Täysin eri mieltä tästä =D.
Pienten yhtiöiden on paljon helpompi osallistua keskusteluun sijoittajafoorumilla kuin järkätä tiheästi pääomamarkkinapäiviä. Kyseiset tapahtumat maksavat maltaita ja odotustaso niissä sisällön suhteen on korkea. Ne sitovat järjestelyihin omaa porukkaa ja tyypillisesti kumppaneita. Nythän on niin, että pääomamarkkinapäiviä järjestetään tyypillisesti tilanteissa joissa esimerkiksi yritys muuttaa merkittävästi omaa strategiaansa.
Foorumeilla tulee paljon lokaa, Trust me - I know. Mutta entä sitten? Ei kenenkään tarvi vastata kysymyksiin, jotka ovat epäasiallisia, ilkeitä tai vaatisivat ei-julkisen tiedon paljastamista. Asiallisiin kysymyksiin puolestaan kannattaa vastata ja olla mukana siellä missä yhtiöstä puhutaan.
Eka on tuossa osunut just siihen yhteen kohtaan, joka hakataan toimareiden päähän lekalla ennen IPOa tai muissa Nasdaqin koulutuksissa. Älä koskaan spekuloi yhtiön arvostuksella. Silloin tulee noutaja ja vie sut pimeälle kujalle.
Perustellaanko tätä siellä NASDAQ:lla millään muulla kuin hauskalla kielikuvalla?
Ottaahan rationaalisesti toimiva yritys kantaa osakkeen hintaan omia osakkeita ostaessaan (osake edullinen) tai käyttämällä osaketta maksuvälineenä yrityskaupassa. (osake korkealle arvostettu)
Lisäksi yksilötasolla toimitusjohtaja signaloi ostaessaan tai myydessään osakkeita.
En ymmärrä miksei samaa signalointia voisi tehdä myös sanallisesti, kun valitsee vain sanansa tarkkaan.
@Minna_Avellan osaa vastata tuohon paremmin. Meille tavallisille toimareille näytettiin vaan mugshot kuvia edeltäjistämme ja kerrottiin kauhutarinoita. Olen aktiivisesti koittanut unohtaa kaiken tapahtuneen ja toistanut tuosta päivästä lähtien vain iltaisin itselleni: ”älä ikinä spekuloi osakkeen hinnalla.” Se tulee uniinkin. Minnan äänellä.
Osakkeen kurssilla voi luoda merkittävästi omistaja-arvoa ostamalla omia osakkeita kun osake on aliarvostettu ja käyttämällä sitä yrityskaupoissa ja tekemällä osakeanteja kun osake on yliarvostettu. Se osakkeen arvostustaso on vain yksi työkalu yritysjohdon työkalupakissa, mutta Suomessa on joku pörssimeemi ettei johtoa saa kannustaa olemaan perillä yhtiön fundamentaalisesta yritysarvosta. Sitten päädytään vaan jakamaan nollat taulussa osinkoja, sen sijaan että hyödynnettäis markkinasyklejä esimerkiksi vaihtamalla osingot omien ostoihin heikossa markkinassa tai maksamalla anneilla velkoja pois kuplamarkkinoilla.
En tiedä kuka konsultti siellä on keksinyt pöhinäpäissään ettei kurssia saa kommentoida, mutta tämä jantteri on tuhonnut monta sukupolvea Suomen pörssin yritysjohtajia. Jos ei omaa mielipidettä onko oman yhtiön osake yli- vai aliarvostettu ja uskalla toimia sen perusteella omistaja-arvon luomiseksi, niin CEO rooli on täysin väärä ja kannattais harkita vaikkapa COO:n roolia, missä voi unohtaa osakekurssin ja keskittyä pelkästään liiketoimintaan
Onneksi kotipörssistäkin löytyy niitä harvinaisia poikkeuksiakin toimitusjohtajien joukosta
Vaikka Biohit onkin hyvässä kuosissa, on virheitäkin toki tehty ja ensimmäisen kvartaalin pahin moka menee omaan piikkiini.
