Sijoitusstrategiasi

Osakkeet
1144

Sopiiko kysyä muutamaa asiaa?
(1) Miksi aina 10% käteisenä, jos sitä ei voi käyttää hetkinä kun markkinat ovat epätehokkaat?

(2) Miksi yhteen tuotteeseen max 1000/1500€? Yhteen osakkeeseen ei saa rakennettua missään määrin kokonaisuuteen vaikuttavaa positiota ja rahastoja kertyy älytön määrä jo 100k salkulla.

(3) Miksi hukata jääräpäisyyteen mielummin koko tonni kuin pelastaa mitä pelastettavissa on ja yrittää uudelleen? Virhearvioita sattuu kaikille ja ne kannattaa myöntää itselleen.

(6) Miksi maksimaalinen hajautus, kun jo 25 eri aloilta ja maista valittua osaketta tuo lähes kaikki hajauttamisen hyödyt? Periaatteessa jo yksi maailmarahasto riittää saamaan hajautuksen maksimaaliset hyödyt

19 tykkäystä
1145

Kiitos kysymyksistä, yritetään avata.

  1. Osasyy viimeisen vuoden aikana läpikäytyyn ahdistukseen on ollut käteisen vähäinen määrä. Kävin jopa S-Pankin kulutusluoton puolelle, että saan omistusteni keskihinta alemmas ja jossain vaiheessa edes omansa takaisin. Voinkin omalla kokemuksellani kertoa, että välttäkää putoavia puukkoja. Käteisen omistaminen tuo sellaista varmuutta mitä mikään muu ei tällä hetkellä pysty tuottamaan. 10% kuulostaa itselleni hyvältä, koska se vastaa noin 2 kk nettopalkkaa mikä pitää olla jos työttömyys kohdalleni osuu.

  2. Jos sijottaisin yhteen osakkeeseen 1 000 euroa, niin kokonaispositiona se vastais n. 3% koko salkustani. Tämä on täysin riittävä osuus ettei yksi epäonnistunut valinta heiluttaisi kokonaisuutta. 1 500 eurolla kokonaispositio olisi jo siellä 5% mikä alkaa olemaan minun henkisen kantokykyni maksimi. Tätä asiaa tarkastelen toki uusiksi siinä vaiheessa, kun nämä nykyiset teesit ovat toteutuneet ja jos/kun salkun kokonaisarvo on siellä 100 000 eurossa. Mutta tällä mennään siihen asti.

  3. Tämä on erittäin hyvä kysymys. Valitettavasti minulla on uhkapelaajillekin tuttu geeni, missä jääräpäisesti ostan lisää sen sijaan, että ymmärtäisin luopua ajoissa. Paljastettakoon nyt sitten mikä osake on 100% syy kaikkeen epäonnistumiseeni: Arocell. Jos uuden suunnitelmani mukaisesti olen sijoittanut maksimissaan sen 1 000 euroa (n. 3%) yhteen epäonnistujaan, niin sillä ei ole kokonaisuudessa tuon taivaallista merkitystä ja kyseinen epäonnistuja voi edelleen olla salkussani muistuttamassa ettei sijoittaminen ole helppoa ja että aina pitää yrittää parantaa.

  4. Tämä ei ole ehkä koskaan oikein mennyt minulla jakeluun, että mitä väliä sillä loppujen lopuksi on sijoitanko kolmeen laajasti hajautettuun rahastoon vai haenko laajan hajautuksen esim. 20 rahastolla? Tästä kuulen mielelläni näkemyksiä(faktoja)?

5 tykkäystä
1146

Vältä hirveää silppusäkkiä tai voittosi valuvat välittäjän kuluihin.

Jonkintasoinen hajautus on tärkeää. Mutta rahastot tarjoavat tuota klöntässä. Jos summat ovat pieniä, osta indeksirahastoa. Ei ole mitään järkeä ostaa 20 eri rahastoa pienillä summilla.

Voin ymmärtää salkun jossa on vaikkapa 10 % käteistä, 40% (yhtä) indeksirahastoa ja 50% yksittäisiä osakkeita. Näin noin puolet salkusta seuraa indeksiä ja toinen puoli voi sitten ottaa näkemystä, jonka voi sitten hajauttaa niin moneen osakkeeseen kuin kykenee järkevästi seuraamaan. 3% per osake kuullostaa jälleen pieneltä ja kulurohmulta. Mieti montako yritystä pystyt oikeasti seuraamaan. Joo, ei pidä pistää 50% yhteen hevoseen tai sitten pitää olla ihan varma asiastaan, mutta ei ole järkeä ostaa ja myydä muutaman satasen positioita joiden kaupasta iso osa tuotoista menee välittäjän taskuun.

