Palstan lukijoiden puolesta haluan kiittää erinomaisen mallikkaasta vastauksesta. Ilo nähdä, että joku vaivautuu näkemään näin paljon vaivaa “anonyymin huutelun” eteen.
Jatkan keskustelua sen verran, että mikäli hypoteettinen osakeyhtiömme on sijoittanut nuo pääomasijoituksena saadut varat (villi veikkaus näin kun sijoitusfoorumilla olemme) ja summa on sellaista kokoluokkaa, että sen maksaminen ei syystä tai toisesta ole tällä hetkellä toivottavaa, mutta sijoittaja kovasti haluaisi säilyttää veroetunsa. Niin tuo vaihtoehto 2) varojen jako velaksi ja sen kuittaaminen toisella velalla, voi kyllä hyvinkin olla myös liiketaloudellisesti perusteltavissa. Olisihan tällaisessa tapauksessa nähtävissä selvä hyöty yhtiölle sekä pääomasijoituksen tekijälle, jos täten vältytään epätoivottavilta lisäjärjestelyiltä, että pääomasijoitus voidaan maksaa. Ei siitä, että järjestely johtaa pääomasijoituksen tekijän kannalta parempaan verotukselliseen lopputulokseen, ja että siihen ryhdytään ainakin osittain juuri tästä syystä, ole automaattisesti mikään peruste sivuuttaa siviilioikeudellisesti täysin pätevää järjestelyä myös verotuksessa, vaikka valtion fiskaalinen intresssi olisikin erisuuntainen.
Yhdyn toki näkemykseen, että verottajan kiinnostus tämän kaltaisia järjestelyitä kohtaan yhden miehen yhtiöissä korostuu ja pelkästään sen välttämisellä, että verottaja ei jälkikäteen innokkaasti kysele asiasta (koska pelkästään selvityspyyntöihin vastaaminen voi olla työlästä) täytyy antaa arvoa.
En tiedä onko oikea ketju, mutta onko metsäpalstan myynti pääomatuloa joka otetaan huomioon luovutusvoittona/tappiona?
Esim. Myisin pienen 5000e palan pois ja tästä tulee pari tonnia luovutusvoittoja niin vähennetäänkö verosta tappiolla myydyt osakkeet? Vai onko metsä ja osakkeet ihan eri asiaa?
Kiitoksia @MobiiliVI :lle harvinaisen hyvästä palstavastauksesta. Itselle tuli vielä sellainen vaihtoehto mieleen, eli jos sijoitettu svop-summa on suhteellisen korkea ja se rahasumma on yhtiön käytössä, eikä sitä pysty helposti/järkevästi irrottamaan, voisi tuon SVOP-sijoituksen muuttaa ensin @MobiiliVI ehdotuksen mukaisesti velaksi. Tuota velkaa voisi sitten maksella takaisin osakkaalle esimerkiksi 2v maksuaikataululla. Osakas tekisi samaan aikaan uusia svop sijoituksia yhtiöön, joten käytännössä tuo velkaraha kiertäisi osissa takaisin svoppiin. Jos velkojen maksut tapahtuisi velkakirjan ehtojen mukaan ja raha oikeasti liikkuisi, uskoisin ettei KHO ainakaan kääntyisi verottajan puolelle, vaikka verottaja yrittäisikin alkaa hankalaksi. Tärkeää näissä on mielestäni se, että raha oikeasti liikkuu, eikä sitä liikutella vaan kirjanpitotilien välillä ja lisäksi dokumenttien pitää olla kunnossa. Nykyään kun tekee sähköisesti allekirjoitetun asiakirjan ei verottaja pääse vetoamaan siihenkään, että dokumentit olisi tehty jälkeenpäin tukemaan jo tehtyjä liiketoimia.
Ensinnäkin kiitos aivan loistavasta vastauksesta! Olen lukenut sen moneen otteeseen, koska siinä on sen verran asiaa että piti oikein ajan kanssa sulatella.
Hyvä pointti. Tuli mieleen että tätä ansaa voisi ehkä välttää muuttamalla SVOPin kokoa? Esim. jos SVOP on ollut vaikka 500 k€ ja osakaslaina 50 k€, niin noin 9 vuoden jälkeen avataan SVOP → osakaslaina: 550 k€ → muutaman kuukauden jälkeen mutta kuitenkin saman vuoden aikana luodaan uusi SVOP á 530 k€ → osakaslaina: 20 k€. Tälleen ei ole ainakaan status quo kyseessä.