Skeptisen koulukunnan mukaan viestintä epäonnistuu aina paitsi sattumalta. Ja jos viesti ei mene perille, vika on aina viestijässä. Olen yrittänyt viime syksystä lähtien kertoa, että Biohit tavoittelee kannattavaa ja maltillista kasvua. Viime vuonna liikevaihtomme kasvoi 17 % edelliseen vuoteen nähden ja liikevoittoprosenttimme oli pitkän tappiohistorian jälkeen 10,3.
Omasta mielestämme teimme kelpo tuloksen, mutta tilinpäätöstietojen julkaisupäivänä Biohitin osake sukelsi 13 %. Toisin sanoen, odotusten hallinta epäonnistui pahasti.
Tälle vuodelle antamamme ohjeistuksen mukaan odotamme liikevoittomme kasvavan viime vuoteen verrattuna. Tämä on linjassa kannattavan ja maltillisen kasvun tarinan kanssa.
Sijoittajat ovat tottuneet disclaimeriin ”mennyt ei ole tae tulevasta”. Peruutuspeiliin on kuitenkin hyvä välillä vilkaista.
Biohitin kumulatiiviset tappiot olivat vuosina 2018–2021 8,1 miljoonaa euroa ja osakkeen keskikurssi oli tänä aikana 2,70 euroa. Nyt liiketoimintamme on voitollista ja osake on euron halvempi.
En ota kantaa osakekurssiin, mutta lopetan tämän blogin aforismiin:
On turha olla oikeassa, jos markkinat ovat väärässä.
Sallinette, että laadin kaikille Hesulin toimitusjohtajille tuota rimpsua laajemmat (ja luonnollisesti paremmat) ohjeet kaikenlaiseen osakespekulaatioon. Saa hyödyntää.
Onko sinulla tarkka käsitys oman yhtiösi osakkeen käyvästä arvosta?
Jos vastasit KYLLÄ, siirry kohtaan 2
Jos vastasit EI, irtisanoudu välittömästi ja anna jonkun muun ottaa asiasta selvää
Koetko tarvetta spekuloida oman yhtiösi osakkeen arvolla julkisesti?
Jos vastasit KYLLÄ, siirry kohtaan 3
Jos vastasit EI, jatka päivääsi normaaliin tapaan eteenpäin
Oletko ostamassa/myymässä, tai oletko jo ostanut/myynyt oman yhtiösi osaketta henk. koht. käteisvarojasi hyödyntäen?
Jos vastasit KYLLÄ, julkaise pörssitiedote ostosta/myynnistä ja nauti onnistuneesta spekulaatiosta
Jos vastasit EI, siirry kohtaan 4
Onko yhtiösi ostamassa omia osakkeitaan takaisin mitätöitäväksi, tai laskemassa liikkeelle uusia osakkeita käteisvarojen keräämiseksi?
Jos vastasit KYLLÄ, julkaise pörssitiedote omien osakkeiden ostosta tai osakeannista ja nauti onnistuneesta spekulaatiosta
Jos vastasit EI, siirry kohtaan 5
Et ole pyrkinyt maksimoimaan osakkeenomistajien etua vähentämällä tai kasvattamalla yhtiön osakekantaa, etkä ole riskeerannut henkilökohtaista varallisuuttasi ottamalla näkemystä osakkeen arvosta. Sinulla ei siis ole mitään syytä kommentoida osakkeen arvostusta julkisesti.
Jos koet tilanteesi muuttuneen, siirry takaisin kohtaan 1 ja aloita ralli alusta.
Kukaan tuskin pahastuu, jos spekulaatiolla yritetään saavuttaa arvonluontia tai jos sen takana on toimitusjohtajan omaa pääomaa. Se on sitten eri asia, jos mennään vain tsemppaamaan kurssia kohti koillista - oletan, että tuo on nimenomaan se asia, josta on varoiteltu?
Amerikassa sijoittajaviestinnän kulttuuri on enemmän osakkeen “markkinointia” ja hypettämistä, Suomessa taas mielestäni enemmän odotusten hallintaa ja neutraalimpaa. Käytännössä ainoa johdon julkinen osakekurssikommentoinnin muoto mitä näkee on se, että toimari puffaa kurssin olevan liian halpa. Onko näillä kommenteilla jotain arvoa sijoittajille? Huomiota niillä toki saa. Tehdäpä tutkimus kuinka monen toimarin mielestä kurssi on liian alhaalla ja veikkaan, että väärinymmärrettyjä yhtiöitä on pörssissä yli 90%. Toimarin pitää ymmärtää valuaatiota, mutta parhaankaan toimarin viisaus ei aina ole markkinavoimien joukkoälyä suurempi. Analyytikkona 12 vuoden ajalta epätieteellisenä otoksena voin todeta, että kaikista agressiivisimmin firmansa potentiaalia hypettäneet ja aliarvostusta eri tavoin analyytikoille signaloineet toimarit edustivat usein huonoimpia osakekeissejä.
