Muutamat suorat itelle sopivat osakkeet ja muutamat rahastot tai ETF:t
Ajallisesti hajauttaen
Osakkeet voisi olla sellasia mitkä tuottaa osinkoa jonka voisi edelleen sijoittaa
…"muut kun pelkää(eli myy) niin hyppää selkään ja muut kun isosti ostaa niin markkina kostaa(eli myy) "
Oma tulkinta tän varieteen:)
Voi myös ajatella niin, että on ostanut oman tutkimisen ja harkinnan jälkeen kelpo yritysten osakkeita, pohjia ei voi tietää kukaan, voi vaan aavistella, ajallinen hajautus on ainut toimiva ratkaisu, vaikka siinä ostaa myös putoavia puukkoja, itse pidän kuitenkin ratkaisevana osakemäärien kasvua, en niinkään sitä kuinka paljon salkku on milloinkin miinuksella. Jos osakkeet on valittu kutakuinkin oikein isompi osakemäärä takaa nousussa suuremman hillopurkin, on vain siniteltävä laskujen ajan mukana, lisäiltävä pikkuhiljaa ostoja, tietysti kannattaa myydä huonosti tuottavat, tai pahasti miinuksella olevat osakkeet pois, myös ne jotka ovat joutunut kurimukseen, kuten itse myin Fortumin pois, heti kun Ukrainan sota alkoi, näin saa sotakassaa ja voi ostella parempia osakkeita tilalle.
Säännöllisen epäsäännöllisesti ostelen ETFiä/rahastoja palkkatuloista ja isommin ostelin kun myytiin OKT. Ostot tyypillisesti 1-2te. Muutama 10-20te osto ollut myös. Lisäksi asuntoja. Kryptot laitoin lihoiksi viime joulun aikaan vajaa 100% tuotolla. Ja onhan mulla vähän BRK-Btä kannatuksen vuoksi.
Nyt ostot jäissä kun ollaan lähdössä maailmanympärimatkalle ja myös yksi asunto rakenteilla niin en tohdi polttaa kaikkea käteistä. Haluan että aina tilillä jotain 20te käteisenä, ihan vaan ettei tarttis myydä mitään jos tarttee auton tms. Ostelen taas kun edellä mainitut kuviot selkiytyy. Toivottavasti silloinkin on edelleen halpaa.
Tästä vuodesta alkaen seuraavat 40-vuotta eteenpäin.
Ostelen cryptoja vähintään 500€ joko 15-20v pitoon tai 1-5v treideihin. Myös välimaastoon keston suhteen.
Näen cryptossa x selvää potentiaalia nimenomaan pitkässä juoksussa. Pitkäjuoksu tarkoittaa omalla kohdallani sitä että yhtiöt ja projektin x kassavirta sekä toiminta vaikuttaa hyvältä kategoriassa. Fundassa ja toiminnassa kaikki kunnossa. Joko niin että toiminta on jo nyt kannattavaa tai että kassavirrat alkavat hahmottua selvemmin noin 10-15v päästä. Tämä antaa myös mahdollisuutta tankata määrää isommaksi liittyen kyseiseen projektiin. On turha sanoa että näkisimme tänäpäivänä täysin cryptojen kyvyn ja toiminnan yhteiskunnassa peilataksemme sen tulevaisuuteen ja siellä kasvaviin mahdollisuuksiin. On tutkittava sekä hahmotettava kokonaisuus ja ympäröivä kenttä, genre, alue ja kategoria. Jos et tunne kohdetta, älä sijoita siihen latiakaan. Olen itse henkilökohtaisesti vihdoin parin vuoden haahuilun jälkeen saanut vainun siitä mihin ja miksi itse tykkään sijoittaa. Sekoilu ja veivailu on selvittänyt ajatukset yllättävän hyvin. Suurimmassa osassa, melkeimpä jokaisessa projektissa missä olen jo mukana ja mihin tulen sijoittamaan, tehokkuus ja vaikutukset näkyvät selvästi vasta yli 15-20v päästä. Lohkoketjuteknologia on vasta rakentumassa. En tiedä siitä vielä paljoakaan, mitä mahdollisuuksia se meille antaa. Iso oivallus oli kun salamaverkko pystytettiin USA:aan. Se selkeytti minulle hyvin sitä, miksi ja missä lohkoketjuteknologia vaikuttaa selvästi. Kuinka me ihmiset tulemme hyödyntämään asioita tulevaisuudessa liittyen lohkoketjuun ja sen ominaisuuksiin. DEFI tulee olemaan iso juttu, aistin sen nimenomaan mm tuon salamaverkon teknologian ja ominaisuuksien kautta. Koneäly