Sijoittajaviestintä ja sen sääntely

Tässä ketjussa keskustellaan (pörssi)yhtiöiden sijoittajaviestinnästä ja siihen liittyvästä sääntelystä kuten laeista, asetuksista, viranomaismääräyksistä ja -ohjeista sekä alan itse synnyttämistä käytännöistä.

Viestintään ja sääntelyyn liittyvät epäkohdat ovat sopivia aiheita tähän ketjuun.

On myös kiinnostava kuulla, miksi jokin yhtiö on onnistunut erityisen hyvin sijoittajaviestinnässään.

Kehitysehdotuksia voi laittaa vireille täällä ja toivotaan yhtiöiden IR-henkilöiden aktiivista osallistumista keskusteluun.

@Mikael_Rautanen @Petri_Kairinen @Emmi_Berlin1 @Ville_Tolvanen @Mirko_Sampo_IR @Harri_Sieppi @Mikaeli @Markus_Myllymaki @Tomi_Pienimaki @Sanna_Rasanen1 @Pasi_Hiedanpaa @Paavo_Koivisto @Kari_Vyhtinen @LarseNi @Timo_Laaksonen @Yrjo_Trog_Norrhydro @Santeri_Korpinen @Timur_Karki @KaroliinaLoikkanen @Metsamika @Kati_Kaksonen @Mikko_Tahkola @Juha_Varelius @Olli_Nokso-Koivisto @Aspo_CEO @tatu_paavilainen @Mika_Saarinen_Raisio @Erkka_Salonen @Hanna @Jari_Pirinen_Pohjanm @Paivi_Juolahti_Harvi @Kristian_Tammela @Siri_Markula_Taaleri @tomi.lindell @Minna_Sillanpaa @Juho_Pakkanen_Heeros @Pauliina_Tennila @Otto_Pukk @Mikko_Karvinen_Nexst @Petri_Roininen @Ville_Himberg @Kiira @Laura_Pulkkinen @Karoliina_Malmi @Rosskopf @Anne_Kuokkanen @Tommi_Manninen @Jan-Erik_Lindfors @Alpo_Luostarinen @Teemu.Pynnonen @Jussi_Majamaa @Pekka_Kuusniemi @Sanna_Rasanen @Ben_Selby @Antti_Ollikainen @Ville_Ranta @atteh @ilari_koskelo @Laura_Stromberg @Satu_Mehtala @Nordec_Group @Mari4 @EsaHarju @Paula3 @Elisa_IR @Elisa_Forsman

35 tykkäystä

(46) Hiljainen kausi | Inderes: Osakeanalyysit, mallisalkku, osakevertailu & aamukatsaus

Perustuuko tämä hiljainen jakso johonkin lakiin, asetukseen tai viranomaisen asettamaan määräykseen?

10 tykkäystä

Kiitos @MoneyWalker ! Tästä voi hyvin tulla hyödyllinen foorumi niin yhtiöille kuin sijoittajille :slight_smile:

21 tykkäystä

Nyt, kun täällä on kaikki foorumin yhtiöiden edustajat mukana, niin laitetaas tämän äänestyksen tulos tänne näkyville jos ja kun se on mennyt ohitse.

Ps. Äänestys on muuten vielä auki ja siihen voi osallistua tästä

13 tykkäystä

Moikka, koitan tässä vastauksessa pohtia asiaa kokemukseni pohjalta yleisellä tasolla.

Hiljaisen jakson periaatteena tosiaan on, että silloin ei lähtökohtaisesti keskustella analyytikoiden, sijoittajien tai median kanssa. Vielä keskeisempi asia on se, ettei kyseisen ajanjakson aikana kommentoida nimenomaan tulokseen tai näkymiin liittyviä asioita. Joskushan yhtiö saattaa joutua julkaisemaan sisäpiiritietoa hiljaisen jakson aikana ja silloin tätä (ja vain tätä) aihetta yleensä myös kommentoidaan. Samoin joskus hiljaiseen jaksoon saattaa osua jokin haastattelupyyntö, joka ei liity tulokseen tai näkymiin ja jota ei voida siirtää ja johon yhtiön on etunsa mukaista vastata. Näitä päätöksiä edeltää kuitenkin erittäin tarkka harkinta yhtiön puolelta, eikä niihin lähdetä kevein perustein.

