Q: voidaanko aukottomasti osoittaa, että sijoituslainan käyttötarkoitus on muuttunut?
A: Ei, mutta todistustaakka onkin sinulla, eikä verottajalla. Jos nostat tililtä luottona rahaa ja “sattumalta” satut maksamaan sillä asuntolainan pois, niin itselle olisi ainakin hankala yrittää näyttää rahavirroista että miksi tämä kyseinen luotto olisi käytetty sijoitukseen tulonhankkimistarkoituksessa.
8 tykkäystä
Minulla ei olisi mitään ongelmaa näyttää että minulla on sijoituslaina nordnetistä jonka vakuutena osakkeeni on ja halusin varallisuudellani maksaa itselleni velattoman asunnon. Hieno konsepti tuo “asuntolaina jonka vakuutena ei edes ole asuntoa vaan sen on antanut osakevälittäjä nordnet minulle keinotekoisesti asuntolainan korvikkeena”. Jotain rajaa ehkä varoitteluviestien määrässä ja kerroissa kuitenkin hyvä olla ettei jollekin synny käsitystä että tämä olisi jotenkin erityisen riskialtis tapa valita mitä osaa omaisuudestaa haluaa velalla rahoittaa.
4 tykkäystä
Ei kai kukaan kiellä käyttämästä sijoituslainaa omaan asuntoon, koska se on lähtökohtaisesti kalliimpaa kuin asuntolaina. Sen sijaan, sijoituslainan korkojen vähentäminen verotuksessa ei varmasti ole sallittua, jos sen on käyttänyt oman asunnon rahoittamiseen.
Verotuksen pitäisi olla aina kaksisuuntaista eli jos maksat jostain voitoista veroja niin sen voiton hankkimiseen käytetyt menot ovat vähennyskelpoisia, ja toisinpäin. Periaatteessa siis, jos vähennät omaan asuntoon käytetyn sijoituslainan korot verotuksessa niin myös sen asunnon myyntivoitosta pitäisi silloin maksaa pääomaverot.
2 tykkäystä
Olet oikeassa, että rahoja ei voi korvamerkitä ja siinä se haaste tuleekin. Verottaja nimittäin voi tulkita asian sinulle epäedullisella tavalla ja se on sitten työn ja tuskan takana, että saat vakuutettua verottajan, että korot ovat vähennyskelpoisia. Tämän vuoksi säästää paljon vaivaa ja hermoja, jos pystyy tekemään asian mahdollisimman läpinäkyvästi ja yksiselitteisesti niin, ettei väärinymmärryksen mahdollisuutta ole.
Nimimerkillä taas menee lauantaipäivä siihen, että selvittelen verottajalle että sijoituslainani ovat aidosti sijoituslainoja eivätkä ole menneet elämiseen 
20 tykkäystä
Olinkin jo unohtanut että verottajan kanssa asioidessa asiakas on lähtökohtaisesti syyllinen kunnes toisin todistetaan. Kuinka tuollaiseen selvittelyyn joutuu, toivottavasti ei ole ihan jokavuotinen harjoitus?
Minun on vaikea uskoa verottajan vaivautuvan tahi pystyvän selvittämään että maksan itselleni vuosia sitten ansaittuja osinkoja sijoitusyhtiöstäni ja sen jälkeen maksan henkilökohtaiselta tililtäni asuntolainaa. Verottaja katsonee kokonaisuutta joten taseen ollessa miljoonia, velkavipua 6-numeroinen summa ja vuosittaisten ostojen/myyntien yli tasearvon, muutaman sadan tonnin tilisiirto lienee kokonaisuus huomioon ottaen luokkaa pyöristysvirhe?
Nimimerkillä verotarkastusta odotellessa 
7 tykkäystä
Itselläni ei ole sen enempää sijoituslainaa kuin sijoitusasuntolainaakaan, mutta kyllähän tässä keskustelussa on pieni, tai no ei oikeastaan kovin pienikään “ne piirtää kellä on liitua”-viba.
Ikään kuin tässä nyt (tähän maininta pääoman määrästä )sijoittamisen ja lainajärjestelyjen seassa vähän koijataan verovirastoakin, paitsi että eipäs koijatakaan kappas koska mä voin…
Vastakysymyksenä voisi esittää, että jos rahaa kerran riittää kaikkeen, miksei tee asiaa oikein? Osaamista asian ympäriltä vaikuttaa kuitenkin olevan senkin toteuttamiseen.
