Tuossakin taulukossa kannattaa ainakin (itseni) katsoa mediaania, niin tuntuu heti inhimillisemmältä. Ajoittain foorumilla tulee nimittäin orpo olo, kun seuraa muiden salkkuja.
5 tykkäystä
Näinhän se on aina mistä suunnasta katsoo. Korjasin hieman viestiäni koska tuossakin psykologia tulee esiin, riittävää kun olen tasolla x. Ehkä tärkein pointti tuossa että luvut ovat saavutettavia eikä se ns. normaali enemmistö ääntä itsestään pidä joka aiheuttaa turhautumisen tunnetta ajoittain.
1 tykkäys
Paitsi että Nordnetin riistohinnoilla tilasto vääristyy siitä että vamaan monillla muillakin kuin itselläni valtaosa pääomasta on muualla kuin Nordnetissa.
Itseäni pään sisäiset jutut vievät kuin pässiä narussa, joten olen pääasiassa kaiken aikaa osta ja pidä ja dca osinkopuolueen mies. Tämä tekee itselleni alati kasvavaa rahavirtaa, mutta tuskin kovinkaan optimaalista tuottoa.
4 tykkäystä
Olen huomannut alkavani käymään liian suurilla kierroksilla tämän sijoitusharrastuksen kanssa. Sen takia olen pitänyt vähän taukoa sekä pörssikurssien seuraamisesta että täältä foorumilta.
Eilen aamulla hyvin levänneenä päähäni juolahti ajatus. Jos et ole päivätreidaaja, niin onko kurssien seuraaminen päivittäin pelkästään tarpeetonta vai onko siitä jopa haittaa tuottojen kannalta?
Tein pienen analyysin. Vertasin, miten tuottoni olisivat muuttuneet, jos olisin keskittänyt kaikki tämän vuoden ostot ja myynnit maanantaipäiville pörssin sulkeutumisajankohtiin. 1.1–22.3 välillä minulla oli keskimäärin kolme osto- tai myyntitapahtumaa päivässä. Mediaanikehitys osto/myyntihetkestä seuraavan maanantain sulkemiseen oli sekä ostojen että myyntien osalta 0,3 %. En ole voittanut mitään yliaktiivisella kaupankäynnillä.
Tein myös toisen vielä masentavamman analyysin. Tuottoni olisivat prosentuaalisesti huomattavasti paremmat, jos olisin maannut koomassa viimeiset viisi vuotta. Berkshire Hathaway, Danaher, osinkoyhtiöt, pohjoismaiset indeksirahastot ja Ethereum-sertifikaatit olisivat takoneet minulle tuottoja ilman minkäänlaista vaivannäköä.
Jotain olen kuitenkin tehnyt viime vuosina. Olen tehnyt hätiköityjä päätöksiä, kuluttanut aikaani, nostattanut verenpainettani ja hukannut pääomaa kaupankäyntikuluihin. Omalla kohdallani treidaus näyttää olevan joissain tapauksissa myös stressin alla esiin tuleva impulssikontrollin ongelma. Sijoitusasioissa tämä piirre tuli ensimmäistä kertaa pintaan koronakeväänä ja nyt on ollut vaihtelevasti putki päällä viime syksyn laskumarkkinasta asti.
Asiat voisi hoitaa paremminkin. Ihan alkuun voisin käydä läpi viikon tai kuukauden pörssitapahtumat viikonloppuisin ja tehdä siirtoni etukäteen ilman aikapainetta ja markkinakohinaan reagointia. Samaa voisin soveltaa myös tähän foorumiin keskittämällä lukemiset ja viestit pääsääntöisesti viikonloppuihin. Ja toki sama pätee myös kaikkiin muihin sivustoihin, joissa voin altistua markkinainformaatiolle. Tällainen kohdennettu digipaasto näyttää ainakin lyhyellä tähtäimellä toimivan erinomaisesti.
Hinnoilla kilpailevat välittäjät, kvartaalianalyytikot, sosiaalisen median esimerkit ja sijoitusuutisointi kannustaa usein ihan muuhun kuin sijoittamiseen. Sijoittamisessahan tärkeintä on tehdä pohjatyöt kertaalleen kunnolla. Mittaa seitsemän kertaa, leikkaa yhden kerran. Sen jälkeen tarvitaan lähinnä luottamusta ja pitkäjänteisyyttä. Vaikein asia sijoittamisessa ainakin itselleni on ympärillä pyörivän taloussirkuksen huomiotta jättäminen.
64 tykkäystä
Olen aloittelijana miettinyt viime aikoina paljon yhtä psykologista näkökulmaa sijoittamiseen. Ja uskallan ajatukseni jopa tänne kirjoittaa.
Terveisiä @Pohjolan_Eka 
Tämä oli mielestäni varsin osuvasti kuvattu. Enkä todellakaan tästä loukkaantunut, koska en minä ole mikään seiskadivarin sijoittaja. En todellakaan - vaan olen foorumin keskustelusta kiitollinen ysidivarin sijoittaja
Mutta siis, olenko jonkin psykologisen harhan vallassa, koska ajattelen, että sijoittaessani lääketieteen alalla toimiviin yrityksiin - esimerkiksi Faronissa olen mukana jo kolmatta vuotta säännöllisesti omistuksiani lisäillen - koen samalla tukevani suomalaisten ja koko maailman väestön terveyttä ja hyvinvointia. Onko asia näin?
