuudesta? Missä päin ja paljon sitä on.
Kaikkea ei saa kaupan hyllyltä. Esim UPM aloitti biodieselin kehittämisen vuonna 2006 ja laitos käynnistyi vasta vuonna 2014.tutkimusta tarvittiin paljon. Voi jopa olla patentteja, jotka vaikeuttavat kilpailijoiden toimia.
Varmasti Storakin hyvä firma, mutta valintani salkkuuni oli UPM.
UPM tekee arvoa tuotantonsa sivuvirroista.
https://www.ely-keskus.fi/documents/10191/43395817/Tuominen+Lauri+BioBAT+28042021.pdf/bccd3af2-56dc-7f67-6ce1-ac3ec80f4a65?t=1619772274495
Tislaamalla tulee vaikka mitä jakeita. Ja vetyä nuo jotkin jalosteet näköjään tarvitsee myös.
Puun käyttäminen nestemäisten polttoaineiden raaka-aineeksi on kyllä tosiaan hyvän raaka-aineen haaskaamista. Jalostusarvo monessa muussa käytössä on paljon suurempi. Siis silloin kun puhutaan jostain muusta kuin risuista.
Vaan taisi kyllä mennä enemmän tai vähemmän pieleen jokseenkin kaikki yli 10 vuotta sitten innolla julkistetut ruohot ja levätkin. Ainoa määrältään riittävä raaka-aine taitaa olla turve, joka on taas poliittisilla syillä julistettu pannaaan.
Stora Enso näyttää (vihdoin) saavan kunnolla oman tulevaisuustuotteensa tuotantoon ja markkinoille. Kuumille sähköautomarkkinoille. Odotetaan mielenkiinnolla, syntyykö tästä yhtiölle uusi terävä syömähammas.
Onko jollain näkemystä ligniinin menestymisestä markkinoilla?
”Vielä tämän vuoden puolella kuultaneen, että Stora Enso rakentaa ensimmäiset kovahiiltä valmistavat varsinaiset tehtaat. Tuotteelle on annettu nimeksi Lignode.
Ensin rakennetaan kaksi tehdasta, jotka tuottavat yhteensä 35 000 tonnia kovahiiltä. Vuoteen 2030 mennessä tuotanto on tarkoitus kasvattaa 80 000–100 000 tonniin. Lignode-liiketoiminnan liikevaihdon uskotaan nousevan miljardiin euroon.
Se vaatii myös uuden ligniinin valmistuskapasiteetin rakentamista. Sitä Stora Enso suunnittelee Ruotsiin Skutskärin sellutehtaan yhteyteen.
SUOMESSA on kaivattu viime vuosina metsäteollisuudelta erityisesti tuotteita, jotka kasvattaisivat jokaisesta kaadetusta puusta syntyvää lisäarvoa Suomen kansantalouteen.
Viime aikoina tosin jopa sellu on ollut niin kallista, että siitäkin saatava lisäarvo on ollut mojova. Se ei ole todennäköisesti pysyvää.
Tuotteiden tuomaa arvonlisää ei voi verrata vain myyntihinnan perusteella, mutta jotain se kertoo. Lehtosen mukaan Lignoden kilohinta vaihtelee 10–150 euron välillä riippuen käyttökohteesta. Sellun vientihinta oli syksyn poikkeuksellisilla huippuhinnoilla noin 0,7 euroa.
Lignode on Lehtosen mukaan hinnaltaan kilpailukykyinen synteettisen grafiitin kanssa ja erityisesti siksi, että sen ominaisuudet ovat ylivertaiset akuissa.
ISO osa Stora Enson ensimmäisten Lignode-tehtaiden tuotannosta menee sähköautoihin, koska siellä akkujen kysyntä kasvaa valtavaa vauhtia. Yhtiö on julkistanut yhteistyösopimukset muun muassa ruotsalaisen sähköautojen akkuvalmistaja Northvoltin ja norjalaisen Beyonderin kanssa.
Mutta teemme yhteistyötä käytännössä kaikkien suurimpien akkuvalmistajien kanssa.”
@Antti_Viljakainen on kirjoitellut metsäyhtiöistä ja mm. niiden konsensusennusteista. 
Olemme tarkastelleet UPM:n, Stora Enson ja Metsä Boardin Q3-tuloskauden jälkeisiä konsensusennusteita ja niiden muutoksia. Metsäyhtiöiden konsensusennusteet vuodelle 2022 lähtivät nousemaan asteittain jo vuoden 2020 aikana, minkä taustalla oli alkuun koronakriisin rajalliseksi jäänyt vaikutus sektorin kysyntädynamiikkaan. Myöhemmin maailmantalouden ripeän kasvun myötä lähes kaikissa tuoteryhmissä erinomaiseksi kirinyt kysyntätilanne nosti yhdessä tarjonnan rajoitteiden kanssa metsäsektorin tuotteiden hinnat monissa tuoteryhmissä historiallisen korkeille tasoille. Kuluvan vuoden ennusteet jatkoivatkin reipasta nousuaan vahvojen Q3-tulosten ja Q4:n yhä hyvien näkymien takia.
Lisätään nyt tämä eilinen tiedote koskien MB:tä tänne:
Kysymys @Antti_Viljakainen
Tiedotteessa kerrottiin, ettei nykyisiin rahoituskustannuksiin ole vaikutusta, niin millainen vaikutus tällä luokituksen nostolla on tuleviin ja suunnitelmissa oleviin investointeihin?