Kyllä voi olla nousupotentiaalia jos muovieja lähdetään korvaamaan sellupohjaisilla?
Toisaalta olisi kiva kuulla vähän pohdintaa sen ympärillä miten esim ilmastonmuutos voi vaikuttaa (suomalaisiin) metsäfirmoihin. Tullaanko hiilinieluja ja metsittämistä käyttämään regulaation kautta ilmastonmuutoksen torjunnassa ja onko tämä suurikin riski metsäsektorille? Sellun hintahan varmaan nousisi jos puusta tulee niukkuusresurssi?
Ennen sitä toisaalta voi löytää parempia kohteita pääomalleen. Näin itse ajattelin, kun luovuin Storasta kohta pari kuukautta sitten. No paskanmarjat enpä ole hennonnut mitään ostaa vielä noilla roposilla vaan vankasti on hanuri ankkuroitunut käteiskassan päälle. Se käteinen vaan tuottaa hirveän huonosti tällä haavaa.
Tätä juuri pelkään. Jos myyn nyt niin istun käteisen päällä ja kaiveskelen nenääni, kun ei uskalla lähteä mukaan mihinkään. Kamuxit ja Harviat ollut syynissä, mutta en ole rohjennut ostaa. Tässä sitä nyt ollaan. Sijoitushorisontti on täältä ikuisuuteen, reilut parikymppiä tätä ikää, niin näitä ehtii holdata eläkeikään saakka.
Kyllä voi olla nousupotentiaalia jos muovieja lähdetään korvaamaan sellupohjaisilla?
Tämä oli eräs syy miksi itse lähdin mukaan Storaan ja Metsä Boardiin. Esim. vuoteen 2021 mennessä kielletään EU:ssa muoviset kertakäyttöastiat, pillit ym. ja eiköhän tämä ole vasta alkua, kun ilmasto on jatkuvasti kaikkien huulilla. Stora Enso on uudistanut tuotemixiiän aika tehokkaasti juuri tämän trendin mukaisesti.
Tämän lisäksi pitää muistaa, että pitkällä tähtäimellä Kiinan keskiluokkaistuminen ja verkkokaupan kasvu sataa näiden laariin.
Että onhan tässä holdauksen ainesta…
On hyvät mahdollisuudet, että jos edes jonkinlainen aselepo syntyy USA-Kiina akselille, pohjat on nähty metsäteollisuudessa toistaiseksi. Jos kurssit tästä nousee, niin mikäänhän ei estä laittamasta sitten stopparia sellaiselle tasolle, joka turvaa vielä hyvän voiton. Et koskaan tule löytämään pohjia etkä huippuja, jos sijoitat pitkällä tähtäimellä.
Tarkoitin nousupotentiaalia esim seuraavan 12kk aikana. Tuntuu että metsäyhtiöt otti vähän varaslähtöä ja olisi jo jonkin verran oletuksia esim paremmasta ensi vuodesta hinnassa. Tuo syö mielestäni hieman ihan lähiaikojen nousupotentiaalia. Pidemmällä aikavälillä vaikea nähdä mitään näistä kovin huonona sijoituksena nykyisillä hinnoilla. Se löytyykö pörssistä parempia sijoituksia on sitten toinen juttu.
Niinpä, olisikohan fiksuinta vaan ottaa OMXH25 indeksiä (esim Superrahasto) jossa saisi lähinnä hyviä firmoja kuvasti hajautettuna. Siinä samassa sitten kaikkia kolmea metsäfirmaakin…
“Metsäsektorista huomasin muuten että Sappi on tunnuslukujen perusteella kiinnostava, mutten analysoinut enempää. Onko @Antti_Viljakainen jotain näkemystä Sappi tai IP ?”
Disclaimer: En tunne ulkomaalaisia metsäyhtiöitä läheskään yhtä tarkasti kuin päivittäisessä seurannassa olevia suomalaisyhtiöitä. Näin ollen kommentteihin kannattaa suhtautua varauksella ja kriittisesti.