1 tykkäys
Kokemukseni mukaan verottaja ei todellakaan katso kokonaisuutta, saati toimi maalaisjärjen mukaisesti - vaan pyytää kyllä verotarkastuksen yhteydessä yksilöimään, että jos sijoituslainaa on päivänä x nostettu Y euroa, niin osoita tosittein että tämä rahamäärä (ei kuitenkaan mikään toinen raha) on mennyt tulonhankkimistoimintaan päivän x jälkeen.
Vaikka kuinka maalaisjärki sanoisi, että rahoja ei voi korvamerkitä, niin näin verottajalle pitää kuitenkin pyydettäessä raportoida.
13 tykkäystä
Näiden kirjoitusten perusteella tämä on erittäin hyvä lähtökohta. Aika moni näyttäisi ketjun perusteella kusettavan verottajaa, joten ihan hyvä, että näistä jäädään välillä kiinni. Jos esim Nordnetin luotolla on maksettu asuntolaina niin se ei ole sijoituslainaa.
Eli vaikka se kuulostaa typerältä niin monessa tapauksessa kannattaa ensin myydä osakkeita, maksaa niillä asuntolaina pois ja ostaa sitten sijoituslainalla osakkeet takaisin.
6 tykkäystä
Tuossa tapauksessa ainakin itse toimittaisin selvityksen ja tositteet paperilla. Siinäpä virkailija äimistelee parin riisin verran paperia pöydällä.
Enemmän tässä on sellainen viba että osa haluaa järjestää laina-asiansa eri tavalla kuin toiset ja molemmat puolustavat kantaansa täysin perustelluilla ja totuudenmukaisilla argumenteilla.
Toinen vaihtoehto on riskitön ja toisessa on jonkun prosenttiosuuden riski että joutuu selvittämään verottajalle mihin tarkoitukseen laina on ja silloin pitää pystyä osoittamaan mihin tarkoitukseen laina on.
8 tykkäystä
Pohjolan_Ekan tilanne on mielenkiintoinen. Jos haluat avata, onko kyseessä monta sijoituslainaa (jopa 3-5 lainanumeroa kuvassasi peitetty?) ja onko ne osittain muualta kuin Nordnetistä nostettu? Tämä selittäisi sen, että tietokone on verotietosi satunnaisotannalla massasta poiminut kun havainnut mahdollisesti epätavanomaisen tilanteen. Ainakin jos jokin luotonantajista on kulutusluottofirma ja olet lainan käyttötarkoitusta itse muuttanut OmaVerossa, olet käytännössä melkein pakottanut veroviraston työntekijän viran puolesta tarkistamaan asian todellisen luonteen sinulta.
Verottajan tarkistuspyynnöstä ei kannata verovelvollisen vetää hernettä nenään. Työntekijä siellä yrittää varmistaa, että ihmiset suurena massana eivät tee verolakien vastaisia vähennyksiä. Tarkastustoiminta onnistuu vain tällaisina pistokokeina, miten muutenkaan verovirkailija voisi työnsä tehdä. Jokaisen verovelvollisen jokaista kuittia kun ei voida tarkistaa yksitellen joka vuosi, pistokokeet ovat ainoa vaihtoehto. Jos näitä ei tehtäisi, 10 vuoden kuluttua ihmisten veronmaksukulttuuri olisi muokkautunut Kreikan tasolle ja kaikki kusettaisivat niin paljon kuin kehtaavat ja veronmaksu olisi yleinen vitsi kansan suussa ja valtion verokertymä romahtanut.
Verottajalle antamaasi vastineeseen kannattaa panostaa nimenomaan tässä vaiheessa. Jos et perustele hyvin ja tulee sen takia kielteinen päätös, sitten meneekin vaikeaksi. Voit tehdä verotuksen oikaisulautakunnalle hakemuksen ja jos sekin hylätään, sitten hallinto-oikeus ja korkein hallinto-oikeus jos haluat. Tämä prosessi kestää vuosia ja vaikka lopulta voittaisit, aikaa ja vaivaa menee niin paljon, että itse en tähän ryhtyisi luultavasti. Rahallinen hyöty ei korvaa aiheutuvaa alitajuista vuosien hermopainetta omasta mielestäni. Makuasia tietysti, näkeekö sen arvoiseksi.
