Sijoittamisen- ja yrityksen verotus

Morjesta palstalle!

Pitkään tullut seurailtua hyviä ja informatiivisia eri keskusteluja ja nyt tuli liityttyä joukkoon, kun tuli kysyttävää liittyen yrityksen sijoituksiin.

Tilanne lyhyesti; Olemassa oleva yhden henkilön osakeyhtiö. Kassaan alkanut hieman kertymään ylimääräistä, koska palkkaa nostetaan veroprosentin perusteella sen verran, että veroprosentti on enintään osinkoveroprosentin (max 8% nettovarallisuudesta) alapuolella eli ~27%. Nyt ylijäämä olisi tarkoitus laittaa töihin sijoittamalla osakkeisiin. Sijoitukset vakaisiin osinkoa maksaviin yrityksiin suomessa ja ulkomailla.

Miten menee osinkojen verotus? Pidättääkö esim. Nordnet yrityksen saamista suomalaisista osingoista jonkun suuruisen ennakkopidätyksen vai tilitetäänkö osinkovero(=tulovero) itse kokonaisuudessaan verottajalle?
Miten ulkomaalaisten osinkojen kanssa, joiden kanssa Suomella on verotussopimus? Pidätetäänkö näistä automaattisesti 15 % ja itse maksetaan myöhemmin tuo 5% (= 20% = yrityksen tuloveroprosentti)?

1 tykkäys

Oy maksaa julkisesti noteerattujen yhtiöiden osingoista (100 %) 20 % veroa. Vero maksetaan vasta tilinpäätöksen jälkeen eli ei ennakkoveroa. Ennakonpidätys koskee vain luonnollisia henkilöitä (ts. ihmisiä) tai kuolinpesiä. Ulkomaan ihmeistä en tiedä.

2 tykkäystä

Mutta saa sitä ennakkoveronakin maksaa, senhän saa itse päättää mitenkä niitä veroja makselee, kunhan makselee

2 tykkäystä

Teen kauppaa yritykseni kautta kivijalkapankissa ja yksityisenä nordnetisssä.
Olisiko järkevää siirtää yrityksen varoja 200.000e yrityksen rahoja nordnettiin ja päästä private bankingin puolelle?
Onko tilitoimistolle hankalaa/kalliimpaa. Oy yli 3 henkilöä töissä Lv n. 1 milj.?
Meillä käytössä netvisor.

Kiitoksia vastauksesta.

Ulkomaiset osingot (Suomen kanssa verosopimus) vielä selvityksen alla. Jostain olin ymmärtäväni, että näistä menisi jonkinmoinen ennakkopidätys maksaneen yhtiön kotimaahan sekä Suomessa lisäksi tulovero ja myöhemmin verottajalta saisi hakea “ylimääräiset” (yli 20%) maksetut verot takaisin.
Käytännössähän, jos ei ennakkovero maksa ei tuolla ole käytännön merkitystä.

Kuulostaa sekavalta, jatketaan selvittelyä :+1:

1 tykkäys

Disclaimer:

Päätin eilen alkaa opiskelemaan optioita ja tietotaidon karttuessa siirtää painopistettä US listatuista osakkeista US listattuihin optioihin. Lähinnä ajatus oli toimia Put- / Call-kauppiaana. En siis tiedä aiheesta vielä juuri tuon taivaallista.

Tausta:

Lähdin tänään 22.11.21 selvittelemään miten optioiden treidaus US markkinalla hoituisi yksinkertaisimmin, ja aloitin miettimällä välittäjän valintaa ja sitä miten verotus valuuttakonversioineen käytännössä hoituisi. Ensin törmäsin tietoon siitä, että talousalueemme ulkopuoliset johdannaisvoitot kyllä verotetaan, mutta tappioita ei saisi yksityishenkilönä vähentää. Välitön möksähdys… kunnes! Tajusin, että lueskelemassani verottajan brosyyrissä, joka on tullut voimaan 2016, on parasta ennen päivämääränä 14.11.2021! Ja löytyihän sieltä, verottajan sivuilta, uusi vastaava, jossa on muutoksia nimenomaan (/ ainakin) tähän asiaan liittyen!