Sappin liikevaihdosta edelleen yli puolet tulee yhä rajusti supistuvalta kehittyneiden markkinoiden (Europpaa ja Pohjois-Amerikka) painopaperisektoreilta. Paperisegmentin sisällä myös merkittävä osa tulee historiallisesti ongelmallisimmista päällystetyistä painopapereista. Paperiliiketoiminnoissa yhtiön kilpailuasema vaikuttaa suhteellisesti melko hyvältä, mutta markkinadynamiikan haasteita Sappin, UPM:n ja Stora Enson kaltaiset kärkipään peluritkaan eivät pääse karkuun. Raju altistuminen paperimarkkinalla selittää myös Sappin hinnoittelua, joka lähes aina ollut hajautemmilla ja keskimäärin paremmin kasvusegmentteihin asemoituneita suomalaisyhtiöitä alempi. Itse en Sappia pidä erityisen mielenkiintoisena näennäisesti alhaisista kertoimista huolimatta merkittävän paperipainon takia, vaikka tällä hetkellä parhailla paperiyhtiöillä meneekin olosuhteisiin nähden ihan siedettävästi, kun kapasiteetin leikkaukset ja kulutason lasku ovat paikanneet kysynnän laskun ja hintapaineen vaikutusta. Pitkällä tähtäimellä supistuvalla markkinalla operointi on kuitenkin äärimmäisen vaikeaa, kun pelkästääm absoluuttisen tulostason puolustaminen vaatii äärettömän kovaa työtä. Tämän dynamiikan hinnoittelu osakkeeseen ei myöskään ole pidemmällä perspektiivillä helppoa.
Loput Sappin portfoliosta sisältävät etenkin erikoispapereita ja liukosellua. Tämän portfolion puoliskon pitkän ajan markkinanäkymät ovat paremmat, mutta kilpailukykyyn en oikein osaa ottaa kantaa. Tuntuma kuitenkin on, että erikoispaperipuolella (sis. myös kartonkeja) yhtiö on aika monessa segmentissä mukana (kapasiteettia tänne on syntynyt myös painopaperikoneiden konversioiden kautta) eikä markkina-asema välttämättä missään segmentissä erityisen hyvä, joten täältäkään ei ainakaan itselleni löydy selkeää kiintopistettä, mikä houkuttelisi esimerkiksi vääntämään osien summa -laskelmia yhtiöstä.
IP sen sijaan operoi huomattavasti paremmin metsäsektorin toimialatrendeihin positioituvalla portfoliolla, sillä yhtiö on keskittynyt etenkin aaltopahviin ja sen raaka-aineisiin (nopeimmin kasvava ns. perinteinen tuotekategoria metsäsektorilla), päällystämättömiin hienopapereihin (historiallisesti hitaimmin supistunut paperisegmentti) sekä revinnäismassaan (kasvupotentiaali perussellua korkeampi). Kahdessa ensimmäisessä segmentissä IP on markkinajohtaja Pohjois-Amerikassa ja revinnäismassassa globaalisti. Lisäksi IP:llä omistaa puolet Venäjällä sellua, paperia ja pakkauskartonkeja tuottavasta Ilim Groupista sekä noin 20 % kuluttajapakkauksiin keskittyneestä Graphic Packagingista (taustalla melko tuore yritysjärjestely, josssa strategiaansa terävöittänyt IP luopui omasta Pohjois-Amerikan kuluttajakartonkiliiketoiminnasta).
Näin ollen IP:n portfolio, myynnin maantieteellinen jakauma sekä tällä hetkellä malko alhaiselta etenkin suhteellisesti näyttävä arvostustaso (2019e-2020e. konsensus P/E 10x-11x, EV/EBITDA 7x) kannustavat mielestämme tutkimaan yhtiötä tarkemmin, jos metsäsektorille sijoittaminen tällä hetkellä kiinnostaa. IP:n selkeimmät liiketoimintariskit liittyvät mielestäni aaltopahvibisneksen kysyntä/tarjonta-kuvan kehittymiseen (segmenttiin on tulossa reippaasti tarjontaa), maailman ja etenkin USA:n talouteen sekä tulevaisuuden investointitarpeisiin (etenkin revinnäissellua yhtiö tekee melko pienillä ja luultavasti vanhoilla tehtailla). Lisäksi IP:tä ja muita yhdysvaltalaisia yhtiöitä tarkasteltaessa eurosijoittajan tulee huomioida ehdottomasti myös suora valuuttariski (tosin epäsuorasti samaa valuuttariskiä joutuu kantamaan myös suomalaisissa metsäyhtiöissä, joten ero ei välttämättä ole niin iso kuitenkin äkkiseltään voisi tuntua).