Toivottavasti tämän esimerkin jälkeen tässä viestiketjussa ei enää mutulla kukaan huutele “ei niitä tositteita ja tapahtumia verottaja kysele, teen lainalla asian X jos siltä tuntuu”. Joku voi näitä tekstejä uskoa ja sitten ajautuu pahimmillaan ongelmiin niiden takia.
28 tykkäystä
Näin se on. Rahat nimenomaan pitää korvamerkitä ja todistaa, että sijoituslainaeuro x on mennyt kohteeseen y. Aiheesta on keskusteltu täällä moneen otteeseen ja verottajalla on tähän selvä ohje. Rahojen käyttökohde määrää sen, onko kyseessä vähennyskelpoinen laina.
Jos meikäläisellä olisi riittävästi käteistä, niin harkitsisin asuntolainen maksamista ja vakuudellisen sijoituslainan ottamista. Näin saisi korot vähennyksiin ja voisi säästää pitkän pennin.
Pitääkin kysyä pankista paljonko asunnollamme on vakuusarvoa vapaana. 
2 tykkäystä
Kun tarkkana ollaan nostoajankohdista (velkaraha vai omapääoma), niin ollaan sitten tarkkana. Eli huomioikaa T+2.
Nordnetilta poimittua:
”Kun myyt osakkeen Helsingin pörssissä esimerkiksi arkimaanantaina, kaupan selvityspäivä on kaksi pankkipäivää myöhemmin eli keskiviikkona, jolloin myös myynnistä kertyvät varat tuloutetaan tosiasiallisesti kaupankäyntitilillesi, vaikka ne näkyvät salkussasi heti myynnin tapahduttua.
Myynnistä saadut rahat ovat käytettävissäsi heti toimeksiannon toteutumisen jälkeen. Voit tarvittaessa nostaa rahat pois korkokustannusta vastaan”
Toisinsanoen jos teet noston välittömästi myynnin jälkeen, nostat velkarahaa. On syytä odottaa pari pankkipäivää ennen nostoa, jos haluaa välttyä mahdollisilta ongelmilta verottajan kanssa. Tosin jos treidaat 100 kauppaa päivässä ja tili sahaa päivittäin miinuksella ja plussalla, voi olla hankala tulkita nostettiinko velkaa vai omaapääomaa, varsinkin kun ottaa huomioon T+2.
Viesti sisältää sarkasmia. Vai sisältääkö?
5 tykkäystä
Kun +2 päivä koittaa, menee tili nollille ja velka on maksetu, eli yhdentekevää. Ja verottajaahan kiinnostaa vasta, jos korkoja yritetään vähentää verotuksessa.
Mitä enempi on sijoittamisessa tullut kokemusta ja oppia, sitä enempi oivallukset ovat vinkkien sijasta teknisempää kikkailua. Tällä saralla ensimmäinen liike on verotuksen tunteminen niissä sijoitustuotteissa, joihin itse sijoittaa. Tämä myös usein määrittelee, että ovatko pelilikkeet kokonaistaloudellisesti järkeviä. Sijoitusmaailmassa on muoti-ilmiöitä. Mediassa sijoitusvinkit tuntuu olevan kestomuodissa, sen sijaan konservatiiviseenkaan velkavipuun yllyttäminen tuntuu olevan kovin vastuutonta. Toisaalta enpä itsekään rohkenisi sijoittaa Alman toimittajien vinkkaamiin osakkeisiin edes pienellä velkavivulla. Saamme myös lukea kerta toisensa jälkeen juttuja järkevästä sijoitusten hajautuksesta sekä sijoitusasteesta iän funktiona. Jutuissa pidetään hyvin epätoivottavana, jos 25 vuoden päästä juuri vasta eläkkeelle jäätyämme joudumme realisoimaan yllättävää kuluerää varten salkkuamme osakkeiden ollessa alhaisissa hinnoissa. Tällöin tapamme lypsävän lehmän ja se on pois myöhempien eläkevuosien elintasosta.