Hyvä perusperiaate on, ja lähtökohtaisesti myös selkeämpää kaikille osapuolille, että sijoittamiseen keskittyvällä foorumilla keskustellaan silloin, kun voidaan aidosti käydä vuoropuhelua sijoittajien kanssa. Toisaalta, jos yhtiö julkaisee hiljaisen jakson aikana sisäpiiritietoa, jota kommentoidaan muutenkin esimerkiksi talousmediassa, voisi yhtiö periaatteessa käydä aiheeseen liittyvää keskustelua tasapuolisuuden nimissä myös sijoitusfoorumilla.

Hiljainen jakso ei käsittääkseni perustu AML/MAR-sääntelyyn vaan on Suomessa omaksuttu käytäntö ilman sääntelyn vaatimusta. Jenkeissä tämä taitaa olla osa SEC-vaatimuksia ja on sitten kopioitu tännekin osaksi tiedottamiskäytäntöjä. Näin ollen tätäkin käytäntöä ja siihen liittyviä toimintatapoja on syytä pohtia ja haastaa aika ajoin, kun maailma muuttuu :slightly_smiling_face:

20 tykkäystä

Tämä oli hyvä keskustelualoite, kiitos.

13 tykkäystä

Hieno avaus @MoneyWalker :+1:

Suomessa melkein jokaiselle yhtiölle tulee 30 päivän hiljainen jakso osaksi tiedottamispolitiikkaa aivan kuin automaattisesti, mutta mielestäni tätä käytäntöä olisi syytä tarkastella uudestaan. Nyt usein pyritään yhtiöiden suunnalta rakentamaan jonkinlaista osarispektaakkelia, missä minimoidaan sijoittajaviestintä ennen osavuosikatsausta ja sitten taas pyritään maksimoimaan silmäpallot liian usein torstaiaamuna järjestettävän osavuosikatsauksen aikana. Tämä luo merkittävän epäjatkuvuuskohdan osakekurssin tehokkaaseen hinnanmuodostukseen ja aiheuttaa paljon kurssiheiluntaa osavuosikatsauksen julkaisuhetkellä. Kasvanut kurssiheilunta taas nostaa osakkeen riskitasoa ja näin myös valitettavasti alentaa osakkeen kurssitasoa, koska lisääntynyt volatiliteetti täytyy hinnoitella yhtiön osakkeen kurssiin.

Ymmärrän tietysti, että vastakkaisiakin näkökulmia on. Johto voi kokea ahdistavana yrityksen ollessa jatkuvan suurennuslasin alaisena ja pitkä hiljainen jakso tietysti antaa myös työrauhaa operatiiviselle toiminnalle. Lisäksi pitkä hiljainen jakso minimoi riskit siitä, että syntyisi mahdollinen kohu osavuosikatsauksen tietojen vuotamisesta jollekin taholle etukäteen. Sijoittajien ja osakekurssin kannalta aktiivisempi ja avoimempi sijoittajaviestintä on kuitenkin enemmän positiivinen, kuin negatiivinen asia.

Ohessa muutama täky sijoittajaviestinnästä vastaaville miten sijoittajaviestinnän kokemusta voitaisiin parantaa:

  1. Hiljaisen jakson lyhentäminen 30 päivästä 14 päivään. Uutissyklien nopeus ja maailman hektisyys on kasvanut männävuosilta ja kuukausi alkaa nykyään olla jo aivan liian pitkäkestoinen aika olla harjoittamatta sijoittajaviestintää. Tiputtamalla hiljaisen jakson pituuden kahteen viikkoon saadaan vuoteen lisää sijoittajaviestintäpäiviä peräti kahden kuukauden verran!

