Morjesta ketjuun! Aloitetaan ensin vastuuvapauslausekkeella: vaikka kvanttilaskentaa on tullutkin viimeinen vuosi opiskeltua ihan tosissaan EU:n yliopistojen välisessä “kvanttiosaamiskiihdyttämössä”, niin oma ymmärrys mm. laskentateknologian alla olevasta kvanttimekaniikasta on täysin olematonta, ja näin ollen osa väitteistä voi olla ihan puuta heinää 
.
Jos aloitetaan alan kasvunäkymistä ja potentiaalista, niin nähdäkseni nämä ovat kiistattomat. Vaikka kvanttilaskenta on ainakin omasta mielestäni jo ihan nykypäivää mm. puolustusteollisuudessa, niin nyt nähtyä keulimista ja / tai jotain tunnuslukupohjaisia arvostuksia lienee aika turha pohtia näissä sijoituksissa. Nyt puhutaan sellaisesta VC-tyyppisestä sijoittamisesta ja fiksuinta lienee katsoa, kenellä on todennäköisyyksien valossa oikeat teknologiavalinnat, pätevin R&D, uskottavimmat asiakkaat, syvätaskuisimmat sijoittajat jne. Jos ei ihan pikavoittoja vain ole hakemassa, niin nämä nykyiset muutaman miljardin markkina-arvot ovat ihan paperia, jos/kun workloadeja voidaan laajemmassa skaalassa alkaa siirtämään binääritransistoreilta kubiteille prosessoitavaksi.
Sinänsä kvantti on pörssissä mielestäni suht helppo sektori. Mahdollisuuksien avaruus on melko rajallinen ja pääomavaatimukset järjettömät (osaamis- ja rahoitus) - todennäköisyyspeli ei ole omasta näkökulmasta tässä ihan mahdoton. Mielestäni lähitulevaisuuden isot voittajat on jo nyt rajattavissa ehkä noin kymmeneen pörssiyhtiöön sekä ihan pariin muuhun pörssin ulkopuoliseen toimijaan (ilahduttavasti IQM Suomesta yksi näistä toimijoista).
Mielestäni tärkein todennäköisyyksiä pienentävä faktori on prosessointiteknologia - ja ainakin itselläni tässä katse tiukimmin. Nyt näyttäisi siltä, että suprajohtavuus ja ioniloukku ovat ne, joilla herruutta jahdataan (muitakin toki on). Suprajohtavuus sisältänee paremman skaalapotentiaalin, jos keskeisiin pullonkauloihin saadaan joskus läpimurtoja, kun taas ioniloukku vaatii pikemminkin insinööri-innovaatioita kuin fyysikkojen läpimurtoja.
Nähdäkseni keskeisin kvanttiteknologinen haaste lopullisen läpimurron kannalta on kvanttimuistin pysyvyysongelmat. Runtime-kvanttilaskennan pienet virheet (joiden korjaus parantuu nyt vauhdilla) on pientä siihen verrattuna, että kubittien tieto saattaa pysyä muistissa maksimissaan joitain sekunteja. Moni on haikaillut kvanttilaskennasta ratkaisua mm. tekoälyn energiankäyttöhaasteisiin, mutta jonkun nykypäivän Einsteinin pitäisi käytännössä ratkaista tämä ongelma ensin, jotta mallin voisi laittaa muistiin eikä tarvitsisi joka inference-käskyssä aina opettaa uusiksi.
Luulen myös, että yrityskenttä muuttuu tässä vielä isosti. Tuskinpa esim. Nvidia, joka istuu kymmenien miljardien käteiskirstun päällä, odottaa kädet taskussa, että joku parin miljadin kvanttikioski vie siltä HPC-laskentabusineksen. Samoin esim. Googlella on muskeleita ostaa kilpailijoita tai kilpailevia teknologioita pois häiritsemästä, kun eihän tuo Willow nyt vielä ollut mikään megajulkistus.
IonQ on oma veikkaukseni teknojättien ohella. IonQ:lla näyttäisi olevan monesta näkökulmasta pullat erittäin hyvin uunissa. Toki ioniloukun pitää olla se voittava valinta tässä keississä. IonQ:lla on (SDKta lukuunottamatta) myös rakentumassa sellainen CUDA-tyyppinen alusta. Jos historiasta voi yhtään oppia, niin hyvin todennäköisesti isoja voittajia on lopulta 1-2 sen läpilyöntipenetraation aikana ja heillä on mahdollisuus lukita alustallaan käyttäjät vuosiksi tai vuosikymmeniksi.
PS. Jos joululomalla on aikaa, suosittelen harjoittelemaan esim. CSC:n tarjoamaa kvanttiohjelmoinnin opettelua. Parissa tunnissa saa aika hyvän käsityksen ihan keskeisimpien kvanttilaskennan peruskäsitteiden käytännön tason toimintaan: Noppe
