Minäkin muuten mietin tällä viikolla, että tässä ajassa on tuttuutta. Varmaan sieltä eurokriisiajoilta itse muistelen samankaltaisuuksia. Silloin oli kai manailua että ei nyt kannata ostaa omxh ta kun pisteluku on jotain 6000 ja mennään kuitenkin alle vuoden sisällä. Tai jotain sellaista
Hyvä kysymys. Ihminen kai on sellainen, että kun joku ilmiö jatkuu tarpeeksi pitkään, siihen tottuu ja tulee yhä vakuuttuneemmaksi, että se on pysyvä perustila. Selitykset, jotka tukee ilmiön jatkumista, eikä muuttumista tuntuvat siinä vaiheessa järkevämmiltä.
Itsellä vähän sama ajattelutapa. Olla välittämättä markkinahinnasta tai trendistä, jos osake vain vaikuttaa houkuttelevalta. Jos vaikka FCF yield on 15% ja yhtiö jakaa omistajalle 10% osinkojen + takaisinostojen muodossa, eikä lähitulevaisuudessa ole näkyvissä mitään isoa ongelmaa, niin ei tarvitse olla kummoinenkaan matemaatikko nähdäkseen hyvän tuottopotentiaalin ja todennäköisen aliarvostuksen.
Mutta silti on turhauttavaa että tuotot voivat jäädä pitkäksi aikaa saamatta osinkoa lukuun ottamatta jos arvostus ei oikene, tai jos kertoimet entisestään jopa laskee. Toki ajan kanssa tyypillisesti arvo korjaa jos yhtiö pystyy suoriutumaan ilman suuria ongelmia. Mutta tähän voi mennä vuosia.
Tiesittekö muuten, että naiset ovat keskimäärin miehiä huomattavasti menestyvämpiä osakepoimijoita (linkki lopussa)? Itse en tiennyt. Kaiken kaikkiaan naisten etu miehiin nähden on vain 0,4–1 % vuosituotoissa, mutta korkean riskin strategioissa etu on paljon suurempi. Tuon linkkaamani tutkimuksen mukaan yli 550 000 osakepoimijan otoksessa miesten keskimääräinen vuosituotto oli vuoden aikana 0,73 % ja naisten 8,2 %.
Tuon artikkelin luettuani syntyi mielikuva, että miesten salkuissa on teknokioskeja ja teollisuusmörnijöitä, joiden menestykseen uskotaan. Ja vastaavasti naisten salkuissa on pankkeja ja kulutustuotefirmoja, joiden osingoilla naiset kustantavat elämäänsä.
Ehkä miehillä olisi opittavaa naisten logiikasta?
Älä yritä ennustaa tulevaisuutta. Sijoita siihen mikä toimii tässä hetkessä.
Tällä logiikalla olen sijoittanut esim. Nordeaan. Pankit printtaavat rahaa tässä korkoympäristössä ja yhtiö maksaa reilua osinkoa.
Miesten logiikka on vastaavasti:
Ennakoi. Älä välitä siitä mitä tapahtuu juuri nyt, vaan säilytä luottamuksesi tekemiseesi kaikissa olosuhteissa.
Ole valmis menettämään rahasi häntäriskien toteutuessa.
Tällä logiikalla olen sijoittanut esim. Bitcoiniin. Vahva valtioton rahajärjestelmä on sellainen visio, jonka puolesta olen valmis kantamaan riskiä. Mutta samanaikaisesti salkussani on myös Nordeaa.
Tällaista strategista hajauttamista voisi verrata metsästykseen ja keräilyyn. Miehillä ja naisilla on ollut evolutionaarisesti erilaiset roolit yhteisössä. Metsästäjä tai kalastaja voi joutua joskus palaamaan kotiin tyhjin käsin, marjanpoimija tai sienestäjä taas ei milloinkaan.
Sharevillen puolella tuntuu ainakin olevan paljon pilkkimiehiä liikkeellä. Itse olen enemmän katiskamiehiä, käytän sellaisia ETF-katiskoja.
Tässä onkin se oleellinen ero alihinnoitellun osakkeen ja t-paidan välillä. Odottaessasi, että markkina tajuaa sen, minkä sinä olet jo tajunnut, korkeampi osinkotuotto lohduttaa.
Ideaalinen tilanne olisi toki, että johto on samalla aaltopituudella kanssasi ja osinkojen sijaan ostelee omia pois kuleksimasta, luoden edelleen lisää arvoa.
Naisten menestymistä sijoittajina pitkällä aikavälillä puoltaa myös se, että naiset ovat varovaisempia (ja rationaalisempia) kuin miehet. Miehillä tuppaa hommat lähteä lapasesta ja innostutaan liikaa. Lopulta kun pöly on laskeutunut, varovainen mutta rohkea korjaa potin. Siinä missä yltiöpäisen röyhkeä jää rannalle.
Kehoitankin kaikkia miehiä löytämään ja tulemaan sinuiksi sisäisen naiseutensa kanssa.