  2. Kvartaalin ennakkotietojen julkaisu ennen osavuosikatsausta. Yhtiön hallussa olevia tietoja liiketoiminnasta ei ole mikään pakko pantata osavuosikatsaukseen, vaan alustavia tietoja voidaan julkaista ennen osavuosikatsausta. Näin vähennetään osavuosikatsauksen julkaisupäivän kurssiheiluntaa ja osakkeeseen hinnoiteltua riskiä.

  3. Kuukausikatsauksien julkaisu. Mikäli liiketoiminnan prosessit vain siihen millään tavalla taipuvat, niin sijoittajien kannalta kaikista paras ratkaisu olisi siirtyä tekemään kuukausikatsauksia, jolloin liiketoiminnan odottamattomien yllätysten määrä ja näin myös osakekurssin heilunta voidaan minimoida. Tästä voi ottaa mallia esimerkiksi Goforelta, joka erittäin hienosti julkaisee kuukausiliikevaihdon ja henkilöstömäärän verkkosivuillansa: Kuukausikatsaus - Gofore

16 tykkäystä

Sijoittajaviestinnän ja raportoinnin merkityksestä vielä.

Heitin tuolla eräässä yhtiöketjussa tällaisen huolimattoman kommentin.

Kokonaisvaltainen raportointi luo läpinäkyvyyttä, läpinäkyvyys luottoa ja luotto korkeampia arvostuskertoimia.

Huolimattoman siksi, että se oli vain oma mielipiteeni, eikä minulla varsinaisesti ole siitä mitään näyttöä. Uskon kuitenkin vahvasti sen paikkansapitävyyteen.

Tulikin mieleen, että onkohan asiasta tehty akateemista tutkimusta? Kun tässä ketjussa on alaan vihkiytyneet mukana, olisi mielenkiintoista tietää, josko teillä olisi tullut jotain papereita vastaan.

Tägään myös @Marianne_Palmu n, koska olet käsittääkseni tutkinut tällaisia kommunikointiasioita. Toki käsittääkseni enemmän tuolla keskuspankkipuolella.

Tein itse pientä googlailua näin aamutuimaan ja esim tällainen löytyi.

Taffler.pdf (73,2 Kt)

In summary, we find firms nominated for IR awards, which proxies for effective IR strategies, have higher market values. We conclude that, consistent with information and agency cost theories, effective IR has clear market impact. We believe this is the first study in the literature to have demonstrated this.”

Lisäksi myös tällainen kevyempi kirjoitus tuli vastaan, jossa puhuttiin enemmän yhtiön sisäisestä kommunikoinnista.

How to Qualify and Quantify the Value of Corporate Communication

Laitan sieltä kuitenkin tämän lähdeviitteellä varustetun siteerauksen
"Furthermore, quality external communication can entice potential investors, leading to more equity (Zerfass & Volk, 2018). "

Yleisesti olen kyllä sitä mieltä, että sijoittajaviestintä Suomen pörssissä on avot exlusive superior-tasolla. Raportit ovat mielestäni neutraalisti kirjoitettuja, strategiat realistisia(edit. Tuli kyllä jälkikäteen monta epäonnistunuttakin strategiaa mieleen) ja IR:n läsnäolo tällaisella foorumilla varmaankin ihan maailman mittapuullakin ainutlaatuista. Kiitän siitä! :pray:

Helsingin pörssin arvostukset kuitenkin mörnivät ja ulkkarisijoittajat ovat kaikonneet(edit. aika kärjistetty ilmaisu), joten jotain tarttis tehdä. Ainakin sen jälkeen, kunhan olen ensin tankannut vivutetun salkkuni täyteen Suomi-yhtiöitä.