Tai vaihtoehtoisesti voisi luoda hieman pienemmän SVOP:n, jolloin osakaslaina kasvaa; ja sitten lisäksi maksaa osan osakaslainasta pois, jolloin ihan oikea rahakin liikkuu.
Silloin luulisi että on vaikea väittää ettei ole liiketaloudellisia perusteita?
Niin, kunhan jokaisesta SVOP-sijoituksesta / -päätöksestä on olemassa hallituksen pöytäkirja, luulisi että jatkossakin saa kohdistaa mitkä SVOP-sijoitukset/-osuudet avataan?
Mielenkiintoista muuten että tätä asiaa on käsitelty jossain kirjassa, mutta netistä en ole mistään löytänyt mitään kunnon pohdiskelua - ennen sinun vastaustasi siis.
Hetkinen, käsittääkseni on täysin sallittua lainata rahaa omalle yhtiölleen ilman korkoja?
Ymmärsinkö oikein että olet sitä mieltä että sen mukaan kun SVOP-sijoitukset “vanhenevat”, ne on muutettava osakaslainaksi, eikä voida enää muuttaa uudelleen SVOP:ksi? Entäs jos odottaa vaikka vuoden ennen kuin luodaan uusi, erisuuruinen SVOP?
Jos verrataan vaikka siihen että yksityishenkilö myy tappiollisia osakkeita jotta saa verovähennyksiä, ja ostaa heti seuraavana päivänä samat osakkeet (lisäksi vielä samat määrät), kuvittelisin että tällainen toimintatapa olisi aika turvallinen verotusmielessä?
Tarkoitatko siis ilman velkaa, eli että rahat oikeasti siirrettäisiin; ei vaan kirjanpidollisesti?
Kiitos vielä kerran harvinaisen laadukkaasta vastauksesta! Omasta mielestäni tämä on tähän mennessä foorumin paras postaus.
Taidat muuten olla (vero)juristi?
JK. Onko @Vivuttaja lukenut nämä viestit? Meillähän oli myös mielenkiintoinen keskustelu aiheesta toisessa ketjussa.
En. Tarkoitan juuri sellaista menettelyä johon @MobiiliVI viestissä lainatussa verohallinnon ohjeessa viitataan. Yhtiö jakaa tuon SVOP-sijoituksen velaksi ja sen jälkeen sijoittajan ja yhtiön välisellä sopimuksella muutetaan tuo varojenjakovelka uudeksi lainasaamiseksi.
Eli yhtiö tekee päätöksen pääomasijoituksen paulauttamisesta, mikäli se täyttää TVL 45 a §:n ehdot (alle 10 vuotta sijoituksesta, käsitelty erillisenä pääomaeränä) niin tällöin se käsitellään saajan verotuksessa luovutuksena - eli toisin sanoen siltä osin kuin palautettava summa ei ylitä sijoitusta ei saajalle synny verotettavaa tuloa.
Yhtiö kirjaa tämän summan varojenjakovelaksi, mutta jos yhtiön ei syystä tai toisesta ole mahdollista/järkevää maksaa tuota summaa, sijoittaja myöntää yhtiölle lainan, jonka maksu hoidetaan kuittaamalla tuo varojenjakovelka. Verohallinnon ohjeistaa, että molemmat toimenpiteet tulisi olla tehtynä (sekä varojenjako päätös, että velkakonversio) ennen 10 vuoden aikarajan täyttymistä, jotta toimenpide täyttäisi TVL 45 a §:n ehdot.
Näin toimittaessa ei sijoittajalle siis syntyisi verosuoraamuksia siltä osin kuin pääomanpalautus vastaa sijoituksen suuruutta, omaan pääomaan kirjattu sijoitus vaan muutettaisiin vieraan pääoman ehtoiseksi sijoitukseksi. Lainan takaisinmaksu olisi taas yhtälailla lainapääoman osalta verovapaata.
Tietysti on hyvä huomioida, että täten toimittaessa yhtiön omavaraisuusaste laskee ja lainalle mahdollisesti maksettava korko on hieman tiukemmin verotettua kuin luovutuksena verotettava pääomanpalautus.
Suhtautuisin hyvin varauksella tällaisen velan uudelleen konvertointiin vapaaseen pääomaan tehdyksi sijoitukseksi. TVL 45 a §:n mukainen poikkeus varojenjaon verotukseen on tarkoitettu kannustimeksi vahvistaa yritysten mahdollisuuksia hankkia omaa pääomaa. Mikäli nuo varat ovat tosiasiallisesti peräisin aikaisemman sijoituksen palautuksista samaan yhtiöön niin luovutuksena verottamisen edellytysten ei pitäisi enää täyttyä.