ja IOT tulee olemaan tulevaisuudessa valtaisa juttu jo pelkästään käytettävien laitteiden sekä käyttäjien ansiosta. Oman ulottuvuuden niihin tuo extrana jatkuvasti päivittyvä teknologia, uudet projektit sekä käyttäjäkunta. Tuntuisi hullulta, jos kouluissa ei puhuttaisi sanaakaan DEFIstä seuraavan 20v aikana. Viimeistään ammattikouluissa. Tekoälystä olemme jo saaneet lukea hyvin ja se alue uutisissa on koko ajan isonemaan päin. Yksi tekoälyn selvistä merkeistä näemme roboteissa ja autoissa. Niitä on kaikkialla ympärillä koko ajan, lisääntymään päin. Teslassa mm itseohjautuvuus kiinnostaa paljon ja miten sitä kehitetään turvallisuuden, tehokkuuden ja hyödynnettävyyden kombinaatiossa. Web 3.0 on osaltaan minulle myös jollain tavalla selvää laveasti määriteltynä. NFT ja lohkoketjuteknologia. Jokaiseen näistä tulee seuraavina vuosina käytännöllisempi lähestymistapa. Toivottavasti arjessa minut pakotettaisiin ohjaamaan käyttämään palveluita liittyen web 3.0 sekä lohkoketjuteknologiaan liittyen, sillä käyttäminen antaa aivoille pakotetun tavan oppia edes vähän. Vieraassa valtiossa töissä sinun on pakko osata paikallista kieltä edes vähän. Ympäristö pakottaa sinut toimiin. Autoilussa sama juttu. Toki mielenkiinto pitää omata että asiat jää päähän muhimaan ja siirtyy pitkäkestoiseen muistiin. Kolme pääkategoriaa sijoitusstradegiassa ovat siis Koneäly, DEFI sekä web 3.0. Sanomattakin selvää että jokainen nojautuu toiseen ja muodostaa tietynlaisen sateenvarjo -efektin luoden täysin uudenlaisen ja modernimman teknologiaympäristön.
Tällä puolella olen valmis ottamaan uusiakin juttuja sekä eri tavalla riskejä. Löyhä tutustuminen aina, mutta jos vuodessa tulee 35% tuotto projektista tai osakkeesta x niin tradepositiona myyn sen ainakin hetkellisesti. Toki joskus voi hyvinkin käydä niin, että innostun alasta x ja lyhyeen pitoon tarkoitettu prokkis tuleekin pidempään pitoon. Longipositoissa annan itseni ihastua ja kiinnostua prokkiksesta myös tunnemielessä, tradepuoli on kylmempi ja raaempi tunnepuolelta. Sen tähden osaltaan otan lyhyisiin veivailuihin juttuja jotka eivät itseäni kiinnosta, jotta niistä on helpompi päästää irti kun tuottoa on tullut suunniteltu määrä. Jos tuottoa ei tule suunniteltu määrä niin jatkan omistajuutta tai irtaudun tulevaisuuden projektijuttujen sekä kiinnostavuuden ja tiedon saatavuuden tähden. Veivailupositioissa täytyy olla julmetun tarkka suunnitelma mitä millon miten ja miksi. Miksi juuri tämä prokkis, miksi vasta 20% eikä 5% tai miksi viidessä vuodessa olisi syytä odottaa parempi ja selvempiä tuloksia jos ajassa x niitä ei ole vielä näkynyt.
Osakkeet ja rahastot, ETF.
Rahastoihin tulen pistämään joitain kymppejä kuussa hamaan tulevaisuuteen asti 2050-2070. Osakkeissa on pari yritystä joihin tulen mukaan isommallakin positiolla ja sijoitushorisontti pitkä (10-25v) Lyhyeen pitoon löytyy myös paljon osakkeita.
Tässä jotain hajatelmia. Nyt olisi tarjoitus ostella cryptoihin ja kyseiseen teknologiaan liittyviä kirjoja. Yhden sivun olenkin jo löytänyt.
En ymmärrä kryptoista tai lohkoketjuista yhtään mitään, vaikka joskus tuli vitsillä niitä ostettuakin😁
Osaatko vinkata jonkun krypton, joka tuottaa kassavirtaa ja jonka fundassa on kaikki kunnossa? Olisi mielenkiintoista tutustua aiheeseen. En näin lonkalta oikein osaa ajatella, miten maailma toimii, jossa valuutta tuottaa kassavirtaa🤔
Erittäin yksinkertaistettuna: valuutta itsessään ei tuota kassavirtaa vaan projektilla olevat palvelut ja niiden toiminta/ansaintamalli.
