Sama tilanne kuin edellä kirjoittaneilla. Luottoa on käytössä ja itseasiassa lisättykin vallitseviin markkinahintoihin kun ei ole suurempaa pudotusta hopeatasolta peruskorolle jota pitäisi suuremmin tarkkailla.
Kunhan osinkovirta hoitaa luoton kulut niin ollaan suunnitelmassa. Siihen päälle vaihteleva summa kuukausittain lyhennykseen ja verovähennykset vuosittain.
7 tykkäystä
Onko kokemusta tai tietoa, että onkohan opintolaina mahdollista merkitä sijoituslainaksi, jolloin korot olisivat vähennyskelpoisia? Jos siis pystyisi transaktioista osoittamaan verottajalle, että nostetut varat ovat käytetty osakkeiden ostamiseen? Opintolainani on nostettu vuosina 2016-2019. Vähän epäilen, että jos näin voisi tehdä, tästä hehkutettaisi enemmän.
Ei voi koska opintolaina on valtion takaama. Eli lainan käyttötarkoitus ei voi tällöin olla tulonhakkimislaina. Tästä omakohtainen kokemus verottajan kanssa.
12 tykkäystä
Tämä on muuten jännä tulkinta, kun miettii ketjun aiempia keskusteluja. Lainarahojen varsinaisen käyttökohteen pitäisi määrittää mikä laina on kyseessä, mutta ilmeisesti opintolaina on jollain ihmeellisellä logiikalla eri asia.
1 tykkäys
Näin itsekin hopeatasonkin koron edelleen ihan houkuttelevana. Reaalikorkohan on edelleen siinä negatiivinen ja lisäksi oma urakehitys on semmoisessa vaiheessa, että palkka nousee selvästi inflaatiota ripeämmin niin on ollut mielestäni järkevää ottaa reippaasti lainaa. Tosin silti edelle alle kolmannes lainoitusarvosta käytöstä eikä sitä tuosta ole enää tarkoitus nostaa.
4 tykkäystä
Nordnetin luotossa lasketaanko korko luokka sen myönnetyn luoton vai käytössä olevan luoton mukaan.
Käytössä olevan luoton mukaan (suhteessa salkun lainoitusarvoon).
Tässä ihan nopeasti kyhäämäni yksinkertainen exceli, jolla voi tarkastella suuruusluokkaa, että kuinka paljon velkavipu voisi tuoda “ylituottoa” vs. ilman velkavipua sijoittaminen. Keltaisella merkityt kohdat ovat lähtötietoja, joita voi muuttaa. Viitekoron (Euribor) suuruus ja sijoituksen tuotto laina-ajalta ovat keskimääräisiä, eli mutkia on vedetty vähän suoraksi.
Itse käytin oletuksena, että käytössä on vakuudellinen kulutusluotto (asuntoa vastaan) pankista, siksi olen eritellyt marginaalin ja viitekoron. Mutta voihan tätä pohjaa käyttää toki myös Nordnetin superluoton vertailuun, lähtötiedot ovat vain hieman eri.
Ero kasvaa sitä suuremmaksi vivun eduksi, mitä pidempi laina-aika. Ensimmäisinä vuosina (<5 vuotta) ero ei ole kovinkaan suuri. Itse jopa hieman yllätyin, että euromääräisesti velkavivun käyttö ei tuo niin kovin suurta “ylituottoa”, mikäli olettaa keskimäärin tasaista tuottoa esim. indeksiin sijoittamalla.
Velkavivun etu on siinä, että jos tiedossa on hyvä sijoituskohde ja ylilmääräistä rahaa ei juuri nyt ole käytettävissä, niin silloin vipu voi tuoda kivaa buustia. Toisaalta vivuttamalla ja ilman ajallista hajautusta, pääoma on myös helppo ja nopea tuhota. Ajallinen hajautus tulee automaattisesti/pakosti, mikäli sijoittelee palkkatuloista.
Itse en ole tähän mennessä käyttänyt velkavipua (paitsi kaikki opintolainat tungettu aikoinaan pörssiin), mutta aion varmaan jatkossa asunnon vapaata vakuusarvoa vastaan ottaa pankista vakuudellista kulutusluottoa. Nordnetin superluottoakin täytyy vielä pohtia, saisi kaiken vapaan pääoman käyttöön. Lainat ajattelin sijoittaa sijoitusyhtiöihin, varmaan hieman ajallisesti hajauttaen. Toivottavasti pitkässä juoksussa jää jopa plussalle 
Sijoituslaina, skenaariotarkastelu.xlsx (29,6 Kt)
EDIT: Päivitetty taulukkoa. Lisätty korkovähennys sijoituslainalle (unohtui tyystin) sekä lisätty pääomatuloveroprosentti 30%/34% riippuen summan suuruudesta
14 tykkäystä
Kyllä. Tuli käväistyä “perusprosenteillakin”, kun halusin Noksun alakoukusta ladata vähän isommin osakkeita laariin. Kun Noksu palasi koukkauksestaan, tyhjensin Nokia-kuormaa sen verran, että palasin kultakantaan.