IP:ssä kannattaa myös huomioida, että amerikkaiseen tyyliin yhtiö käyttää tasetta suhteellisen aggressiivisesti. IP:n nettovelkaantumisaste on 100 %:n yläpuolella ja nettovelka/käyttökate 3x (vrt. esim. nettovelaton UPM). Osin vivun ansiosta IP:n oma pääoma on tuottanut selvästi esimerkiksi suomalaisyhtiöitä paremmin pitkällä aikavälillä, mutta toisaalta velkalasti voisi olla riski, jos kassavirran kanssa tulisi syystä tai toisesta hikkaa. Jokaisen sijoittajan täytyy kuitenkin pohtia vivun hyötyjä ja haittoja omasta perspektiivistään, sillä kumpaakaan lähestymistapaa ei mielestäni voida määrittää yksiselitteisesti toista paremmaksi.
Teimme Joonaksen kanssa eilen metsäyhtiöiden konsensusodotusten muutoksesta aamukatsaukseen.
Tulkitsemme dataa konsensusten kuluvan vuoden muutosdataa ja viime aikojen kurssikehitystä niin, että analyytikot eivät näe metsäyhtiöiden tulostrendien kääntyvän vielä ensi vuonna, kun taas viime viikkojen kurssikehityst sijoittajat kärkkyvät jo käännettä. Edellisessä selkeämmässä muutos- tai ristiriitatilanteessa H2’18:lla sijoittajat rökittivät analyytikot selvästi (kurssit kääntyivät ennakoimaan vaikeaa vuotta 2019 jo kesällä 2018, kun taas konsensusennusteet alkoivat pääsääntöisesti laskea vasta tämän vuoden puolella). Kumpi on oikeassa nyt vai onko tilannetta tulkittava jotenkin muuten?
Näyttää joulukuu aika mielen kiintoiselta, jos 6.12 itsenäisyyspäivä 9-11.12 lakkoillaan 12-18.12 työsulku ja sitten viellä 24-26.12 joulu
Koskee ilmeisesti vain osaa liiketoiminnoista ? ei suurta vaikutusta MB, Stora, UMP kokonaisQ4 tulokseen ? 133m€ vaikutus koko joulukuu noilla ao luvuilla ?
Työsulku tarkoittaa sitä, että Teollisuusliittoon kuuluvia työntekijöitä ei päästetä työpaikoilleen sahoille ja vaneritehtailla. Samalla heidän palkanmaksunsa lopetetaan.
Työsulku kohdistuu niihin Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten toimipaikkoihin, joihin Teollisuusliitto on ilmoittanut kohdistavansa lakon 9.–11. joulukuuta. Työsulku toteutetaan Metsä Groupin, Pölkyn, Stora Enson, UPM:n ja Versowoodin tuotantolaitoksissa eri puolella maata.
Yhteensä mukana on 32 sahaa, vaneri-, viilu- ja liimapuutehdasta, jotka tuottavat määrällisesti arvioiden noin puolet koko toimialan 3,2 miljardin euron vuosituotannosta.
Tuolla on lista tehtaista https://www.metsateollisuus.fi/tiedotteet/metsateollisuus-ry-ottaa-kayttoon-tyosulun-sahoilla-ja-vaneritehtailla-teollisuusliitolla-on-nyt-mahdollisuus-panna-jaita-hattuun/
Ehkä noilla ei kovin isoa vaikutusta ole, koska tavaraa taidetaan myydä jo tappiolla.
Jep, mekaanisen metsäteollisuuden rooli UPM:n tuloksen muodostumisen kannalta pieni ja Metsä Boardin kannalta erittäin pieni (yhtiöllä ei ole mekaanista metsäteollisuutta osakkuusyhtiö Metsä Fibren pienehköä sahaliiketoimintaa lukuunottamatta). Stora Ensolla mekaanisella metsäteollisuudella on hieman suurempi rooli kokonaisuudessa, mutta tuotantoa Suomen lisäksi myös muissa maissa. Siten lakon ja työsulun vaikutukset koko kolmikon loppuvuoden tuloksiin on vähäinen.
