Yleisen korkotason nousun seurauksena sopeutamme Superluotto-ominaisuuden sekä asiakaseturyhmien lainakorkoalennuksia. Korkoalennukset pienenevät 0,20–1,50 prosenttiyksiköllä. Muutokset tulevat voimaan 15.8.2023.
Superluoton Kulta-tason uusi korko on 3,49 % (efektiivinen lainakorko 3,55 %).
Superluoton Hopea-tason uusi korko on 4,39 % (efektiivinen lainakorko 4,48 %).
Private Banking- ja Active Trading -asiakkaiden uusi lainakorko on 4,55 % (efektiivinen lainakorko 4,65 %).
Luottosopimuksen mukainen kaupankäyntiluoton normaali lainakorko pysyy samana kuin nyt, eli 4,85 % (efektiivinen lainakorko 4,96 %).
Arvelinkin että nämä nousee pian. Vanhat super-korot ei vastanneet nykyistä markkinakoron tasoa, ja noillahan olisi voinut ostaa velalla lyhyen koron rahastoa ja tehdä “helppoa” tuottoa
Vähemmän yllättävää, mutta normaalin koron pysyminen samassa on yllättävää. Eihän tuo kannusta korkojen puolesta juurikaan pääsemään kultatasolle, etenkään hopealle, kun korkoeroa ei ole enää minkään vertaa entiseen verrattuna. Aiemmin normitaso oli samassa ja kulta 0,99%.
Minä kuvittelisin ettei noiden tasojen tarkoitus ole kannustaa pääsemään kulta- tai hopeatasolle, vaan toimia houkuttimena aloittaa luotonotto. Eli voi aloittaa vivuttamisen pienellä luotolla, jolloin saa sen hyvin edullisesti (siis noilla vanhoilla ehdoilla) ja sitten ruokahalun kasvaessa lisätä limiittiä ja sen käyttöä. Kyllähän tuolla normikorollakin saa keskimäärin positiivista tuottoa jos maha kestää korkeamman volan.
Ensinnäkin pahoittelut, en lukenut ketjua kesäkuuta taaemmaksi, tilanteet kuitenkin muuttuu.
Kyselin danskelta sijoituslainasta, kämppä vakuutena. Tarjosivat kohtuullisen summan 0.9 marginaalilla 12kk euriboriin. Eihän tuo nyt mikään asuntolainamarginaali vuodelta x ole, mutta olisko tuo kuitenkin ihan ok?
Ja ei, pörssistä en juuri nyt löydä ihan valtavasti ostettavaa, mutta jotain kuitenkin. Lähinnä on tarkoitus varmistaa että on luottoa sitten kun oston aika tulee.
Uskaltaako joku tosiaankin laittaa mahiksensa sijoituslainoihin? Vai onko jopa eräät harrastaneet tätä toistuvasti?
Itselläni saattaa olla sijoittamiseen vahvakin himo (addikti), mutta minulle riittää säästöni ja malttia löytyy säästämiseen.
Oma kämppä vakuutena siten, että tulot riittävät hyvin kattamaan tuon sijoituslainan lyhennykset, nyt ei kuitenkaan ole ihan riskisimmästä päästä sijoituslainoja.
Minulla on ollut vaihtuvasti vipua lähes koko ajan. Aivan 2021 huipulla pääsin jopa hetkellisesti käteisen puolelle mutta Venäjän hyökätessä mentiin taas reilusti velalle. Nordnetin kultaluotto on ollut halpaa ja korotustenkin jälkeen halvempaa kun asuntolainani. Saa vielä verovähennykset.
En tykkää asioiden korvamerkinnästä. Joten niin pitkään kun minulla on asuntolainaa niin minulla on velkaa. Kun vakuudet on kunnossa ei sillä ole juuri väliä kun verottajalle minkä nimistä se velka on. Sitä joko on tai ei.
Muutaman prosentin pohjakorolla ei mitenkään syö. Suuruusluokkaahan nuo on että saat asuntolainaa 0.5 % marginaalilla ja sijoituslainaa asuntoa vastaan 1 % marginaalilla.
Tonni lisää korkoja ja monen tonnin vähennykset mukana.