Voiko tällaista omistajuutta verrata esimerkiksi siihen, että mieheni on ollut jo vuosia Syöpäsäätiön kuukausilahjoittaja ja kysellyt minuakin ryhtymään kuukausilahjoittajaksi. Sen sijaan olen ajatellut, että sijoittamalla näihin terveysteknologiayrityksiin tuen toista kautta samaa asiaa kuin hänkin.
Tämän oivallukseni myötä kuvittelen, että en missään skenaariossa edes tavallaan menettäisi kaikkia rahojani, vaikka läpimurtoa ei tulisikaan, vaan olen ollut tukemassa lääketieteen alalla toimivan yrityksen matkaa kohti mahdollista onnistumista. Ja toisaalta kuvittelen, että jos jokin näistä yrityksistäni tekisi loistavan läpimurron, en siltikään haluaisi luopua kokonaan yrityksen omistamisesta.
Onko ajattelussani jokin psykologinen harha - ysidivarilaisen itsensä pettämistarina parhaimmillaan 
13 tykkäystä
Kun ostat osakkeen pörssistä raha ei mene firmalle vaan sen myyjälle eli kanssa sijoittajalle. Ainoastaan sijoittajan osallistuminen osake-anteihin tukee firman kassaa.
19 tykkäystä
Faronin kohdalla tosin anteja lienee jatkossakin tulossa ja jokainen osaketta ostava nostattaa kurssia luomalla osakkeelle kysyntää ja ikiholdarit vieläpä pienentävät vapaiden osakkeiden määrää, joten kyllä tuolla epäsuorasti on on yhtiön rahoitusedellytyksiä parantava vaikutus.
Toki sijoittajan työtä on allokoida pääomaa mahdollisimman tehokkaasti eli maksimoida tuotto, joten omistamalla yhtiötä tukimielessä pääomia ohjautuu vääriin paikkoihin. Mielestäni toimivampi ratkaisu olisi yrittää tehdä niin paljon rahaa kuin mahdollista ja sitten ohjata osa näistä voitoista suorina lahjoituksina hyväntekeväisyyteen. Voi tietysti olla psykologisesti haastavaa esimerkiksi omistaa hiiliyhtiötä ja sen jälkeen lahjoittaa rahaa vaikkapa ympäristöjärjestöille, mutta uskon että tämä on kaikkien kannalta parempi tapa toimia kuin ESG-arvoilla tehty epätehokas sijoittaminen 
28 tykkäystä
Et ole harhan vallassa. Tuo mitä kuvaat on eettistä tai arvoihin perustuvaa sijoittamista.
Biotech firmat, kuten Faro, ovat sijoituskohteena ehkä kaikkein korkeimman riskin sijoituksia yhdessä junior minereiden kanssa. Biotech startuppien ja junior kaivajien arvolupaus on käytännössä katsoen sama vaikka eri aloilla toimivatkin. Eli “Ihan kohta löytyy kultaa… Alustavat tulokset ovat erittäin lupaavia… Mutta nyt tarvitaan lisää rahaa jotta voidaan jatkaa etsimistä”. Toki joskus sitä kultaa löytyy jolloin kurssi raketoi vaikka 1000%. Useimmiten kultaa ei löydy jolloin tulee tarve aina uudelle rahoitukselle ja osakkeen kurssi laskee. Tässä strategianssa on siis suuri mahdollisuus menettää kaikki sijoitetut rahat ja pieni mahdollisuus rikastua paljon.
Vähemmän riskiä sisältävä malli toteuttaa arvoa “lääketiede on ihmiskunnan parhaaksi” on lapioda salkkuun ETFää joka seuraa vaikka MSCI World Health Care indeksiä (esimerkki alla). Tässä strategiassa suuri mahdollisuus vaurastua hitaasti ja vähän, mutta lähes olematon mahdollisuus menettää kaikki. Indeksi sisältää kaikki maailman isoimmat lääkefirmat ja hajautusta on noin 130 osakkeen verran.
Kannattaa erottaa riskinottohalukkuus ja arvot. Jos riskinottohalukkuus on korkea on suorat osakesijoituset paras ja vieläpä niin että valitsee startuppeja. Jos taas haluaa matalaa riskiä on paras ostaa vain hyvän hajautuksen ja pienien kulujen ETFää
7 tykkäystä
Pitää paikkansa. Hieman tekninen vastaus kysymykseen: kun ostat osaketta pörssistä, olet tukemassa yhtiön osakkeen arvostusta. Joko laitat toimeksiannon lattiaksi, joka hidastaa kurssin laskemista, tai ostat myyntilaidasta, joka nostaa osakekurssia suoraan. Tällä on merkitystä, koska jos Faron tarvitsisi lisää pääomaa lääkekehitykseen, se saisi rahoitusta edullisemmin osakekurssin ollessa korkeammalla.