12 tykkäystä

Tässä on nyt esimerkki täysin epäonnistuneesta sijoittajaviestinnästä:

F-Secure Oyj | Sisäpiiritieto | 08.09.2023 klo 21:15:00 EEST

Sisäpiiritieto, tulosvaroitus: F-Secure laskee vuoden 2023 näkymiään liikevaihdon ja oikaistun EBITAn osalta

https://view.news.eu.nasdaq.com/view?id=b94b2d2f0ef6d245b49002b87c2909f0f&lang=fi&src=listed

Tulosvaroitus pitäisi antaa välittömästi ja ilman tarpeetonta viivästystä kun tajutaan ettei ohjeistukseen olla pääsemässä. On ihan turha yrittää selittää, että perjantai-iltana on siellä baarissa väännetty Exceliä ja huomattu liikevaihdon ja EBITA:n jäävän aiemmin ohjeistetusta. Tietysti on jossain määrin ymmärrettävää, että viestinnässä on olemassa pimeän puolen houkutus ajoittaa negatiiviset uutiset perjantai-iltaan, jotta ne saisivat mahdollisimman vähän mediahuomioita markkinatoimijoiden ollessa viikonlopun vietossa. Tämä kuitenkin aina kostautuu, koska näin pelkurimainen toiminta aina viestii yhtiön johdolta matalaa itseluottamusta, sekä kunnioituksen puutetta omistajia kohtaan.

9 tykkäystä

Toisaalta, kai tämä on hitusen parempi kuin kello 18:20 annetut negarit. Nyt kaikilla on viikonlopun aikana mahdollisuus pureksia tätä ja tasapuolisesti teurastaa osake maanantaina?:sweat_smile: Huoh, omistajana tämä kruunasi viikonlopun…

9 tykkäystä

Kyllähän tuossa ainakin analyytikkojen vkonloppu meni piloille.

7 tykkäystä

Tähän tulosvaroitusten antamiseen saisi olla oikeasti jokin selkeä ja yhdenmukainen aikaikkuna, kun selvästi tietyt yhtiöt viittaavat kintaalla nykyiselle “välittömästi” -nimiselle ajankohdalle aivan miten sattuu.

Itse voisin kannattaa systeemiä, jossa varoituksista tiedotetaan joko esim. arkiaamuisin 09:00 tai arki-iltaisin 19:00, aina kuitenkin seuraavassa mahdollisessa ikkunassa. Perusideana kuitenkin se, että tiedotteita ei julkaista kesken kaupankäynnin, ellei ole aivan välttämätön pakko.

Muutos ei välttämättä takaisi sitä, että yhtiö tiedottaa muutokset ohjeistuksessa välittömästi, mutta ainakin se estäisi tekemästä Kamuxeja (18:20 tiedote ulos, ei helvetti jätkät nyt) tai piilottelemasta negaria julkaisemalla sitä F-Securen tavoin joskus lauantaiyön huitteilla. Mutta mikäpä malli maailmassa olisi täydellinen…

6 tykkäystä

Tämä IR-sääntely tuntuu kyllä kieltämättä aika epäselvältä. Erilaisia hiljaisessa tiedossa liikkuvia “sääntöjä” tuntuu olevan, mutta (ainakaan sijoittajapiireissä) oikein ei tiedetä, mihin ne perustuvat.

Sanotaan, että minä menen nyt johonkin isoon firmaan IR-johtajaksi, niin mitkä ovat keskeiset lait, asetukset ja IR-sääntelyohjeet (esim. Fivan), jotka minun tulee osata kuin unissani? Mistä dokumenteista löytyy konkreettinen tieto tai ohjeistus esimerkiksi siitä, että mikä on sisäpiiritietoa? Tai miten ohjeistukset määritellään (esim. nämä surulliset “liikevaihto kasvaa merkittävästi” -sutkautukset)?