Sen sijaan Metsäteollisuuden ja Paperiliiton niin ikään käynnissä olevat ovatkin koko kolmikon kannalta huomattavasti kriittisempiä ja mahdolliset työrauhahäiriöt iskisivät tuloksiin nopeasti. Tämän rintaman tilanteesta ei hirveästi ole tietoa julkisuuteen tihkunut.
Jaahas mehtäliitto taas ostoksilla, tilillä ylimääräistä 138 298 B-osakkeen verran
(Metsäliitto Osuuskunta, joka kuuluu Metsä Boardin hallituksen puheenjohtajan ja kahden hallituksen jäsenen lähipiiriin, on hankkinut 29.11.2019 ja 2.12.2019 Metsä Board Oyj:n B-osakkeita)
Aika | osto | ostot_yht | omistus% | osake_lkm
12-13.8 | 895 563 | 895 563 | 41,13 % | 146 238 888
14-15.8 | 1 914 437 | 2 810 000 | 41,67 % | 148 153 325
16-19.8 | 680 000 | 3 490 000 | 41,86 % | 148 833 325
20-21.8 | 960 000 | 4 450 000 | 42,13 % | 149 793 325
22-23.8 | 630 000 | 5 080 000 | 42,31 % | 150 423 325
26-27.8 | 400 000 | 5 480 000 | 42,42 % | 150 823 325
28-29.8 | 1 170 000 | 6 650 000 | 42,75 % | 151 993 325
30.8 &2.9 | 800 000 | 7 450 000 | 42,98 % | 152 793 325
3-4.9 | 630 000 | 8 080 000 | 43,16 % | 153 423 325
5.6.9 | 850 000 | 8 930 000 | 43,39 % | 154 273 325
9-10.9 | 950 000 | 9 880 000 | 43,66 % | 155 223 325
11-12.9 | 440 000 | 10 320 000 | 43,79 % | 155 663 325
13-16.9 | 715 000 | 11 035 000 | 43,99 % | 156 378 325
17-18.9 | 840 000 | 11 875 000 | 44,22 % | 157 218 325
19-20.9 | 710 000 | 12 585 000 | 44,42 % | 157 928 325
23-24.9 | 1 900 000 | 14 485 000 | 44,96 % | 159 828 325
25-26.9 | 950 000 | 15 435 000 | 45,22 % | 160 778 325
27-30.9 | 410 000 | 15 845 000 | 45,34 % | 161 188 325
1.11. | 83 520 | 15 928 520 | 45,36 % | 161 271 845
29.11 -2.12 | 138 298 | 16 066 818 | 45,40 % | 161 410 143
Aika mielenkiintoinen juttu
Stora Enso investoi 9 miljoonaa euroa rakentaakseen ruoka- ja juomateollisuuden biomuoveihin keskittyvän pilottilaitoksen.
Pilottilaitos sijoitetaan Stora Enson Langerbruggen tehtaalle Belgiaan. Laitos kehittää kustannustehokasta prosessia FDCA-furaani-dikarboksyylihapon valmistamiseksi sokereista. FDCA on avainkomponentti PEF-muovissa. (polyethylene furanoate).
Mitenköhän ympäristöystävällistä näiden happojen->PEF-muovien valmistus mahtaa olla?
Luulisi että aika suljettu prosessi, eikä ainakaan paljoa toksisempaa touhua kuin nykyisten muovien jalostaminen öljystä ja kemikaaleista.
Miksi muuten UPM puksuttaa vaan ylöspäin kun Stora on tullut takaisin alaspäin?
Aika mielenkiintoinen kirjotus biomuoveista ja muoveista
https://medium.com/@johannakohvakka/hyvä-paha-muovi-aaa414dd58b9
Kappas, Stora ja Sulapac yhteistyöhön Stora Enso and Sulapac bring the sustainable straw to the market, with several customers signed up
Taitaa kuitenkin anti Storalle olla tästä lähinnä positiivista PR:ää. Sulapac kehittänyt materiaalin ja tulee varmasti myös omistamaan haussa olevat patentit joten Storan rooli on jälleen lähinnä bulkin tuottaminen. Stora on kyllä ollut aktiivinen muidenkin start up leadien kanssa ja toivoisin, että niistä jäisi käteen muutakin kuin valmistajan ohuet marginaalit.
Vanha juttu, hyvä että etenee