Kaikesta tästä huolimatta hyvä tj voi tietenkin työssään onnistuakseen hyödyntää ja pitääkin hyödyntää omaa näkemystä osakkeen arvostuksesta arvonluontiin, tiiviisti yhdessä hallituksen kanssa - nämä eivät ole yksin tj-päätöksiä. Tässäkään päätös ei usein ole niin yksinkertainen, että pohditaan vain yli/aliarvostus ja sitten esim omien ostot kyllä/ei… pitää huomioida monia muuttujia suhteessa firman strategiaan, taseeseen, kassaennusteeseen, sisäpiirihankkeisiin, ehkäpä käynnissä oleviin M&A-keskusteluihin tai tasejärjestelyihin jne jne.
Itse toimarina olisin arka huutelemaan osakkeen olevan halpa jo sen takia, että osakekurssiin vaikuttaa monet voimat, jotka eivät ole millään tavalla kontrollissani, etenkin suhteessa julkisuuden aikaperspektiiviin. Mitä tapahtuu uskottavuudelle, jos julkisesti huutelee osakkeen olevan halpa, ja siten kurssi putoaa? Entäpä jos kommentoin osakkeen olevan halpa ja sen jälkeen yhtiöltä tulee hyviä uutisia ja kurssi nousee? En haluaisi saada sitä puhelua markkinavalvonnalta. Aika vähän voitettavaa, mutta valtavasti hävittävää niin firman kuin tj:n kannalta. Ehkäpä tämä on se, mistä eniten varoitellaan. Parempi tosiaan ottaa kantaa sanojen sijaan tekojen kautta, omaa pitkää peliä pelaten, ja jättää sitten tekojen tulkinta ja järkevyys omistajien arvioitavaksi, ja jos johdonmukaisesti menee pieleen niin omistajat/hallitus tekee johtopäätökset.
P.S. Minna on parissa projektissa tosi tiiviisti kiinni niin hän ei välttämättä hetkeen pääse vastailemaan
Joskus kauan sitten, ehkä 1980-luvulla, muistan jonkun suomalaisen pörssiyhtiön toimarin todenneen osakkeen kurssia ja yhtiön arvostusta kyselleelle toimittajalle, yhtiön arvon ja osakkeen hinnan olevan omistajien asioita johon toimitusjohtajan ei ole lainkaan korrektia puuttua - tuosta asiasta tietysti voi kysyä omistajia edustavalta hallitukselta.
Joskus yrityksen osaketta käytetään yritysostoissa kaupan välineenä, joten johdolla ja hallituksella on hyvä olla käsitys yrityksen arvosta. Jotta osakkeet eivät mene liian halvalla.
Toinen näkökulma on Berkshire Hathawayn tapa - ainakin joskus - se kertoi minkä hinnan alapuolella se on valmis aloittamaan omien osakkeiden ostot.
Pidän jossain määrin kiusallisena joidenkin yritysten tapaa, jossa päivittäin lähes vuoden ajan ostetaan omia osakkeita välittämättä osakkeen hinnasta. Etenkin jos kyse on finanssialan yrityksestä, joka myy sijoitusosaamista eli käytännössä yrityksen arvonmääritysosaamista asiakkailleen.
Lopputulos tästä ajattelusta on se, että toimitusjohtajat eivät tunnista osakkeen käyttöä arvonluonnin välineenä ja jos yksityissijoittaja yrittää tiedustella että voitaisiko edes joskus harkita esimerkiksi omien osakkeiden ostoa osingonjaon sijaan, kun kerran yhtiön osakekurssissa näkyy olevan hirveän suuri perusteeton alennus, niin vastauksena tulee aina, että “nönnönnöö voitonjaosta päättää hallitus”.
