Rahojen korvamerkitseminen on kyllä filosofisesti jotenkin ajatus, jossa ei ole juuri mieltä, vaikka henkilöverotuksessa asia näin onkin.
2 tykkäystä
Paitsi jos muutat ja laitat asunnon vuokralle, lainasi on sitten sijoitusasuntolaina
1 tykkäys
No tämäpä juuri. Jos tilanne on se, että on:
- 100 000 lainaa
- 100 000 kiinni osakkeissa
- 200 000 kiinni asunnossa
- asunto lainan vakuutena
miksi ihmeessä sillä on mitään merkitystä, mitä jossain lukee lainan “tarkoituksesta”? Mitenhän @Tokkonen illä oli tilanteen tausta, ja onko muutos ollut verottajan näkökulmasta ok?
Ostin asunnon alunperin omaksi kodiksi, muutin sitten toisaalle ja asunto jäi vuokralle. Tässä vaiheessa käyttötarkoitus muttui, verottajalta ei ole tullut mitään kysymyksiä. En kyllä kysellytkään mitään, muutin vain lainan käyttötarkoituksen veroilmoitukseen. Sijoituslainalla on menty nyt pari vuotta, ongelmitta.
Eihän tuollaisessa lainojen korvamerkitsemisessä ole mitään järkeä, mutta näin se tuntuu menevän.
3 tykkäystä
Tässä ajatusvirhe (ja se on hyvin yleinen) on, että raha olisi jossain kiinni taikka asunnon paperiarvo olisi rahaa taikka 100.000 euroa pankkitilillä olisi sama asia kuin 100.000 euron arvoinen arvopaperisalkku.
Olennaista on ymmärtää, että raha on maksuväline. Asunto ei (normaalisti) ole maksuväline eikä myöskään arvopaperisalkku. Kun ostat asunnon, se raha ei tartu siihen kiinni vaan siirtyy myyjälle.
Kun nostat lainaa, se raha siirtyy sinun pankkitilillesi (kyllä, myös niissä tapauksissa joissa pankki hoitaa asuntokaupan). Se raha päätyy sieltä jonnekin - ruokakauppaan, huumemyyjälle, asunnon myyjälle, osakevälittäjälle. Tämä rahan kohde määrää lainan käyttötarkoituksen: mitä sinä sillä pankin antamalla rahalla teit?
Verottajaa se kiinnostaa, koska henkilöverotus perustuu pääsääntöisesti maksutapahtumiin (toki tästä on poikkeuksia, mm. varainsiirtovero ja perintövero). Verottajaa kiinnostaa periaatteessa jokainen maksutapahtuma.
Myös pankkia kiinnostaa silloin, kun laina on tarkoitettu lainan vakuuden hankkimista varten. Periaatteessa myös muussa tapauksessa lainasopimukseen merkitty käyttötarkoitus saattaisi olla peruste sopimusrikkomukselle, jos se raha menikin johonkin muuhun kuin oli sovittu, mutta se toki käytännössä tuskin kiinnostaa ketään niin kauan kuin lainan alkuperäinen tarkoitus täytetään jollakin tapaa.
Samaan lopputulokseen on toki mahdollista päästä useita polkuja pitkin. Lopputulema “100.000 velkaa” ja “100.000 maksanut asunto omaisuutena” on mahdollista saavuttaa myös muilla tavoilla kuin käyttämällä tuosta velasta nostettu raha asunnon maksuun. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö sillä polulla olisi merkitystä.
Toki jos sen 100.000 euron lainan nostat tilille, jossa on jo valmiiksi 200.000 euroa ja sitten ostat käteisellä 200.000 euron arvoisen auton ja nostat rahat tuolta tililtä, jää tulkinnanvaraiseksi, käytitkö lainaa vai säästöjä. Nämä tilanteet lienevät suhteellisen harvinaisia ja silloin kun niitä tapahtuu, on selkeintä rajata eri tilit eri käyttötarkoituksille. Laki jopa vaatii sitä silloin, kun osa rahoista kuuluu yhtiölle tai yhdistykselle - niitä rahoja ei saa sekoittaa toisten rahoihin. Ja asuntolainan tapauksessa pankit yleensä avaavat erillisen tilin nostetuille varoille silloin, kun lainalla on tarkoitus ostaa sen vakuus eikä nostettuja varoja käytetä välittömästi asuntokauppaan.