Itse asian pohdintaa / kommenttien kerjäämistä:

Vanha versio, joka kumoutui viikko sitten, totesi seuraavaa:

  • Muita kuin säännellyllä markkinalla kaupattavia johdannaissopimuksia ovat kaikki pörssin ulkopuolella tehdyt johdannaissopimukset sekä kaikki muissa kuin ETA-valtioissa pörssin kaupankäynnin kohteena ovat johdannaissopimukset.

  • Tällaisesta muusta johdannaissopimuksesta saatu voitto on lähtökohtaisesti veronalaista pääomatuloa, eikä siitä aiheutunut tappio tai menetys ole verotuksessa vähennyskelpoinen.

Uusi, 15.11.2021 voimaan astunut, versio toteaakin seuraavasti:

  • Yllä mainittuja säänneltyjä markkinoita ovat pörssi tai sitä muussa ETA-valtiossa vastaavan markkinoiden ylläpitäjän ylläpitämä monenkeskinen kaupankäyntimenettely. Säänneltyjen markkinoiden luettelo on katsottavissa osoitteessa ESMA Registers (europa.eu). Säänneltyihin markkinoihin rinnastuvista ETA-valtioiden ulkopuolista markkinoista on luettelo osoitteessa Third-country markets considered as equivalent to a regulated market under EMIR (europa.eu) ja EUR-Lex - 32021D0583 - FI - EUR-Lex (europa.eu).

  • Muita kuin säännellyllä markkinalla kaupattavia johdannaissopimuksia ovat:

    kaikki pörssin ulkopuolella tehdyt johdannaissopimukset, sekä

    ETA-valtioiden ulkopuolella olevassa pörssissä kaupankäynnin kohteena ovat johdannaissopimukset edellyttäen, että kyseinen pörssi ei rinnastu ETA-valtioiden säänneltyihin markkinoihin.

Onko nyt tosiaan niin onnellisesti, että verottaja hyväksyy, vähintäänkin 15.11.2021 alkaen, em. listasta löytyvien kauppapaikkojen kautta tulleet tappiot vähennyskelpoisiksi?

Vielä muutama pätkä EU:n täytäntöönpanopäätöksestä:

(1) Komission täytäntöönpanopäätöksessä todetaan, että sopimusmarkkinoihin Amerikan yhdysvalloissa, jäljempänä ’Yhdysvallat’, sovellettavalla lainsäädäntö- ja valvontakehyksellä, jota valvoo Commodity Futures Trading Commission (CFTC), varmistetaan, että sopimusmarkkinat noudattavat oikeudellisesti sitovia vaatimuksia, jotka vastaavat säänneltyihin markkinoihin unionissa sovellettavia vaatimuksia, ja että sopimusmarkkinat ovat jatkuvasti tehokkaan valvonnan ja täytäntöönpanotoimien alaisia.

Päätöksen 1 artiklassa tarkoitetut Amerikan yhdysvaltojen omat sopimusmarkkinat (designated contract markets):

a) Bitnomial Exchange, LLC

b) Cantor Futures Exchange, L.P.

c) Cboe Futures Exchange, LLC

d) Chicago Board of Trade (Board of Trade of the City of Chicago, Inc.)

e) Chicago Mercantile Exchange, Inc.

f) Commodity Exchange, Inc.

g) ELX Futures, L.P.

h) Eris Exchange, LLC

i) ICE Futures U.S., Inc.

j) KalshiEX, LLC

k) LedgerX, LLC

l) LMX Labs, LLC

m) Minneapolis Grain Exchange, Inc.

n) New York Mercantile Exchange, Inc.

o) Nodal Exchange, LLC

p) North American Derivatives Exchange, Inc.

q) OneChicago LLC

r) Small Exchange, Inc

s) TrueEX LLC

3 tykkäystä

Hmm… kaveri rapakon toiselta puolelta:

I have read a bit about this (toim. huom. this = tappiot EU:n ulkopuolelta muuttuneet tietyin reunaehdoin verotuksessa vähennyskelpoisiksi).

