Tokihan luotonantajat voivat ottaa huomioon pelkästään luottolimiitin, silloin käytössä olevalla luoton määrällä ei ole merkitystä, ainahan noissa on kuitenkin viivettä.
Toki jos on hakenut suuren limiitin varoiksi, se voi nyt hankaloittaa luoton saantia muualta.
Voivat toki, mutta lain mukaan rekisterisssä pitäisi näkyä luoton nostettu määrä. Nyt näkyy alla olevan kohdan nro 1 tieto mutta kohta 2 puuttuu.
Positiiviseen luottotietorekisteriin talletetaan jatkuvien luottojen osalta 1 momentissa säädetyn lisäksi seuraavat tiedot:
luottoraja;
luoton nostettu määrä kuukausittaisen eräpäivän jälkeisenä kalenteripäivänä tai, jos kuukausittaista eräpäivää ei ole, kuukauden viimeisenä kalenteripäivänä, sekä luoton nostetun määrän arvopäivämäärä.
Itsellä näkyy kyllä nordnetin luotto ihan ajantasaisella summalla(torstain summa). Mutta autolaina puuttuu kokonaan. Hmm pitäisikö nyt tehdä nopeita liikkeitä itsensä velkaannuttamiseksi ennenku tiedot päivittyy🤔
Hei, miten toimitte nordnetin sijoituslainan kanssa, jos teillä on sekä kotimaisia ja ulkomaisia sijoituksia sekä suoerluottokäytössä. Olenko ymmärtänyt oikein, että jos ostan ulkomaisia yhtiöitä ilman valuuttatiliä, niin maksan korkeamman valuutanvaihtokulun, mutta saan osakkeet superluoton sijoituslainan vakuudeksi. Jos taas avaan valuuttatilin ja ostan osakkeet ko. Valuuttatilille, ko. summan itse siirtäen, niin selviän tuolla hieman pienemmällä valuutanvaihtokululla, mutta sitten ko. Osakkeet ei ole enää pääsalkussa superluoton vakuutena, kun ne on valuuttatilillä?
Aivan samalla tavalla käyvät ulkomaiset osakkeet vakuutena, vaikka olisi valuuttatili tai -tilejä käytössä. Ei siis vaikutusta vakuusarvoon.
Osakkeet on aina arvo-osuustilillä. Valuuttatilillä on vain valuuttasaldoa joka voi olla positiivinen tai negatiivinen.
Jos tarkkoja ollaan, niin monesti ulkomaiset osakkeet eivät taida todellisuudessa olla arvo-osuustililla, vaan esim. hallintarekisteröitynä ”könttänä” välittäjän lukuun.
Lisäksi muistelisin, että valuuttatilin negatiiviselle saldolle maksetaan hinnaston mukaista korkoa, eikä superluoton mukaista korkoa.
Mikä on näkemys/tietämys Nordnetin kaupankäyntiluoton korkotasosta, kun Euriborit lähtevät laskuun? Pitkäänhän Superluoton kultataso oli 0,99%, ennen kuin lähti yleisten markkinakorkojen mukana nousuun. Tällä hetkellä kultataso on 3,49%.
Nythän on ennakoitu, että Euriborit lähtisivät kesällä laskuun ja vuoden loppuun mennessä EKP tiputtaisi ohjauskorkoa 75 bps. Onko tietoa/arvauksia, että mahtaako myös Nordnetin luottojen korot seurata Euriborin perässä alaspäin? Luultavasti jollakin aikavälillä, mutta toisaalta Superluoton kultataso (3,49%) voisi olla uusi normaali, jos Euriborit asettuvat keskipitkällä aikavälillä reiluun 2%:iin.
Itsellä seuraavanlainen tilanne: opintolaina ja asuntolaina sidottu 3kk Euriboriin ja marginaalit 0,4% sekä pankin lainanhoitokulut. Pohdin, että myisikö osan osakkeista, lyhentelisi em. lainoja ja nostaisi Nordnetista Superluottoa (kulta- tai hopeataso, riippuen kuinka paljon luottoa nostan). Tällöin tulonhankkimiskulut olisivat 100% verovähennyskelpoisia, jolloin todellinen korko olisi esim. 3,49% → 2,44%. Toisaalta, jos Euribor lähtee pian laskuun, voisi 3kk Euribor olla vuoden lopussa ~3,2% (+0,4% marginaali). Tai toisaalta voisin pitää muut lainat entisellään ja nostaa lisäksi vielä päälle Superluottoa. Jos Euriborit tästä kuitenkin pikkuhiljaa lähtisivät laskuun.
Arvuuttelen siis lähinnä, että nostaisiko velkavivun määrää Superluotolla (tai pitää ainakin option vivun kasvattamiseen Superluotolla, jos markkinat sattuisivat romahtamaan) vai vaihtaisiko nykyistä kalliimpaa asuntolainaa halvemmaksi sijoituslainaksi (huomioiden verovöhennyksen) ja säästäisi korkokuluissa?
Mikäli Euriborit laskisivat esim. 2,5%:iin seuraavan parin vuoden aikana ja Superluoton kultataso jäisi 3,5%:iin, ei Superluotto olisi sen halvempi verovöhennyksienkään kanssa. Harmittaako silloin, että on turhaan sitonut tasettaan asuntoon (hetkellisten korkosäästöjen vuoksi), kun voisi olla isommalla vivulla osakemarkkinan mukana?