Mun mielestä nuo Nordnetin kannustimet hajauttamiseen ja lainasaldon hillitsemiseen on mulle suorastaan hyviä, kultakorolla saa sopivan pikkuvivun, jota kannattaa käyttää, ja isomman vivun ottaminen on aina mahdollista, kun tulee sopiva erikoistilanne. Harmittaa, että tuli haettua luottolimiitti käyttöön vasta tänä vuonna, olisi pitänyt ottaa jo aiemmin. Loistava palvelu Nordnetilta.
8 tykkäystä
Onko tietoa kuinka verottaja näitä sijoituslainoja tulkitsee? Otetaan esimerkkitilanne jossa nostan yritykselleni 200 000 euroa Superluottoa ja sijoitan ne pörssin ulkopuoliseen korkorahastoon. Tämä on selkeästi sijoituslaina. Vuoden aikana Nordnetin osakkeet maksavat minulle 100 000 euroa osinkoja, jonka jälkeen luottosaldo on enää 100 000 euroa miinuksella. Siirrän 100 000 euroa arvo-osuustililtä yritykseni tilille ja maksan sitten itselleni samaiset 100 000 euroa osinkoja yrityksestäni. Luottoa on jälleen käytössä 200 000 euroa. Onko koko luotto edelleen sijoituslaina verottajan mielestä? Olenhan käyttänyt rahan nostossa saatuja osinkotuloja enkä ota uutta lainaa sen kattamiseksi 
4 tykkäystä
Menee sijoituslainana siihen asti kunnes veroilmoituksesi otetaan tarkempaan syyniin. Jälkimmäinen 100k€ ei ole sijoituslainaa, kysymyksenasettelusta päätelleen ymmärrät sen kyllä itsekin. 
Tälläisen väärän ilmoituksen tekemisestä sitten palkitaan muutaman prosentin veronkorotuksella ja saatetaan avata samalla edellisten vuosien verotuspäätöksiä.
1 tykkäys
Verottajan kommentin mukaan:
“Osinkojen saaminen ja käyttäminen ei muuta lainan käyttötarkoitusta” Eli sikäli luotto on edelleen sijoituslainaa.
Sitten taas lienee kokonaan toinen asia käytetäänkö osinkoja yms. järjestelyitä veron kiertoon/ “väärien” verovähennysten saamiseen.
2 tykkäystä
Tätä sinänsä loogista kannanottoa tukee vertailu sellaiseen tilanteeseen, että osakkeet on ostettu tavallisella sijoituslainalla. Tällöinhän osinkotulot tulevat tilille eikä laina lyhenny, kuten nordnetin limiitissä. Nostamalla nordnetista osingot pois päästään samaan lopoutulokseen.
1 tykkäys
Itse olen selvinnyt kunnialla verottajan syynistä todistamalla, että ne korot joita vähennän verotuksessa kuuluvat lainaan, joka on alunperin otettu sijoituslainaksi ja laitettu nostovaiheessa sijoituksiin. Sen jälkeiset tapahtumat ja rahojen nostot eivät ole verottajaa ainakaan minun osaltani kiinnostaneet.
19 tykkäystä
En ole ikinä kuullut, että yrityksen kanssa näissä olisi mitään ongelmia. Kaikki yrityksen rahoitusmenot ovat vähennyskelpoisia kuluja riippumatta käyttökohteesta tai sen filosofisesta merkityksestä tulon tuottamisessa.
Nämä keinotekoiset erityissäännöt ovat ylipäätään vain henkilöverotuksessa - ja osittain ihan loogisestikin, sillä yrityksen varoja ei muutenkaan saa käyttää kuin yritystoimintaan kuuluviin menoihin.
4 tykkäystä
Joo näinhän se tosiaan menee, kun asiaa yönyli sulatteli. Voiko Nordnetin yksityistilissä olla yrityksen tili vastatilinä? Tämä varmaan sekoitti ajatukseni, eli rahat nostetaan ensin toiselle yksityistilille ja lainataan yritykselle, jonka jälkeen nostetaan yrityksen tililtä omalle tilille. Lopputuloksen kannalta ei tietenkään merkitystä tällä.
Varmaan voi näinkin olla, mutta luulenpa että kysyjän nordnet-tili oli yrityksen nimissä.
Joo jos näin oli, niin sittenhän asia varsin yksinkertainen. 
1 tykkäys
Kuinka paljon käytät velkavipua?
- 0-10%
- 10-20%
- 20-30%
- 30-40%
- 40-50%
- +50%
0
äänestäjää
3 tykkäystä