Niin no, jos lainoja ei korvamerkitä niin sitten joko kaikki lainat tai ei mitkään lainat voisi vähentää verotuksessa. Valtio tuskin haluaa tukea kulutusluottoja verovähennyksin, joten se toinen vaihtoehto olisi, että mitään lainaa ei huomioitaisi verotuksessa.
Näissä sijoituslainakeskusteluissa näkyy joskus sellaista taikuusajattelua että velan voisi laskea sijoituslainaksi pelkästään sillä perusteella, että niitä sijoituksia on, riippumatta siitä mitä sillä lainalla on tehty. Mutta tämä ajatustapa ei kestä tarkempaa tarkastelua. Jos sinulla on nyt 10.000 euroa lainaa ja 10.000 euron arvoinen pörssisalkku ja ajattelet sen perusteella, että se laina on sijoituslaina, niin lakkaako se laina olemasta sijoituslaina jos pörssi romahtaa ja salkun arvo onkin vain 5.000 euroa? Entä muuttuuko 50.000 euron autolaina yhtäkkiä sijoituslainaksi jos salkun ainoa yhtiö raketoi, ja salkun arvo onkin 50.000 euroa? Eihän tällaisessa olisi mitään järkeä: sijoituslainan yksi keskeinen ominaisuus on, että se laina ei reagoi sijoitusten arvoon (margin callit pois lukien) vaan se laina on saman arvoinen riippumatta siitä mitä niille sijoituksille tapahtuu.
(Kiinnostava kysymys - johon en tiedä vastausta - on, miten verottaja tulkitsee tilanteen, jossa laina on nostettu yksityisen osakeyhtiön osakkeiden ostamista varten ja kyseinen yhtiö menee konkurssiin. Lasketaanko laina konkurssin jälkeenkin vielä sijoituslainaksi? Loogista olisi että lasketaan, mutta en tiedä.)
19 tykkäystä
Tottakai lasketaan, ei se lainan käyttötarkoitus ole muuttunut.
3 tykkäystä
Minusta tuo on lopulta niin selkeä tapaus, että ilman muuta ne pitää korvamerkitä. Eihän asuntolaina (poislukien sijoitusasunto) ole mitään tulonhankkimiskulua. Tapausta voisi ajatella niinkin, että 100k salkun omaaville 100k asuntolainan ottaminen olisi aina tulonhankkimiskulu eikä salkulle tarvitse tehdä mitään.
Sen takia sillä on merkitystä, että jos laina on otettu osakesijoituksiin niin se on selkeä tulonhankkimislaina. Jos se on otettu asuntoon niin se ei ole tulonhankkimislaina. Sillä ei ole merkitystä mitä lainalla on vakuutena vai onko vakuudetonta lainaa.
Kyllähän se oudolta kuulostaa, että jos myyt 100k salkun tyhjäksi, ostat asunnon niillä rahoilla ja otat 100k lainan osakkeiseen niin silloin sinulla on tulonhankkimislaina.
Noin se kuitenkin menee ja ihan reilu peli tuo lopulta on. Olisihan se tosiaan myös typerää jos rikkaiden kaikki ykkös-, kakkos- ja kolmosasuntojen lainat olisivat automaattisesti tulonhankkimislainoja ihan vaan siksi, koska omaisuutta on muutenkin siellä täällä.
2 tykkäystä
No siksihän totesinkin, että henkilöverotuksessa rahat korvamerkitään, vaikka se ei ole mielestäni mielekästä.
Nykyinen systeeni mahdollistaa sen, että verokohtelu on täysin erilainen kahdelle henkilölle, joilla on täysin identtinen tase, riippuen millä toimilla se tase on historiallisesti saavutettu.
Argumentointisi tuntuu perustuvan siihen, että nykyinen systeemi on validi, koska se on jo käytössä. Ei se ole mitenkään inherentisti ainoa oikea intuitiivinen mahdollinen malli.
1 tykkäys
Kyllä, ja tämä on aivan tarkoituksellista. Verolait eivät ole ainoita, jotka näin tekevät - mm. rikoslaki kohtelee ihmisiä eri tavalla sen mukaan, miten se tase on saavutettu.
Vastasin väitteeseen, että nykyinen malli on järjetön. Oma argumenttini puolustaa väitettä, että se on järkevä. En ole väittänyt, etteikö jokin muukin tapa tehdä asioita voisi olla järkevä.
4 tykkäystä
[quote=“Mututuntuma, post:979, topic:2177”]Sen takia sillä on merkitystä, että jos laina on otettu osakesijoituksiin niin se on selkeä tulonhankkimislaina. Jos se on otettu asuntoon niin se ei ole tulonhankkimislaina. Sillä ei ole merkitystä mitä lainalla on vakuutena vai onko vakuudetonta lainaa.