Järjellä ajateltuna en osaa nyt rehellisesti vastata paremmin.
Rehellisesti sanottuna tuntuu että et olisi välttämättä tyytyväinen, vaikka vastaisinkin tarkemmin, josta saisit tarkempaa tietoa. Eli vaikka vastaus olisi prikulleen asiaan mistä kysyit niin en tiedä, olisitko silti vakuuttunut asiasta aidosti.
Nämä kaksi viimeisintä saa siirtää kahvihuoneeseen kun ei sisällä “sijoitusstradegia” termin alle kuuluvaa sisältöä. Ei floodata sitä sivukyssäreillä.
REIT ketjussa @Badwithmoney kyseli että Kuinka kestävänä tasona pidätte nykyistä dollarin ja euron suhdetta?. En osaa asiaan suoraan vastata, mutta voisi kysyä toisin että onko USD/EUR kurssimuutoksilla oikeastaan käytännön merkitystä? Toki pohdin tätä vain omien sijoitusten ja strategian kannalta.
Analysoin hieman miten oman salkkuni tuotto on korreloinut taalan kurssin kanssa. Strategianani on nimittäin ollut jo vuosia pitää 40%-50% sijoituksista USD-asseteissa, joten voisi olettaa - tai pelätä - että kurssimuutoksilla on isokin vaikutus saavutettuun kokonaistuottoon.
Käppyrässä on excelin RSQ funktiolla laskettu USD:n ja salkun tuoton välinen korrelaatio usealta vuodelta. Ajanjaksolle mahtuu useita isohkoja USD/EUR valuuttaparin arvonmuutoksia (nuolet A, B, C, D, E).
Sininen RSQ käyrä kertoo että korrelaatio salkun tuoton ja taalan kurssin kanssa on alussa ollut hyvinkin merkittävä (RSQ>0,75). Mutta korrelaatio näyttää laskevan ajan kanssa trendinomaisesti. Vuosien sijoittamisen jälkeen kokonaistuotto korreloi enää vain heikosti USD/EUR muutosten kanssa. Koska olen sijoitusstrategiallani saavuttanut ylituottoa indeksiin nähden, voinee ajatella että saavutettu tuotto on syntynyt pääosin muista ansioista kuin valuuttamuutoksista.
Johtopäätökseni tästä nopeasta harjoituksesta siis on, että taidan pysyä edelleen sijoitusstrategiassani enkä suuremmin murehdi mahdollista USD:n heikkenemistä tulevaisuudessa.
Omasta mielestä tuossa @Datamonni n strategiassa ei ollut kahden ensimmäisen lauseen jälkeen juurikaan mitään strategiaan tai edes taktiikkaan viittaavaa. Lähinnä ympäripyöreitä itsestäänselvyyksiä ja/tai ristiriitaisuuksia. Vähän kuin jonkun eduskunnan asettaman työryhmän raportti, jossa pohditaan yritystukien karsimista. Sata sivua, mutta ei yhden yhtä konkreettista ehdotusta.
projektin x kassavirta sekä toiminta vaikuttaa hyvältä kategoriassa. Fundassa ja toiminnassa kaikki kunnossa. Joko niin että toiminta on jo nyt kannattavaa tai että kassavirrat alkavat hahmottua selvemmin noin 10-15v päästä.
Miten projektin kassavirta voi vaikuttaa hyvältä, jos se hahmottuu selvemmin 10-15v sisään? Kannattaa tutkia foorumin kirjoituksia 2020 kevät - 2021 kevät, jolloin jokaiselle kasvufirmalle arvioitiin TAM parin vuoden päähän sen mukaan, että jokainen ihminen planeetalla käyttäisi tuotetta. Esim Gmailia käyttää joku luokkaa miljardi ihmistä ja sen sentään omistaa maailman suurin markkinointikoneisto. Olisin super varovainen arvioimaan 0-kassavirran “yhtiön” kassavirtaa 10 vuoden päähän. Aika usein niiden todellinen todennäköisyysjakauma painottuu huomattavasti sijoittajien uskoa alemmas.
Suurimmassa osassa, melkeimpä jokaisessa projektissa missä olen jo mukana ja mihin tulen sijoittamaan, tehokkuus ja vaikutukset näkyvät selvästi vasta yli 15-20v päästä.
