Tähän kysymykseeni ei näköjään kukaan osaa vastata. Eli jos tekee sijoitusvakuutuksessa voiton, voiko tästä voitosta verotuksessa vähentää osakekaupan tappioita?
1 tykkäys
Tähän en ole löytänyt verottajan sivuilta yksiselitteistä vastausta. Asia kiinnostaa minuakin.
Jep. (Mutta siis vaan niistä voitoista jotka nostat ulos sijoitusvakuutus kuoresta. Kuoren sisässä tehdyt voitot/tappiot eivät vaikuta verotukseen.)
3 tykkäystä
Onko sinulla antaa lähdettä tälle tiedolle? Kiinnostaaaaa
Verotus menee normaali pääomaverotuksen sääntöjen mukaan, eli jos olet tehnyt AOT puolella myyntitappioita ja nostat voitollisesta kapitalisaatiosopimuksesta rahaa, ne kumoavat toisensa verotuksessa. Joudut tosin maksamaan verot noston yhteydessä, mutta saat sitten palautuksia.
Disklaimerina vielä että kannattaa toki varmistaa verottajalta, mutta oman logiikan mukaan tuossa ei pitäisi olla mitään ihmeellistä.
2 tykkäystä
Ei sen parempaa lähdettä kuin että näin oma salkunhoitaja tuon itselleni selitti. 
1 tykkäys
Tässä on Sijoittaja.fi:n vinkkejä sijoittamiseen.
Verot kuuluvat olennaisesti jokaisen suomalaisen elämään, ja Suomessa kerätään vuosittain yli 100 miljardia euroa veroja ja veronluonteisia maksuja. Veroja maksetaan lähes kaikesta, mutta verosuunnittelulla, eli verojen optimoinnilla sijoittaja voi säästää niin, ettei maksettavaksi jää ylimääräisiä veroja.
Poimimme yhdessä lakitoimisto BOWA Legal Oy:n verotukseen erikoistuneen osakkaan Paula Bockin kanssa tehokkaimmat tavat joilla sijoittaja voi optimoida verotustaan.
(jutussa on toki “mainostamista”, mutta kyllä sisältö on ihan hyvää yleisesti )
7 tykkäystä
Nähdäkseni linkittämäsi Sijoittajan tehokkaimmat verosuunnitteluvinkit -juttu sisältää virheellistä tietoa. Esimerkiksi “Sijoitusyhtiöiden veroedut” -alaotsikon kohdalla kerrotaan virheellisesti [omat korjaukseni hakasulkeissa]:
“Toinen sijoitusyhtiön verotuksellinen etu liittyy osinkoihin. Mikäli listaamaton sijoitusyhtiö omistaa vähintään 10 prosenttia pörssiyhtiöstä, ovat tuon pörssiyhtiön jakamat osingot yhtiölle verovapaita. Jos [listaamaattoman] sijoitusyhtiön omistusosuus toisesta [pörssi]yhtiöstä on alle 10 prosenttia, osingosta on veronalaista tuloa 75 [100] prosenttia ja verovapaata tuloa 25 [0] prosenttia.”
5 tykkäystä
Minulla on ALV:iin liittyvä kysymys. Minulla on siis sijoitusyhtiö Oy, jonka liikevaihto tulee melkein puhtaasti asunto- ja osakesijoituksista. Lisäksi olen aikaisemmin myynyt jotain satunnaisia konsulttitunteja yrityksen kautta, mutta tämä toiminta on ollut häviävän pieni (jotain satoja euroja vuodessa). Toistaiseksi olen lopettanut tämän toiminnan kokonaan, eikä ole ainakaan lähivuosina näköpiirissä palata tähän. Sijoitusyhtiöni on ollut melkein alusta asti arvolisäverovelvollisuusrekisterissä.
Nythän verotus muuttuu vuodesta 2025 alkaen siten että pienet yritykset eivät voi enää saada alarajahuojennusta. Jos olen ymmärtänyt muutoksen oikein, enää ei löydy mitään syytä olla ALV-rekisteröity, vaan kannattaa hakeutua pois ALV-rekisteristä 01.01.2025 lähtien?
