Sain syntymäpäivälahjaksi hartaasti toivomani William Greenin kirjoittaman kirjan Richer Wiser Happier, How the world´s greatest investors win in markets and life.
Olen tässä vaiheessa sijoitusuraani jo aavistuksen tympiintynyt tämän tyylisiin kirjoihin, joissa kerrotaan tunnetuista sijoittajista. Niistä saa helposti sen kuvan että kootaan tarinaa maineikkaista sijoittajista hyvin pinnallisella tasolla ja läimäistään hyvä hintalätkän kanteen ja odotellaan rahojen kertymistä. Richer Wiser Happier on kuitenkin aivan toista luokkaa. Fintwitterissä tätä on hypetetty vuoden sijoituskirjaksi ja voin nyt sanoa, että ei turhaan.
William Green on tehnyt pitkän uran journalistina ja tutustunut lukuisiin tunnettuihin sijoittajiin. Osaan jopa niin hyvin, että hän kutsuu heitä lähimmiksi ystävikseen. Mielestäni Greenin asiantuntemus korostuu kirjassa erinomaisesti. Hän on selvästi päässyt pintaa syvemmälle ja analysoi kirjan sijoittajien strategiaa ja olemusta erinomaisesti. Oli myös mielenkiintoista, että hän valitsi paljon vähemmän tunnettuja sijoittajia, todella tunnettujen joukkoon.
Kirja käsittelee suuressa kuvassa Monish Pabrain, Howard Marksin, Sir John Templetonin, Jean-Marie Eveirllardin, Joel Greenblattin, Nick Sleepin, Tom Gaynerin, Charlie Mungerin ja Arnold Van Der Bergin sijoitustyyliä, uraa ja strategiaa. Näiden lisäksi kirja sivuaa useita toisia sijoittajia parin sivun verran. Sijoittamisen lisäksi lukija saa kuvan näiden henkilöiden taustasta, tunnemaailmasta ja arvoista. Lisäksi kirjassa käsitellään aika paljon myös sitä onko nämä henkilöt tosiaan onnellisia ja jos ovat, niin mikä tekee heistä onnellisen. Miksi tietyt sijoittajat jatkavat pitkälle eläkeikään asti? Minkä asioiden kanssa sijoittajat ovat kamppailleet ja miten takaiskut ovat muovanneet heitä.
Muutama yhteinen asia/opetus mikä mielestäni näistä henkilökuvista korostui iski minuun todella selvästi. Tärkein oli heidän kyky ajatella itsenäisesti ja pitkäjänteisesti. Tiivistääkseni opetuksen muutamaan sanaa: Älä sekoile markkinoilla. Uskoisin, että monen foorumilaisenkin kannattaisi oikeasti tutustua tähän kirjaan. Minut se ainakin sai heräämään hiukan. Lukiessani havahduin siihen miten paljon seuraan markkinoita päivittäin ja paljonko se saattaa vaikuttaa sijoituspäätöksiini. Tuijottamalla hintoja tulee eittämättä halu optimoida ja tehdä jotain. Olen nyt parin viikon verran rajoittanut kurssien tuijottamista ja huomaan että pystyn ajattelemaan paljon selvemmin. Ei ole jatkuvaa tarvetta tehdä jotain. Käytän paljon mielummin aikaani lukemiseen ja olen keskittynyt yritysten tutkimiseen. Mielestäni myös pitkäaikaisen omistajuuden merkitys on vaihtunut vuosista-kuukausiin-päiviin. Esimerkkinä tulee heti mieleen, kun hirmu moni huuteli ennen Inderesin listautumista että tätä hodlataan ja omistetaan kautta kiven ja kannon. Silti Osta ja myy -ketju täyttyi pikavoittajista ensimmäisen kauppapäivän aikana. Ehkä tämä oli vain sattumaa ja kyseessä ei ollut samat huutelijat, mutta huomaan että oma ajatteluni on terävöittynyt kun olen jättänyt muutamat ketjut lukematta ja keskityn olennaiseen, eli kun ostat osaketta, omistat
osan yritystä.
Kirja ei ole kovinkaan pitkä, mutta mielestäni noin 250 sivuun (+ kaikki lähteet ja loppulöpinät) on saatu todella paljon arvokasta juttua ja toivon todellakin että tästä ilmestyisi kirjailin vihjailema jatko-osa.
Mikäli ei tykkää kirjoista, voin suositella kuuntelemaan William Greenin haastatteluja. Hän on viimeaikoina ollut vierailijana lukuisissa sijoitus podeissa. Podeista saa jo jonkinlaista kuvaa kirjan sisällöstä.