En epäile sitä, etteikö laki, asetukset ja niistä tehdyt ohjeistukset mahdollistaisi aika mielivaltaisetkin tulkinnat, mutta kai tällaisista asioista on löydyttävä aika paljon olemassa olevia hyviä käytöntöjä, epäonnistuneita käytäntöjä (ja ehkä niistä saatuja huomautuksia / oikeuden ennakkotapauksia) ja viranomaisen suosittelemia toimintatapoja?

Ja jos mitään playbookia tai ohjausta ei ole, niin eikö tässä olisi kohta jo aikamoinen markkinarako jollekin perustavanlaatuiselle ja sijoittajaystävälliselle IR-lainsäädäntö-konsultaatiolle?

Voisiko esimerkiksi joku IR-asiantuntija valottaa omia luottodokumenttejaan tai sitä, millä logiikalla näitä kysymyksiä tyypillisesti ratkotaan? Keneltä Suomessa kysytään apua jos oma osaaminen ei riitä?

10 tykkäystä

En ole IR-asiantuntija, mutta CG on sinänsä tuttua.

Määräys- ja ohjekokoelma - Sääntely - www.finanssivalvonta.fi (määräykset velvoittavia FiVan näkemyksen mukaan)

Sanoisin, että sellainen hyvä lähtökohta pörssifirmalle on myös ihan listautujan käsikirja, jossa käydään läpi yleiset asiasta myös hyvästä hallintotavasta ja pörssikalenterista.

Pörssifirmoilla on monesti sekä sisäiset että ulkoiset juristit. Kyllä niitä pykäläniiloja saadaan tarvittaessa puhelimen päähän kertomaan miten asiat menevät. Kuten nopeasti tuota FiVan sääntelysivua selaamalla voi huomata, niin sääntelyn määrä on erittäin laaja. Tämän takia isoilla lakifirmoilla on ihan omat capital markets tiiminsä, jonka juristit osaavat myös näitä koukeroita.

Arvopaperimarkkinalaki on ainakin ihan hyvä osata ja ikävä kyllä tuo linkkaamani sääntelypaketti FiValta pitäisi jossain määrin hallita. Sektorikohtainen sääntely - Sääntely - www.finanssivalvonta.fi tuolta sitten löytyy sektorikohtaista sääntelysettiä.

Osa yhtiöistä muuten itse kertoo, mitä heidän viestinnässään esim. merkittävä kasvu tai lasku meinaa prosenttivälinä. Noin muuten ei lie mitään kiveen hakattua. Sääntelyiden osalta epämääräisten adjektiivien osalta sisällön eurorajat muodostuvat sitten usein oikeuskäytännössä.

Sisäpiiritietojen ja muiden väärinkäytösten osalta markkinoiden väärinkäyttöasetus (MAR) on aika kova. Juristien kapulakieltä toki, mutta siellä se sisäpiiritietokin määritellään:

  • täsmällistä, julkistamatonta tietoa, joka liittyy liikkeeseenlaskijaan tai rahoitusvälineeseen, ja jolla julkistettuna todennäköisesti olisi huomattava vaikutus rahoitusvälineen tai siihen liittyvän rahoitusjohdannaisen hintaan. (MAR 7.1 artikla a) alakohta)

Toki asiaa sitten jossain määrin tarkennetaan tuossa lisää, mutta kyllä sitä säätelyä vähemmän yllättäen on aika paljon.

8 tykkäystä

Kommentoin tänne, kun täällä on sijoittajaviestinnän ammattilaisia.

Vielä parempi, kun nämä olisi alun alkaenkin avoimia ihan kaikille. Ratkaisukin on jo olemassa:

https://www.inderes.fi/fi/tiedotteet/inderesin-uusi-ratkaisu-mahdollistaa-kaikille-avoimet-analyytikkopuhelut

Kiitos muuten @Hoyhoy aiemmista kommenteistasi.

Uskon, että mahdollisuudet on olemassa.