N.B.
Tuo mobiilin lainaama esimerkki on tämän ohjeen kohdasta 5.4, ohje on nähtävästi päivitetty juuri tällä viikolla, joten lainattu esimerkki on nyt esimerkki 9.
Ensinnäkin, kiitos palautteesta. Toinen väite pitää paikkansa. Olen tehnyt koko työurani laajemmin talouden ja oikeuden parissa. Joskin toisin kuin palstalla käsitellyissä kysymyksissä, kyse on erityisesti kansainvälisestä yritysverotuksesta. Piirit ovat alalla pienet ja koska on mukava kirjoitella täysin ilman vastuuta, sen yksityiskohtaisemmin en ehkä taustaani palstalla avaa.
Vastaan jatkopohdintaan kohta kohdalta. Odotusten hallinnan vuoksi silti taas varoituksen sanana, että vaikka tässä on paljon selviä osa-alueita, on veronkierron osa-alueella arviointi aina yksilöllistä. Verotuksesta riippumattomia liiketaloudellisia perusteita on arvioitava aina tapauskohtaisesti verovelvollisen yksilölliset olosuhteet ja liiketoiminta huomioon ottaen. Ylipäätänsä kuten aiemmassa kirjoituksessa on viitattu, SVOP-sijoitusten verokäsittelyn tulkintaan liittyy joitakin avoimia kysymyksiä ja osa on vähintään “harmaalla alueella”. En siten edes halua yrittää vastata kaikkeen tyhjentävästi, vaikka niin ehkä toivoisit.
Siltikin, veroetujen tavoittelu - mihin tässä pyritään - on sallittua, kun vain järjestelylle on myös muita perusteluja. Lisäksi veronkiertolausekkeen todellinen soveltamisala on hyvin suppea. Osa-alueita, mihin sitä on sovellettu, on lopulta vain vähän. Muutamia tyypillisiä esimerkkejä on ansio- ja pääomatulojen välinen rajanveto, luovutusvoitot (kuten tappiot), yritysjärjestelyt, korkojen vähennysoikeus sekä tietyn asunto-osakeyhtiöihin ja kiinteistöyhtiöiden liittyvät kysymykset (kuten rahoitusvastikkeet). Välillä on ihan selvää että ei ole mitään ongelmaa. Tässä tapauksessa tehdään liiketoimia lähipiirin kanssa ja ollaan TVL 45 a §:n poikkeussäännössä sellaisella alueella, jossa asiat pitäisi tehdä erityisen huolellisesti, että verotus toimitetaan kuten on tavoitteena.
Osa kysymyksistä on ihan selkeitä, erityisesti yksittäin. Esimerkiksi 10 vuoden aikaraja on selvä, pääomasijoituksen ajankohta on melko selvä, ja palautuksen ajankohta on melko selvä. Sarjassa toteutettuna osaan kysymyksistä tarvittaisiin kuitenkin yksilöllinen ennakkoratkaisuhakemus että niistä voisi olla etukäteen varma. Vastaan viestiin siksi valitettavasti välillä enemmänkin pääperiaatteita avaten. Toivottavasti pääset niin askeleen eteenpäin ja sijoitusliiketoimintaa voi jatkua kuten ennenkin.
Kohta 1
Tämä on pitkälle ajateltu, mutta otetaan vielä askel taaksepäin. Rajanverokriteereitä veronkierron hyväksyttävän ja ei-hyväksyttävän järjestelyn kannalta ovat KHO:n veronkiertoa koskevien ratkaisujen perusteiden pohjalta: valitun muodon keinotekoisuus, perusteeton tai vieras veroetu sekä veronkiertämistarkoitus. Vaikka edellä mainittuja piirteitä järjestelystä löytyy, jos sille löytyy vankat liiketaloudelliset perusteet, sitä ei yleensä voida pitää epäasianmukaisena tai keinotekoisena.