Asia on hieman monimutkainen. Rahoitusteorian mukaan projekti kannattaa, jos sen odotettu tuotto ylittää pääoman kustannuksen. Oman pääoman ehtoinen rahoitus on sitä edullisempaa mitä korkeampi osakekurssi on. Yritin etsiä tietoa vaikuttaako yhtiön markkina-arvo suhteessa annin kokoon annin läpimenon todennäköisyyteen. Jos olisi niin että pieni anti suhteessa markkina-arvoon menisi helpommin läpi, osakkeita ostamalla pystyy välillisesti tukemaan yhtiön liiketoimintaa. Viime kädessä osakeantien onnistuminen riippuu osakkeenomistajien halusta ja kyvystä rahoittaa yritystä.
Kaikkein parhaan tuloksen saa sillä kun rahoittaa yhtiötä, joka onnistuu lääkekehityksessä. Epäonnistuminenkaan ei ole täydellinen, jos olisi ollut jokin todennäköisyys, että lupaava lääkekehitysprojekti olisi voinut onnistua. Tätä voi verrata kolikonheittoon: ennen heittoa on todennäköisyyksiä, mutta heiton jälkeen pöydällä on vain kruuna tai klaava.
Jos vielä vertaa rahalahjoituksen tekemistä osakkeiden merkitsemiseen, ero on lähinnä siinä että lahjoituksessa sinulle ei tule omistusosuutta yrityksestä. Yhtä kaikki kyse on yhtiön tukemisesta.
8 tykkäystä
Nämä voisi varmaan parhaiten yhdistää osallistumalla vain anteihin. Antaa kurssin valua kohti lattia ja kun anti sitten aikoinaan tulee niin käy askartelemassa ”pikavoitot”.
Oikein toteutettuna firma saa annin läpi varmemmin ja itse saa vaivan näöstä korvauksen.
1 tykkäys
Päivän ajatelma.
Salkussa vilisevät vihreät ja punaiset rivit ovat kuin jatkuvia palkintoja ja rangaistuksia sijoittajalle. Sijoittaja käy miettimään. Mitä olen tehnyt väärin? Mitä olen tehnyt oikein? Mitä muut sijoittajat ajattelevat? No, useimmat ajattelevat todennäköisesti ihan samaa kuin sinäkin, niitä vihreitä ja punaisia rivejä salkussaan.
Tämän takia pörssi on sellainen kuin se on. Toisinaan riittävän moni sijoittaja alkaa hivuttaa salkkuaan samanaikaisesti tiettyyn suuntaan, ja hetken päästä paukkuvat toisten stop lossit ja margin callit. Pieni yhtäaikainen hivutus riittävän monelta on kaikki mitä tarvitaan.
Voin suositella alle linkattua Ylen artikkelia. Entisaikojen veikeästi nimetyistä pakokauhuista voi löytää yhtäläisyyksiä sille, mitä pörssissä tapahtuu uudestaan ja uudestaan. Rymyli-sana pitäisi kyllä ottaa uusiokäyttöön. Miten olisi vaikka Hesulin osinkorymyli? 
Pari lainausta jutusta:
– Jo koulussa opetettiin, että voima on vektorisuure. Jos tiiviissä ja riittävän suuressa ihmisjoukossa jokainen työntää samaa pistettä kohti pienehkölläkin voimalla, voimat summautuvat ja polttopisteessä olevan henkilön luiden kantokyky ylittyy, Keski-Rahkonen kertoo.
Joulukirkko koettiin maagisena, jopa pelottavana asiana, jossa oli läsnä korkeimpia voimia. Väki oli henkisesti jännittyneessä tilassa.
8 tykkäystä
Vähän juttua sijoittajien persoonallisuustyypeistä. Tämä ei ole tieteellinen testi, mutta laajentaa kyllä näkökulmaa sijoittamiseen.
Alla suomennettu, tiivistetty ja vähän muokattu versio artikkelin mittarista.
Millainen sijoittaja olen ensisijaisesti?
- Olen rationalisti. Tutkin teoriatietoa ja pyrin mallintamaan tulevaisuutta sen pohjalta.
- Olen empiirikko. Tutkin historiallisia tosiasioita ja teen johtopäätökseni näiden pohjalta.
- Olen seuraaja. Tutkin mitä itseäni viisaammat ja menestyneemmät sijoittajat tekevät.
- Olen vaikuttaja. Pyrin vaikuttamaan päätöksilläni todellisen maailman asioihin.
Mikä on vallitsevin mielikuvani markkinoista?
- Metsästän. Käyn metsällä ja isken kiinni arvokkaaseen saaliiseen, kun onnistun sellaisen jäljittämään. Salkkuni on kuin linnani, jonka seinille on ripustettu monia muistoja metsästysretkiltäni.
- Keräilen. Poimin syötävää metsästä säilöäkseni sitä tulevan varalle. Salkkuni on kuin maakellari, jonka hyllyt notkuvat säilykepurkeista.
- Viljelen. Istutan ja kitken puutarhaani. Salkkuni on kuin monimuotoinen puutarha, joka tuottaa satoa vuodesta toiseen.
