Sijoittamisen psykologia

Osakkeet Ylätason sijoituskeskustelu
175

Onneksi sijoittajan ei tarvitse olla hyvä ajoittaja, saadaakseen hyviä tuottoja. Kärsivällisyys ja maltti on tärkeämpää. Kelvolliset sijoitustuotot eivät tarvitse taakseen myöskään monimutkaista strategiaa. Tutkimusten mukaan yksinkertainen sijoitustapa osakkeisiin, indeksisijoittaminen, takaa pääsyn parhaimpaan neljännekseen, kun vertaillaan tuottoja.

Koska indeksisijoittaminen on olemassa, ei oikeastaan ole yhtään syytä väittää, että menestyksekäs sijoittaminen osakkeisiin on prosessina vaikeaa, että se vaatisi paljon tietämystä tai erityistä kilpailuetua (jonka eteen pitää tehdä töitä).

Psykologiaa on sekin, minkälaisia valintoja sijoittajana tekee - haluaako tehdä asiat yksinkertaisesti ja kevyemmin vai monimutkaisemmin, aikaa ja energiaa käyttäen. Tilastojen mukaan yksinkertainen lähestyminen kannattaa usealle ja joillekin se vaativampi tapa, osakkeiden valikoiminen saattaa antaa ylituottoa. Hintana on tosin ajan- ja energiankäyttö, eli tarvittava työmäärä ja riskinä, että toivottu ylituotto realisoituukin alituottona.

16 tykkäystä
176

Alla oleva periaate toimii yhtä hyvin peilikuvana.

Myy osakkeita hetkellä jolloin sinusta tuntuu mahdollisimman varmalta että ne osakkeet joita myyt menevät seuraavaksi ylöspäin. Yritä varmistaa se että myymäsi erä menee seuraavalla omistajalla heti plussalle.

Tämä ei tietenkään koske sitä että myydään erittäin epälikvidiä osaketta laitaan. Mutta mid capeissa ja large capeissa kannattaa etsiä noita tilanteita että seuraava omistaja pääsee heti plussalle.

Miksi ihmeessä näin?

Siksi että muut potentiaaliset ostajat ja myyjät ovat altistuneet samoille narratiiveille, uutisvirralle ja sentimentille kuin sinä. Jos sinulla on poikkeuksellisen voimakas tunne että jokin mid tai large cap -osake on seuraavaksi menossa ylöspäin, on hyvä mahku että myyntihinta on kovempi kuin se muuten olisi.

Short-term discomfort is the price you pay for long-term comfort.

Long-term discomfort is the price you pay for short-term comfort.

15 tykkäystä
177

Yleensä tälläinen holdari haaveilee, kun nuo osakkeiden hinnat putoaisi ja totta tosiaan, kun ne syystä, tai toisesta alkavat valumaan alaspäin ja haave halvemmista osakkeista toteutuu, niin on vaikea tarttua tilaisuuteen, koska pelkää, että huomenna on halvempaa ja ylihuomenna vielä… Toinen pelko liittyy tilanteen kestoon, entä jos tämä depressio kestää vuosia, kuinka minun poikapoloisen silloin käy. Myös usko siihen, että aavistaa osakkeiden laskun pohjat, estää toimimasta.
Oikeastaan ei ole muuta konstia, kuin se, että uskoo Vernerin sanoin, osakkeiden osto on edullisempaa nyt, kuin vuosi sitten, eli ajallinen hajautus on edelleenkin se juttu, toki voi vähän odotella mihin päin maailma on menossa. Osakkeiden osto on tälläisinä epävarmoina aikoina, kuin hyppy kylmään veteen, se on vain tehtävä, vaikka sillä hetkellä kirpaisee, palkinto tulee kärsimyksestä myöhemmin.

14 tykkäystä
178

Kiitoksia hyvistä viesteistä!

Kaiken pystyy perustelemaan suuntaan tai toiseen ja riippuen näkökulmasta nyt on hyvät paikat kontrata tai sitten ei. Vasta nyt jälkeenpäin voidaan todeta, että 2021 oli kasvuosakkeiden osalta tuollainen kuvaamasi hyvä paikka myydä, kun kaikki vaikutti niin hyvältä. Tämän hetken tilanteessa jotenkin markkinalla on kovin ristiriitaisia tunnelmia, katsoo niitä sitten suoraan tai yrittäen kontrata.

