Omasta mielestä tuossa @Datamonni n strategiassa ei ollut kahden ensimmäisen lauseen jälkeen juurikaan mitään strategiaan tai edes taktiikkaan viittaavaa. Lähinnä ympäripyöreitä itsestäänselvyyksiä ja/tai ristiriitaisuuksia. Vähän kuin jonkun eduskunnan asettaman työryhmän raportti, jossa pohditaan yritystukien karsimista. Sata sivua, mutta ei yhden yhtä konkreettista ehdotusta.
projektin x kassavirta sekä toiminta vaikuttaa hyvältä kategoriassa. Fundassa ja toiminnassa kaikki kunnossa. Joko niin että toiminta on jo nyt kannattavaa tai että kassavirrat alkavat hahmottua selvemmin noin 10-15v päästä.
Miten projektin kassavirta voi vaikuttaa hyvältä, jos se hahmottuu selvemmin 10-15v sisään? Kannattaa tutkia foorumin kirjoituksia 2020 kevät - 2021 kevät, jolloin jokaiselle kasvufirmalle arvioitiin TAM parin vuoden päähän sen mukaan, että jokainen ihminen planeetalla käyttäisi tuotetta. Esim Gmailia käyttää joku luokkaa miljardi ihmistä ja sen sentään omistaa maailman suurin markkinointikoneisto. Olisin super varovainen arvioimaan 0-kassavirran “yhtiön” kassavirtaa 10 vuoden päähän. Aika usein niiden todellinen todennäköisyysjakauma painottuu huomattavasti sijoittajien uskoa alemmas.
Suurimmassa osassa, melkeimpä jokaisessa projektissa missä olen jo mukana ja mihin tulen sijoittamaan, tehokkuus ja vaikutukset näkyvät selvästi vasta yli 15-20v päästä.
Minusta tuo kuulostaa hyvin pitkältä ajalta teknologialle/palvelulle, joka rakentuu internetin päälle. Sanoisin, että riskinä on jopa disrutoijan disruptoiminen, kuten kävi esimerkiksi Nokian matkapuhelimille hieman reilussa 20 vuodessa. Jos miettii vaikkapa kuinka paljon verkkokauppa tai pilvilaskenta on kehittynyt 20 vuodessa, niin epäilyttää kuinka moni kryptoprojekti saa ikinä valmista tuotetta ulos. Ylipäätän ihmiset yleensä yliarvioivat tulevaisuuden kehityksen aivan valtavasti.
DEFI tulee olemaan iso juttu, aistin sen nimenomaan mm tuon salamaverkon teknologian ja ominaisuuksien kautta. Koneäly ja IOT tulee olemaan tulevaisuudessa valtaisa juttu jo pelkästään käytettävien laitteiden sekä käyttäjien ansiosta.
Jos olen ymmärtänyt oikein, niin Lightning networkilla ei ole kai mitään tekemistä DeFin kanssa? Kyseessähän on Bitcoinin päälle rakennettu maksuverkko, eikä lainoituspalvelu? En kyllä myöskään ymmärrä miten DeFi vaikuttaisi tekoälyyn tai IOT:hen? Tekoälyä voidaan toki hyödyntää DeFi-palveluissa, mutta samat tekniikat toimivat myös perinteisissä finanssipalveluissa. Käytettävät laitteet eivät kyllä liity mitenkään niiden potentiaaliin. Olisiko antaa joku esimerkki DeFi ratkaisusta IOT-laitteelle, kun itse en moista kykene keksimään?
Tuntuisi hullulta, jos kouluissa ei puhuttaisi sanaakaan DEFIstä seuraavan 20v aikana. Viimeistään ammattikouluissa. Tekoälystä olemme jo saaneet lukea hyvin ja se alue uutisissa on koko ajan isonemaan päin. Yksi tekoälyn selvistä merkeistä näemme roboteissa ja autoissa. Niitä on kaikkialla ympärillä koko ajan, lisääntymään päin. Teslassa mm itseohjautuvuus kiinnostaa paljon ja miten sitä kehitetään turvallisuuden, tehokkuuden ja hyödynnettävyyden kombinaatiossa.
Miten Teslan autopilot tai robotit liittyvät lohkoketjuun? Voihan niihin toki integroida kryptomaksupalvelun, mutta miten jonkun robotin toiminta liittyy lohkoketjuun? Itseasiassa suurintaosaa tekoälyratkaisuista ei käyttäjän ole mitenkään mahdollista edes nähdä. Autopilotit, IBM Watsonit ym ovat mielestäni lähinnä “gimmicks”, kun puhutaan esimerkiksi kauppojen, pankkien, vakuutusyhtiöiden jne tekoälyä hyödyntävistä ratkaisuista.
Minusta ei ole mitenkään ihmeellistä, jos peruskoulussa tai toisen asteen opinnoissa ei mainita DeFiä sanallakaan. Esimerkiksi ohjelmointi on tullut OPSiin vasta 2016. Varsinainen talouskasvatus ei sinne taida kuulua vieläkään, ainakaan jos katsoo nuorten maksuhäiriömerkintöjen määrää.
Toki joskus voi hyvinkin käydä niin, että innostun alasta x ja lyhyeen pitoon tarkoitettu prokkis tuleekin pidempään pitoon. Longipositoissa annan itseni ihastua ja kiinnostua prokkiksesta myös tunnemielessä, tradepuoli on kylmempi ja raaempi tunnepuolelta.
Tuossa ei ole järjen häivää. Ensin toteat, että voit innostua lyhyestä positiosta, mutta seuraavassa lauseessa korostat, että ainoastaan longipositioissa voit ihastua projekteihin. Jos nuo lauseet kääntää toisinpäin, niin ristiriita korostuu.
Jos tuottoa ei tule suunniteltu määrä niin jatkan omistajuutta tai irtaudun tulevaisuuden projektijuttujen sekä kiinnostavuuden ja tiedon saatavuuden tähden. Veivailupositioissa täytyy olla julmetun tarkka suunnitelma mitä millon miten ja miksi.
Sama tilanne tässä. Jälkimmäisessä korostetaan oikeaoppisesti tarkan suunnitelman merkitystä. Ensimmäisessä lauseessa vesitetään koko suunnitelma, ja annetaan mahdollisuus siirtää epäonnistunut treidi “pitkään salkkuun”
Rahastoihin tulen pistämään joitain kymppejä kuussa hamaan tulevaisuuteen asti 2050-2070. Osakkeissa on pari yritystä joihin tulen mukaan isommallakin positiolla ja sijoitushorisontti pitkä (10-25v) Lyhyeen pitoon löytyy myös paljon osakkeita.
Tämä on mielestäni suunnitelman paras osa, joskin itse vaihtaisin sen 500€ tähän ja ne jokuset kympit sitten tuonne kryptopuolelle kunhan suunnitelmaa on ensin hiottu.
Voihan toki olla, että suunnitelmasi on oikeasti parempi kuin aukikirjoitettuna, mutta tuon tekstin perusteella pidän todennäköisimpänä skenaariona pääoman tuhoutumista sen kasvattamisen sijaan. Tsemppiä!