Nyt käsitellyssä kysymyksessä lainsäätäjä on säätänyt 10 vuoden aikarajasta, minkä jälkeen SVOP-sijoitusten pääoman palauttaminen siirtyy luovutusvoittoverotuksesta (poikkeus) osinkoverotuksen piiriin (pääsääntö). Ajatuksena taustalla lienee se, että koska pääomasijoitukset eivät yleisesti ole tuloverotuksessa verotettavaa tuloa tai vähennyskelpoista menoa, tulee olla mekanismi palauttaa sijoituksia sijoittajalle ilman välittömiä verovaikutuksia. En ulkoa muista miksi, mutta tätä poikkeussääntöä on rajattu 10 vuoden aikarajalla. Voidaan joka tapauksessa ajatella, että mikä tahansa järjestely, jolla kymmenen vuoden laskenta pyritään nollaamaan, ei välttämättä ole hyväksyttävä ilman riittäviä verotuksesta riippumattomia syitä.
Liiketoiminnallisten syiden puute tai vähäisyys (tai niiden ”ohuus”) kertoo kääntäen veronkiertämistarkoituksen olemassaolosta. Lainaan suoraan oikeuskirjallisuutta, kun en termiä sen paremmin osaa selittää (Knuutinen 2020): "Liiketoiminnallisten syiden puute on kaikkein ilmeisin tarkasteltaessa sellaisten järjestelyjä, anglosaksisissa maissa kuvataan termillä ”circular tax avoidance”. Vaikka oikeudellisia toimia tehdään, palataan taloudellisesti tavallaan lähtöpisteeseen. Eri vaiheet tavallaan neutraloivat toisensa vaikutuksen, eli tällaisilla toimenpidekokonaisuuksilla ei ole tavoiteltavien veroetujen ohella juurikaan mitään tosiasiallista sisältöä tai taloudellisia vaikutuksia. Sen sijaan termillä ”linear tax avoidance” viitataan siihen, että ainakin jokin on todellisuudessa muuttunut. Tällaisilla järjestelyillä on osittain jotakin tosiasiallista sisältöä ja joitain taloudellisia vaikutuksia, veroetuuksien tavoittelun ohella. Tällöin arvioitavaksi tulee liiketoiminnallisten syiden painoarvo kokonaisuuteen nähden, mikä onkin hankalampi kysymys sekä lainsäädäntöteknisesti että lain soveltamisen kannalta. Useimmille järjestelyille on nimittäin olemassa jonkinlaisia verotuksesta riippumattomia taloudellisia syitä.
Oikeuskirjallisuudessa (Juusela 2018) on esitetty, että KHO:n linjausten mukaan on yrityksen omistajien intresseissä tehtävät järjestelyt ovat hyväksyttäviä liiketaloudellisia perusteita yritysjärjestelyille. Perusteita on kuitenkin arvioitava kokonaisuutena ottaen huomioon sekä yhtiön että sen omistajien näkökulma.
No, jos mennään enemmän tähän tapaukseen ja ajatellaan, mistä liiketoimissa on lopulta kyse, on siitä, että rahoitat omistamaasi holding-yhtiötä joko vieraalla tai omalla pääomalla. Holding-yhtiö käyttää varat sijoituksiin, josta se saa sijoitustuottoja, jotka lopulta jaetaan osakkaille. Nähdäkseni varsinaisia liiketaloudellisia syitä rahoitusjärjestelyihin pitää lähestyä muun muassa seuraavista lähtökohdista: holding-yhtiön taseen rahoitusrakenne (vieras vs oma pääoma), holding-yhtiön sijoitusten tuotto verrattuna sen pääoman kustannukseen, osakkaan näkökulma, osakaslainan edut pankkilainan sijaan, molempien osapuolten kassanhallinta, ja niin edespäin.
Jos löydät riittävästi liiketaloudellisia perusteita kuvatun kaltaiselle tavalle rahoittaa holding-yhtiötä, niin se voisi olla täysin hyväksyttävää. Yksityisoikeus sallii valtavat määrät erilaisia vaihtoehtoja. Sen sijaan jos sijoittamasi pääoman määrä holding-yhtiössä on pitkälti vakio ja erityisesti jos laina on korotonta eikä sitä de facto lyhennetä osakkeenomistajalle, jolloin se on piirteiltään samanlaista kuin oma pääoma, ollaan suhteessa enemmän yllä kuvatulla tavalla circular tax avoidance -luonteisen järjestelyn piirissä. Eli täysin yksinään en löydä tuosta punaista lankaa. Näennäisesti voi tapahtua paljonkin ilman että mikään taloudellisesti muuttuu.
Kohta 2
Tästä on kirjoitettu paljon vasta viime vuosina KHO:n varojenjaon allokointia koskevan päätöksen myötä (KHO 2022:53). Se voi selittää, miksi keskustelua ei löydy niin helposti.