Veikkaisinpa että miehet ottavat enemmän riskiä. Mennään isolla painolla yksittäisiin riskisiin osakkeisiin ja havitellaan todella kovia tuottoja.
Onnistuu joillakin, suurimmalla osalla menee rahat. Voisi selittää tuottoeroja. Luulenpa että miehissä on sitten myös ne outlierit kun riski onkin palkittu.
Mut kyllä hajautus ja sitä kautta riskitasojen lasku olisi varmaan monelle ihan ok neuvo. Osakemarkkinassa itsessään on jo riskiä, niin tarvitseeko sitä vielä turboahtaa jättämällä hajauttamatta tai käyttämällä todella paljon vipua.
Periaatteessa rationaalista EV maksimointia voi toki olla sekin että lyö all in yhteen treidiin.
Voi yli 70v naisillakin olla kova luotto itseensä, vaikka se usein kariseekin iän myötä pois .Tänään arvopaperissa mm. Naisten pörssiklubin perustaja kertoilee…
USA:sta Haapanen ostanee lisää myös teknoja eli Microsoftia ja tutkii Salesforcea . Myös Eli Lilly on puntarissa etenkin laihdutus- ja diabeteslääkkeiden vuoksi.
Menisi kahvi väärään kurkkuun, jos asialla olisi ollut Sinkko tai Kim Lindström
Vielä aamulla tuo artikkeli avautui normaalisti, mutta nyt on näköjään mennyt maksumuurin taakse. Tilastot ovat jutusta sekä se että miehet suosivat tekno/teollisuusosakkeita, naiset finanssi/kulutustuoteosakkeita. Ja että naiset sijoittavat säästääkseen konkreettisiin asioihin, miehillä taas ei ole niin konkreettisia tavoitteita. Muilta osin omaa tekstiä.
Tämä. Miksi laittaa rahaa jumiin lappuihin, jotka ei liiku, tai jotka liikkuvat positiotasi vastaan? Mitä ihme tyydytystä saat siitä, että olet oikeassa vuosien päästä, juu aliarvostettu oli, verrattuna siihen että rahasi tuottivat muualla koko sen ajan?
E: SB:n kettuiluun lisäyksenä, että hieno hommahan se on että pystyy analysoimaan firmoja ja tunnistamaan aliarvostuksen, mutta sen jälkeen voisi henkilö ostamisen sijaan laittaa osakkeelle alertin, joka signaloi mahdollisen ostoajankohdan. Turha sun on juuri silloin ostaa kun “keksit” ostokohteen, jos siihen ei TA:n puolelta ole mitään tukea. Mutta jos tämä on liian vaikea konsepti niin antaapa olla, you do you.
Noniinpä. Miksei kaikki vaan katso kynttilägraafeja ja tee sen 0,5% tuottoa päivässä. Longia vaan nouseviin ja shorttaa laskevia. Oltais kaikki aika paljon rikkaampia. Ja sitten vaan osakkeisiin sisään heti, kun aliarvostus on alkamassa purkautumaan. Senkin huomaa todella helposti. Miten ei porukka tätä tajua?
Tunnelma yhtiön ympärillä oli ostohetkelläni surkea. Sijoittaja joka oli pitänyt osaketta edelliset 10 vuotta olisi tienannut pelkät osingot. Osake oli selkeässä laskutrendissä ja jäänyt paitsi vuonna 2021 vallinneesta iloisesta tekno-, platformi- ja peliyhtiöiden kurssien multibäggeröinnistä. Aktivistisijoittaja vaati toimitusjohtajan eroa. Jos olisin mennyt tämän tunnelman mukana, olisin pitänyt firmaa surkeana sijoituskohteena enkä varmasti olisi sijoittanut.
Mikä sitten erottaa yhtiön, jonka kurssi romahtaa ihan ansaitusti bisneksen surkeuden takia ja tällaisen arvosijoituksen? Pitää tarkastella fundamentteja. Betssonin fundamentit näyttivät ostohetkelläni tältä:
Laskeva kurssi mutta kasvava bisnes. Tase oli vahvistunut, nettovelka oli saatu hävitettyä ja pääoman tuotot olivat pysyneet hyvänä. Ostohintani oli 55 kruunua, eli P/E 6,96 ja P/B 1,29. Tällaiset valuaatiot tällaisesta yhtiöstä heijastavat markkinoiden pessimiä. Oston jälkeen Betsson on lähinnä jatkanut tätä hyvää suorittamistaan ja kasvattanut edelleen kannattavasti bisnestään. Kurssi on siksi noussut mielestäni ansaitusti. Tunnelmat markkinoilla muuttuvat kaiken aikaa, mutta yhtiöiden bisnesten laatu muuttuu paljon harvemmin. Parhaat tuotot saa kun sijoittaa hyviin bisneksiin halvoilla hinnoilla.