Miten tämä kaikki sitten liittyy sijoituslainaan. Sijoittaja voi päätyä tänään korkeampaan sijoitusasteeseen sen tiedon turvin, että hänellä 25 vuoden kuluttua on mahdollista käyttää luottolimittiä sen sijaan että joutuisi pörssipohjien aikana luopumaan osakkeista. Ylipäänsä itse tykkään pohdiskella, millaisissa tilanteissa otan hallittua velkavipua osakkeiden myynnin sijasta. Kuitenkin myyntivoittoverojen maksu tekee monesta sijoittajasta huonomman, jos sijoittajan menestystä mitataan riskikorjatulla tuotolla. En aina yhdy näkemykseen, kun moititaan Suomen korkeaa pääomaverotusta ja sijoittajien syrjimistä. Näiden asioiden taklaaminen muilla tavoin tuo älyllisiä haasteita. Osakesäästötili on tähän tuonut useita keinoja lisää.
2 tykkäystä
Suomessa listattujen osakkeiden reaalituoton kokonaisvero (yhteisövero + pääomavero) on noin 56 %. Pääomatulovero on keskimäärin noin 30 %.
Oletuksena ovat pitkäaikainen 8 % nimellistuotto yhteisöveron jälkeen, 2 % inflaatio ja 6 % reaalituotto.
Ruotsissa osakesäästötilillä usean vuoden ajan osakkeisiin kohdistuvan vero on ollut 0.375 % pääomasta vastaten noin 4.7 %:in pääomatuloveroa, nyt korkojen noustua vero on 0.882 % pääomasta vastaten noin 11 %:in pääomatuloveroa osingoille ja osakkeiden myyntivoitoille.
Yhdysvalloissa pääomatulovero on 0 % - 15 %.
Tämä tarkoittaa että Suomessa veroilla ohjaamme pääomaa pois ottamasta yritysriskiä ja tuottamaan vähemmän.
Suomi jatkaa omistamisvihamielisellä linjalla. Nyt parhaillaan viittä pörssiyritystä ollaan ostamassa pois ulkomaiseen omistukseen.
Meillä on listattujen osakkeiden pääomatuloverotuksessa noin 20 %-yksikön takamatka moniin kilpailijamaihin verrattuna. Markkinataloudessa Suomi häviää globaalin kilpailun yritysten omistamisesta.
10 tykkäystä
Vieläkö foorumin muut nonnerot ovat käyttäneet kultaluottoa? Alkaa tuolla 3,49% korolla vivuttamisen hyöty jäämään melko pieneksi.
4 tykkäystä
On kyllä käytössä, vivutuksen aste luokkaa 11 %. Olen tosin maksellut sitä pikkuhiljaa pienemmäksi (euromääräisesti siis, prosenttiosuus menee toki välillä “väärään” suuntaan, jos/kun salkun arvo on laskenut). Jatkan samalla kaavalla, ehkä jopa hieman tehostaen maksusuunnitelmaa. Korko ei toki vielä ole (tuottoja) tappava, mutta kuten totesit vähentää pienentynyt hyöty ainakin omalla kohdallani innostusta vivun käyttöön. Suurimpana motivaationa kuitenkin varmistaa tulevaisuuden likviditeetti, jos erittäin hyviä tilaisuuksia aukeaa.
2 tykkäystä
Pitää muistaa että korot voi vähentää verotuksessa. Omassa tapauksessani yhteisöverosta, jolloin efektiiviseksi koroksi jää 2,792%. Hopeatason korko verovähennykset huomioiden vain 0,72% kultatasoa korkeampi, joten tekisi mieli itse asiassa lisätä velkavipua Niin pitkään kuin hyvin hajautetun salkun osinkotuottoprosentti ylittää reilusti luoton koron nukun yöni hyvin.
Vivuttamisen hyötyhän riippuu tuotto-odotuksesta. Teelehteni kertovat Helsingin pörssin parhaimpien yritysten tuottavan sijoittajille yli 10% vuodessa seuraavan viiden vuoden aikana 
24 tykkäystä
Luottoa on käytössä. Tarkoituksena pitää käytössä niin pitkään kuin netto-osinkovirta luotolla ostetuista osakkeista ylittää luoton bruttokulut. Tai kunnes osinkovirta niin iso ettei ehdi luottoa käyttää 
Eli tuollainen käytännönkassavirtapohjainen lähestymiskulma.
5 tykkäystä