Mikäli tulevaisuudessa jatkaisinkin konsulttipalvelujen pienimuotoista myyntiä, alle 20000 euron liiketoiminta on joka tapauksessa arvonlisäverotuksen ulkopuolella (tilanne 01.01.2025). Eli käsittäkseeni sijoitusyhtiöni saa jatkossa pitää laskutetun arvonlisäveron kokonaan, vaikka ei enää ole ALV-rekisterissä, eikö?
Eikö silloin laskutettava alvi ole nolla eli et saa vedettyä sitä välistä
Jos et ole rekisterissä, et saa laskuttaa alvia etkä käyttää laskuissa alvimerkintöjä. Saat pitää koko laskutetun summan liikevaihtonasi, mutta vastaavasti asiakkaasi ei voi vähentää mitään.
Kannattaisiko siis kuitenkin pysyä ALV-rekisterissä sitten, mikäli näköpiirissä on jotain laskutettuja konsulttitunteja? Saako silloin jatkossakin pitää ALVit mikäli liikevaihto pysyy alle 20 k€?
Jos yhtiö on rekisterissä (vapaaehtoisesti tai ei), ALV peritään asiakkailta ja tilitetään kokonaisuudessaan. Huojennus poistuu 1.1.2025 alkaen.
Vapaaehtoinen alv-rekisteröinti voi silti olla järkevää erityisesti jos konsulttipalvelut myydään alv-rekisteröidyille elinkeinoharjoittajille, koska heitä ei haittaa, vaikka hintaan lisätään alv. Se voi lisätä yhtiön pienimuotoiseen liiketoimintaan uskottavuutta. Samalla yhtiöllä on arvonlisäverolliseen toimintaan kohdistuvien ostojen ja investointien vähennysoikeus. Ilman rekisteröintiä sitä ei ole ole.
Jos palvelut myydään kuluttajille ja vähennettävää hankintojen arvonlisäveroa ei ole, eikä muutoksia ole näköpiirissä, ei rekisterissä kannata välttämättä roikkua. Verolliset hinnat on kuluttajille korkeammat. Lisäksi pitää antaa asianmukaiset ilmoitukset.
Näin yleisesti. Yksityiskohdat kannattaa aina selvittää omalle kohdalle tarkemmin.
3 tykkäystä
Saako silloin jatkossakin pitää ALVit
jotenkin hassu ajatus että ALVit saisi pitää itsellä.
Arvonlisävero on vero joka menee verottajalle niinkuin kaikki muutkin verot
@lohko2: Joskus verottaja on hassu, toki tosi harvoin.
”Jos yrityksen liikevaihto on enintään 15 000 euroa, yritys saa huojennukseen oikeuttavan arvonlisäveron kokonaan takaisin.”
https://vm.fi/yhteison-verotus
Yksi linkki verotukseen.
1 tykkäys
Niin, nyt Orpon hallitus poistaa tuon ”hassuuden” ja laskutetut verot tilitetään valtiolle.
SVOP-palautukset luovutuksena on mahdollista jos rahastoon pääomansijoituksen tehneelle taholle palautetaan tämän enintään 10 vuotta sitten tekemä sijoitus, jolloin luovutuksena verotettava SVOP-palautus ei johda saajalla veroseuraamuksiin.
Kun 10 vuotta kohta tulee täyteen, mitä kannattaisi tehdä jos ei vielä halua palauttaa sitä pääomaa? Onko jollain tavalla mahdollista uudelleensijoittaa samaa pääomaa uuteen SVOP:piin?
1 tykkäys
Jatkokysymyksenä: onko mahdollista että luovutus/palautus tapahtuisi lainana, eli t.s. ei siirretä rahaa välittömästi yritykseltä osakkaalle, vaan SVOP muuttuu lainaksi, joka pikkuhiljaa maksetaan takaisin osakkaalle, siten että hänen ei tarvitse maksaa veroja tästä? (oman pääoman palautus)
1 tykkäys
Ihan hyvä kysymys, mutta kysymyksen asettelu vaivaa hieman.