Minusta tuo kuulostaa hyvin pitkältä ajalta teknologialle/palvelulle, joka rakentuu internetin päälle. Sanoisin, että riskinä on jopa disrutoijan disruptoiminen, kuten kävi esimerkiksi Nokian matkapuhelimille hieman reilussa 20 vuodessa. Jos miettii vaikkapa kuinka paljon verkkokauppa tai pilvilaskenta on kehittynyt 20 vuodessa, niin epäilyttää kuinka moni kryptoprojekti saa ikinä valmista tuotetta ulos. Ylipäätän ihmiset yleensä yliarvioivat tulevaisuuden kehityksen aivan valtavasti.
DEFI tulee olemaan iso juttu, aistin sen nimenomaan mm tuon salamaverkon teknologian ja ominaisuuksien kautta. Koneäly ja IOT tulee olemaan tulevaisuudessa valtaisa juttu jo pelkästään käytettävien laitteiden sekä käyttäjien ansiosta.
Jos olen ymmärtänyt oikein, niin Lightning networkilla ei ole kai mitään tekemistä DeFin kanssa? Kyseessähän on Bitcoinin päälle rakennettu maksuverkko, eikä lainoituspalvelu? En kyllä myöskään ymmärrä miten DeFi vaikuttaisi tekoälyyn tai IOT:hen? Tekoälyä voidaan toki hyödyntää DeFi-palveluissa, mutta samat tekniikat toimivat myös perinteisissä finanssipalveluissa. Käytettävät laitteet eivät kyllä liity mitenkään niiden potentiaaliin. Olisiko antaa joku esimerkki DeFi ratkaisusta IOT-laitteelle, kun itse en moista kykene keksimään?
Tuntuisi hullulta, jos kouluissa ei puhuttaisi sanaakaan DEFIstä seuraavan 20v aikana. Viimeistään ammattikouluissa. Tekoälystä olemme jo saaneet lukea hyvin ja se alue uutisissa on koko ajan isonemaan päin. Yksi tekoälyn selvistä merkeistä näemme roboteissa ja autoissa. Niitä on kaikkialla ympärillä koko ajan, lisääntymään päin. Teslassa mm itseohjautuvuus kiinnostaa paljon ja miten sitä kehitetään turvallisuuden, tehokkuuden ja hyödynnettävyyden kombinaatiossa.
Miten Teslan autopilot tai robotit liittyvät lohkoketjuun? Voihan niihin toki integroida kryptomaksupalvelun, mutta miten jonkun robotin toiminta liittyy lohkoketjuun? Itseasiassa suurintaosaa tekoälyratkaisuista ei käyttäjän ole mitenkään mahdollista edes nähdä. Autopilotit, IBM Watsonit ym ovat mielestäni lähinnä “gimmicks”, kun puhutaan esimerkiksi kauppojen, pankkien, vakuutusyhtiöiden jne tekoälyä hyödyntävistä ratkaisuista.
Minusta ei ole mitenkään ihmeellistä, jos peruskoulussa tai toisen asteen opinnoissa ei mainita DeFiä sanallakaan. Esimerkiksi ohjelmointi on tullut OPSiin vasta 2016. Varsinainen talouskasvatus ei sinne taida kuulua vieläkään, ainakaan jos katsoo nuorten maksuhäiriömerkintöjen määrää.
Toki joskus voi hyvinkin käydä niin, että innostun alasta x ja lyhyeen pitoon tarkoitettu prokkis tuleekin pidempään pitoon. Longipositoissa annan itseni ihastua ja kiinnostua prokkiksesta myös tunnemielessä, tradepuoli on kylmempi ja raaempi tunnepuolelta.
Tuossa ei ole järjen häivää. Ensin toteat, että voit innostua lyhyestä positiosta, mutta seuraavassa lauseessa korostat, että ainoastaan longipositioissa voit ihastua projekteihin. Jos nuo lauseet kääntää toisinpäin, niin ristiriita korostuu.
Jos tuottoa ei tule suunniteltu määrä niin jatkan omistajuutta tai irtaudun tulevaisuuden projektijuttujen sekä kiinnostavuuden ja tiedon saatavuuden tähden. Veivailupositioissa täytyy olla julmetun tarkka suunnitelma mitä millon miten ja miksi.