Mahdoton tuota Nordnetin korkojen liikkumista on varmaksi sanoa, mutta mielestäni likviditeetilläkin on tietty arvo ja kannattaa muistaa että Nordnet voi nopeasti muuttaa lainansa ehtoja myös epäedullisempaan suuntaan (nostamalla korkoja tai alentamalla luototusarvoa tai muuttamalla muita ehtoja huonommiksi).
Itselläni myös Nordnetin private banking-kaupankäyntiluotto on paljon halvempaa kuin asuntolaina kun huomioidaan verovähennysoikeus, mutta molemmat ovat tapissa enkä ensimmäisenä olisi nyt asuntolainaa lyhentämässä koska sen sen tilalle olisi vaikea saada järkevää lainaa jos tarvetta tulisi. Asuntolainassani on tosin vielä muutaman vuoden ASP-katto, mikä vähentää sen maksimikorkoa 3,8% ylittävältä osalta.
Tietääkseni Nordnetillä ei ole Suomessa yhtäkään kilpailijaa näin suoraviivaisen ja yksinkertaisen lainan osalta, jonka jopa työtön voi saada. Eli kilpailuteknisesti heillä ei ole mitään painetta laskea korkoa.
Juuri saapuneen viestin mukaan NN nostaa lainakorkoja:
"2) Muutoksia Superluotto-ominaisuuden lainakorkoalennuksiin
Nordnet Kaupankäyntiluoton Superluotto-ominaisuuden lainakorkorkoalennukset pienenevät. Muutokset tulevat voimaan 16.5.2024.
Superluoton Kulta-tason uusi korko on 4,19 % (efektiivinen lainakorko 4,27 %).
Superluoton Hopea-tason uusi korko on 4,49 % (efektiivinen lainakorko 4,58 %).
Alla olevat korot pysyvät ennallaan:
Luottosopimuksen mukainen kaupankäyntiluoton normaali lainakorko 4,85 % (efektiivinen lainakorko 4,96 %).
Private Banking- ja Active Trading -asiakkaiden lainakorko 4,55 % (efektiivinen lainakorko 4,65 %)."
Jep. Eli käytännössä jatkossa kaikki korkotasot ovat hyvin lähellä toisiaan. Silti varsin edullista (ja joustavaa) lainarahaa, kun huomioi verovähennysoikeuden.
Nostan myös esiin viestin alun, koska selkeästi syynä on se että talletuksista joudutaan kilpailemaan maksamalla korkoja niille (aiemmin oli 0,3% pienimmille summille):
1) Talletustilin talletuskorko nousee
Korotamme Nordnet Talletustilin talletuskorkoa 16.4.2024 alkaen. Samalla korkoportaiden määrää lasketaan neljästä kolmeen. Uudet talletuskorot talletussummalle:
50 000 euroon asti: 1,50 %
50 000,01–250 000 eur: 2,00 %
250 000,01 eur tai enemmän: 3,50 %
Korkoportaan mukaista talletuskorkoa maksetaan vain kyseisen korkoportaan ylittävälle summalle. Talletuskorko on 50 000 euroon asti 1,50 %. Sen ylittävältä osalta talletuskorko on 2,00 % jne.
Hieman kiinnostaa sijoituslaina Nordnetistä. Tähän mennessä en ole käyttänyt lainaa sijoittamiseen missään muodossa. Aloittaisin jollain pienellä lainasummalla, tyyliin 5000 euroa. Toisaalta lupasin jo itselleni että jatkossa sijoitan vain rahastoihin (ja vain omaa rahaa) 
Pari kysymystä tullut mieleen osakkeiden ostamisesta velaksi:
Kyllä se raha siellä OST:lla pitää olla, jotta voit sillä osakkeita ostaa. Voit toki tehdä sisäisen siirron AOT → OST, jonka takia AOT painuu 5000€ tappiolle ja siten lainalle. Eli laina pitää ensin ottaa käyttöön siirtämällä rahaa OST:lle. Kannattaa muistaa ettei OST vaikuta vakuuksiin ja menetät verohyödyn, jos joudut nostamaan varoja ulos lainan pois maksuun.
Lainoitusaste ei liity tähän mitenkään. Lainoitusaste kertoo paljonko osakkeiden arvosta saa vakuutta.
Kuvitteellinen esimerkki: Jos sinulla on AOT:lla vaikka Sampoa 10 000€ ja sen lainoitusarvo on 80%, niin saat maksimissaan 8000€ lainaa. Jos sijoitat tämän AOT:lla vaikka Nesteeseen, niin silloin salkkusi lainoitusarvo kasvaa.
Niin itse tarkentaisin vielä, että OST:llä ei tarvitse olla rahaa entuudestaan, mutta AOT:llä pitää olla jotain omistuksia, joiden vakuutta vastaan saat nostaa lainaa. OST:llä olevat osakkeet eivät kelpaa vakuudeksi lainalle, pelkästään AOT:llä olevat.
Itselläni juuri molemmat salkut. AOT:llä indeksejä, jotka toimivat myös lainan vakuutena. Olen nostanut lainan ja sisäisellä siirrolla siirtänyt rahat OST:lle, jossa minulla on suomiosakesalkku.
Josta tulikin mieleeni, että muista että OST:llä et voi ostaa indeksejä (kun lupasit itsellesi, että ostat vain indeksejä). Toki lupauksethan on tehty petettäviksi 