- Pelaan. Rakennan toimivan strategian instrumenttien ominaisuuksien ympärille. Salkkuni on kuin alati muuttuvat kortit korttipelissä.
Itse olin sijoittamisen aloittaessani lähimpänä seuraaja-keräilijää, mutta nykyään empiirikko-viljelijä osuu lähimmäksi.
Olisi muuten todella mielenkiintoista, jos joku tutkisi näiden lähestymistapojen yhteyttä salkun tuottoihin.
Loppuun vielä kysely:
Millainen sijoittaja olet?
- Rationalisti-Metsästäjä
- Rationalisti-Keräilijä
- Rationalisti-Puutarhuri
- Rationalisti-Pelaaja
- Empiirikko-Metsästäjä
- Empiirikko-Keräilijä
- Empiirikko-Puutarhuri
- Empiirikko-Pelaaja
- Seuraaja-Metsästäjä
- Seuraaja-Keräilijä
- Seuraaja-Puutarhuri
- Seuraaja-Pelaaja
- Vaikuttaja-Metsästäjä
- Vaikuttaja-Keräilijä
- Vaikuttaja-Puutarhuri
- Vaikuttaja-Pelaaja
0
äänestäjää
16 tykkäystä
Kiitos vastanneille! Jätän kyselyn vielä auki, mutta raportoin tulokset nyt tässä vaiheessa (n=106). Alla jakaumat:
Rationalistien, empiirikkojen ja seuraajien osuudet menevät melko tasan. Yksikään vastanneista ei vastannut olevansa vaikuttaja. Ulottuvuuden voisi varmaan tiputtaa mallista pois, jos mallia haluaisi lähteä jatkokehittämään.
74 % vastaajista vastasi olevansa joko keräilijä tai puutarhuri metsästäjien ja pelaajien jäädessä vähemmistöön.
Näitä pohtiessa syntyi ajatus, että eri lähestymistavat voi kuvata myös riskiprofiilin jatkumona. Mitä jos tältä pohjalta rakentaisi psykologisen riskitasomittarin? Teen seuraavat oletukset:
-
On helpompaa tunnistaa viisaus toisessa kuin tulla itse viisaaksi. Seuraajan riskiprofiili on keskimäärin empiirikkoa ja rationalistia matalampi.
-
Tosiasioiden pohjalta toimiminen on vähemmän riskialtista kuin ennustaminen. Empiirikon riskiprofiili on keskimäärin rationalistia matalampi.
-
Keräily (korot, osingot…) on vähäriskisin vaikkakaan ei tuottoisin tapa hankkia tuottoa markkinalta.
-
Kaikkein riskisin tapa hankkia tuottoa markkinalta on pelaaminen. Abstrakti ja nopeatempoinen maailma ei anna turvatakuita.
-
Puutarhurin ja metsästäjän riskipisteytys ratkeaa hajautus-kysymykseen. Puutarhurille monimuotoisuus on kaiken keskiössä, kun taas metsästäjä jahtaa yhtä saalista kerrallaan.
Pisteytin nämä kaksi ulottuvuutta (sijoittajatyyppi, mielikuvatyyppi) pisteillä 1-3 ja 1-4:
Lopuksi vielä tältä pohjalta koottu kyselyyn vastanneiden psykologinen riskitasojakauma:
22 tykkäystä
Riskimittarille voisi yrittää tehdä myös pienimuotoisen validoinnin. Millainen yhteys on psykologisen riskitason ja sijoittajan historiallisen vuosituoton välillä?
Määrittelen tässä yhteydessä sijoituksen kohteeksi, josta sijoittaja hakee ensisijaisesti rahallista tuottoa. Esimerkiksi omistusasunnon omistaminen ei ole sijoitus, ellei omistamisen pääasiallinen tarkoitus ole vuokrata asuntoa kannattavasti tai myydä sitä myöhemmin voitolla.
Laitoin kyselyn anonyymiksi, jotta kukaan ei jättäisi vastaamatta sen takia, ettei halua syystä tai toisesta esitellä tuottojaan foorumilla. Kysely on jaettu kahteen osaan, koska foorumi on rajoittanut vastausvaihtoehdot kahteenkymmeneen per kysely.
Mikä on sijoitustesi historiallinen vuosituotto (CAGR) sekä riskitasosi?