Sama tilanne tässä. Jälkimmäisessä korostetaan oikeaoppisesti tarkan suunnitelman merkitystä. Ensimmäisessä lauseessa vesitetään koko suunnitelma, ja annetaan mahdollisuus siirtää epäonnistunut treidi “pitkään salkkuun”
Rahastoihin tulen pistämään joitain kymppejä kuussa hamaan tulevaisuuteen asti 2050-2070. Osakkeissa on pari yritystä joihin tulen mukaan isommallakin positiolla ja sijoitushorisontti pitkä (10-25v) Lyhyeen pitoon löytyy myös paljon osakkeita.
Tämä on mielestäni suunnitelman paras osa, joskin itse vaihtaisin sen 500€ tähän ja ne jokuset kympit sitten tuonne kryptopuolelle kunhan suunnitelmaa on ensin hiottu.
Voihan toki olla, että suunnitelmasi on oikeasti parempi kuin aukikirjoitettuna, mutta tuon tekstin perusteella pidän todennäköisimpänä skenaariona pääoman tuhoutumista sen kasvattamisen sijaan. Tsemppiä!
Haluisin tarkentaa paria asiaa jotka joko ilmaisin väärin tai ymmärrettiin väärin. Lähdetään tästä liikkeelle. Syy miksi menen projektiin x mukaan on se että minua kiinnostaa sen toiminta, vaikutus ja suorituskyky yhteiskunnassa sekä potentiaali arjessa. Koitan saada ympäripyöreän käsityksen teknologiasta, projektista ennen kuin meen siihen mukaan. Syynä se että osaan seurata sitä ja kiinnostus riittää tutkimaan ja oppimaan lisää. Mm NFT -termi on minulle tuttu, mutta en tiedä vielä riittävästi, millä kaikilla tavoilla se näkyy yhteiskunnassa esim 5-10v päästä. Jokainen tekniikka kehittyy ja siitä kuoriutuu ainutlaatuinen tekniikka tuote tai sitten se ei toimikaan odotetusti. Sitten se haudataan tai sitä parannetaan. Googlella mm kuulee aina haudatuista ja alasajetuista ohjelmistoista, projekteista vähän väliä.
Käytettävät laitteet eivät välttämättä liity potentiaaliin, mutta yleisö hylkää asian, teknologian tai tuotteen hyvin äkkiä jos kokee siinä puutteita. Toinen tapa on antaa siitä palautetta ja kehitysehdotuksia. Kolmas tapa on ottaa itseään niskasta kiinni ja lähteä itse kehittämään tuotetta paremmaksi. Viimeisin vaatii tietoa ja taitoa oikeasti.
Sen näkee ajan kanssa. Jos tosiaan cryptot jne ilmenee kuplaksi jossain vaiheessa niin uutisissa kyllä kerrotaan. Otetaan virheistä opiksi ja lähdetään seuraavaan projektiin jonkin muun teknologian kimppuun. Vierivä kivi ei sammaloidu ja virheistään opiksi ottava yksilö kehittyy vuositasolla huimaa vauhtia.
Kirjoitit 40-vuoden sijoitussuunnitelmasta. Odotatko sen aikaa vai vaihdatko koko pitkäaikaisstrategiaa jos mediassa huudetaan kuplaa?
Toivottavasti @Datamonni otat hyvällä nää kanssafoorumilaisten ihmettelyt. Kyse näyttäis olevan ihan aidosta huolesta, että miten siun pääomillesi mahtaa käydä tuollaisella strategialla.
Jos projektilla menee hyvin niin en sillon myy sitä. Toki tutkin koko ajan uusia prokkiksia ja sceneä. Mitä useampaan prokkikseen menen mukaan niin aivan varmasti seassa on ns mätiä omenoita. Otetaan “kuittaukset” niistä eli katsotaan case loppuun, katsotaan loppuratkaisu ja jatketaan eteenpäin. 2020-2022 Alkuaikana vaihtelin koko ajan sijoitussuunnitelmaa. Syynä se että todellisuudessa en ollut löytänyt oikeita asioita mihin haluan sijoittaa. Nyt kun mielekkäitä asioita ja teknologioita on löytynyt, niin on helpompi pysyä suunnitelmassa. Etsin sijoitusminää noina aikoina paljon mitä aiemmista kirjoituksista tällä palstalla näkee. Nyt olen löytänyt aidosti kiinnostavat jutut, joten nyt ei tarvitse jokaista pientä liikettä kailottaa kovaan ääneen, vaan malttaa pitää ne sisällään. Hätäily ja äkkipikaisuus on vaihtunut harkitumpaan tiedonhakuun ja kaupankäyntiin, aktiiviseen projektien seuraamiseen netissä sekä rauhallisuuteen ja järkeilyyn.