It does seem the broker needs to be in your jurisdiction also.

Saisinko pyytää jotain ystävällistä sielua avaamaan tämän minulle? Osaan siis kääntää lauseen, mutta verotuksellisesti… onko väliä mitä välittäjää käytän / miten voin varmistaa, että esim. IB kelpaa verottajalle “vähennyskelpoiseksi”?

Suomesta avattu IB-tili on joko Irlannissa tai Unkarissa. Molemmat maat EUssa. Näin ollen the broker needs to be in your jurisdiction -ehto täyttynee.

Sijoitan yrityksen kautta eli on muita. :wink:

Ennakonpidätys menee tosiaan osingoista joidenkin maiden osalta esim. USA.

Hieman kuitenkin oikaisen tuota: veroja ei varsinaisesti haeta takaisin Suomen verottajalta vaan ainoastaan ilmoitetaan jo maksetut verot. He sitten huomioivat tämän ylimääräisenä ‘lisävähennyksenä’ eli olet tavallaan maksanut ko. verran veroja jo.
Käytännössä tämä johtaa samaan tilanteeseen kuin jos saisi rahat verottajalta(koska maksaa vähemmän) paitsi silloin kun tulee tappiota. Silloin nuo jäävät talteen voitollisina vuosina hyväksi luettuina ennakkoveroina ja saattavat vanhetakin, jos jatkuvasti tulee turpaan.

Eräistä maista joutuu kuitenkin hakemaan koko summan takaisin itse(en muista listaa ja voi muuttuakin).

Tämä siis sikäli erilainen kuin esim. ALV:t, joita kyllä saa verottajalta takaisin ihan firman kassaan, jos on enemmän vähennettävää kuin maksettavaa. Sellaista voi joinain kuukausina käydä ihan hyvin.

1 tykkäys

En nyt ihan ymmärtänyt. Tarkoitatko, että teet osakekauppaa vai jotain muuta kauppaa
kivijalkapankissa? Ei kait siellä pankissa kukaan tosin muuta kauppaa tehne …

Se, että onko tuo järkevää riippunee aika paljon tilanteesta. Jos kerran jo käyt osakekauppaa pankin kautta, ja se ei ole kuluiltaan kauhean kallis, ei Nordnet tähän välttämättä tuo lisäarvoa.
Heidän lainoituksensa on kuitenkin yritystenkin käytössä ja ainakin meille ollut todella käyttökelpoinen = melko halpakorkoinen yrityksen ‘käyttölimiitti’.

Jos käyt jo muutenkin osakekauppaa, ei tuo hirveästi pitäisi kirjanpitokuluja tuoda lisää.
Mutta jos et käy jo osakekauppaa, tulee kirjanpitokuluja lisää joka tapauksessa.

Mekin käytämme Netvisoria. Se ei kylläkään tuo tähän osakekauppaan mitään lisäarvoa (erittäin basic kirjanpito olisi täysin riittävä) mutta ei sitä hanskaa sen paremmin mikään muukaan taloushallinto-ohjelmisto. Pelkälle sijoitusyhtiölle Netvisor olisi täysin overkill-vaihtoehto.

1 tykkäys

Kotimaisista ei makseta mitään alkuun vaan osana kokonaisverotusta, kuten muutenkin yhtiön tuloverot.

Ulkomaisista osingoista saatetaan maksaa lähdeveroa. Se riippuu maasta. Käytännössä ne ovat jopa EU:n sisällä maakohtaisia ja muuttuvat tietenkin koko ajan.