Markkinasentimentti on historiallisen negatiivinen ainakin USA:ssa (Traders clubin videoista) ja myös itsestäni tuntuu, että vielä tässä tulee se joku yllättävä negatiivinen uutinen jostain päin maailmaa, minkä vuoksi markkinalla tapahtuu romahdus. Nämä olisivat tietysti kontraindikaattoreita siitä, että nyt on ostopaikat, eikä romahdusta ole tulossa.

Toisaalta taas moni veikkaa pohjan olevan joko nyt tai tulevan lähikuukausien aikana ja tuo kuvankaappaus twitteristä omalta osaltaan kertoo, että tässä ei ole nyt sellaista toivottomuuden tunnetta tulevaisuudesta, mikä on ehkä aika usein aiemmin ollut pohjan merkki. En tiedä kun en ollut vielä sijoittaja finanssikriisin aikaan. Kun ympäristöä havainnoi ja kanssaihmisten fiiliksiä tutkailee, niin kyllähän moni tuskailee nousseiden kustannusten kanssa, mutta mitään paniikkia tai toivottomuutta ei ole mielestäni kenelläkään. Tässä mielessä siis tuntuu, että ihan tavallisen ihmisen talousnäkymät kyllä voivat vielä merkittävästikin heikentyä ja sen myötä kurssitkin tulla alas ihan reippaasti.

4 tykkäystä
179

Olkoon tämä ketju sopiva pohdinnalleni ja kysymykselleni. Foorumia seuratessani monesti tulee mieleeni pohdinta, että foorumin keskustelut itsessään aktivoivat meissä ja ajattelussamme aika paljon erilaisia ajatusvinoumia, joita on tärkeää tunnistaa itsessään (esim. minä itse olen erittäin taipuvainen vahvistusharhaan - no se on oma tarinansa myöhempään kertaan).

Kysymys on kamalan henkilökohtainen, mutta kenties rohkenen sen silti esittää. En toki pahastu, jos jään ilman vastausta :slight_smile: . Tesla-ketjua lukiessani monesti mietin, että miten @Jukka_Lepikko osaat säilyttää objektiivisuutesi ja neutraalisuutesi kyseistä osaketta kohtaan? Pidemmän ajan kuluessa olen huomannut, että teet kotiläksysi erittäin huolellisesti, tuot foorumille erittäin paljon arvokasta numerofaktaa ja omia näkemyksiäsikin. Kirjoituksesi 26.9. kuitenkin osoitti, että pystyt tarkastelemaan tilannetta myös kylmänviileästi uusiksi, kun olosuhteet antavat siihen aihetta.

Voin sanoa, että olin kyseisestä kirjoituksestasi aika yllättynyt. Helposti voisi ajatella, että loputtomien vänkäysten jälkeen itse kunkin mieli olisi aika lukittunut siihen kantaan, jota on voimallisesti puolustanut. Sen lisäksi toinen sudenkuoppa, joka näyttäisi sivulliselle ilmeiseltä, olisi jonkinlainen Dunning-Kruger-efekti (ns. ylivertaisuusharha), jonka haastavuutta ei ainakaan helpota se, että debatissa vastapuolen argumentit voivat joskus olla kohteliaasti sanottuna melko heppoisia.

Onko sinulla jotain mietteitä tai ajatuksia tästä? Onko helppoa säilyttää neutraali ja objektiivinen asenne osakkeeseen, jota erittäin näkyvästi on puolustanut? Entä onko sinulla jotain hyviä neuvoja siihen, miten säilytät riittävän itsekriittisyyden, nöyryyden tai sanotaan sitten vaikka mielen joustavuuden, joka sallii tarkastella asiaa eri näkökulmista kylmän analyyttisesti ilman itsestäänselvyyksiä? Enkä siis tarkoita tätäkään kysyä vinoillakseni, vaan oppiakseni.

22 tykkäystä
180

Kuka muistaa vielä vuoden 2017?