Kymmenen vuoden edellytys tulee suoraan lain sanamuodosta ja se on yksiselitteinen. Jos asiassa pyritään taloudellisesti säilyttämään status quo eikä liiketaloudellisia perusteita ole, eikö tämä ole vaan pöytälaatikkolappujen täyttämistä ja järjestelyn ainoa tarkoitus on kiertää kymmenen vuoden aikaraja ja välttää osingosta maksettava vero? Se on VML 28 §:n mukaisen veronkierron malliesimerkki, mitä on ennenkin sovellettu osakeyhtiön ja sen osakkeiden välisiin keinotekoisiin järjestelyihin.
Tämä on retorinen kysymys saatteeksi. Pohdin silti tilanteen verotusta lyhyesti alla, jos siitä olisi apua. Oletan että yhtiön osakkeenomistaja on luonnollinen henkilö. En kertaa taustaa tai SVOP-sijoituksen yleisiä edellytyksiä, koska kuulostaa, että ne ovat tuttuja. En täsmennä myöskään luovutuksen käsittelyn verovaikutuksia. Se ei ole kokonaan veroneutraalia, vaan vaikuttaa omistamasi osakkeen hankintamenoon. Vaikka välittömiä verovaikutuksia ei siis yleensä ole.
Lähtökohta asiaan on, että varojenjako vapaan oman pääoman rahastosta käsitellään pääsääntöisesti osinkona. Vuonna 2014 täsmennettiin lain tasolla, että TVL 45 a.1 §:n 1 kohdan mukaan varojenjakoa vapaan oman pääoman rahastosta pidetään (muiden edellytysten lisäksi) veronalaisena luovutuksena, jos pääomansijoituksen tekemisestä on varoja jaettaessa kulunut enintään kymmenen vuotta.
Kymmenen vuoden olennaiset käsitteet ovat pääomansijoituksen tekemisen ajankohta sekä pääomansijoituksen palautuksen ajankohta. Vastikkeettoman pääomansijoituksen tapauksessa ajankohtana on lähtökohtaisesti sijoitusta koskevan sitovan sopimuksen tekohetki. Pääomansijoituksen palautuksen ajankohta on luonnollisella henkilöllä (TVL) lähtökohtaisesti hetki, kun varat ovat yhtiökokouksen päätöksen mukaan varojenjaon saajan nostettavissa. Näiden ajankohtien väliin pitäisi jäädä enintään kymmenen vuotta. Kun pääomansijoitus ehtoineen on jo tehty, ei asiassa ole paljoa tulkinnanvaraa.
Ajatus TVL 45 a.1 §:n nollaamisesta yksittäisellä yksityisoikeudellisella uudelleensijoituspäätöksellä on mielestäni jo prima facie pätevä yksityisoikeudellinen oikeustoimi (tämä pitäisi arvioida erityisesti OYL näkökulmasta) eikä se voi olla hyväksyttävä verolain sanamuoto ja tarkoitus huomioiden. Alla pohdintaa muutaman vaihtoehdon osalta.
1) Varojenjako ja uusi SVOP-sijoitus
Selkeintä olisi palauttaa edellinen sijoitus kymmenen vuoden sisällä TVL 45 a §:n edellyttämällä tavalla. Ja sen jälkeen tehdä uusi pääomansijoitus.
Tässä on hyvä huomioida, että jos yhtiön SVOP-rahastossa on varojenjaon aikaan useita eri aikoina tehtyjä SVOP-sijoituksia, KHO:n päätöksen 2022:53 perusteella rahastosta katsotaan jaettavan varoja kunkin siihen tehdyn sijoituksen osalta näiden sijoitusten määrien keskinäisen suhteen mukaan. Eli jako kohdistuisi sekä vanhaan SVOP-sijoitukseen että uudempiin SVOP-sijoituksiin.