Kyllähän se oudolta kuulostaa, että jos myyt 100k salkun tyhjäksi, ostat asunnon niillä rahoilla ja otat 100k lainan osakkeiseen niin silloin sinulla on tulonhankkimislaina.
[/quote]
Jos on se 100k asuntolainaa ja 100k osakkeita, pankille on riskimielessä ihan sama, mihin se laina varsinaisesti kohdistuu, jos vakuus on kuitenkin sama, joten pankille voisi hyvin sopia vaihtaa lainan tarkoitus. Niin ollen koska lainanottajan intresseissä on saada verovähennyksiä, pankki voisi ottaa osan hyödystä ottamalla isomman marginaalin, ja otaksun, että tämä on osasyy sille, miksi sijoituslainoista peritään yleensä isompaa marginaalia. Jos on sekä pankin että lainanottajan intresseissä vaihtaa lainan tarkoitusta, tulee sitten kysymys, miten se onnistuu niin, että se olisi riittävän todellista sille kolmannelle osapuolelle eli verottajalle.
Pitääkö osakkeet myydä, maksaa vanha laina niillä rahoilla, ja sitten ottaa uusi laina tilalle? Entä jos käy osakkeilla kauppaa, voisiko tämän tehdä pienin askelin? Myy tonnilla osakkeita ja ostaa tonnilla lisää (vaikka niitä samoja) osakkeita ja sopii, että se myynti menee vanhan lainan lyhennykseen ja osto uuden lainan kasvattamiseen? Onko olemassa mahdollisuutta lainanlyhennyksen vastakohtaan? Eikö perinteinenkin pankki voisi luoda samankaltaisen sijoituslainan luottorajan kuin vaikkapa Nordnetillä, ja sitten vain käyttää sen luoton vakuutena asuntoa?
Pankin mielipiteellä ei ole väliä. Ei myöskään sillä mitä on vakuutena vai onko yhtään mitään. Jos verottaja tutkii asiaa ja sillä asuntolainalla on ostettu asunto niin ei se jälkikäteen mitään auta sumplia käyttötarkoituksia. Lainan käyttötarkoitus ei muutu pankin ja velallisen mielipiteiden ja venkoilujen seurauksena mihinkään suuntaan.
Jos maksat asuntolainan pois ja otat tilalle lainan, jonka sijoitat osakkeisiin niin silloin se on tulonhankkimisvelkaa.
Jos ostaisit tuolla lainalla asunnon niin ei sekään olisi tulonhankkimislainaa. Käyttötarkoitus on se mikä ratkaisee. Lue tuo @Ibidem in viesti. Siinä on hyvin kerrottu asiat.
Jos olet ostanut Gigantista uuden älypuhelimen niin voit yrittää väittää asiasta kiinnostuvalle kotiväelle, että kyllä se on sinun ja myyjän mielestä LG:n OLED- televisio. Fakta ei kuitenkaan muutu miksikään eikä selittelyt auta. Puhelin muuttuu televisioksi vasta sitten kun palautat sen Giganttiin ja ostat oikeasti television tilalle. Seuraavan tarkastuksen yhteydessä kotiväkikin toteaa, että kyllä se on televisio.
4 tykkäystä
Luin kyllä Ibidemin viestin. Pankin mielipiteellä (tai lainan kategorisoinnilla omissa järjestelmissään) ei tosiaan liene sellaisenaan väliä verotuksen kannalta, mutta pankin intresseillä voi silti olla merkitystä: jos pankki pystyy asiakkaan kanssa saamaan rahaa itselleen auttamalla asiakasta säästämään veroissa, pankin kannattanee siihen pyrkiä.
Lainan tarkoitus voi periaatteessa olla eri kuin lainarahojen suora käyttökohde. Lainan tarkoitus voi olla lainanottajalle myös se, ettei tarvitse myydä osakkeita, vaikka lainarahojen käyttökohde olisikin asunto. Verottajaa kaiketi kiinnostaa vain tuo lainarahojen suora käyttökohde, mutta lainanottajaa ja siten myös pankkia voi hyvinkin kiinnostaa, miten lainarahojen kohteen saisi muunnettua vastaamaan “ettei tarvitsisi myydä osakkeita”-tarkoitus. Ja tätä ajatellen kysyin tuossa edellisessä viestissä, eikö voisi osakkeilla kaupantekemisen valjastaa tuon päämäärän tavoittelemiseksi, eli:
- Ottaa pankilta sen sijoitusluottorajan
- Myy 1000 eurolla osakkeita
- Lyhentää niillä 1000 eurolla asuntolainaa
- Ostaa 1000 eurolla osakkeita kasvattaen sillä sijoituslainaa
- Toistaa askeleita 2-3 pikkuhiljaa kunnes koko asuntolaina on muuttunut sijoituslainaksi
- => Verosäästön hyöty suurinpiirtein puoliksi pankin ja veronmaksajan välillä.