Jos sijoituksia yhtiön omaan pääomaan tehdään useita ja haluat varmistaa palautettavan sijoituksen yksilöinnin, sille on sekä päätöksissä että holding-yhtiön kirjanpidossa (kirjausketjuvaatimus, “audit trail”) koskevia edellytyksiä. Kannattaa lukea ainakin tämä ja varmistaa että kaikki kohdat täyttyvät.
Kohta 3
Kaikki lähipiirin väliset liiketoimet tulisi lähtökohtaisesti tehdä markkinaehtoisesti. Mutta kuten sanoit, näin päin verotuksellisia kysymyksiä on rajallisesti. Lainsäädännössä ja verotuskäytännössä on pyritty enemmänkin vastaamaan tilanteisiin, jossa varoja siirtyy yhtiöltä osakkaan hallintaan ilman asianmukaisia varojenjaon menettelyjä.
Pyytäisin kuitenkin ajatteleen asiaa kokonaisuutena ja viittaan suoraan yllä olevaan kohtaan 1. Suoraa analogiaa henkilöverotukseen ei missään nimessä kannata tehdä, mutta kansainvälisessä yritysverotuksessa on käsitelty paljon vieraan pääoman käsitettä. Tapauksissa, joissa on katsottu, että vieraan pääoman sijoitus osakkeenomistajalta muistuttaa piirteiltään omaa pääomaa, on vieras pääoma saatettu katsoa verotuksessa omaksi pääomaksi. Velkainstrumentti sivuutetaan ja velasta maksettujen korkomenojen vähennysoikeus evätään (ns. debt reclassification). Tausta liittyy tosin tyypillisesti siirtohinnoittelunormeihin eikä yleisiin veronkiertolausekkeisiin.
Mielestäni myös tässä tapauksessa liiketaloudellisia perusteita arvioitaessa tilanne, jossa muutetaan omaa pääomaa (SVOP-sijoitus) vieraaksi pääomaksi, muuttuu luonteeltaan selvästi jos velalla on jotain taloudellista eroa oman pääoman sijoitukseen. Näitä rahoitusmuotoja erottaa tyypillisesti vähintään korkoehto ja takaisinmaksuehdot. Jos laina on täysin koroton ja vailla markkinaehtoisen velan ehtoja, jätetään mielestäni enemmän tilaa tulkinnalle, että mikään ei ole de facto muuttunut ja SVOP-sijoituksen sijoitetut varat ovat vielä kymmenen vuoden jälkeen yhtiössä. Näin, vaikka sijoitusta kutsuttaisiin nimellisesti velaksi.
Sen sijaan jos on taloudelliset syyt sille, että varat pidetään osakeyhtiössä (esim. ovat kiinni sijoituksissa joita ei ole järkevää realisoida), ja oma pääoma muutetaan tyypillisen velkainstrumentin mukaiseksi velaksi osakkaalle, on verotuksesta erillisiä liiketaloudellisia syitä helpommin havaittavissa ja perusteltavissa.
Kohta 4
En ajankäytön vuoksi lähde arvioimaan asiaa yksityiskohtaisesti TVL 45 a §:n rakenteen näkökulmasta. Tyypillisessä liiketoiminnassa yhtiöllä olevan osakaslainan konvertointi osakkeenomistajan oman pääoman sijoitukseksi on täysin arkipäiväinen liiketoimi. Tavallisesti näissä tapauksissa jo velkakirjaan lisätään lauseke, jonka mukaan velka voidaan maksaa takaisin konvertoimalla se oman pääoman sijoitukseksi.
Yksittäisenä kysymyksenä molemmat suunnat ovat yksityisoikeudellisesti mahdollisia. Juridisesti oikein muotoiltuna tapaus voisi täyttää uuden pääomansijoituksen käsitteen (kts. myös lainaus Verohallinnon ohjeistuksesta alla), jota ei siis ole määritelty erikseen TVL 45 a §:ssä tai EVL 6 c §:ssä. TVL 45 a §:n esityöt eivät myöskään tyhjentävästi määrittele sijoituksen tekemisen ajankohtaa. Pääsäännön mukaan kymmenen vuoden määräaika lasketaan varojenjakoa koskevan päätöksen tekemisestä lukien, mikä voisi tässä tapauksessa olla se juridinen päätös, jolla osakaslaina muutetaan SVOP-sijoitukseksi.