Screenshot_2022-10-15-09-12-28-98_0b2fce7a16bf2b728d6ffa28c8d60efb
Screenshot_2022-10-15-09-12-28-98_0b2fce7a16bf2b728d6ffa28c8d60efb918×1572 141 KB

Silloin ei markkinoilla tapahtunut oikein mitään. Normaalia jonkin verran parempi rauhallinen nousuvuosi?

Miljoonia sijoittajia palvelisi nyt tosi paljon se että yrittäisi vääntää mieltään hieman lähemmäksi sitä asentoa missä se oli 2017.

“En tiedä mitä markkinoilla seuraavaksi tapahtuu, ei kummemmin kiinnosta, enkä yritä joka hetki optimoida asemoitumistani seuraavaa liikettä varten.”

28 tykkäystä
181

Usein sitä tulee vitsailtua FOMOsta, vaikka se on ollut totisinta totta itselleni. Ehkä on turha sanoa, että siitä olisi täysin päässyt, mutta kyllä fomottamisen tarve on ainakin vähentynyt.

Varovaisen arvioni mukaan vähintään viisi tuntia päivässä olen sijoitusjuttujen parissa ja keskustelen päivittäin erilaisten ihmisten kanssa sijoittamisesta, kaikki keskustelukumppanini ovat sijoittamisen(kin) suhteen fiksumpia kuin minä, eli aika hyvällä tiellä olen. FOMO-ongelman selättämiseksi tarvitaan vähän kuitenkin ehkä muutakin kuin tavallisten sijoitusjuttujen seuraamista…

FOMO on yllättävän salakavala; sitä ei meinaa tai halua myöntää itselleen, siitä tekee ehkä sellaisen vitsin aiheen ja ehkä sen osuutta omassa sijoitustoiminnassa on tullut vähäteltyä.

Tähän ongelmaani olen koettanut keksiä erilaisia ratkaisuja. Ensimmäiseksi olen myöntänyt ongelman itselleni oikeasti, ilman mitään vähättelyjä, toiseksi olen koettanut katsoa asioita kauempaa ja pidemmälle.

Osakekursseissa ja markkinoilla tapahtuu päivien sekä viikkojen sisään kaikenlaista ja valitettavasti ADHD-luonne liikkuu niiden mukana, mutta koetan aina vetää lopuksi henkeä pyrkien unohtamaan tietyssä mielessä hurjat otsikot sekä ylimääräisen hälyn jne. Koetan ymmärtää kokonaiskuvan ja muistutella itselleni, että pitää katsoa aina vähän pidemmälle.

Toki asioita on helppo järkeillä tekstiin tai sanoihin, mutta käytännön toteuttaminen on aina huomattavasti hankalampaa. Olisihan se helppoa, jos riittäisi se, kun toteaisi ongelman ja lähtisi toteuttamaan sinänsä yksinkertaisia asioita. Esimerkiksi monet sijoitusmietelauseet ovat ihan fiksuja ja yksinkertaisia, mutta toteuttaminen ja aito sisäistäminen ovat aina vähän eri. Olen koettanut ymmärtää, miten ihmiset käyttäytyvät sekä omaa persoonani, sitenkin olen osannut ehkä ajatella asioita järkevämmin, mutta pitkä (ikuinen) tie on vielä edessä… toisaalta jatkuvasti hiljalleen kehitynkin tässä ja eihän sitä koskaan “valmis” ole.

Koetan opiskella sijoitusasioita ja seurata aktiivisesti mitä tapahtuu sekä askel askelelta pyrin sisäistämään ja ymmärtämään asioita. Aina tulee virheitä sekä askelia taaksepäin, mutta pitkäjänteisyys ja luovuttamatta jättäminen ajan kanssa kantaa varmasti hedelmää. Tänäänkin olen vetänyt happea ja pyrkinyt siihen etten anna tunteiden liikaa viedä, kyllä ne vievät edelleen, mutta entistä vähemmän ja tulee kai muistaa, että tunteet sijoittamisessakaan eivät ole vain negatiivinen tai positiivinen asia.

Tässä oli tällaista lauantaiaamupäivän teepussiaforismikeittiösijoituspsykologiaa. :slightly_smiling_face:

22 tykkäystä
182

Itse rinnastan tämän FOMOn vähän samaan kuin impulssiostokset esim. shoppailussa. Ei ole ihan sama asia kuitenkaan, mutta ”ärsykkeiden” ajamana tapahtuva ostos on melko sama psykologisesti.