Eikö pankin kannattaisi tarjota tällaista vaihtoehtoa? Vai olisiko tämä jollain tavalla lainvastaista?
1 tykkäys
Oman kokemukseni mukaan lainat vaativat lainasummaa suuremman vakuuden. Osakkeet toimivat hyvässä casessa 50% vakuutena, eli niitä pitää olla tuplat otettavaan lainaan nähden. Asunnot antavat yleensä n. 70% vakuuden.
3 tykkäystä
Vakuus voi olla jotain muuta omaisuutta kuin mihin sitä lainaa käytetään, mutta yleensä käy vakuudeksi alle 100% käyvästä arvostaan.
Vakuus voi sinänsä olla jotain muuta omaisuuslajia - voit käyttää vaikkapa asuntoa sijoituslainan vakuutena.
Eos onko laissa kielletty, mutta ainakin Hypon ASP-tilin ehdoissa panttaus oli kielletty.
ASP-tilien ehdot löytynevät pankkien sivuilta.
1 tykkäys
Nordea suostui laittamaan ASP tilin sijoituslainan vakuudeksi. Vakuus oli vähän isompi kuin lainattava summa.
1 tykkäys
Nordnetin Superluotto 20 000 € rajalla on aktivoitu, siitä käytössä noin 4500 €, jolla kultarajan puolella.
Jossain vaiheessa oli 10k€ luottoa käytössä, mutta nyt hieman kevennellyt.
Jos pysyy kultarajan paremmalla puolen, ei salkku koskaan ole yltiöpäisesti vivutettu. Silti miettinyt, että voisi jättää vipupetteröinnit sellaisiin aikoihin, kun veri virtaa kaduilla ja osakkeita saa aivan pilkkahintaan.
4 tykkäystä
Nuo summat on aika out of context.
Mielenkiintoistahan on esim kauanko kestää lyhennellä lainat pois tinkimättä pakollisista menoista.
2 tykkäystä
Nordnetin ilmoitusta lainakoron nostosta ei ole vielä(kään) tullut yleisen korkotason noustessa edelleen. Jos toteutuu, melko suurella todennäköisyydellä oman lainavipuni siinä vaiheessa minimoin, ehkä jopa nollaan. Tätä varmaan myös Nordnet sisäisesti pohtii, onko järkevää nostaa korkoa jos sen takia moni asiakas lopettaa lainatuotteen käytön kokonaan. Toivottavasti ei toteudu.
Tällä palstalla kukaan ei ole vielä julkisesti tullut kertomaan, että “lainalimiitillä kikkailemalla onnistuin tuhoamaan vuosipalkkani verran euroja kun velalla ostamani yhtiön osakekurssi puolittui”. Näitä tositarinoita laskumarkkinassa varmasti riittää, mutta radiohiljaisuutta sen osalta, harvempi kehtaa/viitsii mokailuistaan täällä kertoa.
Omalla kohdalla ei vielä katastrofia, mutta kylmän viileä analyysi: jos viimeisen vuoden aikana olisin ymmärtänyt olla käyttämättä velkavipua, olisin välttynyt tappioilta. Lyhyellä aikavälillä velkavivun käyttö on ollut siis tyhmää. Pitkällä aikavälillä +10 vuotta olen kuitenkin velkavivusta kokonaisuutena plussalla. Velkavipua nyt käytössä alle 10% salkusta.
6 tykkäystä
Minä onnistuin tässä ennätysajassa, kun lähdin hölmösti shorttailemaan historian vahvinta nousumarkkinaa 
21 tykkäystä
Nyt kun minulle tuon kysymyksen osoitit, niin lyhentelen hiljakseen muutamalla kympillä kuussa.
Puskureista ottamalla tuon 4 500 euroa voisi maksaa vaikka heti pois, mutta en oikein näe kiirettä. Helsingin pörssissä on nyt poikkeuksellisen korkea tuotto-odotus ja 1,99% korko edelleen maltillinen.
1 tykkäys