Sijoitusstrategianasi on siis pääasiassa startup-sijoittaminen krytoteknologioiden piirissä operoiviin yrityksiin. Tällainen valinta vaatii joko huomattavan vaikean matikan ja informaatioteknologian hyvää ymmärrystä, tai sitten hyväksyy heti kättelyssä että kyse on onnenpelistä, jonka odotusarvoja emme tiedä. Hyvälläkin ymmärryksellä tyyli vaatii pirun hyvää kassanhallintaa ja valtavan kovaa riskinsietokykyä.
Lisäksi on huomattava, että monet uudet läpimurtoteknologiat ovat olleet mahtavia ihmiskunnalle mutta onnettomuuksia sijoittajille. Buffett taisi joskus sanoa niin, että sijoittajien ei pitäisi kirota ketään niin paljon kuin Wrightin veljeksiä. Uudet teknologiat tuovat paljon hypeä ja sitä myöten hirveästi yrittäjiä, joista ani harva lopulta onnistuu. On hyvin, hyvin vaikea arvioida ennalta, kuka sijoittuu lopulta siihen jakauman oranssiin päähän.
Nähdäkseni teet elämäsi turhan monimutkaiseksi. Miksei vain niitä matalakuluisia rahastoja tasaisesti kuukausittain? Samalla pääsisit eroon turhan isoista kaupankäyntikuluista, jotka olet aiemmin maininnut isoksi haasteeksesi. Päihittäisit suuren osan sijoittajista ilman ylimääräisiä mahanpuruja.
PS. Tässä on muuten Nakamoton Bitcoin-whitepaper. Ymmärrätkö sen syvällisesti niin että voit selittää sen ymmärrettävästi vaikka jollekin lukioluokalle joka on kutsunut sinut puhumaan aiheesta?
Ihan vertailun vuoksi oma kryptosijoitus strategia.
Noin 3-4% sijoitusvarallisuudestani laajasti hajauttaen top 20 markkina-arvoiseen kryptoon pois lukien vakaavaluutat. En seuraa enkä edes pidä skenestä. Näitä kryptoja yritän maltillisella korolla kerryttää. Tällä hetkellä pelkään tästä tulevaa riskiä ja ehkä siirrän turvaan jonnekkin.
En usko tietäväni mitään asiasta joten en halua ottaa näkemystä. Jos tästä noustaan vielä kunnolla alan pelkurina kotiuttaa voittoja.
Aikoinaan olin pörssissä, mutta ONNEKSI oikeaan aikaan tuli rakentamista yms ja laitoin lihoiksi. Sitten meni 20 vuotta hetkessä. Sitten palasin ja tein (karkeasti ottaen) näin ja tekisin saman uudelleen.
Suunnilleen tasasummia useampaan mielestäni potentiaalia olevaan halpikseen ja toisaalta muutamaan osinkomaksajaan. Sitten on vielä pari, jotka eivät ehkä kasva, mutta eivät maksa suuria osinkojakaan (tasaisten varmoja ja tylsiä).
Nyt yksi maksaa joka vuosi osinkoja enemmän kuin oli alkusijoitus yhtiöön. Muutama on miinuksella nyt notkahduksen takia. Ja muutama pahastikin miinuksella ollut on sitä edelleen, mutta pidän. Minusta treidaaminen on vain välittäjien viihdyttämistä ja rahastot laiskoja varten. Myyn melko harvoin. Teen kauppaa vain jos joku oikeasti ja olennaisesti muuttuu esim. politiikassa tai maailmantilanteessa.
Eli tuolla rahalla ottaisin 10-12 yhtiöstä 5-10k viipaleen, ehkä 15 yhtiöstä, jos ulkomaisiakin. Sitten vain istuisin käsien päällä.
Itse tarkastelin yhtä sijoitus-salkkuani, joka on voitolla pitkässäjuoksussa, myös voittoja on kotiutettu vuosien varrella, mutta vuodenalusta (2022) salkku on miinuksella, mielenkiintoni kohdistui tälle heinäkuulle (2022) 15.7 salkku oli euromääräisesti miinuksella 17398€, 26.7 tappio oli enää 12926€, eli 11 päivää välissä ja salkun tappio pieneni 4472€. Edellä mainittu todistaa taas kerran, ettei hötkyily kannata näissä osakehommissa.
Mieleen tulee myös, onko osakemarkkinat lähtemässä kaikenkaikkiaan ylös, tietysti runsaiden notkojen säestyksellä, mutta kuitenkin nousujohteisesti?