Osakkeissa seuraat valtavaa uutis ja puhetulvaa jatkuvasti. Varsinkin jos luet aktiivisesti vaikka Inderesin foorumia, niin on varmasti tullut nähtyä osakekohtaista hypetystä/ostopuhetta. Loppupeleissä myös ”ostin/myin” ketju on näiden ärsykkeiden iso virtaama. Tykkään silti katsella mitä porukka ostelee, ja jaan itse sinne ostoksiani. Tällä silti saattaa olla iso vaikutus moneen. Jos lisäät esimerkiksi foorumin, uutiset, kaveriporukan puheet, ja nousussa/laskussa olevan osakkeen, niin jokainen näistä on aina vain yksi rattaan naksaus kohti sitä FOMOn pikaista ja ei niin rationaalista ostopäätöstä.

Hyvä tapa on aina nukkua yön yli, vaikka kuulostaa vanhalta ”toitotukselta”. Tutkii vielä yhtiötä enemmän ja miettii hetken miltä se kuulostaa omaan korvaan kokonaisuutena. Tälläkin hetkellä ympäristö on sellainen, että se vaikuttaa moneen firmaan aivan eri tavoin. Välillä myös hahmotus numeroista katoaa kokonaan ja raha on muuttunut pörssin pelinappuloiksi. Luottokorteissa ja nettishoppailussa juurikin käytetään hyväksi tätä hahmottamisen vaikeutta. Kortilla maksaminen ei luo minkäänlaista konkreettisuutta siitä, että kuinka paljon ne maksupäätteen pikselit oikeasti kuihduttaa tiliäsi. Jos laskisit kaikki ostoksesi 50€ seteleillä, niin varmasti miettisit kahdesti tukku kädessä. Sama pätee toimeksiantoihin. Ne on helppo heittää saldosta miettimättä. Jos esimerkiksi 10 000€ sijoitusta Matti Meikäläisen puupajaan tai Teppo Teikäläisen hiilikuituveneisiin tekisikin ensin katsomalla 2500€ setelinippua, niin varmasti vielä avaisi koneen ja katselisi kerran toiminnan läpi.

Sitten on myös liiallisen toimimattomuuden kehä, jonka takia ei vain koskaan ole lukenut tarpeeksi materiaalia ja kaikki jää tekemättä. Näistä kahdesta vain pitää löytää se kultainen keskitie :cowboy_hat_face:

16 tykkäystä
183

Tuntuu että olen itse valtavasti kasvanut sijoittajana viimeisen vuoden aikana (taloudellinen menestyminen/menestymättömyys on eri jutttu). Isoja oivalluksia oli mm. että shorttaus on yhtä hyvä tapa sijoittaa kuin perinteinen ostaminen, ei aina tarvi etsiä niitä voittajia. Jos keskityt vain longeihin on sama kuin harrastaisit pyoräilyä ilman lukkopolkimia :wink:

Toinen iso oivallus on että FOMOtus on aivan turhaa ja suorastaan vaarallista. Ei pidä ikinä jahdata osaketta. Markkinat on joka päivä täynnä oivallisia tilaisuuksia kaupankäyntiin, tickereitä on enemmän kuin ehtii ikinä seurata. Kolmas oivallus oli että tekninen analyysi pitäisi olla kaikkien mielessä, jos ei ymmärrä mitään kurssien todennäköisestä käyttäytymisestä on sama kun harrastaisi suunnistusta ilman karttaa ja kompassia vieraalla paikkakunnalla. Hieman pahaa tekee jopa nykyään lukea ostin/myin tänään -palstaa ja ihmetellä miksi ihmiset tekivät mitä tekivät vaikka hyvin todennäköisesti (TA:n perusteella) turpiin tulee.

Mutta joo, paljon vielä opittavaa, ja aina saa ihmetellä myös miksi itse teki mitä teki. Hieno harrastus tämä on, toivottavasti joskus myös alkaa saamaan kiinni niitä arvokalojakin.