Aina nostetaan Nokian esimerkki näissä keskusteluissa esille, mutta kotimaasta löytyy muutamia positiivisiakin esimerkkejä arvonluonnista osaketta käyttäen. Ottamatta kantaa noudatettiinko osakeyhtiölakia täysmääräisesti, niin Remedy teki ylihintaisen osakeannin vuonna 2021 kurssihintaan 41,50 € tyhmälle instikkarahalle, jolla saatiin yli 100% tuotto muille sijoittajille 12 kuukaudessa. Gofore aloitti vuonna 2020 pahimmasta koronadipistä omien osakkeiden osto-ohjelman, jolle saatiin 100 - 200 % tuotto 12 kuukaudessa. Monenko yhtiön tavanomainen liiketoimintainvestointi tuottaa tällaisia tuottoja?
Joskus se yrityksen kannalta oikea ratkaisu on lyödä strategia paussille, liiketoimintainvestoinnit paussille, ottaa pankista lainaa ja ostaa omia osakkeita. Tai järjestää osakeanti vaikka suoranaista tarvetta rahalle ei ole vielä keksitty. Omistaja-arvon luominen on prioriteettilistalla ykkösenä ja kuvitellut uskottavuuden menetykset ‘poukkoilusta’ eivät ole oleellisia. Ja tämähän on ihan ortodoksiajattelua, pääoman tehokkaan allokoinnin perusteita. Silti kun näistä keskustelee suomalaisten yritysjohtajien ja hallitusten kanssa, niin tunnelma on ihan kuin olisi esittelemässä tulentekoa luolamiehille. Siinä ei tunnu paljoa vaikuttavan vaikka kurssi menisi ylös +200% tai tulisi alas -60%, koska kun joskus aiemmin on suomalaiselle yhtiölle laadittu strategiakaudelle viisivuotissuunnitelma ja ulospäin viestitty osinkopolitiikka, niin neuvostoliittolaiseen johtamistyyliin se täytyy vetää täysmääräisesti lävitse, oli siinä järkeä nykytilanteessa tai ei, koska muuten menetetään kasvot.
Vastuullisuus, työntekijät, asiakkaat, sisäpiiri ja johdon imperiumirakennelmat. Kaikki muut tuntuvat usein suomalaisessa yhtiössä ja sen viestinnässä menevän omistajan edelle. Olisi mukavaa mikäli uusille listautujille osattaisiin jatkossa teroittaa, että omistajat ovat yhtiön tärkein sidosryhmä ja omistaja-arvon luominen on yrityksen tärkein tehtävä. Koska osakkeen kurssimuutos on sijoittajan tärkein tuoton lähde, niin kurssista puhuminen ei ole yhtiölle uhka, vaan mahdollisuus viestiä, että millä konkreettisella tavalla omistaja-arvoa meinataan luoda lähitulevaisuudessa.
Siitä olemme samaa mieltä, että toimarin ns. “sanahelinä” ei edistä kenenkään asiaa, ja siihen ei ole syytä riskeeraamatta omia tai firman rahoja samalla. Mutta mitä tapahtuu uskottavuudelle, jos toimitusjohtaja välittää siitä enemmän kuin omistaja-arvon luonnista? Uskottavuudella ei vaurastuteta omistajia, jos pääomaa käytetään tehottomasti. Jos sen sijaan pääomat allokoidaan kurssiromahduksessa omistajaystävällisesti buybackeihin, ja tilanteesta viestitään johdon parhaan tiedon mukaisesti sijoittajille, niin miten ihmeessä tuosta saadaan uskottavuutta rapauttava asia? Ehkä, jos pelkää kuollakseen virheiden tekemistä, mutta silloin toimitusjohtajan pesti lienee väärä paikka alun perinkin.
Miten niin? Jos firman osakkeet ovat aliarvostettuja, ja yhtiö laittaa buyback-koneen pyörimään ja ylin johto kaivaa shekkivihot taskuistaan, niin siinähän on paljonkin voitettavaa kaikille osapuolille. Omistaja-arvoa luodaan, johto hyötyy henkilökohtaisesti näkemyksen otostaan, firman maine laadukkaana pörssiyhtiönä kasvaa, EPS nousee, osakekurssi nousee, ja yhtäkkiä oma osake on arvokkaampaa kauppatavaraa tulevaa omistaja-arvon luontia varten. Se on eri asia, jos johtoryhmä ei hyödynnä osakkeen väärinhinnoittelua mitenkään, vaan vatuloi läpi laskumarkkinan samalla osakemäärällä vuodesta toiseen. Se vasta karua viestintää onkin!