On lähdössä. Sota on aina vilkastuttanut markkinoita varsinkin valituilla alueilla ja aloilla.
Viljan hinta on nyt laskenut, kun viimevuotista on varastoissa ja uutta pukkaa tilalle. Ongelma on logistinen ja taustalla on edelleen isoja ongelmia. Ne ovat kuitenkin pieniä niihin verrattuna, mitä ihminen on itselleen muodostamassa. Sodan jälkeenkin siis edelleen muuttujia pelissä riittää ja kaikki eivät ole voittajia. Se pärjää, joka osaa mukautua ja luovia.
Sadepäivän ratoksi on hyvä reflektoida, olen tehnyt osakepoimintaa nyt pari vuotta:
Olen hajauttanut firmani kategorioihin:
Yllä tavoiteprosentit tällä hetkellä, käteisen paino tietty elää, mutta kategorioiden koko toisiinsa nähden kuitenkaan ei. Suosittelen tätä lähestymistä!
Osakepoiminnasta / firmavalinnasta:
Olen huono ennustamaan megatrendejä, olen itse enemmän halkoja vanhalla kirveellä hakkaava mies paskaisissa vaatteissa, joten firmavalintanikin ovat sen mukaisia.
Perustan valintani empiiriseen tarkkailevaan tutkimukseen = Vaikka kaverini pitäisi kuinka paljon pienpanimotuotteista niin lähikaupassani mies edessä ja takana ostaa yleensä säntillisesti 5-10x A le coqia tai pirkkaolutta sekä ajaa 90 luvun Toyota Carinalla.
Teen firmoille karkeita DCF-laskelmia, koska en luota itseeni vedän pessimistiset kertoimet ja sijoitan, jos päästään lähelle laskelmani hintaa. En pidä sijoittamisesta jos en ITSE pääse omilla aivoilla jyvälle siitä missä osakkeen hinnan pitäisi olla.
Lisäyksiä harkitsen, jos avaukseni arvo laskee -20-30% pakkaselle, en aiemmin.
Aluksi sijoitin liian moneen firmaan ja liian isoilla panoksilla. Tällä hetkellä harvempaan, hieman liian varovaisilla avauksilla. Tavoite on kaventaa firmojen määrää vain pitämiini varmoihin toimijoihin, mutta kasvattaa positioiden kokoa.
Treidauksesta:
Harrastan optiotreidausta, käteispositio on osittain siksi suuri, koska asian osuessa tuulettimeen pitää löytyä käteistä tehdä hetkellisesti suuriakin ostoksia. Olen kastanut varpaat ihan äskettäin Minifutuuri-treidaukseen ja tässä voi olla järkeä koska tuolloin säästää Nordnetin sikamaiset välityskulut.
Treidauksessa tavoite on 100€ / vko, jos olen saanut satasen maanantaina, en tee muuta. Kun uskallus kasvaa niin tavoite tulee kasvamaan. Järkevämpi olisi sanoa paljon tämä on prosentteina, mutta…
Hyvää / Suosittelen:
Huonoa / Älkää tehkö näin:
Kopion tämän kahvihuoneesta tänne, kun sain vinkin tämän ketjun olemisesta 
Sainkin tähän jo pari hyvää kommenttia kahvihuoneessa…:
Omien sijoitusten analyysia /jumissa 
On ollut kyllä mielenkiintoista seurata tätä foorumia. Itsellä ei ole tosin mitään ennakkoasenteita ketään kirjoittajaa kohtaan entuudestaan (toivottavasti ei tulekaan). Muutaman viikon seurannan perusteella sanoisin, että yleisesti ottaen tosi asiallista porukkaa. Mutta se siitä, itse asiaan…
Varmaan olen tällä saitilla jo ikämiehiä, sillä 60:n heilahti jo yli. Sijoittanut en kuitenkaan ole kunnollaan kuin vasta viime aikoina, eikä käytössä oleva salkkukaan ole ollut iso, vain n. 100 t€.
Ensimmäiset sijoitukset tein pari vuotta sitten tosiaan JPM Emerginin OP-rahastoon, joka laskettelikin sen jälkeen pelkästään yhtä alamäkeä viime kevääseen asti ollen lopulta 5 t€ miinuksella. Kun päätin paneutua syvällisemmin näihin osake- ja rahastosijoittamisen “iloihin”, aloitin sen heittämällä JPM:t mäkeen ihan vain harmituksen poistaakseni mielen päältä. Asuntosijoituspuolelta on tullut jo jonkin aikaa pääomatuloja, joten ajattelin vähentäväni tuon tappion siellä verotuksessa, jos en saa tuottoa näistä sijoituksista.
