Sellulove eli Stora, UPM, Metsä jne

Tämä olisi sinällääm ajankuvana osuva ja helpohko selitys, mutta Stora Enson tapauksessa en usko tähän. Beihain tehdas on kuitenkin ainoa Stora Enson isompi tehdas Kiinassa, joten konsernin kokoluokkaan suhteutettuna riski ei ole mielestäni mitenkään häiritsevän iso. Kiina on myös tietyistä heikkouksistaan huolimatta tärkeä markkina metsäyhtiölle ja Stora Ensolle (etenkin sellussa), joten mitään totaallista vetäytymistä maasta ei tässä olla pohjustamassa. Lisäksi tehdas palvelee paikallista markkinaa paikallisilla ja tuoduilla (esim. sellu Etelä-Amerikasta) tuotantopanoksilla. Näin ollen mahdolliset häiriöt kyseisen tehtaan toimitusketjuissa eivät käytännössä pysty häiritsemään Suomen ja Ruotsin tehtaiden toimintaa ja/tai toimituksia eurooppalaisille asiakkaille. Näin ollen sanoisin, että Stora Ensolla Kiinaan liittyvät riskit ovat olleet varsin siedettävässsä mittakaavassa ja juurisyy myyntisuunnitelmaan löytyneekin maariskiä perinteisemmistä asioista.

8 tykkäystä

Jokaisen metsäosakkeita tai metsää omistavan syytä lukea oheinen. Vaikuttaa olennaisesti alaan, mutta tämä tekijä ei ole saanut sille kuuluvaa painavaa sijaa Inderesinkään analyyseissä?

2 tykkäystä

Metsät ja puu kasvaa tällä hetkellä Suomessa ennätys tahtia koska ilmaston lämpeneminen on suonut pidemmän kasvukauden. Ongelmia on seurannut esim kirjanpainajat ovat tuhonneet vanhoja kuusikoita joista seuraa että hakattava on nuorempana. Miyä tulevaisuus tuo niin saa nähä.
Haluan nähdä kun valtion konttorista tulee lappu että et saa enää päättää metsäsi käytöstä mutta saat omistaa. Tosin kun laitetaan tarpeeksi rahaa pinoon niin voihan ne rauhoittaa hetkeksi mutta se maksaa.

3 tykkäystä

Kyseinen artikkeli on hieman provokatiivinen, ja HS pyrkii tuttuun tapaan väittämään mielipiteitä faktoina, eikä edes harkita toista lähestysmiskulmaa. Hakkuurajoitukset tutkitusti vuotaa hakkuut muualle maaailmaan (Norjassa 60-100%, Suomessa 80-100%). Kysyntä biotuotteille ei ole vähenemässä, päin vastoin. Tämän takia onkin mielestäni järjetön ajatus siirtää hakkuut alueille joissa se tehdään vielä harmaalla alueella? Alueella jossa vesistöihin ei jätetä suojavyöhykkeitä, korjuujälkivaurioita ei inventoida ja puunkorjuu on kaikinpuolin vastuuttomampaa.

Ehkä enemmänkin kahvihuonekamaa, mutta tulee mieleen viimevuodelta Nature -esimerkki. Maailman ehkä arvostetuimmassa tiedeartikkelissa julkaistiin JRC:n artikkeli: EU:ssa hakattu metsäalue kasvoi 49% ja metsäbiomassaa menetettiin 69% vuosina 2016-2018. Artikkelin mukaan hakkuut heijastivat puumarkkinoiden laajentumista EU:n biotalouspolitiikan kannustamana.

Kyseisestä artikkelisesta löytyi heti julkaisun jälkeen metodologisia virheellisyyksiä ja perusteettomia johtopäätöksiä; Metsien muutoksia kuvaavaa satelliittiaineistoa oli käytetty väärin, sekä metsätuhojen aiheuttamat muutokset on tulkittu hakkuiksi. Artikkelissa ei esitetty perusteita jonka mukaan hakkuulisäykset olisivat johtuneet EU:n biotalouspolitiikasta. Useat eurooppalaiset organisaatiot jotka vastaavat tilastojen tuottamisesta ilmaisivat huolensa, että tulokset ovat vahvasti ristiriidassa virallisten tilastojen kanssa. Siitä huolimatta Euroopan komissio viittasi artikkeliin useita kertoja perustana metsiin liittyvän politiikan suunnittelulle kuten biodiversiteettistrategiaan ja ilmastopolitiikalle.

