Nyt on tiukkaa tekstiä ja kattava Excel-taulukkokin ex P.Ohattalta. Pakko arvostaa!
Hypoteettinen tilanne: Omistan 10 yhtiötä joista kaikista voisin taseen puolesta nostaa sen €150k alhaisella verotuksella. Elikkä osinko tulot olisivat yhteensä €1.5m, onko tämä mahdollista vai koskeeko tämä €150k raja kaikista listaamattomista yhtiöistä saatuja osinkoja yhteensä?
Verottajan ohje on yksiselitteinen. Ei onnistu eri yhtiöillä pelaaminen.
Tämä 150 000 euron raja on osakaskohtainen, ei yhtiökohtainen. Toisin sanoen kaikki samana vuonna saamasi listaamattomien yhtiöiden osingot lasketaan yhteen ja maksat veroa tuon yhteissumman perusteella.
3 tykkäystä
Seuraava vempulointi tuli mieleen kun korkeakorkoisia talletustilejä saa taas järkevällä korolla ja ilman nostorajoituksia.
Tammikuun 1. päivä nostan osakaslainaa 100 000€ sijoitan sen henkilökohtaiselle korkotilille.
30.12 nostan tilin tyhjäksi ja maksan osakaslainan. Verottajan tulkitsemana vuoden lopussa ei ole osakaslainaa, joten siitä ei tarvitse maksaa veroa. Pääomatulo 3500-4500 € pankista riippuen.
Näin se on. Muutaman tonnin vippejä on tullut otettua suuntaan jos toiseen. Ja yksi isompi ylivuotinen, joka meni sitten pääomatuloille.
No näin sitä tulee nytkin tehtyä. Aivopieru lauantain ratoksi ja voisi poistaa, mutta kun siihen on jo kiusallisesti vastattu, niin en viitsi. Ei tuossa ollut ajatusta takana ollenkaan 
2 tykkäystä
Mutta yritykselle sun pitää pitäisi maksaa korkoa saadusta lainasta.
Osakaslainasta tulee periä korko ainakin seuraavissa tilanteissa:
- osakaslaina nostetaan ja maksetaan takaisin saman verovuoden aikana
Perittävän koron tulee olla vähintään valtiovarainministeriön vahvistaman peruskoron (Valtiovarainministeriö) suuruinen.
Peruskorko on nyt 4,25 prosenttia, että ei varmaan kovin kannattavaa.
1 tykkäys
Toisaalta minkä takia maksat tuosta sitten lähdeveroaveroa 30% kun voit saman rahan sijoittaa yrityksenä ja maksat voitosta veroa 20%, eikä tarvitse suotta kikkailla? Nostot myöhemmin sitten huojennettuina osinkoina tai ehkä jopa verovapaina korvauksina/palkkana (jos pieni palkka, niin käytännössä verovapaata tuloa).
1 tykkäys
Erinäisten seikkojen vuoksi piti uusia eräs yksityissijoitus, jonka vuoksi minun piti nostaa voitosta maksettava vero-osuus pois sijoituksesta ja loppuosa meni uudelleen uusittuun yksityissijoitukseen, jonka oletettava sijoitusaika on ehkä neljä vuotta.
Nyt minulla on pankkitilillä muutama kymppitonni rahaa, joka pitää maksaa verottajalle tämän vuoden lopussa eli peliaikaa olisi noin 7 kuukautta.
Alkuideana oli tallettaa rahat turvallisesti jollekin tilille, josta saisi jonkinlaista korkoa, mutta ei riskiäkään. Mutta koska sijoitan niin sanotusti verottajalle meneviä varoja niin eikö tuo ole aika riskitöntä?
Eli jos hypoteettisesti sijoitan rahat korkealla riskillä ja menetän vaikkapa koko pääoman, niin silloin voin vähentää tuon tappion yksityissijoituksen voitosta ja pääomaverotus menee tämän osalta nollille?
1 tykkäys
Tappiot vähennetään voitoista ei veroista. Jos sinulla on 10k verovelkaa varten saman verran sukan varressa et voi alentaa verotusta kun 30% eli 3000e ja jäisi vielä 7000e verovelkaa vaikka häviäisit koko summan.
2 tykkäystä
Aivan niinpä tietysti 
Kiitos kuitenkin selvennyksestä. Meinasi jo alkaa keulimaan, että voi sijoitella riskittä.
Taidan tehdä niin, että laitan suurimman osan turvallisesti tilille. Bigbank taitaa maksaa parhaan koron tällä hetkellä. Sitten osan voi sijoittaa osakkeisin ja/tai rahastoihin.
Tällaiseen tarkoitukseen voisi sopia määräaikaistalletus. Toki pitää katsoa saako sille riittävää tuottoa.
Riskitön korko 2 % saattaa olla tarjolla jos maksaa verottajalle ennen eräpäivää. Kannattaa tarkistaa kuitenkin verottajalta ennen kuin tähän luottaa.
Näkyykö osakesäästötilille tulevat osingot verotuksessa?
Tuli vaan mieleen,että vaikka osingoista ei veroa makseta OST:llä niin onko se myös niinsanotusti “näkymätöntä” tuloa verotuksessa?
Laitetaan nyt tännekin jakoon, jos joku sattuisi tietämään.