TVL 45 a §:ssä ja EVL 6 c §:n 1 momentissa tarkoitettu pääomansijoitus voidaan tehdä siten, että osakkaan yhtiöltä oleva saatava muunnetaan sijoitukseksi vapaan oman pääoman rahastoon. Saatava voi olla pääomalainasaatava tai muu saatava. Muuntaminen voi liittyä osakeantiin, jolloin saatavalla kuitataan osakkeiden merkintämaksuun perustuva velka. Kysymys voi olla myös vastikkeettoman pääomansijoituksen tekemisestä niin, että yhtiöltä oleva saatava muunnetaan velkojan pääomansijoitukseksi yhtiöön.
Siltikin, tässä kontekstissa en yllä olevaan tapaan oikein lämpene ajatukselle. Yllä olevan kirjoittajan tapaan suhtautumiseni asiaan on varauksellinen enkä voisi sitä suositella ilman ennakkoratkaisuhakemusta. Muistetaan, että SVOP-varojenjaon pääsääntö on osinkoverotus, ja verotus luovutuksena on poikkeus. Lain esitöiden (VaVM 32/2013 vp) mukaan poikkeusta tulee tulkita suppeasti. Käytännössä verovelvollisen tulee pystyä selvittämään luotettavasti, että (1) pääomansijoituksen tekemisestä on varoja jaettaessa kulunut enintään kymmenen vuotta sekä (2) jaettavat varat ovat peräisin pääomansijoituksesta. Jos samoja rahoja muutetaan muodosta toiseen ilman de facto muutoksia, voi olla perusteita katsoa, että myöhemmin palautetaan varoja, jotka on sijoitettu yhtiöön jo alkuperäisen pääomansijoituksen yhteydessä.
Tappioiden myyntien oikeustila VML 28 §:n valossa ei sovellu tähän kovin hyvin. TVL:n mukainen tappioiden vähentäminen verotuksessa lähtee niin kovin erilaisista lähtökohdista. KHO:n ratkaisuista johdettu “yhden päivän sääntö” perustuu sille, että sijoittaja altistuu riittävästi markkinariskille, jos osakkeiden arvon annetaan heilua hieman pörsissä jossa on ääretön määrä ostajia ja myyjiä. Tällöin aiemmin myydyn tappio ei ole keinotekoinen. Nyt taustassa ei ole oikein mitään samaa.
Kohta 5 ja yhteenveto
Tämä on hyvä kysymys. Siinä voi samalla tiivistää omia ajatuksia pohdinnasta aiheen ympäriltä.
En suoraan sanottuna pidä rahojen siirtoa edestakaisin kovin tärkeänä piirteenä. Velan (tässä: aiemman SVOP-sijoituksen palautuksesta aiheutuva velka) ja saamisen (tässä: uuden SVOP-sijoituksen aiheuttama saaminen) kuittaus päittäin on tavallinen siviilioikeudellinen toimenpide silloin, kun kahdella osapuolella on keskenään samanaikaisesti sekä velkaa että saamista. Tätä tehdään muun muassa yritysten välillä jatkuvasti. Yksityisoikeus ei vaadi rahasuoritusta.
Siltikin, toisin kuin elikeinotoiminnassa, tässä on kyse tuloverolaista ja se voisi selkeyttää ajankohtaa kun sijoitus on palautettu. Lisäksi kohdassa 2 käsiteltyä suoritusten yksilöintiä ja selvitystä voisi auttaa, jos rahasuoritukset on tehty. Se voisi auttaa toimimaan dokumentaationa, kun selvitetään, milloin mikäkin pääomasijoitus on tehty yhtiöön ja milloin ne palautettu osakkaalle. Suosittelen selvittämään asiaa yksilöllisesti jos haluat kuitata ne ilman rahasiirtoja.
Minusta mitä tahansa päädyt tekemään, voisi olla hyvä noudattaa seuraavia pääperiaatteita:
Liika monimutkaisuus ja pitkät sarjatoimet eivät välttämättä ole hyväksi (erityisesti kohta 1). Verokäsittelyn ennakointi vaikeutuu ja ennakkoratkaisun tarve korostuu.
Verovelvollisen pitää pystyä luotettavasti selvittämään TVL 45 a §:n edellytysten täyttyminen, että palautus voidaan käsitellä luovutuksena. On monesta näkökulmasta olennaista, että kaikki päätökset (ja/tai velkakirja) yhtiön ja osakkeenomistajan välillä tehdään kirjallisesti ja siviilioikeudellisesti moitteettomasti.