Pääomansijoitukset ja jakopäätökset on kuitenkin mahdollista yksilöidä niin, että jakopäätös voidaan kohdistaa tiettyyn sijoitukseen. Näin on ainakin silloin, jos yksilöinti on tehty jo pääomansijoitusta koskevassa päätöksessä. Edellytyksiä on käsitelty muun muassa Verohallinnon ohjeistuksessa joka koskevat SVOP-sijoituksia. Ne ovat tiukat joten ne kannattaa lukea.
Tämä olisi siviilioikeudellisesti hyväksyttävää. Huomautan kuitenkin verotuksellisesta epävarmuudesta, kun liiketoiminnallista syytä ei ole vaan järjestelyn tarkoitus on jo kysymyksen pohjalta kiertää lain kymmenen vuoden aikarajaa. Ohessa vielä lainaus oikeuskirjallisuudesta, jonka mukaan kysymys on avoin. Suoraan veronkiertoon kirjoittajat eivät viittaa.
Tässä vaiheessa verosäännökseen liittyy tulkinnallista epävarmuutta esimerkiksi käsitetasolla (palautustilanteet, alkuperäisen sijoittajan käsite), aikatasolla (10 vuoden määritys erityistilanteissa) sekä palautusten kohdentamisessa eriaikaisiin sijoituksiin. Edelleen avoimeksi on jäänyt kysymys mahdollisesta ”keinottelu” aikamitalla siten, että palautus maksetaan 10 vuoden sisällä ja sijoitetaan sitten uudelleen yhtiöön. (Kukkonen & Walden 2024)
2) Rahastosiirto oman pääoman sisällä
Yksi harkittava voisi olla rahastosiirto SVOP:ista sidottuun omaan pääomaan, minkä pitäisi olla osakeyhtiölain puitteissa mahdollista.
Sidottua omaa pääomaa voi palauttaa OYL:n mukaisia menettelyjä noudattaen. Se on työläämpää velkojiensuojamenettelyn vuoksi, mutta osakepääoman palautukseen ei kuulu TVL 45 a §:n mukaisia edellytyksiä. Tätä ei ole tietääkseni käsitelty enkä osaa valitettavasti sanoa, miten se tulkitaan TVL 45 a §:n valossa. Se työmäärä vaatisi toimeksiannon. Samat keinotekoiseen oikeustoimeen liittyvät näkökulmat liittyvät joka tapauksessa tähänkin.
3) Varojenjako velaksi
Osakeyhtiölaki ei sääntele sitä, että varojenjako tulisi maksaa käteisellä. Varojenjakovelat ovat tavallisessa liiketoiminnassa melko tavallisia.
Verohallinnon ohjeessa VH/6707/00.01.00/2023 otetaan kantaa siihen, mikä on pääomansijoituksen palautuksen ajankohta (katkaisee 10 vuoden aikarajan) tapauksessa, jossa SVOP-sijoitus jaetaan velaksi ja sen jälkeen varojenjakovelka konvertoidaan osakkaalta saaduksi velaksi ilman käteismaksua. Varojenjako katsotaan käytännössä tapahtuvan sinä vuonna, kun velkasopimus solmitaan. Tämä tarkoittaa sitä, että päätös varojenjaosta sekä velkasopimus tulee olla laadittuna ennen kymmenen vuoden määräaikaa, niin pääomansijoitus katsotaan palautetuksi.
Yhtiön osakas voi sijoittaa saamansa varojenjaon takaisin yhtiöön velkana. Tämä voi tapahtua esimerkiksi siten, että jaettavaksi päätetty varojenjako kirjataan ensin yhtiön varojenjakovelaksi ja sen jälkeen varojenjakovelka muutetaan erillisen velkasopimuksen perusteella yhtiön osakkaalta saamaksi velaksi ilman käteismaksua. Kysymys on tällöin velan kuittaamisesta. TVL 110 §:n mukaan tulo katsotaan sen verovuoden tuloksi, jona se on nostettu, merkitty verovelvollisen tilille tai muutoin saatu vallintaan. Verovelvollisen vallintaan saaduilla tuloilla tarkoitetaan niitä tuloja, joihin verovelvollisella on määräämisoikeus. Kun osakas sijoittaa varat takaisin yhtiöön velkana erillisen velkasopimuksen perusteella ennen kuin varojenjako on nostettavissa, hän saa varat vallintaansa velkasopimuksen solmimisen hetkellä.