2 tykkäystä
1147

Ehkä tuo sääntö #2 kannattaisi muotoilla ennemmin muotoon yksi osake max 5 % salkusta kuin mitään euromääräistä.

Rahastojen kohdalla mielestäni vastaavat prosenttimäärät (tai euromäärät) ovat hieman hassuja. Isollakin salkulla voi mielestäni aivan hyvillä mielin omistaa vain yhtä rahastoa jos se rahasto sijoittaa koko maailman indeksiin.

Jos sijoituspsykologian kanssa on hankaluuksia, voisi myös olla ihan järkevää sijoittaa suurempi osa sijoitusvaroista indeksirahastoihin. Sitten voi rauhassa opetella oman pääkopan kanssa taistelua niin että tuo “puljattava” osa varoista ei kuitenkaan ole kovin suuri ja jos homma lähtee sujumaan paremmin voi tuota allokaatiota myöhemmin muuttaa.

9 tykkäystä
1148

Jos sijoittaminen on jo nyt ahdistanut, koska salkussasi on yksi huonompi sijoitus, niin 30% allokaatio kryptoihin kuulostaa järjettömältä strategialta.

39 tykkäystä
1149

Tämä keskustelu tästä tappiollisen sijoituksen myymättä jättämisestä on mielestäni mielenkiintoinen.

Tämä ei liity nyt sinuun, mutta vähän samaan tyyliin tuolla ostan/myin ketjussa näkee tasaisin väliajoin, myin osaketta x hirveällä voitolla, mutta jätin kuitenkin siivun jäljelle, että jos menevät nollaan niin olen kuitenkin voitolla.

On varmasti monta esimerkkiä, mutta itselleni tulee mieleen esim. stromsdal, joka näytti aivan varmalta konkkakandidaatilta, mutta koska osake oli sopivasti euron paikkeilla niin osa jatkoi sinnikkäästi ostelua jonkinlaisen toivemanian vallassa. Tai elcoteq, tai Geosentric(Benefon) ja niin edelleen.

Sykliset on eri asia, jos sykli sulaa “yllättäen” alta, niin voi ne osakkeet jättää sinne salkkuun hautumaan jos arvioi hinnan sopivaksi konkkariskiin nähden.

Verottajakin tulee vastaan jos tappiota tekee, ei tarvitse edes samana vuonna olla voittoja, joista vähentää, tappiothan säilyvät pidempäänkin vähennyskelpoisina.

Tietysti jos roiman laskunkin jälkeen näkee yhtiössä potentiaalia niin voihan sitä ostaa lisääkin, mutta ei syyn koskaan pitäisi olla onko omat aiemmat hankinnat voitolla vai tappiolla.

E: Oikeastaan tuossa kasvaa samalla riski siitä, että kun firma saa laivansa käännettyä paremmalle uralle, ja mahdollisesti pitkä ylöspäin trendi alkaa, voi sijoittaja tässä myydä lappunsa aivan liian aikaisin ajatuksella, jes nyt se on voitolla, voin vihdoinkin päästä tästä vuosien pälkähästä, ja jääkin rahastamatta mahdollinen baggerointi, kun katse on liikaa pallossa eikä isossa kuvassa.

6 tykkäystä
1150

Toki.
Return on equity (ROE) = nettotulos (12kk) / keskimääräinen oma pääoma.
Return on assets (ROA) = nettotulos (12kk) / keskimääräinen taseen loppusumma.

Nämä ovat komponentteja DuPont-analyysissä. ROA voidaan jakaa kahteen osaan, asset turnoveriin ja nettomarginaaliin.
Asset turnover = liikevaihto (12kk) / keskimääräinen taseen loppusumma.
Net margin = nettotulos (12kk) / liikevaihto (12kk).

Tämä voidaan intuitiivisesti ymmärtää siten, että yhtiön hallussa olevan pääoman ainoa tarkoitus on tuottaa yhtiölle liikevaihtoa ja asset turnover mittaa tätä kykyä. Mitä korkeampi lukema, sen parempi. Alhaisen asset turnover -luvun yhtiöitä voidaan kutsua pääomaraskaiksi.