14 tykkäystä
184

Huomaan, että monilla tälläisinä isoina nousupäivinä (S&P 500 +4,6 %,Nasdaq 100 +6,2 %) lähtee helposti mopo keulimaan, vaikka fundamentaalisesti moni asia ei olisikaan muuttunut. Vaikuttaa siltä, että monen käsitys osakkeista kulkee markkinan mukana käsikädessä. Tämän olen huomannut etenkin tämän vuoden (2022) karhumarkkinaralleissa, jolloin monet fintwitissä ja foorumilla pitävät pohjana ja paluuna normaaliin.

Myönnän etten itsekään pysty toimimaan markkinoilla aina rationaalisesti pyrkimyksistäni huolimatta, mutta vieroksun kuitenkin hyvin paljon suurteen nousupäivien hurmosta. Onneksi täältä ja foorumilta löytyy minua kokeneempia sijoittajia, joiden näkemys auttaa luotsimaan retail sijoittajien tunnekuohujen keskellä. Laitetaan tähän talteen muutama pointti.

Ehkäpä Suomen parhaan sijoittajan pohdintaa.

Fintwitistä ehdottomana lempparinani Shrub, jonka sijoitustyyliä on kohtalaisen vaikea määritellä, mutta jonka markkinaennustukset ovat osuneet hyvin lankulla tänä vuonna.

Ja pitkän linjan treidaajan Helene Maislerin ikivihreä toteama Wall Streetistä.

18 tykkäystä
185

Oma tulkinta on ja tämä päivä itselle riittävä todiste siitä, että unelmana 2020-2021 toisinnosta elää pinnan alla tunnetasolla, vaikka järki sanoisi mitä muuta. Oliko yksi viisaus se, että karhumarkkinan pohjalla ollaan silloin kun hyvätkään uutiset eivät enää nosta kursseja. No, ehkä se on erilaista tällä kertaa.

2 tykkäystä
186

Vaiko juuri toisinpäin, kun huonotkaan uutiset eivät enää laske kursseja.

15 tykkäystä
187

Jotenkin ei niin ihanaa seurata sitä miten jengi fomottaa sitä täysin samaa tavaraa joka ei kelvannut osittain paljonkin halvempaan hintaan aikaisemmin.

Fundamenttien muutos on lyhyessä ajassa ollut mitätöntä tai nolla. Narratiivit seuraavat kurssikehitystä negatiiviseen tai positiiviseen suuntaan.

34 tykkäystä
188

Jos jokin käytös on johtanut palkitsemiseen menneisyydessä, lienee useimpien vaikea muuttaa toimintaansa muuttuneessa tilanteessa aivan heti.

Kyse siis ihmisten käytösmalleista ja lähtökohtaisesti käytösmallien muuttaminen ei ole aivan vaivatonta. Etenkin siis jos aiemmin käytösmalli johtanut palkitsemisen tunteeseen.

Rationaalisia toimijoita emme valitettavasti/onneksi ole (tarkastelukulmasta riippuen).

2 tykkäystä
189

Olen alkuvuoden ostellut osakkeita n.500-1000€/kk vauhdilla.
Ideana ajallinen hajauttaminen.
Nyt, kun inflaatio-lukemat näyttävät hellittävän ja osakekurssit ovat lähteneet lentoon, niin itselläni on erittäin ristiriitaiset fiilikset. Kieltämättä FOMOa pukkaa päälle. Käteistä lähemmäs 30%. (En ole myynyt mitään)
Oma fiilis on, että pohjat ei ole vielä takana, mutta mitä jos olen väärässä? :thinking:
Ensin saa soimata itseään siitä, että ei tajunnut osakkeiden olleen kuplassa ja kohta saa soimata itseään siitä, kun en ostanut tarpeeksi “dipistä”. :smirk:
Ei kai se auta, kuin jatkaa valitsemallaan tiellä ja ostella ajallisesti hajauttaen myös tästä eteenpäinkin. :man_shrugging:

32 tykkäystä
190

Tuotapa noin. Tuon sijoittamisen psykologiaan hieman erilaisen näkökulman. Tai saattaa olla, että joku toinenkin ajattelee näin ja on asiasta kirjoitellutkin, mutta on mennyt multa ohi.