Kuitenkin hieman epäilen, että kuinka paljon laadukasta juristiosaamista on esimerkiksi hyvin pienten firmojen omilla palkkalistoilla tai kuinka paljon tällaiseen ulkoistukseen käytetään tai halutaan käyttää rahaa. Suuremman pään yhtiöiden osalta en olisi niin huolissani, kun resurssit on isot, prosessit jo hioutuneet ja sisäinen valvonta pelaa.

Näinhän se menee, joskin tämä on mielestäni todella erikoista kissa-hiiri -leikkiä sijoittajien kanssa. Sanallinen ohjeistus on ikään kuin jonkinlainen aivopähkinä, jonka voi ratkaista vasta, kun on tullut tietty määrä lukuja tai ohjeistusmuutoksia ulos.

Esimerkiksi Revenio Groupin edellinen CEO-haastattelu oli todella kiusallista kiemurtelua, kun analyytikko hieman kyseli ohjeistuksesta: “Analyytikot ja sijoittajat voivat sitten itse mietiskellä, että mitä se ohjeistus sitten oikein tarkoittaa.”

Juha ihan ansaitusti kuittasi jotakin “No siinä oli paljon puhetta, muttei yhtään asiaa” -tyyppistä ja luulen, että valtaosa sijoittajista on samaa mieltä.

Mielestäni Incap teki ihan suoraselkäisen tempun, kun alkoi webcasteissa puhua suoraan numeroilla mitä sanallinen ohjeistus tarkoittaa, ettei sitä tarvitse kenenkään enää arvailla. Ensi vuonna voisivat siirtyä kokonaan numero-ohjeistukseen, vaikkakin hieman pelkään, että jokin sääntely tällaisen ison numeraalisen ohjeistushaarukan varmaan estää, kun niitä ei kerran useammin käytetä.

Toki mahdollisimman kryptinen ohjeistus on syvällisesti perehtyvälle sijoittajalle mainio kilpailuetu, mutta muuta hyvää siinä ei sitten olekaan.

17 tykkäystä

Tässä on @Antti_Jarvenpaa:n tviittiketju sijoittajaviestinnästä.

Lainaan itselleni tärkeän kohdan tuosta ketjusta:
Kaikki eivät englantia taida kuin vettä vaan, ja vaikka taitaisi, ainakin oma kokemukseni on, että omalla äidinkielellä tiedon omaksuminen on helpompaa.
En osaa juurikaan englantia ja sijoittamisasiat ovat suomeksikin ihan tarpeeksi hankalia mulle. Käytän todella paljon käännösohjelmia, mutta se ei ole sama, kun saisi tiedot omalla äidinkielellään. Olen jättänyt tutkimatta yhtiöitä, jos ei ole tarpeeksi tietoja saatavilla suomeksi. :slight_smile:

Mulla menee lähes kaikki ohi, jos joudun kuuntelemaan sijoitus- ja talousenglantia. :frowning:

4 tykkäystä

Tavoite vs. ohjeistus

Tämä ketju on käsittääkseni osoitettu pääasiassa yhtiöiden edustajille, mutta päätin poiketa kaavasta ja osoittaa kirjoituksen myös sijoittajille, kun en keksinyt ajatuksilleni parempaakaan paikkaa.

Näin laskevien kurssien ja tulosten aikaan, moni sijoittaja innostuu kritisoimaan yhtiöitä heidän asettamistaan ohjeistuksista sekä tavotteistaan. Kritiikissä kasvaa kehityksen siemen, sen myönnän, mutta usein tuntuu, että sijoittajilla unohtuu tavoitteen sekä ohjeistamisen ero.