-
Tuotto <0 % & Riskitaso 1
-
Tuotto 0–4,99 % & Riskitaso 1
-
Tuotto 5–9,99 % & Riskitaso 1
-
Tuotto 10–14,99 % & Riskitaso 1
-
Tuotto 15–19,99 % & Riskitaso 1
-
Tuotto Yli 20 % & Riskitaso 1
-
Tuotto <0 % & Riskitaso 2
-
Tuotto 0–4,99 % & Riskitaso 2
-
Tuotto 5–9,99 % & Riskitaso 2
-
Tuotto 10–14,99 % & Riskitaso 2
-
Tuotto 15–19,99 % & Riskitaso 2
-
Tuotto Yli 20 % & Riskitaso 2
-
Tuotto <0 % & Riskitaso 3
-
Tuotto 0–4,99 % & Riskitaso 3
-
Tuotto 5–9,99 % & Riskitaso 3
-
Tuotto 10–14,99 % & Riskitaso 3
-
Tuotto 15–19,99 % & Riskitaso 3
-
Tuotto Yli 20 % & Riskitaso 3
0
äänestäjää
-
Tuotto <0 % & Riskitaso 4
-
Tuotto 0–4,99 % & Riskitaso 4
-
Tuotto 5–9,99 % & Riskitaso 4
-
Tuotto 10–14,99 % & Riskitaso 4
-
Tuotto 15–19,99 % & Riskitaso 4
-
Tuotto Yli 20 % & Riskitaso 4
-
Tuotto <0 % & Riskitaso 5
-
Tuotto 0–4,99 % & Riskitaso 5
-
Tuotto 5–9,99 % & Riskitaso 5
-
Tuotto 10–14,99 % & Riskitaso 5
-
Tuotto 15–19,99 % & Riskitaso 5
-
Tuotto Yli 20 % & Riskitaso 5
-
Tuotto <0 % & Riskitaso 6
-
Tuotto 0–4,99 % & Riskitaso 6
-
Tuotto 5–9,99 % & Riskitaso 6
-
Tuotto 10–14,99 % & Riskitaso 6
-
Tuotto 15–19,99 % & Riskitaso 6
-
Tuotto Yli 20 % & Riskitaso 6
0
äänestäjää
10 tykkäystä
Hyvää pohdintaa. Mieleeni tulee Novo Nordisk ja sen suurin omistaja - voittoa tavoittelematon säätiö. Ja katsokaapa NN:n menestystä.
1 tykkäys
Tiedän että Suomessa valtaosa varallisuudesta on asunnoissa ja käteisenä mutta onpa silti surkea tilasto. Ei kai tuota mediaania voi muu selittää kuin se, että nordnetissä lienee valtavasti parin tonnin indeksirahastosalkkuja joihin on matalien kulujen vuoksi hajautettu.
Olipa samastuttava teksti. Toi mieleen ajan, jolloin itse ainakin kuvittelin olevani arvosijoittaja. 
- Löydät Hesulin pörssistä lupaavan arvomörnijän. Niitähän siellä riittää. Et välitä siitä, että yhtiö on mörninyt jo viimeiset 10 vuotta, sillä vain arvostus merkitsee, eikä peräpeiliin sovi vilkuilla.
- Teet 20-40 tuntia taustatöitä. Toteat, että yhtiö on arvostukseltaan kaikilla mittareilla halpa, sen tuotteet ovat hyviä, ymmärrät toimialaa ja johdossakaan ei ole mitään vikaa. Mikä löytö!
- Tankkaat mörnijöitä salkun täyteen. Odotat 3-5 vuotta, että aliarvostus alkaa purkautua. Mitään ei tapahdu.
- Samaan aikaan naapurin räkäjonnepetteri ostaa 2 minuutin Reddit stalkkauksella bumtsibumhypeosakkeita.
- Katselet vierestä, kun bumtsibumosakkeiden alkujaan törkeä yliarvostus nousee järkyttävään yliarvostukseen ja sitten infernaaliseen yliarvostukseen. Algoritmit ja hype (“tarina”) hoitavat homman, millään taustafundamenteilla ei ole mitään merkitystä. Veetitaavetin salkun yhtiöt tekevät satojen prosenttien nousuja.
- Huomaat, miten indeksisijoittajakin painelee arvomörnijäsalkkusi ohi iloisesti vilkuttaen. Yhdenkään yhtiön arvo salkussasi ei ole sanottavasti noussut, paitsi sen yhden hypeosakkeen, jonka kyytiin erehdyksessä hyppäsit.
- Toteat, että vitun kusetusmarkkinat saatana mitä paskalaitoksia ja myyt salkun tyhjäksi.
- (Tarina tosielämästä, pienellä värikynällä.)
45 tykkäystä
Kiitos @Sijoittaja-alokas ja Mikko Mäkinen loistavasta haastattelusta! 
Kun olen keskittynyt viime aikoina intensiivisemmin sijoittamiseen, niin minulla on toisinaan heti aamulla herätessä mielessä joku idea, mitä tekee mieli lähteä toteuttamaan. Tänä aamuna se oli tämän haastattelun reflektointi. Haastattelussa oli sijoitusviisautta niin tiiviissä muodossa, että ei ole tullut aiemmin vastaan mitään vastaavaa.
Samalla se valoi luottamusta siihen, että olen tekemässä oikeita asioita ja että pitkäjänteisyydellä tämä homma viedään maaliin. Oma pitkän ajan tavoitteeni on, että voisin jossain vaiheessa elää pelkillä sijoitustuotoilla ja tehdä palkkatöitä korkeintaan harrastuksena.