Yhtiön liiketoiminnan tarkoitus on taas tuottaa osakkeenomistajalle voittoa ja nettomarginaali kuvaa tässä tavoitteessa onnistumista operatiivisesti. Hankaluus on siinä, että jos asset turnoveria ja nettomarginaalia tarkastellaan erikseen, huomataan että yleensä mitä korkeamman marginaalin bisneksestä on kyse, sitä hitaammin myynti sujuu (mieti joku koruliike). Vastaavasti matalan katteen bisnekset kuten ruokakaupat saavat asseteilleen nopean kiertonopeuden. Kun nämä kaksi tekijää kerrotaan yhteen, saadaan ROA.

Return on assets (ROA) = Asset turnover * nettomarginaali.

Return on assets kuvaa siis bisneksen kovan ytimen suoriutumista. Mitä korkeampi lukema, sitä laadukkaammasta bisneksestä on kyse. Korkean ROA-lukeman bisnekset pystyvät todennäköisemmin säilyttämään korkean solvenssiasteen, kun osakkeenomistajien varallisuus kattaa nopeaa tahtia taseen velkoja.

Kun ROA kerrotaan taseen vipukertoimella (financial leverage) saadaan oman pääoman tuotto ROE.
Financial leverage = taseen loppusumma / oma pääoma.
Oman pääoman tuotto = Return on assets * financial leverage.

Firma voi parantaa oman pääoman tuottoa ottamalla lisää velkaa taseeseen. Tämä on tuttua varsinkin kiinteistösijoittajille. Samalla firman riskisyys kuitenkin kasvaa. On kiistanalaista luodaanko tällä rahoitusratkaisulla oikeastaan mitään arvoa. Oman pääoman tuotto mittaa firman osakkeenomistajille saamaa tuottoa, jos firman vipukerroin pysyy samana. Yhtiö ei voi kestävästi kasvaa ilman osakeantia nopeammin kuin mitä firman oman pääoman tuotto, eikä osakkeenomistaja pitkällä tähtäimellä voi saada firmasta oman pääoman tuottoa korkeampaa tuottoa.

Mielestäni erityisesti ROA on yksi parhaita yhtiön laadun mittareita. Tätä parempi on Return on invested capital (ROIC), mutta ROA on näistä helpompi laskea. ROA:n heikkous liittyy yhtiöön jolla on taseessa paljon käteistä. ROA antaa tässä tapauksessa heikon lukeman, kun yhtiö on lykännyt investointia tai varojen jakamista omistajilleen. ROA ei myöskään kerro varsinaisista kassavirroista.

51 tykkäystä
1151

Mahtava vastaus, arvostan. Kiitos!

1 tykkäys
1152

ROA taidetaan useimmiten laskea Almatalentin esittämällä kaavalla, mutta varmaan tuotakin voi käyttää.
Kokonaispääoman tuotto-% = 100 * [ nettotulos + rahoituskulut + verot (12 kk) ] / Oikaistun taseen loppusumma keskimäärin
Kokonaispääoman tuotto-% (ROA) | Tunnuslukuopas - Alma Talent

Investopedialla esitetään kaksi variaatiota
ROA Variation 1: Net Income + [Interest Expense x (1 - Tax Rate)] / Total Assets
ROA Variation 2: Operating Income x (1 - Tax Rate) / Total Assets
Return on Assets (ROA) Definition (investopedia.com)

ROE:
Oman pääoman tuotto-% = 100 * nettotulos (12 kk) / Oikaistu oma pääoma keskimäärin
Oman pääoman tuotto-% (ROE) | Tunnuslukuopas - Alma Talent

1 tykkäys
1153

Itsellä on tyylinä seuraava, ostelen pikkuhiljaa lisää osakkeita, joskus myyn, kun voitollisen osakkeen prosenttiosuus salkusta kasvaa liian suureksi. Ostoissa lisäilen osakkeita, jotka olen parhaan kykyni mukaan joskus valinnut, vaikka salkku yleisten syiden takia laskisi en myy, vaan lisäilen, koska yleisen nousun oloissa osakkeiden määrä ratkaisee sen, kuinka paljon euromääräisesti voittoa tulee.
Tietenkin myyn jos yksittäisen yhtiön tilanne muuttuu ratkaisevasti huonommaksi, esim. Fortum, jonka heitin laidan yli heti kun tilanne Ukrainassa alkoi huonontua.

9 tykkäystä
1154

Perusprinsiippihän on se, jotta ns. “momenttia” haetaan ja sitä saa tavan tallaaja juurikin oikeastaan ja vain osakemääräänsä lisäämällä…

Verosuunnittelu(=tappiovähennykset) toimivatten vain relevanttina lisänä siinä reunalla.