Monella täällä tuntuu olevan mahottoman iso salkun varallisuus ja se on hienoa se. Suuri(n) osa tuntuu rakentavan salkkua hamaan tulevaisuuteen, eläkepäiviin asti. Kuulostaa edelleen hyvältä, järkiratkaisulta. Mutta, nyt tulee se MUTTA. Entäs jos eläkepäiviä ei koskaan tulekaan? Hirvikolari/rattijuoppo työmatkalla ja henki pois, sairaus, tapaturma, muu muuttuja. Pitkään, hartaasti ja kovalla työllä rakennettu salkku jääkin perikunnan tapeltavaksi, tai sulaa täysin hoitokuluihin, kun oletkin loppuelämän osastohoidossa esim. muistisairauden vuoksi.

Paljon kuolemaa nähneiden hoitajien mukaan, yksikään kuoleva EI ole sanonut loppumetreillään: -Voi kun olisin tehnyt enemmän töitä. Ja tämän faktan perusteella uskallan väittää, ettei yksikään sijoittaja toteaisi: -Voi kun olisin istunut enemmän tietokoneella ja tutkinut osavuosikatsauksia, taseita ja tilinpäätöksiä vielä vähän enemmän.

Jos sulla on kymmenien tai satojen tuhansien salkku, tai varallisuus ylipäätään, niin miksi et relaa? Sapattivuosi. Laatuaikaa lasten, perheen, ystävien, läheisten kanssa? Täällä maapallolla ollaan kuulemma vain kerran. Ihan samalla tavoin ajattelin megarikkaista yritysjohtajista ja muista, joiden ei tarvitse metsästää punaisen lapun ruokia kaupoissa. Onko kivaa istua puku ja kravatti päällä kokouksissa päivästä toiseen, vaikka tilillä olisi miljoonia? Ymmärrän hyvin, että monille vaikkapa firman pyörittäminen on työ, harrastus ja elämäntapa ja tämä ymmärrettävää. Vai iskeekö siinä jonkinlainen sokeus ja ahneus? Pakko tehdä lisää hilloa maailman tappiin asti. Raha, bisnes, mammona.

JOS mulla olisi miljoonien omaisuus, jättäisin irtisanoutumislapun välittömästi ja nauttisin elämästä. Matkustelisin, kalastelisin, räkisin kattoon. Ostaisin tavaroita ja elämyksiä, mitä olisin aina halunnut. JOS satojen tuhansien, niin keventäisin työmäärää, esim. 50% työaika, tai jotain sinnepäin ja naatiskelisin.

Jokainen tekee just niin kuin tykkää ja parhaakseen näkee, en minä ole ketään neuvomaan. Mutta toivottavasti tämä kirjoitukseni sai jollakin lampun syttymään ja toteamaan, että joo, itseasiassa, kyllä tuossa pointtia on. sijoittamisen psykologiaa.

-Suppis-

29 tykkäystä
191

Oma henkilökohtainen ajatus on että päästääkseen sinne miljoonan salkkuun ei voi alkaa keventämään työaikaa kun on satojen tuhansien salkku. Ei voi pitää ja syödä kakkua samalla.

21 tykkäystä
192

Ei, ei. Tämä ei ollutkaan pointtini.

Ja jos tällä omalla räpellykselläni saisin edes kymppitonnin kasaan, niin ihan varmasti söisin kuormasta, enkä odottaisi korkoa korolle-ilmiön täysimääräistä hyötyä eläkkeelle saakka.

193

En ehkä sitten ymmärtänyr pointtiasi. Mutta vastasin tuohon ajatelmaan ”että miksi et relaa.”

Itselleni työ on samaan aikaan palkitsevaa ja hyvää vastapainoa lapsiperheelle. Ei tarvitse puku päällä stressata ja kompensaatio on kohdallaan.

En vielä näe yhtään syytä alkaa tässä vaiheessa syömään salkusta kun lopullinen tavoite alkaa jo lähestyä.

9 tykkäystä
194

Mut jos sä syöt kuormasta, jo esim kymppitonnin täyttyessä, niin ei mene vuottakaan kun taas raadat seuraavaa kymppitonnia kasaan.
Eikös kuitenkin kannattaisi olla vähän kärsivällisempi?

5 tykkäystä