Esimerkki 8:
> Yhtiö tekee varojenjakopäätöksen 30.4.2021 ja varat ovat nostettavissa 31.1.2022. Yhtiö kirjaa varojenjakopäätöksen perusteella taseeseen varojenjakojakovelan. Yhtiön ainoa osakas henkilö A ja yhtiö solmivat 30.6.2021 velkasopimuksen, jonka mukaisesti varojenjakovelka muutetaan yhtiön osakkaalta saamaksi velaksi. Henkilö A:n katsotaan saaneen varat vallintaansa velkasopimuksen solmimispäivänä 30.6.2021. Varojenjako on henkilö A:n verovuoden 2021 tuloa.
> Tämän jälkeen yhtiöllä on laina osakkaalta, jota voidaan lyhentää maksuaikataulussa.
On hyvä muistaa, että lähipiirin väliset liiketoimet tulisi lähtökohtaisesti tehdä markkinaehtoisesti. Eli lainassa olisi silloin takaisinmaksuaikataulu sekä korkoehto.
On kuitenkin huomattavaa, että paljon tavallisempaa on yhtiön maksama ylisuuri korko (peitelty osinko) tai koroton laina osakkaalle (osakaslaina tai peitelty osinko), jolla pyritään siirtämään varoja yhtiöltä osakkaalle. Koroton laina osakkalta yhtiölle ei ole tyypillinen eikä se ole yleensä verokysymyksenä, koska pääomansijoitukset mahdollistavat vastikkeettomat varallisuudet siirrot yhtiölle. Suomen verojärjestelmässä on voimassa periaate, että veronalaista tuloa ei ole pakko kantaa, vaikka siihen olisi mahdollisuus, eli korko olisi ongelma vain erillisen normin perusteella.
Veronkierron näkökulmasta markkinaehtoisen velan puuttuminen korostaisi kuitenkin mielestäni sitä, että kyse ei todella ole vieraan pääoman rahoituksesta. Vaan edelleen oman pääoman ehtoisesta sijoituksesta, jota palautetaan osakkaalle keinotekoisesti lyhennysten muodossa.
4) Yritysjärjestelyt
Erilaiset rahoituksen uudelleenjärjestelyt ovat mahdollisia. Mutta ne vaativat liiketaloudellisia perusteita. Ne eivät ole mielekkäitä jos kyse on pienen osakeyhtiön ja sen ainoan osakkeenomistajan (oletus) välisistä liiketoimista. Joten on parempi olla käyttämättä aikaa niihin.
Tiivistelmänä
Mielestäni järjestelyltä puuttuu taustan perusteella liiketaloudelliset perusteet. Erityisesti jos kyse on vain paperien pyörittämisestä yhden miehen osakeyhtiössä, on hyvä tiedostaa, että Verohallinto voi puuttua asiaan ja mielestäni ihan perustellusti katsoa järjestelyn kokonaisuutena osinkoveron kiertämiseksi tehdyksi järjestelyksi. Sen seuraamukset tulevat ylittämään merkittävästi säästetyt verot. Miten todennäköistä puuttuminen on, ei ole oma asiani arvioida.
(1) Ensimmäinen selkeä tapa olisi palauttaa sijoitettu pääoma ja tehdä päätös uudesta pääomansijoituksesta. Se on siviilioikeudellisesti täysin selvä liiketoimi. Jos SVOP:issa on useampi sijoitus, niin KHO on ottanut kantaa järjestykseen, eikä se ole FIFO (viittaus yllä). Verotuksen näkökulmasta erityistä huolellisuutta vaatii siis yksilöinti päätöksissä: pääomanpalautus tulee kohdistaa niin, että se kohdistuu pelkästään vanhaan sijoitukseen. Viitaten yllä olevaan huomautan, että tätä pidetään jo oikeuskirjallisuudessa “avoimena kysymyksenä”. Eli jonkin tasoista verotuksellista epävarmuutta tilanteeseen liittynee.