Ihan jatkuvalla syötöllä valmistuu uusia tutkimuksia arvostetuista yliopistoista, jotka kumoavat aiempia väitteitä. Jossain vaiheessa taisi olla täydellinen totuus, että avohakkuun jälkeen kuvio on päästölähde sueraavat 40 vuotta. Tällä hetkellä tutkimukset näyttävät noin kymmentä vuotta, riippuen tietysti täysin mm. kasvupaikasta, puulajeista, lämpösummasta etc.

Pointti on se että metsien kvartaali ollessa se 25 vuotta toivottavasti ei liian hätiköityjä päätöksiä tehdä ilman että asioita oikeasti tutkitaan muutenkin kuin pintapuolisesti ja panostettaisiin yhä enemmän synteesitutkimuksiin.

Tuossa muutama lähde ensimmäiseen kappaleeseeni:

13 tykkäystä

Kiitos selvennyksistä, mitta silti lisää löylyä kiukaalle, että suomalaisessa metsänhoidossa ja -metsätaloudessa on monta remontin tarvetta:

3 tykkäystä

Ao. linkissä vielä yksi huippuasiantuntijakemys.

Meidän Suomessa on syytä pitää pää kylmänä, faktat esillä, ja intresseistämme huolta, muidenkin kuin osakkeenomistajien. Valitettavasti esim. HS ei ole eikä tule sitä tekemään.

3 tykkäystä

Kyllä, sitä en lähde lainkaan kiistämään. Tosin, niinkuin prof. Kärhä mainitsikin, nyt on tähän korjuujälkiselvitykseen liittyen on mielenkiintoisia tutkimuksia liittyen hakkuu- ja korjuukoneiden sensoriteknologiaan eritoten Ruotsissa, enkä usko että menee montaakaan vuotta kun näitä alkaa olemaan jo enemmissä määrin markkinoilla. Tietysti vielä suuremmalla viiveellä nämä tulevat laajemmin käyttöön koneyrittäjien keskuudessa, koska vanhat koneet ajettava loppuun. Nämä käytännössä helpottaa konekuljettajan päätöksentekoa liittyen jätettäviin puihin, suojavyöhykkeisiin, harvennusvoimakkuuteen yms. jotta laatu ja tuottavuus kasvaisi. Todellisuudessa suurin osa pintavaurioista tulee tosin ajokoneista, mutta se on toinen lukunsa.

Jos mielenkiintoa löytyy, siinä eräs artikkeli;
https://metsatieteenaikakauskirja.fi/article/10214/related/10214

Erityisesti metsäkiinteistöjen siirtyessä metsärahastojen omistukseen metsän kiertoaika on laskenut etelän kuusikoissa siihen 50-60 vuoteen, johon ei pääsisi ilman voimakkaita harvennuksia. Tämä on kieltämättä Suomen “laatupuu leimalle” haitallista. Menee mielestäni kuitenkin osittain myös puunomistajien piikkiin tämä kehitys. Tuossa havainnolistava kuva “danger zonesta” jota ostomiestenkin tulisi välttää.

Mutta kaikenkaikkiaan mielenkiintoista nähdä mihin tämä metsäkeskustelu tästä etenee. Tosiasia on, että Suomessa metsäteollisuuden vahva asema on juurtunut syvälle yhteiskuntaan, luonnon ja metsänomistajien kustannuksella, enkä henk.koht näe asian muuttuvan. Toisaalta tuovathan ne järkyttävän määrän rahaa ja hyvinvointia tänne. Kaikkea ei voi saada, ja loppujen lopuksi poliittiset metsäkysymykset ovat pohjimmiltaan arvokysymyksiä.

9 tykkäystä

Kovasti UPM yhtiönä hehkutetaan ja syystäkin. Mutta avaisiko joku yhtiön riskejä?

Riskit ovat kovasti hajautetut, kun on 6 erityyppistä bisnestä ja tuotanto+myynti myös hajallaan useissa maissa. Alla omia ajatuksiani UPM:n riskeistä.

-Uruguayn poliittinen kehitys ja AY-liike: paljon pääomaa kiinni pienessä maassa.

-Suomen poliittinen kehitys ja AY-liike: paljon pääomaa kiinni pienessä maassa.

-Energian hinnan kehitys pitkällä aikavälillä

-Metsäpoliikka globaalisti

-Paperin kysynnän ennakoitua nopeampi pudotus(tämä riski pienenee itsestään)

-Pehmopaperin kysyntä. Mitä jos per**n pesu yleistyy? Miten vaikuttaa sellun kysyntää?