Googlaamalla tavoite määritellään näin:
“Tavoite kuvaa sitä asiantilaa tai muutosta, joka halutaan saada aikaiseksi toiminnan avulla, eikä itse toimintaa”

Itse tartun tässä kohtaan “halutaan saada”. Lähestyn asiaa anekdootilla:

Täällä Luxemburgissa lätkän maajoukkueeseen tuli myöhemmin Suomessakin vaikuttanut jenkkikoutsi, joka kirjoitti otsikoksi liitolle esiteltävään suunnitelmaansa “Olympics 2026 and how we´re gonna get there” . Itse silloisena maajoukkueen joukkueenjohtana suosittelin häntä pyhkimään ko paperilla tietyn paikan vartalostaan, mutta joviaalina ihmisenä kuitenkin muistutin, että voi olla järkevää ottaa ensin pää pois siitä paikasta. Joka tapauksessa, minusta hänen pointtillansa luoda jokin älytön tavoite ja alkaa luoda strategiaa sitä varten oli myös pointtinsa. Vaikka Luxin jääkiekko saavuttaisi vain edes 1%:n siitä tavoitteesta, se olisi edistystä. Lopulta mielestäni oli jo hienoa olla osa olympialiikettä ja järjestää karsinnat kotikylällä, jossa Kirgistan karvaasti vei meiltä jatkopaikan. Tupa oli kuitenkin täysi joka pelissä, telekkari paikalla ja jätkät joukkueessa pirun sitoututuneita.

No se siitä.

Miten tämä liittyy sitten sijoittamiseen, niin tavoite on tavoite. Kuten @Harri_Sieppi kertoili, he yhtiönä haluaa asettaa korkeat tavoitteen eikä hiireillä. Nyt sitten julkisena yhtiönä pitää miettiä, että mikä on hyvä julkinen tavoite ja mikä sisäinen. Palaan taas jääkiekkoon. Väitän, että lätkän MM-kisoissa on n. 4-6 joukkuetta, joka asettaa tavoitteekseen joka vuosi maailmanmestaruuden. Minusta on absurdia väittää, että 3-5 heistä epäonnistuu joka vuosi. Suomen maajoukkueella ei olis järkevää asettaa tavoitetta “sijat 2-3”, vaikka ne ovat todennäköisempiä. Myöskään, jos Suomen maajoukkue voittaa maailmanmestaruuden esimerkiksi kaksi kertaa neljän vuoden aikana, ei voida mielestäni sanoa heidän epäonnistuneen tavotteissaan.

Hairahdin taas jääkiekkoon. Koitan palata takasin sijoittamiseen.

Vedetään hatusta nimi “Norppa” kasvuhaluiselle yhtiölle. Norppa asettaa tavoitteeksi 20 -30% liikevaihdon kasvun seuraaviksi vuosiksi. Tarkoittaako se, että yhtiö tulee saavuttamaan tämän tavoitteen joka vuosi? Mielestäni ei. Tarkoittaako se, että yhtiö tulee saavuttamaan 20-30%^n kasvun n vuoden jälkeen? Mielestäni ei. Yhtiö on asettanut tavoitteen, tavallaan sen unelmaskenaarion. Sama unelmaskenaario tapahtuisi, jo Suomen lätkämaajoukkue voittaisi maailmanmestaruuden joka vuosi.

On siis tärkeää muistaa , että Tavoite ei ole ohjeistus, eikä sijoituspäätöstä pitäisi rakentaa tavoitteeseen perustuen.

Ohjeistus: "Suomen jääkiekkomaajoukkueen ohjeistus vuodelle 2024: Joukkue tulee saavuttamaan sijat 1-4 Tsekeissä pelattavissa MM-kisoissa. Ohjeistusta saatetaan tarkistaa riippuen NHL:stä saatavissa olevien pelaajien määrästä sekä laadusta. Myös lohkovaiheen otteluilla ja niissä menestymisellä voi olla vaikutusta ohjeistuksen tarkkuuteen. "

Tavoite: “Suomen jääkiekkomaajoukkue tavoittelee maailmanmestaruutta vuosina 2024-2027 pelattavissa jääkiekon MM-kisoissa.”