1. Generalismi
Koen vahvasti, että generalismi (jokapaikanhöylyys?) ja autodidaktius (itseoppineisuus) ovat olleet avaimia elämässä pärjäämiseen omalla kohdallani. Olen oppinut arvokkaimmat asiat itse tekemällä ja omasta kokemuksesta, vaikka jotain tärkeitä työkaluja on yliopiston kursseiltakin jäänyt käteen. Generalistille on hyvin luonnollista soveltaa eri elämänalueilla hankittua osaamista toisilla elämänalueilla. Ja autodidakti oppii jatkuvasti omasta kokemuksestaan, varmentaa asiantuntijoiden tiedon kokemuksensa kautta eikä odota kenenkään toisen annostelevan tietoa itselleen tietyssä aikataulussa. Yleensä se on intuitio, joka ohjaa oikeaan suuntaan, kun jaksaa vain kuunnella.
Leonardo da Vinci on varmaan kiistaton generalismin ja autodidaktiuden huipentuma. Asenne toimii tieteen ja taiteen lisäksi ihan samalla tavoin esim. politiikassa, näyttelijänä ja urheilussa. Arnold Schwarzenegger ja kuusi menestyksen sääntöä ovat siitä hyvä esimerkki:
- Luota itseesi
- Riko sääntöjä
- Älä pelkää epäonnistumisia
- Älä kuuntele epäilijöitä
- Tee helvetisti töitä
- Anna jotain takaisin
2. Excel-mallien rakentelu
Excel-mallit ovat aika moniulotteinen juttu. Itse en koske esim. DCF-malleihin tai muuhun tarkkaan ennustamiseen. Olen joutunut myös toteamaan, että osakepoiminta pelkkien numeroiden pohjalta toimii huonosti ainakin lyhyellä tähtäimellä. Olen seurannut hieman edesmenneen salkkuni edesottamuksia (noin 35 yhtiön salkku 1.1.2024) eikä sen tuotot poikkea olennaisesti indeksistä, vaikka näin vaivaa numeronmurskaukseen. Aika on toki lyhyt. Samaan johtopäätökseen voi tosin tulla myös tarkastelemalla laatuyhtiöindeksien tuottoja suhteessa esim. S&P500-indeksiin.
Itselleni excelöinti on silti antanut paljon. Ensinnäkin satojen yhtiöiden tietojen keräily Exceliin käsin on kehittänyt erottelukykyä. Tunnistan laatuyhtiön fundamentit ja osaan erottaa laadun yhtiön osakkeen hinnoittelusta tai osakkeen momentumista. Näillä kolmella asialla on hyvin vähän yhteyttä keskenään isossa mittakaavassa, joten niitä ei kannata mielestäni laittaa myöskään samaan Excel-malliin. Jokaisella sijoittajalla on omanlaisensa oppimisprosessi, mutta minua taulukointi on auttanut hahmottamaan suuria kokonaisuuksia.
Toiseksi malleista näkee välittömästi, jos jossain yhtiössä on moni asia vialla. Mielestäni Excel-malleja ei kannata käyttää osakkeiden poimintaan sellaisenaan, mutta niitä voi käyttää huonojen yhtiöiden perkaamiseen. Kun huonot yhtiöt on perattu pois rankalla kädellä, tutustuttavien yhtiöiden määrästä tulee huomattavasti pienempi.
3. Tekninen analyysi ja treidaus
Päivätreidauksesta en tiedä mitään, mutta tosi hienoa kuulla, että joku onnistuu tekemään sitäkin ilman teknistä analyysiä. Se palauttaa luottamusta siihen, että pörssissä on jonkinlaista johdonmukaisuutta myös lyhyellä tähtäimellä. Olen itsekin ostanut ja myynyt ihan ok menestyksellä momentum-osakkeita ja en koe, että siihen taitoon tarvitsee musteläikkätestejä vastaavia menetelmiä. Voihan noita menetelmiä käyttää intuition kehittämiseen, mutta en tiedä pärjääkö niillä kovin hyvin treidauksen nollasummapelissä. Ihminen alkaa nähdä helposti mitä hän haluaa nähdä, näkeväthän jotkut paahtoleivässäkin Jeesuksen kuvia.
Mustaläikkätestit ja muut projektiiviset testit ovat psykologian alalla hyvin samankaltainen kiistankysymys kuin tekninen analyysi. Niillä pyritään tulkitsemaan ihmisen persoonallisuutta epäsuorasti esim. sen pohjalta, mitä ihminen näkee mustaläikissä. Tieteellinen näyttö on näiden testien osalta hyvin kyseenalaista, vaikka jotkut kliinikot niitä innokkaasti käyttävätkin.
Itse olen luottanut treidauksissani maalaisjärkeen. Olen seulonut kohteita, joiden kurssikäyrät vihertävät. Olen etsinyt syitä, miksi ne vihertävät ja sitten ostanut, jos olen uskonut viherryksen johtuvan pätevistä syistä. Olen tarkastanut mahdollisuuksien mukaan myös, että kohde ei ole yliarvostettu, vaan arvostuskertoimet tukevat viherrystä myös jatkossa. Jos treidi on lähtenyt väärään suuntaan, olen yleensä myynyt kohteen. Jälkeenpäin olen analysoinut mikä meni pieleen. Tällaisen myynnin käsittelemättä jättäminen on mielestäni psykologinen sijoitusvirhe, koska oman alkuperäisen näkemyksen ja intuition vastainen toiminta vaatii perusteita. On yksi asia hävitä rahaa ja toinen asia tehdä hallaa omalle sijoitusprosessilleen.