2 tykkäystä

Aluksi lainana, jota tilikauden päättyessä muutetaan SVOPiksi. SVOP kasvattaa nettovarallisuutta ja siten alennetun verokannan osingonmaksukykyä. Pitää vaan muistaa palauttaa FIFO-järjestyksessä ennenkuin 10 v. tulee täyteen.
Sen palautetunkin voi tosin sijoittaa heti takaisin.

1 tykkäys

Optioiden ja termiinien (jollainen futuurikin on) osalta kyllä. Käytännössä tämä koskee automaattisesti koko vuotta 2021 ja hakemuksesta vuosia 2018-2020. Vuoden 2018 osalta aikaa on vielä tämän vuoden loppuun asti. CFD:n tappio on edelleen vähennyskelvoton.

Keskusverolautakunnan ratkaisua sovelletaan taannehtivasti, jos verovelvollinen tekee verotuksestaan oikaisuvaatimuksen muutoksenhakuaikojen puitteissa.

Tuloverotuksen oikaisuvaatimuksen voi tehdä 3 vuoden kuluessa verovuoden päättymistä seuraavan vuoden alusta.

2 tykkäystä

Ok, kiitos vastauksesta. Kysymykseni oli vähän epäselvä. Teen ihan muita töitä, mutta siinä ohessa teen op.ssa asunto-osake ja pörssikauppaa. Op.ssa kaupankäyntikulut aika lailla samalla tasolla kuin nordnetissä. Nordnetti vaan selvempi ja helpompi käyttää, eikä jumita niin usein kuin op.
Netvisori ollut käytössä yli 16v.

Siinä tapauksessa Nordnet ei ehkä tuo lisäarvoa, jollet halua ottaa lainoitusta käyttöön. Lainoitusta taas voi kyllä suositella, varsinkin yritykselle, koska yritysluotoissa Nordnetin korkojen saavuttaminen on muuten paljon vaikeampaa.

Tarttee ilmeisesti vähän selvitellä verottajalta…

1 tykkäys

Jatkan täällä, kun johdannaiskauppa ei sisälly tuon toisen langan otsikkoon…

Lähetin kysymyksen, verottajan asiakaspalvelun ohjeistamana, syventävän vero-ohjeen “johdannaisten verotus” allekirjoittaneelle johtavalle veroasiantuntijalle Tero Määtälle.

Toivotaan, ettei asia tökkää siihen, että yritän selvittää asiaa tuntematta alan termistöä kunnolla. Pitkähkön alustuksen jälkeen viestini kiteytyy seuraavaan kysymykseen:

Pidetäänkö Cboe Options Exchangea (Cboe Options Exchange, Inc.) rinnasteisena säänneltyihin markkinoihin, jolloin Cboe Options Exchangella johdannaissopimuksen raukeamisesta tai siitä aiheutunut tappio rinnastetaan luovutustappioon?

Mikäli vastaus on kielteinen, pyytäisin selvitystä siitä, miksei tämä maailman suurin optiomarkkina rinnastu säänneltyihin markkinoihin, kun esim. saman toimijan, Cboe Global Markets Inc:n, futuurimarkkina (Cboe Futures Exchange, LLC) rinnastuu.

Hengitystä pidätellessä availen tiliä IB:lle (kiitokset @DayTraderXL kädestä pitämisestä, saatan vielä tulevaisuudessakin häiriköidä tukiopetuksen merkeissä :wink: )

E: Ei kyllä haittaisi, jos joku alan virallisempi toimija ottaisi tästä perinpohjaisemmin selvää…

1 tykkäys

Olen aikeissa aloittaa omaa yritystoimintaa. Aiemmin olin vakuuttunut siitä, että osakeyhtiö on toiminnalleni oikea yhtiömuoto ja siihen liittyvää verotusta ja sen kiemuroita olen melko paljon selvitellyt. Myös liiketoimintasuunnitelma on tehty osakeyhtiötä koskien.