Jos palautat aiemman pääomasijoituksen ja teet tilalle uuden, huolehdi jo etukäteen siitä, että yksilöinnin edellytykset täyttyvät molempien sijoitusten osalta (kohta 2). Näin voit luotettavasti selvittää, mikä sijoitus on palautettu ja mikä on edelleen yhtiössä.
Mahdollisen yhtiölle annetun lainan ehdot tulisi olla markkinaehtoisia. Se tarkoittaa, että ehdot ovat sellaisia, mitä myös riippumattomat osapuolet soveltaisivat. Korkoehdon tarpeellisuutta voi harkita tarkemmin, mutta varmasti korkotason voi sopia mahdollisimman alas, jos se on tavoitetila.
Velan konvertoinnille tai uudelle pääomitukselle tulee olla löydettävissä liiketaloudellisia perusteita. Tapauksessa liiketaloudellista pohdintaa kuvastaa esimerkiksi se, että sijoitusyhtiöllä on edelleen tarve rahoitukselle ja sen varat ovat kiinni sijoituksissa, jotka tuottavat yhtiölle enemmän kuin mitä pääoman kustannukset sille ovat. Osakkaan näkökulmasta taas liiketaloudellista pohdintaa on, että hän saa sijoitusyhtiöstä kassavirtoja ja myöhemmin sijoitetun pääoman muodossa tai toisessa (lainanlyhennykset tai pääomanpalautus viimeistään purkamisen yhteydessä) takaisin. Uudelleenrahoituspäätökseen voi liittyä myös mm. sijoitusehtojen päivittäminen, holding-yhtiön pääomarakenne, tai osakkeenomistajan likvideettitarpeet. Näitä on pohdittu hyvin yllä. Osakkaan saamat veroedut osana järjestelyä eivät ole ongelma.
Molempien osapuolten tulee toimia kuten on kirjallisesti osapuolten välillä sovittu. Velassa laina toimitetaan velallisen hallintaan velkakirjan ehtojen mukaisesti, ja velallinen maksaa lyhennykset ja korot sovitusti. Varsinaiset rahasiirrot voivat helpottaa suoritusten yksilöintiä jälkikäteen.
Luulen, että tässä alkaa olla kaikki, mitä itsellä on annettavaa aiheeseen. Toivottavasti niillä pääsee eteenpäin.
Onko kukaan järjestänyt itselleen sijoitusyhtiön kautta työterveyttä ja/tai sairasvakuutusta? Käsittääkseni nämä pitäisi kuitenkin saada vähennyksiin. Olenko ymmärtänyt oikein, että jos et ole YEL-velvollinen, niin ei saa työterveyden maksuista kelakorvausta? Onko siis turha edes miettiä työterveyden järjestämistä jos ei maksa YELiä pienen työtulon takia? Viittaan seuraavaan kohtaan: " Kela korvaa työterveyshuollon kustannuksia seuraavissa tilanteissa:
Olen yrittänyt tässä selvitellä tuota työterveysasiaa, mutta aika sekava viidakko, niin mielelläni kuulisin muiden kokemuksia jos sellaisia on. Vaihtoehtona tietenkin jokin yksityishenkilönä otettava sairasvakuutus tms.
Osaisiko arvon foorumi auttaa holding-yhtiön määritelmässä?
Minulla on tarkoitus olla osakkaana alkuun yhdessä, mutta jatkossa useammassa pk-yrityksessä ja haluaisin näille omistuksille holding-yhtiön. Lisäksi suunnittelen, että yritys voisi sijoittaa varoja myöhemmin pörssiosakkeisiin.
Yritän valita yritykselle toimialaluokitusta, mutta se tuottaa päänvaivaa. On olemassa 64200 Rahoitusalan holdinyhtiöiden toiminta. Kuvauksen hakusanoissa on mainittu sijoitustoiminta (holding-tyyppinen) ja rahoitusalan holdingyhtiöiden toiminta, mutta kuvaus on todella suppea ja siinä sanotaan, että "…Tähän luokkaan kuuluvat holdingyhtiöt eivät tarjoa muita palveluita yrityksille, joiden omaisuutta ne hallinnoivat, ts. ne eivät valvo tai johda yritystoimintaa".
Kuitenkin tarkoitukseni on juurikin hallita portfoliota (vähemmistö)osakkuuksia pk-yrityksissä. Tulkitsenko tätä pykälää vain jotenkin väärin eli tämä luokka = se oikea holding-yhtiön luokka vai kuinka?