Jätän loppuun vielä esimerkin siitä, miten vakavasti otettava toimitusjohtaja viestii sijoittajilleen aliarvostuksesta oikein - heillä oli 149 miljoonaa syytä uskoa, että toimitusjohtaja tuskin jauhoi paskaa puhuessaan arvostuksesta. Tuon tiedotteen jälkeen on muuten tykitetty muutaman vuoden verran hyviä uutisia (ml. yritysjärjestelyjä!) eetteriin, ja kaikki ovat vieläkin elossa.
Fairfax Financial Holdings Limited (TSX: FFH and FFH.U) announces that Prem Watsa, its Chair and CEO, has advised that over the last few days he has purchased in the market 482,600 subordinate voting shares of Fairfax for an aggregate purchase cost of approximately US$148.95 million.
Mr. Watsa commented as follows in connection with this purchase: “At our AGM and on our first quarter earnings release call, I said that our shares are ‘ridiculously cheap’. That statement reflected my recognition that in the 35 years since Fairfax began, I have never seen Fairfax shares sell at a bigger discount to their intrinsic value than they have recently. I have now backed up my strong words by purchasing close to US$150 million of Fairfax shares in the market over the last few days, as I believe that this will be an excellent long term investment.”
Oon ihan samaa mieltä kaikista arvonluontiin liittyvistä asioista. Silti olen vahvasti sitä mieltä, että jos yhtiön osake on alihintainen, niin silloin ei mennä mediaan huutelemaan osakkeen olevan halpa vaan kaivetaan ne shekkivihot / laitetaan omien ostot käyntiin jne. Tai ylihintainen, niin palkataan kaupugin kovin myyntikoneisto tekemään instituutioanti ylihintaan nopeutetulla menettelyllä. Tai hyödynnetään omaa osaketta yrityskaupoissa. Tekoja, ei puhetta.
Tässä on toki hieman oma lehmä ojassa. Meinaa jos firmat osais itse viestiä sijoittajille osakkeen halpuudesta, niin mihin niitä analyytikkoja ja Inderesiä sit tarvittais
Mutta täyttä asiaa, että tekoja pitäisi näkyä enemmän ja mieluiten vielä niin, että niistä viestitään sijoittajille eivätkä näytä vain onnekkailta sattumilta. Ulkkarifirmoissa keskustelu voitonjakopolitiikasta ja osakkeen arvostuksesta firman johdon kanssa on jostain syystä paljon normaalimpaa ja Suomi on tässä kummallinen poikkeus.
Ehkäpä vielä jonain päivänä tämä vanhanaikainen finanssialan sisäänpäinkääriytynyt ja sijoittajia pelkäävä suljettujen sikarikerhojen kulttuuri alkaa muuttumaan. Meiltä puuttuuvat sekä sanat että teot
Asetat viestissäsi kovia vaatimuksia yhtiön johdolle. Ensisijaisesti firman tehtävä on keskittyä liiketoiminnan pyörittämiseen. Siihen että saadaan projekteja edistettyä ja strategiaa toteutettua. Hallitukset lakisääteisenä toimielimenä keskittyvät siihen että yhtiö toimii lakien mukaisesti. Henkilöt kuten Warren Buffett tai Suomesta Björn Walhroos ovat minusta hyvin poikkeuksellisia yksilöitä, jotka timantinkovilla peliliikkeillään loivat merkittävää varallisuutta. Olisi kiinnostavaa olla kärpäsenä katossa kuuntelemassa mitä keskiverto pörssifirman hallituksen kokous pitää sisällään. Oltaisiinko siellä ollenkaan huolissaan osakkeen kurssikehityksestä vai jostain aivan muista asioista?