(2) Toinen tapa olisi todella jakaa varat velaksi, kuten pohdit. Tällöin osakeyhtiöön syntyy varojenjaon yhteydessä velka osakkaalta. Varojenjakovelka voidaan konvertoida lainaksi osakkalta yhtiölle, jolla kuitataan varojenjakovelka, mihin viitataan myös Verohallinnon omassa ohjeistuksessa. Liiketoimien tulisi lähtökohtaisesti olla markkinaehtoisia. Konvertoinnit ja varojenjako velaksi ovat melko tavallisia liiketoimia olosuhteissa, jossa niille on selvät liiketaloudelliset perusteet. Tässä tapauksessa niitä ei ole. Mielestäni lähtökohdat katsoa tilanne veronkierroksi korostuu, jos velka on käytännössä oman pääoman ehtoista, eli jos markkinaehtoiselle vieraalle pääomalle tyypillistä maksuaikataulua tai korkoa ei sovita.
Siinäpä pohdintaa, jolla toivottavasti pääsee eteenpäin. Kokonaisuutena on hyvä ymmärtää, että vaikka näitä aukkoja keksii monet fiksut ihmiset vaikka millä mitalla, on Verohallinnolla viime kädessä puuttua järjestelyihin yleisen veronkiertosäännöksen nojalla (VML 28 § tai “GAAR”), jos erityissäännöstä ei ole. Näin pienessä piirissä (osakeyhtiö ja osakas) jossa intressiristiriitoja ei ole ja kaikki päätöksenteko tehdään pöytälaatikossa, katsotaan verotuksessa aina taustoja ja kokonaisuutta, ja yksiselitteistä vastausta että tämä on ok ei valitettavasti näillä tiedoilla voi antaa.
Joku muu voi jatkaa keskustelua. Tämä on anonyymia huutelua verkkopalstalla, joten mitään vastuuta en ota mistään. Asiat pitää selvittää joko Verohallinnon kanssa mieluiten ennakkoratkaisulla, tai edes suullisella ohjauksella. Tai sitten asiantuntijan kanssa oikeasti toimeksiantosopimuksella.
EDIT: En viitsi spammata ketjua, joten edittinä vielä kiitokset @Uppo-Nalle alle. Täsmennyksestä, että jotenkin vailla parempaa tietoa oletin, että kyse on passiivisesta ”yhden miehen osakeyhtiöstä”. Taustassa ei muuta ilmi kuin että 10 vuoden sääntö vaivaa.
Veronkiertolausekkeen soveltamiskynnys on yleistä käsitystä paljon korkeammalla ja veroetuja todella saa päätöksissä tavoitella. Avainsana on osittain: Edellytyksenä oikeustoimesta poikkeamiselle tai sen sivuuttamiselle on, että yksityisoikeudellista tointa on käytetty pääasiallisesti verotuksellisten etujen saavuttamiseksi.
Tässä on minusta muutamia piirteitä, joissa tavoitellaan lainkohdalle (10 vuotta) vierasta etua ja lähipiiritransaktiot on mahdollinen soveltamisala. Yksityisoikeuden sopimusvapauden piiristä löytyy totta kai useita tapoja uudelleenrahoittaa sijoitus ilman käteissiirtoja.
Jos yhtiöllä on paljon varallisuutta ja liiketaloudellisia (=muita kuin verotukseen liittyviä) perusteita on, eli nähdään esimerkiksi että varat on sidottu varallisuuteen joka tuottaa yhtiölle enemmän kuin mahdollinen vieraan pääoman kustannus, ja tehdään markkinaehtoinen velkakirja joka hyödyttää molempia, niin sitten tilanne voi olla eri.
Sekä kohta 1 ja 2 on ihan järkeviä, mutta kannattaa ottaa hetki ja harkita kokonaisuus etukäteen. Kuvatun kaltaiset sopimukset itsessään ovat osana laajempaa liiketoimintaa rutiininomaisia.
20 tykkäystä