Kuitenkin toiminimellä yrittäminen on alkanut ajatuksen tasolla nousemaan vaihtoehtona rinnalle ja ohi, lähinnä sen yksinkertaisemman toimintamallin ja vähemmän byrokratian vuoksi. Myös elämässä uudelleen asemoituneet prioriteetit vaikuttavat tähän vahvasti. Mutta, koska pääosin työ on kivaa ja palkitsevaakin, kysyn viisaammilta, onko yksityisellä elinkeinonharjoittajalla mitä tai mitään keinoja keventää/viivästyttää verotaakkaansa laskutuksen kasvaessa, vai onko tämä vain nähtävä samoin kuin palkansaajan verotus?

Kysymys on hieman moniulotteinen eikä siihen pysty antamaan helppoa vastausta.

Jos teet jotain muuta kuin sijoittamista elinkeinonharjoittajalla:

  • Pääsääntö: voit vähentää työhön liittyviä kuluja elinkeinonharjoittajana toiminimeltä kuten osakeyhtiölläkin.
  • Eräitä kuluja, kuten esim. matkakorvauksia itselle, ei voi kuitenkaan maksaa. Saman summan voi tosin vähentää verotuksessa mutta tästä voi tulla jopa lisävaivaa eikä silti ole ihan sama asia. Myöskään sairaskulu tms. vakuutuksia ei perinteisesti ole saanut laittaa vähennettävksi elinkeinonharjoittajan kuluksi. Eräitä eläkevakuutuksia ei myöskään voi vähentää toiminimen kuluna mutta yrityksellä voi.
  • Yrittäjävähennys tarjoaa toiminimelle pientä etua, koska elinkeinonharjoittajan tuloksesta 5% on verovapaata tuloa.
  • Mikäli arvonlisäveroton tulos ylittää 50 kE vuodessa, päädyt maksamaan veroja enemmän kuin oy:llä.
  • Toiminimen veroilmoitus on huomattavasti yksinkertaisempaa pääsääntöisesti eikä edes kahdenkertaista kirjanpitoa ole pakko olla. Jälkimmäinen on tosin niin paljon parempi, ja ilmaisia ohjelmiakin siihen löytyy, etten näe mitään etua olla sitä tekemättä.

Yksi vaihtoehto on myös tehdä s.e. perustaa molemmat:oma toiminimi voi sitten laskuttaa yritystä sopivasti niin että saa henk.koht. vuositulot pysymään 20-30 kE:ssä, muista vähennyksistä riippuen. Silloin ollaan verojen osalta pääosin vielä alle 20%:tin.
Tästä tulee kyllä vielä lisää hallinnollista vaivaa mutta voi kannattaa, jos tälle omalle työlle laskee jotakin arvoa.

Koska tämä on kuitenkin sijoitusaiheinen foorumi ja pääaihekin tässä on sijoittaminen ja yrittäminen(yhdessä), oletan, että haluat harjoittaa myös sijoitustoimintaa nimenomaan elinkeinonharjoittajana. Sitä en pääsääntöisesti suosittele. Verottajalla on tässä herkästi tulkinta, jossa ns. sijoitusvarallisuus ja sen tuotot tulkitaan henkilökohtaiseksi pääomatuloksi elinkeinotoiminnan ulkopuolella. Taannoin tehty tulolähdejaon poisto ei lisäksi koske toiminimiä, joten tähän löytyy verottajalla jonkin verran perusteitakin. Veivaaminen elinkeinonharjoittajan alle ei siis usein tuo tässä veroeuta ja voi johtaa lisäselvityksiin. Lisäselvitysten tekeminen vie niin paljon aikaa, että mikä tahansa muu hallintotyö on sen rinnalla pientä.

Eli yhteenvetona:

  • mikäli perinteistä liiketoimintaa, ja sen ennakoitu tuotto on alle 50 kE, eikä ole muita palkkatuloksi luokiteltavia, toiminimi voi olla hyvä ja halvempi. ( HUOM: tuotto on eri asia kuin liikevaihto - pitää katsoa lopputulosta menojen jälkeen. )
  • mikäli sijoitustoimintaa tai toiminta isompaa, sitten osakeyhtiö
4 tykkäystä