Loppukaneettina vielä mainittakoon, että osakeyhtiöillä tavoitteen ylittäminen ei ole aina suotavaa. Esimerkkinä kommentti toimitushjohtajalta @Mikael_Rautanen. Muistan hänen maininneen, että liian suuri kasvu ei olisi enää hallittavissa ja voisi huonontaa laatua, kun organisaatio ei pysy perässä.

21 tykkäystä

Hyvä kirjoitus! Esimerkkinä sijoittajille huonosti tavoitteensa viestivästä yhtiöstä voidaan ottaa vaikkapa Harvia, jonka tavoitteena on pitkään ollut yli viiden prosentin vuotuinen liikevaihdon kasvu :grinning:

image

Kun peilaa tuota tavoitetta näihin toteutuneisiin liikevaihdon kasvulukuihin, niin on kyllä vaikeata ymmärtää, että ketä tämä tavoite palvelee ja miksi se on olemassa :confused:

13 tykkäystä

Hyvä teksti ja hyvä pointti!

Lisäksi näin yhtiön näkökulmasta hyvä muistaa, että ohjeistus ei ole lupaus ja tavoite sitä on vielä vähemmän. Olen tässä pestissä saanut joskus palautetta, että ”kun niitä lupauksia on annettu”… tämän sanan käyttö liiketoiminnan ennakoimisen yhteydessä saa minulla karvat pysyyyn. Jos pitää ohjeistusta tai yrityksen tavoitetasoa lupauksena ei kannata sijoittaa yhteenkään yritykseen.

Tavoitteen asettaminen onkin sitten mielenkiintoinen homma, koska listayhtiöllä siihen liittyy niin paljon erilaista ulkoista ja sisäistä dynamiikkaa.

18 tykkäystä

Harvian liilevaihto on kasvanut reilu 16% per annum vuodesta 2018 lähtien. Onhan siinä helposti ylitetty tuo yhtiön ‘tavoite’, mutta samalla onhan noi kaksi poikkeusvuoden kasvua (47,3% ja 64,2%) selvästi mennyt tuon keskiarvon yläpuolelle, ja joiden takia muutenkin tuo keskimääräinen kasvu on viime vuosina hieman vääristynyt. Mielestäni Harvian tapa ilmaista tavoitteensa/itse tavoite on pikemminkin hyvin onnistunutta, selkeää ja ennen kaikkea realistista. Jos sijoittajat olisivat ymmärtäneet koronavuosina nojautua yhtiön omaan tavoitekasvuun ja uskoa yhtiön mainitsemaan “ennenaikaiseen kysyntään”, tuskin olisimme nähneet noin massiivista ylilyöntiä kasvun ekstrapoloimisessa pitkälle tulevaisuuteen, kuin mitä nyt näimme. Harvian tavoite perustuu kuitenkin realistisiin odotuksiin, jossa on otettu saunamarkkinan kasvu huomioon, joten ehkä sitä kannattaisi vähän “kunnioittaa”.

Ja samaten jokaisen yhtiön pitäisi taloudellisia tavoitteita määriteltäessä ottaa realistisuus huomioon. Sen vuoksi tuo jääkiekon käyttäminen vertailuna ei ehkä oikein täysin toimi, vaikka hyvä esimerkki onkin.

Tietenkin kunnianhimoa pitää olla ja täytyy määrittää se hillotolppa, minkä ympärille lähteä rakentamaan strategiaa. Admicom on määritellyt itselleen vision: “Ykkösvaihtoehto kumppanina eurooppalaisessa rakennusohjelmistojen ekosysteemissä.” Siinä on kunnianhimoa, siinä on hippunen realistisuutta, sen ympärille on hienoa lähteä rakentamaan tulevaisuutta, mutta visiona jokainen sijoittaja varmasti ymmärtää ettei kyseessä ole lupaus. Mahdottomiin asioihin tuskin kannattaa hirveästi johdon haaskata aikaa.

3 tykkäystä