Kun katson esimerkiksi pelifirmojen osavuosikatsauksia, hyvin monen firman johto tuntuu ajattelevan että rahat vain tulee sijoittajilta ja sitten meidän tehtävä täällä firmassa on seurata vain jotain monthly active users -metriikoita ja EBITDAA että juoksevat kulut tulee katettua. Sijoittajat rahoittavat investoinnit. Firmojen osavuosikatsausten tulee sisältää taulukko-osuudessa tuloslaskelma, tase, kassavirtalaskelma ja laskelma oman pääoman muutoksista. Usein nämä eivät mene sen pidemmälle tai syvemmälle kuin mitä laki vaatii. Onhan Mikael Rautanenkin sanonut että osavuosikatsauksen tekeminen on raskas prosessi pienelle yhtiölle.
Me sijoittajat tarkastelemme asioita erilaisten lasien läpi kuin firman johto. Jos tavissijoittajakin tarkastelee omistamiensa firmojen tekemisiä ruusunpunaisten lasien läpi (omistusvaikutus, Endowment effect) niin miten sitten toimitusjohtaja, jolla on pelissä omistusten lisäksi oma maine, ihmissuhteet, historia ja itsekunnioitus? Tekisikö hän illalla DCF-laskelman ja aamulla kommentoisi haastattelussa että onhan tämä meidän osake noin 4,3 % yliarvostettu? Siis jos hänellä edes olisi kaupallisen alan koulutusta - läheskään kaikilla ei ole.
Olen eri mieltä tuosta että lainan ottaminen kannattaisi omien osakkeiden takaisinostamiseksi. Takaisinosto on verotehokas vaihtoehto osingolle, mutta jos sen hinta on taseen heikentäminen nakkaisin laput laitaan. Näin tekisin siinäkin tapauksessa että osinkoja maksaakseen firma velkaantuisi. Olen osakkeenomistajana kaikkein eniten tyytyväinen silloin kun johto ja hallitus pitävät firmasta huolta.
Otan konkreettisen esimerkin salkkuyhtiöstäni JM:stä (rakennusyhtiö). Vuoden 2021 lopussa firman taseesta 23 % oli käteistä. Olin hyvilläni tästä, koska ajattelin kuten sinä että huonossa suhdanteessa sitten luodaan omistaja-arvoa omien osakkeiden takaisinostolla. Sitten tuli jääkausi uudisrakentamiseen ja firman kassa suli vuoden 2021 lopun 3981 miljoonasta kruunusta 417 miljoonaan kruunuun Q2 2024 lopussa.
Kannattiko osingonjako sen sijaan että firma olisi ostanut omia osakkeita takaisin? Mielestäni kannatti, koska osake koki pohtakosketuksen 23.10.2023. Ei johto sen enempää kuin sijoittajatkaan tiennyt missä pohja tulisi olemaan. Käteisen kanssa sai muodostaa oman arvionsa.
Yhtiön johdon ensisijainen tehtävä on hallussa olevan pääoman allokointi. Useimmilla yhtiöillä toki liiketoiminta on sekä pääasiallinen varallisuus että kassavirtojen lähde, mutta rahojen laittaminen takaisin bisnekseen ei voi olla mikään automaatio. Omaan liiketoimintaan investoinnin kanssa suoraan kilpailevat mm. yrityskaupat, taseratkaisut (rahavarojen käyttö ja kerääminen, velan määrän muutos) sekä voitonjako (osingot, omien osakkeiden ostot). Pääoman allokointi ei voi olla mikään automaatio vaan se pitää tehdä harkiten ja suurella viisaudella.
Kyllä, pääoman oikeanlainen allokointi on vaikeata. Siksi yritysjohtajat ovatkin yhteiskunnallisessa asemassaan huipulla ja heille maksetaan rivityöntekijään nähden poskettoman suuria korvauksia. Suomessa päämies–agentti-ongelma on valtava haaste, koska meillä on yleistä olla tavanomainen rivipalkkajohtajia, jolle maksetaan maltaita, riippumatta nouseeko osakekurssi vai ei. Turvallisin vaihtoehto tavisjohtajalle on olla miettimättä asiaa ollenkaan. Sen kun vain kasvattaa liiketoimintaa +5% vuodessa ja jakaa kaikki ylimääräiset rahat osinkoina, niin tuskin saa kukaan potkuja, erityisesti kun omistajina on eläkeyhtiöitä ja muita instikoita joille se tuoton maksimointi ei ole niin nöpönuukaa. Sitten (kauppa)lehdissä kehdataankin ihmetellä, että miksi Hesulin pörssi on niin surkea.