Muiden maiden osinkoverotukseen liittyen tietääkö joku varmaksi saako esim. Virossa tosiaan pörssiosingot tililleen täysin ilman veroja?:
Toki ennakonpidätyksiä voi mennä. Myös esim. Kreikan 5%:ia on aika houkutteleva.
Huomaa etta vaikka virolaisen yhtion osingot tulis virolaiselle puhtaana kateen, Virossa asuva maksaa kuitenkin suomalaisen yhtion osingoista Suomeen 15% lahdeveron.
Juu, sitä tarkoitinkin tuolla ennakonpidätyksellä. Mutta saaneeko esim. Brittien ja Singaporen osingot tosiaan täysin verovapaasti?
Lyhyt vastaus: Tilanne on pitkälti sama. Kaikki osingot ovat lähtökohtaisesti (!) virolaiselle osakkeenomistajalle verovapaita, joskin lähdeveroja voi mennä jos maksetaan ulkomailta. En tiedä voiko niistä saada hyvitystä Virossa jos mitään kotimaan veroa ei makseta.
Latviassa on samantyyppinen voitonjakoon perustuva yhteisöveromalli. Näistä voisi ottaa monilta osin oppia ja poimia parhaat palat päältä, aloittaen vaikkapa Suomen listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksesta. Mutta hankalia aiheita nämä ovat ja politiikka on politiikkaa.
Pidempi vastaus: Nuo vertailut on kivoja, mutta ei aina kerro ihan koko kuvaa. Tuolla ylimmän asteikon maissa on pääoman suurmaita ja päinvastoin edullisessa päässä valtioita jotka ovat verrattaen sijoitusvarallisuudessa kehitysmaita. Näissä olisi hyvä olla joku käsitys valtion muista verotuksen ratkaisuista, julkisen sektorin kokonaiskuvasta ja ehkä talouden rakenteesta ylipäätänsä.
Viro on kokonaisuutena EU:ssa merkittävä poikkeus: pääomatuloja ei sen kummemmin erotella muista tuloista, vaan kaikki tulot kuten palkkatulot ja luovutusvoitot verotetaan yksinkertaistaen 20%:in veroasteella, vaikka jotain progressiota alkupäässä taitaa olla ja veroasteet on tietääkseni nousemassa lähivuosina. Malli pärjää yksinkertaisena ja tehokkaana hyvin erilaisissa teoreettisissa vertailuissa, kuten vaikka tässä. Tuon TaxFoundationin kilpailukykyvertailun Viro on näemmä voittanut jo kymmenen vuotta putkeen.
Osinkojen verotus Virossa liittyy maan yhteisöverotulojen malliin, jossa yhtiöt maksavat tuloveroa ainoastaan voitonjaon yhteydessä. Osakasta ei lähtökohtaisesti erikseen veroteta (paitsi lähdevero pidätetään tietyissä huojennetun verotuksen tapauksessa). Jo EU:n perustamissopimukset kieltävät ulkomaisten yhtiöiden voitonjaon eriarvoisen kohtelun ja myös ulkomaiset osingot ovat yhtälailla verovapaita. Tämä pätee, jos ulkomainen yhtiö on maksanut osingon perustana olevasta tulosta veroja tai osingosta lähdeveroja (lähde). Eli jos veroja ei ole maksettu missään, vasta silloin osingosta peritään Virossa veroa. Verojen määrällä ei äkkiseltään näytä olevan merkitystä. Joskin nuo ulkomaiset osingot näyttävät vaikuttavan progressioon (”basic exemption”) jos muita tuloja on vähän.
Lähdeveroa saatetaan silti joutua maksetaan lähdevaltioon, kuten yllä mainittu Suomeen. UK:ssa lähdeveron enimmäismäärä on EST-UK verosopimuksen mukaan 15% ja Singaporessa 10%. Ne on aina maakohtaisia. En osaa sanoa saako sijoittaja hyvitettyä ulkomaan lähdeverot Virossa samalla tavan kuin vaikka Suomessa saa. Voi olla että ei, koska kaksinkertaista verotusta ei osakkeenomistajalle oikeastaan synny, mutta tämä on vain arvaus. Virossa on tietääkseni myös osakesäästötilin tyyppinen järjestelmä (”investment account”), mutta en tiedä miten tässä toimii vai käytetäänkö sitä pääosin luovutusvoittoihin.
8 tykkäystä
En ole löytänyt tähän kysymykseen vastausta: Jos sijoitusvakuutus on tuottanut voittoa, voiko sen voitoista vähentää verotuksessa esim. osakekaupankäynnissä syntynyttä tappiota? Löytyisikö jostain tähän asiaan valaistusta.
1 tykkäys
" Jos vakuutukseen on kertynyt tappiota, ovat tappiot verovähennyskelpoiset. Verovähennysoikeus syntyy, kun vakuutus päättyy."
Tämä tieto löytyy helposti, mutta entä jos on tappiota osakekaupoissa ja voittoa sijoitusvakuutuksessa? Voiko sijoitusvakuutusvoittojen verotuksessa vähentää osakekaupankäynnin tappioita?
1 tykkäys
Jos sijoitusvakuutuksesta nostaa varoja, siitä tulee verotettavaa tuloa, jos sijoitukset (yhteensä) vakuutuksen sisällä ovat voitollisia. Sijoitusvakuutuksen sisällä tehdyt (voitolliset tai tappiolliset) myynnit itsessään eivät vaikuta verotukseen.