4. Verotuksen psykologia
Verotus sotkee jännästi sijoittajan käyttäytymistä. Jos on esim. ottanut voittoja ulos paljon vuoden aikana, niin silloin kaikista tappioista vuoden loppuun asti saa -30 % alennuksen verovähennyksenä. Tämä kannustaa ainakin itseäni ottamaan enemmän riskiä, kun takana on paljon myyntivoittoja. Vastaavasti minusta tulee entistä defensiivisempi sijoittaja, kun takana ei ole reilusti kertyneitä myyntivoittoja. Defensiivisimmillään taidan olla siis tammikuun alussa, jos muita seikkoja kuin aika ei oteta huomioon.
5. Mieti asioita todennäköisyyksien kautta
Sijoittajat voisivat käyttää ehkä vähemmän aikaa hinnanmäärityksessä asiantuntija-arvioiden laatimiseen ja lukemiseen ja enemmän aikaa todennäköisyysmallien luomiseen historiallisen datan pohjalta. Itse tajusin tämän vasta hiljattain, Haarumilta voi käydä katsomassa esimerkin.
Suurin hyöty on mielestäni psykologinen. Tavoitehinnan voi olla laatinut karhu, härkä tai joku muu tuntematon nisäkäs. Oma hinta-arvio ankkuroituu myös helposti johonkin kurssiin tai analyysiin. Todennäköisyysmallit laajentavat näkökulmaa ja mahdollistavat sen, että näkemyksensä voi irrottaa ankkuripisteestään. Jos vaikka ajattelee, että Harvian tämänhetkinen käypä hinta on historiallisten todennäköisyysmallinnusten pohjalta 26–43 välillä, suhtautuu markkinaan aivan eri tavalla kuin tavoitehintoja, omaa ostohintaa tai DCF-malleja tuijottamalla.
Miksi useampi sijoittaja tai analyytikko ei käytä samoja menetelmiä kuin esim. vakuutustieteessä käytetään vahinkojen todennäköisyyksien laskemiseen tai terveystieteissä sairauksien riskitekijöiden kartoittamiseen? En tiedä. Esimerkiksi Walmartilla on yli 2 miljoonaa työntekijää ja voisi ajatella, että 60 vuoden aikana muodostunut toimintakulttuuri ja sen tulokset noudattavat tiettyjä säännönmukaisuuksia. Eilen listautunut kasvuyhtiö on toki aivan eri asia, mutta toisaalta sellaiset on mahdollista jättää kokonaan väliin.
6. Mieti asioita skenaarioiden kautta
Olen pohtinut ja toteuttanutkin salkkuni hedgaamista sekä todennäköisten että epätodennäköisten tapahtumien varalta. Sijoittajat ajattelevat yleensä hirveän monimutkaisesti hedgauksesta, minulle se tarkoittaa vain vakuutusta. Salkun voi hedgata esim. sodalta ostamalla puolustusteollisuuden yhtiöitä, sillä ne ovat yleensä tuottaneet hyvin sota-aikoina. Salkussani on myös kaakaofutuureita, koska suklaan suurkuluttajana ne auttavat säilyttämään ostovoimani kaakaon hinnan noustessa pilviin. Ja jos vakavasti puhutaan, niin olen toki tutkinut hintojen nousun taustasyitä ja arvioinut poikkeustilanteen kestoa.
Hedgauksen voi ajatella myös vakuutuksena joltain myönteiseltä asialta. Suurena saunomisen ystävänä minua harmittaisi suunnattomasti, jos Harviasta kasvaisi 10 miljardin bisnes tai 100-bagger elinaikanani enkä olisi ollut tässä kasvutarinassa mukana omistajana. Olisin laiminlyönyt intuitioni, arvoni, kiinnostukseni sekä luottamukseni kykyyni tehdä arvonmääritystä. Ja kaikki vain hetkellisen voitontavoittelun tai kurssilaskun pelon vuoksi.
7. Uuden tiedon painoarvon arviointi
Suurten yhtiöiden kurssit reagoivat välittömästi uutisvirtaan. Mutta sitten on yhtiöitä, joiden kurssit eivät liiku mihinkään suuntaan vasta kuin tulosjulkistuksen yhteydessä. Jos on esim. seurannut uutisointia, ulkomaisia somekanavia ja Google trends -käppyröitä saunojen ympärillä alkuvuodesta, niin johtopäätös on ollut, että ilmapiiri on positiivinen ja mielenkiinto kasvaa. Vaatii vain pienen uskonloikan tulla johtopäätökseen, että tämä ilmapiiri heijastuu jollain viiveellä myös Harvian kurssiin. Kysyntä nostaa tulosta ja arvostuskertoimetkin voivat kohota, kun suuri joukko sijoittajia kokee jonkun asian entistä arvokkaammaksi.