Itse en näe ristiriitaa fundamenttianalyysin ja teknisen analyysin välillä. Todennäköisesti parhaimman tuoton pitkäjänteisesti saa osakepoimija, joka sijoittaa:
Hinta-laatusuhteeltaan parhaisiin kohteisiin
Kohteisiin, joita markkinapsykologia vetää eniten ylös
Yleensä jommastakummasta joutuu uhraamaan erityistilanteita lukuun ottamatta.
Esim. Evolutioniin sijoitin pelkästään fundamenttien pohjalta. Osake ei ollut absoluuttisesti halpa, vaan hinta-laatusuhteeltaan erinomainen omien kriteerieni pohjalta:
Esim. Saabiin taas sijoitin lähinnä psykologisista syistä, vaikka tein myös fundamenttianalyysin. Sen pohjalta Saab näytti keskinkertaiselta. En kuitenkaan lähtisi shorttaamaan ruotsalaista puolustusteollisuutta Ruotsin sotapaniikin keskellä, näyttivät fundamentit miltä tahansa:
Ollen havainnut, että siellä täällä sijoittaja hyppää kokonaan pois “hesulista” ja alkaa ostelemaan SP500:sta. Hajauttaminen ja toisaalta isojen vallihautojen ostelu on aivan jees, mutta toisaalta mielestäni se että hypätään pois markkinalta jossa arvostuskertoimet ovat terveyhtyneet, on aika outoa. Noinko nopeasti kamelin selkä katkeaa kun tuottoja ei tule jatkuvasti? Vai eikö Suomen pörssistä saa tuottoa tulevaisuudessakaan? Joku jolla on kristallipallo ehjä, voi kertoa.
Maantieteellsen hajautuksen puute on virhe, tai ainakin nostaa riskitasoa mutta OST on suomalaisille osinko-osakkeille oikea koti. Se mahdollistaa selvän ylituoton pitkällä aikavälillä osingoissa vs. AOT. Osinkosijoittaminen on mielestäni aivan validi strategia vaikka osinkojen maksu ei luokaan lisäarvoa.
Milloin mielestänne on oikea aika nostaa HEX osakkeiden painoa OST salkussa jos ei nyt? Ostetaanko Neste taas kun maksaa 40€, Fortum 15€ ja Tieto 28€ ja Raisio 3€ sekä Kamux kympillä?
Omalla kohdalla 6-10% osinkotuotto hesulista OST:lle on aika riittävä, ostolaidalla olen nyt. Sijoitushorisontti 20v. En usko, että kurssit tästä enempää tervehtyy kuin ehkä kahdesta syystä eli sodan eskalaatio Suomea kohtaan tai kuplan puhkeaminen USAssa.
Kysymykseen, mistä tämä kertoo, niin mielestäni sijoittajien horisontin lyhyydestä ja mahdollisesti 2010 luvun nousutrendistä. Vaakamatelua ei kestetä eikä sitä nähdä edes paikkana kerätä osakemäärää isommaksi halventuneista kursseista.
Jokaisen Helsingin matalia arvostuksia taivastelevan tulisi kysyä itseltään kysymys: jos markkina on niin halpa kuin luulet, niin miksi yhtiöt eivät kilpaa osta omia osakkeitaan mitätöitäviksi? Miksi yhtiöt antavat osakekantansa arvostuksen romahtaa kellariin tekemättä asialle mitään? Miksi “tuulipuvuilta” ei osteta osakkeita pois revittäväksi ikuisesti, vaan annetaan seuraavan tuulipuvun ottaa arvokas osake haltuun?
Mulla ei ole mitään kokemuksen syvää rintaääntä monista laskumarkkinoista, mutta on aika eriskummallinen tilanne, ettei yhtiöt täällä löydä tuota buyback-vaihtoehtoa työkalupakistaan sitten mitenkään. Moni firma saisi kevyesti ostettua osakkeitaan takaisin kaksinumeroisilla oman pääoman tuotoilla käytännössä ilman mitään riskiä - miten voi olla, ettei huonojen ROE:jen bisneksissäkään operoivat firmat hyödynnä tätä? Jenkeissä on kymmenittäin firmoja, jotka tällaisessa tilanteissa laittaisivat kättä alle ja ostaisivat osakekantaa pois vaikka sitten velaksi, koska siellä kiinnostaa osakekohtainen tulos.
Niin kauan, kun Helsingissä tätä ei tehdä, niin totta kai laskumarkkinat ovat brutaaleja - myyntipainetta on, ostopaine ei riitä, ja firmat seisovat tumput suorina katsomassa vierestä. Ei kannata olla mukana.
Ja Reka osoitti että Suomessa osingolla voi maksaa omistajan palkkaa, kurssi nousee silti ja halutessaan sisäpiiri voi vaikka myydä ihan hyvään hintaan silti. Omien ostothan olisi hyvän osinkoyhtiön ostamista pois omistajilta, eli päinvastoin kuin vastuuntuntoinen hallitus tekee myydessään hyvää osinkolappua halukkaille.