Avasin pari uutta arvo-osuustiliä OP:n, kun muutkin palveluni on siellä ja on toiminut hyvin. Ajatukseni oli, että toinen toimisi lyhyen kaupan tilinä, toinen normitilinä, johon hankin osakkeita joita joko pidän pitempään tai myyn niin tarvittaessa ja hankin uusia. Sitten oli vielä se kolmas arvo-osuustili, jolla oli ne JPM:t. Sinne ajattelin hankkivani rahastoja ja ETF:iä.
Rahastoiksi valikoitui OP Amerikka kasvuyhtiöt ja OP Amerikka indeksi -rahastot ja ETF:ksin OP Nasdaq 100 UCIT ETF sekä pari muuta ETF:ää, joiden tarkkaa nimeä en nyt muista (toinen oli security-“jotain”). Osakepuolelle tuli hankittua:
Tuossa vaiheessa, kunnes aloitin myynnit, salkun arvosta oli noin puolet osakkeissa ja toinen puoli rahastoissa ja ETF:ssä.
Rahastot ja ETF;t ei aiheuttanut huolta, salkku näkyi kehittyvän hyvin ja alkoi näyttämään jopa niin hyvältä, että sen tuotolla saan kuitattua JPM-tappiot hyvinkin pian. Osakepuoli aiheutti kuitenkin koko ajan harmaita hiuksia, vola oli niin kova -puoleen ja toiseen, että piti käytännössä maata näppäimistön päällä koko ajan valvomassa ja lukemassa kaikkia mahdollisia kanavia ja tekemässä paikkaostoja tai myyntejä, ettei pääse syntymään mitään isompaa lovea tähän minun pieneen alkusalkkuun.
Lopputulemana selvisin kuivin jaloin tuosta osakesalkustakin, mutta kovan työn se teetti ja jännääkin oli toisinaan liiankin jännää omalle sydämelle 
Eli lopulta päätin realisoida salkun kun ei pää kestänyt sitä menoa, oli liian monta läheltä piti tilannetta. Eikä OP:n takkuileva oskesijoittajan palvelukaan helpottanut tilannetta.
OP-rahastot realisoin myös käteiseksi ja myös se salkku jäi lopputulemana niukasti plussalle. Nyt, jännän ja vaihderikkaan ensimmäisen kuukauden jälkeen on strategian pohdinnan paikka. Itsellä ei ole viisautta osaksikaan sen verran kuin joillakin palstan tietäjillä, mutu järki vain sanoo nyt, että “holdaa” ja istu vielä hetki käteisen päällä ja pidä sormet pois näppäimistöltä 
Odota ja katso vielä seuraavat USA työllisyysluvut, katso mikä tuosta Pelosin touhusta syntyy jne jne. Mutta halu olisi kova jotain johonkin laittaa ja pelko takaraivossa, että jos se nousu nyt kuitenkin on jo alkanut, vaikka useat merkit muuta kertovatkin 
Nyt olen tilalle hankkinut vain aivan muutamaa “löytöarpa”-paperia, huolellsten omien tutkimusten ja analyysien perusteella, jokaista pienellä muutaman tuhannen euron positiolla sillä ajatuksella, että jos joku noista jossain vaiheessa lähtee kunnollaan lentoon, niin olen mukana. Ja jos syöksyy niin kestän senkin kun ei ole liikaa kiinni. Yhtiöt ovat:
Nyt pitäisi varmaan uskaltaa jollekin alkaa, järki sanoo että indekseihin ja ETF:iin pitkällä tasaisella panolla, intuitio ja tunne taistelee sitä vastaan ja huutaa koko ajan että laita nyt kerralla enemmän, muuten jäät nousun kyydistä.
Jumissa nyt 
Varmaan olen perinteinen aloittava sijoittaja, tuo kokemani volatiliteetti vain säikäytti pahan päiväisesti niin ei meinaa nyt uskaltaa tehdä mitään muuta kuin holdata rahapussin päällä 
Antakaahan vinkkejä pliis, niin saan vähän laajennettua omaa katsontakantaa ja pääsen taas liikkeelle…
ps. avasin kuitenkin Nordnettiin tilin Voxturin hankinnan yhteydessä ja siirsin alkupääomaa sinnekin…
Tämän jälkeen hankin eilen muutamalla tonnilla vain ETF:ää…