Kokemusteni mukaan tuolla verottajan päätoimialalla ei tosiasiassa ole suurtakaan merkitystä. Sitä tosin voi vaihtaa myös helposti mutta aika ajoin tulee vastaan yrityksiä, jotka tekevät jotain ihan muuta kuin mihin toimiala viittaa - ja ovat tehneet niin vuosikausia. Oikeasti en edes tiedä mihin tuota käytetään mutta joku tilastointimerkitys tuolla ehkä lienee.
Sen sijaan kaupparekisteriin merkittävä toimiala(yhtiöjärjestyksessä) voi olla oikeastikin rajoittava. Sen vuoksi useimmat merkitsevätkin sinne toimialaksi jotain tyyliin ‘Kaikki laillinen liiketoiminta’, jottei jää siitä ainakaan kiinni.
Toimiala voi myös ‘periytyä’, jos ostat valmiin yhtiön(tyhjän aihion) tai yritys on alunperin tehnyt jotain muuta mutta muuttunut holdingiksi vähitellen sijoitusvarallisuuden noustua. Varsinkin tuo jälkimmäinen on varmaan varsin yleistä, jos yhtiötä ei pura, kun/jos liiketoiminta päättyy mutta sijoitusvarallisuutta on matkan varrella kertynyt. En ole kuullut, että sillä perustein kukaan kuitenkaan muistaisi noita toimialaluokituksia muutella.
Hei, osaatteko sanoa mitä veroseuraamuksia/muita seuraamuksia pitäisi ottaa huomioon jos tilanne on seuraavanlainen:
Perheen omistama sijoitusyhtiö, jolla on sijoitusasuntoja sekä osakesalkku.
Osakekauppaa ei tehdä aktiivisesti ja sijoitusasunnon pyörii omalla painollaan ilman sen kummempia ongelmia.
Yhtiöllä ei ole virallisia työntekijöitä.
Nyt perheenjäsenellä olisi mahdollisuus tehdä hieman konsultointitöitä ja ajatteli olisiko tämä työ mahdollista laskuttaa sijoitusyhtiön nimiin. Hänellä on omistajana mukana yhtiössä. Summa ei olisi iso vaan puhutaan muutamasta tuhannesta eurosta ja työn määrä olisi vähintäänkin vaihtelevaa eri vuosina.
Kysymykseni kuuluu: voidaanko tämä konsulttityö laskuttaa sijoitusyhtiön nimissä (alvilla tai ilman, ei ole relevanttia kysymyksen kannalta) ilman, että sitä pidettäisiin veronkiertona tms kun tehdystä työstä ei makseta tyel,yel tms kuluja? Mahdollinen voitonjako tapahtuu osinkoina kaikille osakkaille omistusten suhteessa, mutta konsultoinnista saadut rahat olisi tarkoitus sijoittaa yhtiön kautta.
En ota kantaa verotukseen mutta vastuukysymysten kannalta jokainen uusi liiketoiminta kannattaa pitää eri yhtiössä. Jos korvausvastuuta napsahtaa, yhtiöraja rajaa, mikä omaisuus menee korvausten maksuun. Sijoitusyhtiössä ei siksi kannata pitää mitään muuta liiketoimintaa.
Minulla on holdingyhtiö jonka kautta omistan osakkeita ja kiinteistöjä. Olen pitkään miettinyt asunnon ostoa ulkomailta vuokrakäyttöön. Ongelmana on se, että suomalaiset pankit eivät meinaa hyväksyä lainan vakuudeksi ulkomaista asuntoa. Haluaisin kuitenkin hajauttaa varallisuuttani ja pääsisihän siitä ulkomaan asunnosta nauttimaan myös itse. Onko kenelläkään tietoa, mistä voisin saada rahoitusta asunnon hankintaan? Tai hyväksyykö jokin pankki hankittavan ulkomaan asunnon lainan vakuudeksi?
Onko kellään tietoa voiko holdarilla maksaa itselleen eli omistajalle vapaaehtoista eläkettä? Minulla on tällainen työpaikallani ja ilmeisesti työnantaja pystyy nämä maksut vähentämään verotuksessa. Lähitapiola on meillä palveluntarjoajana ja heillä onnistuu indeksirahastoihin näiden eläkkeiden pistäminen. Ajattelin että tämä olisi hyvä kuvio mikäli mahdollista.
Olen lukenut sen moneen otteeseen, koska siinä on sen verran asiaa että piti oikein ajan kanssa sulatella.