-Miten ympäristökysymykset vaikuttavat kertakäyttöastioihin yms pakkauksiin? Ja siten sellun kysyntään

7 tykkäystä

Kysys Päivi Saarelalta, miten tämä Metso-ohjelma toimii. Hän suojeli 6ha vanhaa metsäänsä Tahkolta.

https://twitter.com/pivisaarela/status/1605672128560435200?s=46&t=UMC9-CerOvqcgdkojpeRAg

2 tykkäystä

Joskus Metso on metsänomistajalle taloudellisesti paras tai jopa ainoa vaihtoehto. Isot metsäfirmat eivät osta puuta kohteista, joihin sisältyy mainehaitan riski. Tällöin Metsossa saa parhaat rahat. Itsekin aikanaan perustin Metso-alueen ja olin tyytyväinen korvaukseen. Osan rahoista laitoin UPM:n osakkeisiin, jotka on kyllä tuottaneet aivan eri tavalla kuin metsäni.

3 tykkäystä

Mielenkiintoinen lista! Ei haittaisi täydentää vielä seuraavilla:

-Suurena energiantuottajana UPM politisoituneen regulaation kohteena (vrt. mm. ajankohtaiset kähinät sähkön hinnasta)

-UPM:n myynnistä toistakymmenta % Kiinassa, jossa parisen tehdastakin. Riskit kohoamassa

-Uruguayn sellutehtaasta tulossa kultakaivos - parhaassa tapauksessa. Mutta toisenlainenkin skenaario mahdollinen: sellun hinnan määrittelevä Kiinan markkina sakkaa ja/tai myös monen kilpailijan parhaillaan paisuttama sellukapasiteetti pilaa markkinaa

-Biotuotteista voi tulla kova sana umpille, mutta monesti tällaisten uusien tuotteiden synnyttäminen, saaminen kunnolla markkinoille ja isosti kannattavaksi ei mitenkään helppoa. Esim. Stora Enson ligniinistäkin saatu kuulla vuosikaupalla, mutta yhä odotellaan.

-UPM:n ylin johto vaihtumassa. Virherekrytointeja ei saa syntyä.

14 tykkäystä

Biodiversiteetti on näköjään säilynyt hyvin:

(en tosin päässyt alkuperäiseen juttuun kiinni, maksumuuri)

3 tykkäystä

Tätä en itse osaa nähdä riskinä vaan UPM on omissa laskelmissa nimenomaan hedgattuna tämän osalta. Jos energia kallista omat tuotantolaitokset superkannattavia. Jos energia halpaa niin sellun keittäminen halpaa. Nyt kun OL3 kaikesta huolimatta lopulta valmistuu niin olen kääntymässä sen kannalle että kallis energia olisi UPM:lle hyvä asia.

Regulaatio mainittu energian hinnan voittojen osalta mutta sekin on kaikille toimijoille suunnilleen sama. Lisäksi UPM voi siirtää energian kannattavuutta toisiin yksiköihin jos energiavoittoja aletaan ahneesti verottamaan.

3 tykkäystä

Eikös sellunvalmistus ole nettopositiivista energiantuotannon kannalta? Paperintuotannon väheneminen ja selluntuotannon kasvattaminen siis kasvattaa UPM:n energiantuotannon nettomäärää.

7 tykkäystä

Oho minulle uusi asia jos näin on. Mutta voi hyvin olla että olen kuvitellut asian väärin.

Mustalipeä väkevöitetään haihduttimissa ja sen jälkeen poltetaan ja siitä saadaan energiaa.

Sitä en tiedä, mitä käy mustalipeästä saadulle energialle, jos ligniiniä aletaan erottamaan ja hyödyntämään, kuten Stora Enso kaavailee. Osa mustalipeän poltosta tulevasta energiasta tulee nimenomaan siinä lipeässä olevasta ligniinistä.

3 tykkäystä

Yleensä soodakattilasta tulee pullonkaula sellutehtaalla, se on myös kallein osaprosessi sellutehtaalla. Erottamalla osan lingniinistä pienennetään soodakattilan kuormitusta, jolloin tehdasta pystytään ajamaan ilman merkittäviä kattila investointeja.

4 tykkäystä

UPMltä tuli tiedotetta, että Uruguayn hanke etenee suunnitellusti.

11 tykkäystä

Jos tämä voitto toteutuu, niin UPM on halpa ja hyvä. Aika harvinainen yhdistelmä, yleensä pitää ostaa molemmat erikseen?

16 tykkäystä