Positiivisuus ruokkii lisää positiivisuutta. Tämän ilmiön olen havainnut myös esim. Novo Nordiskissa laihdutuslääkkeen saadessa FDA:n hyväksynnän 2021. Silloin sekä tulos että arvostuskertoimet lähtivät nousuun.
8. Yli-itsevarmuus ja pienet otokset virheiden lähteinä
Täydellinen sijoittaja arvioisi asioita ainakin historiallisessa, biologisessa, psykologisessa, tilastotieteellisessä ja taloudellisessa kontekstissa ja tiedostaisi omat kognitiiviset vinoumansa, tunteensa sekä kyvyttömyytensä laatia tarkkoja ennusteita. Kellään sijoittajalla on tuskin pinkka kunnossa kaikilta osa-alueilta yhtään sen enempää kuin maailmasta löytyy täydellistä sijoituskohdettakaan. Keskimääräistä paremmaksi sijoittajaksi voi todennäköisesti kehittyä jo sillä, että ajatusmallit ja työkalut eivät rajoitu yhdelle sektorille.
9. Tee nopeasti monta päätöstä
Toistoja, toistoja, nopeasti toistoja. Tämä toimintatapa on täysin päinvastainen siihen, että yhden päätöksen takana on esim. kymmeniä tunteja työtä. Nyt tuntuu, että olen hieman virheellisesti idealisoinut tuota jälkimmäistä lähestymistapaa. Ei ole yhtä oikeaa tapaa tehdä päätöksiä.
Olen ostanut ja myynyt osakkeita aika hövelisti. Olen tehnyt paljon virheitä ja käyttänyt suuren osan ajasta virheideni tutkimiseen. Kurinalaisuutta voisin parantaa, mutta prosessi itsessään on toimiva. Luonteeltani olen sellainen, että minun on saatava tehdä omat virheeni, enkä luota kenenkään toisen mielipiteeseen automaattisesti. Iloitsen siinä vaiheessa, kun huomaan päätyneeni samankaltaisiin ajatuksiin intuitiivisesti kuin mitä Pulak Prasad esittelee kirjassaan tai kun rakentamani tilastomalli antaa tukea tehokkaiden markkinoiden hypoteesille, jota en ole pitänyt aiemmin oikein minään.
Aasinsiltana tehokkaisiin markkinoihin, tämänhetkinen vajavainen arvioni on, että markkinat ovat lyhyellä tähtäimellä noin 20–40 % fundamentteja ja 60–80 % psykologiaa ja pitkällä tähtäimellä 60–80 % fundamentteja ja 20–40 % psykologiaa. Ääritapauksissa löytyy yhtiöitä, joiden mediaani-PE on noin 2 (MPC Container Ships) ja sitten niitä, joiden mediaani-PE on 80 paikkeilla (Fortnox). Vaikka kummankin yhtiön osake liikkuu varmasti tuloksen mukana, sijoittajien odotukset painavat todella paljon kertoimissa. Pitäisi syventyä tarkemmin tähän fundamentit/psykologia & aika kysymykseen, koska väärillä painotuksilla tekee keskimäärin huonoja päätöksiä.
10. Pystytkö tekemään järkeviä asioita, kun muut eivät?
Kaikilla sijoittajilla on sokeita pisteistä. Mitä vähemmän itsellä on sokeita pisteitä, sitä useammin tulee markkinoilla vastaan tilanteita, joissa todennäköisyydet ovat omalla puolella. Omien sokeiden pisteiden karsiminen taitaa olla strategia, jonka hyötysuhde on todella kovaa luokkaa.
Keskinkertainen sijoittaja tekee todennäköisesti huonompia päätöksiä etenkin stressin alla ja liiallisessa itsevarmuudessa kuin erinomainen sijoittaja. Itse tein yli 70 % vuosituoton 2021 pelkästään intuitiotani seuraten. 2022 salkusta hävisi kuitenkin -50 %. Sijoituspäätökset olivat nousumarkkinassa puhtaasti intuitiivisia, sitten mukaan astui liiallinen itsevarmuus, verotuspsykologia ja lopulta impulsiivinen reagointi.
Kurssilasku on vähän kuin viidakossa vastaan luikerteleva käärme. Kokemattoman reaktio on todennäköisesti jotain taistele-pakene-jähmety-akselilla. Eli sijoitusmaailmassa alenna keskihintaa-myy-älä tee mitään -reaktio. Kokemuksen myötä aukeaa kuitenkin rakentavia tapoja kohdata käärmeitä. Niin kuin hengittää syvään, ottaa etäisyyttä ja selvittää, mistä on kyse. Ja palata sitten kohtaamaan käärme uudelleen.
44 tykkäystä
Miten näissä aina jätetään yksi suuri sijoittajaryhmä huomioimatta, tikkaa heittävät apinat, jotkut saattavat kutsua myös idiootteiksi. Olen itse yksi heistä 
14 tykkäystä
Erinomainen kysymys. Itsekin haluan vastauksen tähän.
Laji esiintyy ja pesii laajasti myös Inderesin foorumilla. Suosituin ketju ”ostin ja myin juuri äsken / tänään”.
2 tykkäystä