Suosittelisin lukemaan vielä kerran tuon aiemman viestini ajatuksella. JOSKUS se velan ottaminen omien osakkeiden ostamiseksi on oikea ratkaisu. Vuoden 2021 kuplamarkkinan huipulla se ei varmaankaan sitä ollut. Velka on verotehokas työkalu, johon ei kannata suhtautua liian tunteellisesti. Yritykset ja sijoittajat jotka eivät koskaan käytä tätä hienoa työkalua aktiivisesti toiminnassaan, tekevät käytännössä aina jotain väärin. Joskus myös oikea ratkaisu on eriyttää yrityksen liiketoiminta, myydä se tai jopa ajaa se alas, jotta pääomia vapautuu parempiin investointikohteisiin. Pääoman allokointi omaan liiketoimintaan ei siis ole selviö, vaan liiketoiminnan pitää todistaa olevansa pääoman arvoinen.
Omistajien pitää uskaltaa vaatia yritysjohdolta selkeää suunnitemaa ja näyttöä arvonluonnista, koska siitä heille maksetaan, eikä liiketoiminnan harrastamisesta tai vuosiosinkojen jakamisesta.
Vuosi on tosiaan vierähtänyt ja kovin harva IR-edustaja on osallistunut keskusteluun. Lienee selvää, että olen pettynyt.
IR-vastaavat, teille on Inderes järjestänyt tämän hienon foorumin, jossa teillä on mahdollisuus keskustella julkisesti sijoittajasuhteiden kehittämisestä. Kyse on yhteiseen hiileen puhaltamisesta. Keskustelukumppaneina teillä on toisenne ja me sijoittajat. Älkää jättäkö käyttämättä tilaisuutta.
Ja sitten asiaan. Osavuosikatsauksien jälkeen Inderes ja IR järjestää videohaastatteluita, joissa analyytikko kysyy ja yhtiön edustaja vastaa. Ihan hyvä, mutta olisiko vielä parempi, että myös sijoittajat voisivat kysyä?
Kun haastattelut järjestetään samana päivänä katsauksen julkistamisen kanssa, ei sijoittajille jää riittävästi aikaa perehtyä katsaukseen. Te olette valmistelleet sitä kuukauden. Antakaa meille vuorokausi aikaa perehtyä siihen. Helpottaisi, jos haastattelu olisi katsausta seuraavana päivänä tai jopa sitä seuraavana päivänä.
Vielä motivaattorina muistutan, että moni sijoittaja tuntee yhtiönne vuosien tai vuosikymmenien ajalta. On luettu vuosikertomuksia ja on käyty yhtiökokouksissa. Nämä sijoittajat kykenevät esittämään kysymyksiä, joita analyytikot eivät keksi esittää.
PS. Kysymysten määrä vaihtelee tosi paljon. Tällä hetkellä 99% taitaa mennä tonne Tecnotree ketjuun ja me muut saadaan pyöritellä peukaloita ellei sit haeta popcornia ja lueta muita ketjuja.
Se miten tää menee nyt tälleen reaalielämässä on että muutama päivä ennen tulosjulkkaria analyytikko on yhteydessä ja kysyy sopisiko klo 12 tulosjulkkaripäivänä. Noh, se on yksi tärkeimpiä hommia jotka tähän tehtävään kuuluu joten aina se sopii. Ehdotus tulee heiltä ja sillä on menty. Näyttää toimivan aika samallalailla kaikkien yhtiöiden kanssa. Onhan se sellainen uutispäivä, että ymmärrän ainakin itse hyvin miksi silloin tuo haastattelu pidetään. Oon sit omalta osaltani todennut, että pistäkää kyssäreitä foorumille niin käyn seuraavana päivänä vastaamassa. Se antaa aikaa kysymysten pohditaan, sitä ennen saa noi haastattelut katsottavaksi ja yhtiöllä loppuu suljettu ikkuna ko päivän päätteeksi.
Tiedän ettei kaikki toimi noin, mutta tässä voisi auttaa jos vaikka analyytikot kannustaisivat kaikki yhtiöitä vastaamaan kysymyksiin foorumilla seuraavana päivänä.
Laitoin kiitokseni tänne, jotta yläpuolella oleva vastauksesi linkki tulee paremmin huomioitua tässäkin ketjussa.