Riippunee varmaan, että kuinka paljon hiekkaa kantaa pankin lattialle
Itsellä asuntolainan marginaali 0,4% ja kun joku aika sitten tiedustelin lainaa tulonhankkimiseen niin olisi ollut 1,5% marginaali eb12 päälle ja vielä tuplasti isommat suoraveloituskulutkin. Kyllä toi jo jossain kirpaisee.
Ihan toimiva taktiikka mutta jos korot laskee tuosta edes 1% eli korko olisi 2% niin hyöty on enää marginaalinen kun hyödyt enää 4000e vähennyksistä sen noin kolmasosan jos suoraan käteen jäävää rahaa miettii? Että aika korkojen armoilla siinä ollaan mutta voihan sen lainan sitte puljata toiseen suuntaan kun korot joskus laskee toki ainahan niissäkin jotain kuluja tulee.
Todellinen tilanne:
Minulla on ~200k€ asuntolainaa ~4% korolla ja 2M€ sijoituksia. Nordnetistä saan yli 200k€ Superluottoa kultatasolla 3,5% korolla. Nostamalla sijoituslainaa ja kuittaamalla sillä asuntolainan saisin 7 000 euroa vuodessa verovähennyksiä ja säästäisin nykykoroilla 1 000 euroa vuodessa korkokuluissa.
En kuitenkaan tee yllämainittua liikkua, koska uskon että sijoituslaina on parempi käyttää uusien sijoituksien haalimiseen. Uskon siis sijoitusteni tuoton olevan jatkossa(kin) suurempi kuin 4%. En näe 10% velkavipua kovinkaan riskisenä, pystyn tarvittaessa realisoimaan pörssin ulkopuolisia sijoituksia lainamäärän verran kahdessa kuukaudessa. Helsingin pörssin ollessa alelaarissa pyörittelen välillä ajatusta puolen miljoonan sijoituslainasta 4,39% korolla Korot voisi kuitata pelkillä (ennustetuilla) osinkotuotoilla…
4% verottoman voiton eteen pitää tosin sijoituksen tuottaa reilu 6% ( oletan että olet ylemmässä tuloprosentissa ). Joka on toki alle oletetun pitkän tähtäimen keskiarvon mutta minun tapauksessani oli senverran lähellä että silti vaihdoin asuntolainat pois.
Tästä aihepiiristä on muistaakseni keskustelu aikaisemmin, mutta hyvä silti pitää mielessä, että sijoituslainan todellinen käyttökohde määrittää ovatko korot vähennyskelpoisia, vaiko eivät.
Kyllä mutta rahoja ei mielstäni oikein voi mitenkään korvamerkitä. Minulla on ollut alkuvuonna ostoja ja myyntejä 1,6 miljoonan euron edestä ja välillä yli 200 000 euroa sijoitusluottoa käytössä. Jos jossain välissä siirrän arvo-osuustililtä 200 000 euroa omalle tilille ja kuittaan asuntolainan maksetuksi, voidaanko aukottomasti osoittaa että sijoituslainan käyttötarkoitus on muuttunut? Entä jos ennen nostoa omalle tilille myyn lappuja siten että arvo-osuustilillä on 200 000 euroa käteistä. Seuraavana päivänä sitten taas ostan arvopapereita 200 000 euron edestä. Tällöin kyseessä varmaankin on sijoituslaina?
Tästä aihepiiristä oli tosiaan aikaisemminkin vilkasta keskustelua, enkä missään nimessä lähde ottamaan kantaa mihinkään yksittäiseen tapaukseen, eikä minulla ole kokemusta verottajan kanssa toimimisesta asian tiimoilta. Tämä oli vain varoituksen sana siitä, että mikäli tuollaisia veivauksia tekee, niin kannattaa oma takapuoli suojata hyvin ja olla valmis perustelemaan oma toiminta ja transaktiot.
Aivan kuten muissakin verovähennyksissä, jos jokin asia “on mennyt läpi verottajalta”, ei todellakaan tarkoita, että olisi toiminut lakien ja asetusten mukaisesti. Nämä voivat sitten joskus myöhemmin tulla kummittelemaan takautuvasti.
Korot voisi kuitata pelkillä (ennustetuilla) osinkotuotoilla…