1155

Oma strategiani hyvin lyhyesti pähkinänkuoressa:

  1. Vaikka kaikki osakkeet tällähetkellä -30% hujakoilla niin olkoot, pidän ne vaikka hautaan asti. Lisää en suoria osakkeita osta vaikka kuinka halvalla saisi niin en lähde lisäilemäänkään kun ei ole kiinnostusta/ymmärrystä lukea osakkeiden tilanteista.

  2. Kuukausittainen tasainen sijoitus indeksirahastoihin saa jatkua, ehkä otan jonkin uuden rahaston jossain vaiheessa lisää (max. 3-5 eri rahastoa) tai lisään kuukausittaista summaa nykyisiin. Lasteni salkkuihin olen (onneksi) vain kuukausittaista rahastosijoittamista käyttänytkin.

Ei ole järkeä lähtä sijoittelemaan osakkeisiin joista ei mitään ymmärrä, jaksa/osaa/ei ole aikaa hankkia faktoja kuinka homma luistaa. Aloittaessa tuli vain seurattu hintakäyriä ja lähdettyä liikaa mukaan hype osakkeisiin…

5 tykkäystä
1156

1.kohta: Voi olla paikka töydentää juuri nyt osissa. Mutta jos tarinat muuttuneet yritysten osalta, niin ei. Etenkään jos ei ymmärrystä, vaan fomo.

  1. kohta: järkevä valinta, jos ymmärrät rahastojen sisällön :+1:
1157

Eipä noissa omissa osakkeissa pahemmin ole tietääkseni suunnitelmat muuttuneet (mm. Harvia, Remedy, Kamux jne), tullut vain lähdettyä mukaan huonoon aikaan tietämättä oikeen mitään tyyliin “koska muutkin ostaa niin miksen minäkin”…
Ei oikeen lisäilyyn ole suoraansanottuna uskallusta enää suorien osakkeiden suhteen.
Rahastot ihan nordnetin super rahastoja ja vastaavia joista nyt ymmärtää mitä pitää sisällään mutta eipä niistä sen enempää pahemmin tarvikkaan tietää.

Lisäyksenä vielä että lähes kaikkia osakkeitani olen kuitenkin useammin jo lisäillytkin mutta aina on vaan alaspäin silti tultu, ja tämän vuoksi tulee vain enemmän negatiivinen fiilis alkaa enää mitään lisäilemään…

4 tykkäystä
1158

Sijoitussuunnitelma 2022:
Heti alkuun kohta ketjun aloittajalta, ensimmäisestä viestistä!

  1. Etsi vähemmän kiinnostusta herättäviä yhtiöitä, joissa tutkimustesi jälkeen näet paljon potentiaalia, eli pyri ostamaan ennen suurta yleisöä
  2. Kun hankit uutta yhtiötä, lue raportit ja esitykset erittäin tarkkaan ja moneen kertaan
  3. Tutki nettisivut hyvin. Perehdy yritystoimintaan. Tutki referenssit, tuotteet, etsi tietoa foorumista…
  4. Sijoita (ainakin toistaiseksi) noin kolmeen osakkeeseen. Aikasi ja varsinkaan älysi ei riitä useampaan
  5. Kysy monta kertaa itseltäsi, että voitko luottaa yritykseen ja sen lupauksiin, kun ostat uutta tai lisää
  6. Vahdi!

Strategia taitaa siis olla yhteen sanaan typistettynä keskittäminen.
Kokemattomuutta yritän kompensoida tutkimisella. Paljolla työllä ja pähkäilyllä, mitä jos kysymyksillä. Tällä hetkellä salkussa kahta osaketta, eli Elliptic Labs ja Avidly. Avidly uusi tulokas tältä viikolta. Luulisin, että 1-2 vuoden sisään näkee mitä noista tulee. Kesän aikana myös tarkoituksena tutkia kolmatta yhtiötä salkkuun.

7 tykkäystä
1159

Sijoitan pieniin/keskisuuriin Helsingin pörssin yhtiöihin. Tämä ei ole ollut sinällään mikään kiveen hakattu päätös, mutta olen huomannut että itseä kiinnostavat firmat löytyvät maturiteetiltaan siinä vaiheessa olevista yrityksistä, joissa tarinaa on vielä paljon kirjoittamatta. Helsingin pörssi sopii tässä vaiheessa hyvin siksi, että informaatiota on helposti saatavilla suomeksi.
Tämän vuoden kurssirytinässä on kyllä käynyt useamman kerran mielessä, että pitäisikö salkussa olla vastapainona myös 1-2 kpl ”mörnijää” tasapainottamassa salkun heiluntaa. Olen kuitenkin törmännyt siihen ongelmaan, että en ole löytänyt motivaatiota tällaisten yhtiöiden tutkimiseen. En halua salkkuuni sellaisia yhtiöitä, jotka eivät minua aidosti kiinnosta. Tässä hetkessä salkku olisi varmasti vähemmän pakkasella mikäli olisin salkkuuni kelpuuttanut muutakin kuin kasvuosakkeita, mutta tämä on se hinta minkä olen tässä hetkessä valmis maksamaan.
Vaikka kasvuosakkeet ovat tulleet huolella tonttiin viime aikoina, niin ei pidä mennä pelkästään sen taakse vaan myös tarkastella omaa toimintaa kriittisesti. Virheitä on tullut tehtyä ja niitä kun saa jatkossa karsittua, niin tuloksetkin voivat olla jatkossa parempia :handshake:

12 tykkäystä
1160

Lisää indeksirahastoon säännöllisesti sopiva määrä rahaa. Määrä voi vaihdella oman rahatilanteen sekä markkinatilanteen mukaan. Eli jos ylimääräistä on ja tuntuu että ollaan kovasti laskumarkkinassa, määrä voi olla vähän enemmänkin kuin normaalisti.

Ei kovin seksikästä, mutta ymmärtääkseni kohtuullisen turvallista.

Lisätään nyt tähän että aikalailla taipaleen alussa ollaan, vaikka ei suoraan strategian valintaan mitenkään liitykään.

7 tykkäystä
1161

Tuli mieleen lisäillä tähän viestiini sijoitusstrategiastani yksi komponentti tänään käydyn privakeskustelun (henkilön X kanssa) pohjalta, liitän karkeasti käytyä keskustelua tähän vähän kielenkäyttöä siistien :slight_smile: Hyvä muistuttaa, että näissä viesteissä puhutaan tuoton odotusarvoista tietenkin, koska tuottohan ei koskaan ole sataprosenttisen varma ja eksakti luku. Huomatkaa myös, että keskustelussa itse käytän isoja tuottolukuja havainnollistamaan tärkeintä pointtia: mitä enemmän yksittäisen kohteen tuotto poikkeaa markkinan pitkän aikavälin tuotosta lyhyellä aikavälillä, sitä harvemmin se on kestävää, ja kannattaisi jättää vain olemaan holdattavaksi (minun mielipiteeni, ei sijoitusneuvontaa, luonnollisesti).
J: “Mun mielestä tavallaan kaikista typerintä ohjenuorassa markkinan ajottamisesta on se, et ihmiset ohjataan ajattelemaan et kaikki mitä markkina tekee on jotenki ylivertaista, ja jos meet sitä vastaan niin menee pieleen. Kun oikeesti on nähtävissä, että esim. +100 % tuotto 6 kk sisällä yli fair valuen on lähes aina epänormaali tuotto, jonka realisointi harvoin on virhe.”
J: “Ainoo missä voi mennä täysin pieleen on se tilanne, ettei huomaa et markkina voi jatkaa ylös, eikä vaihda kohdetta välissä.
Eri asia sit jos kyse on kuplasta toki
Miks kantais turhaan riskiä siitä et menettää +200 % gainin +100 % sijasta, jos riskinä on -60 % drawdown huipuista ja -20 % turpaanotto koko sijotukselle?
Kun voit vaan vaihtaa tota +100 % kohdetta johonki toiseen, joka voi tuottaa vaikka +50 %, mut riskinä on vaan -20 % drawdown. Saat hyvässä skenaariossa saman +200 % gainin, mut huonossa skenaariossa sulle jää +60 % tuotto”
X: “Joo, toihan se on ehdottomasti että jos markkina keulii sillon pitääkin myydä!”
(keskustelu jatkuu parilla irrelevantimmalla viestillä, jotka skippaan tässä)
J: “Kohteita löytyy niin paljon, et aina pystyy vaihtamaan pienemmän riskin kohteeseen, joka kuitenki markkinan keuliessa tuottaa jotain, jos oot markkinan ajotuksen kannalta väärässä. Tätä matikkaa on joidenki tosi vaikee ymmärtää.”
X: “Joskus kantsii myös myydä alle fair valuen, jos näyttää siltä että täyden fair valuen realisoitumisessa kestäis.”
J: “Toki just näin. Aikakomponentti tekee tosi paljon. Jos saan +50 % alle 6 kk sisään, ja potentiaalia ois jäljellä vielä toiset +50 %, mut se [potentiaalin realisoituminen] voi kestää kaks vuotta, niin paljon mielummin otan nyt +50 %, ja etin uuden kohteen, jossa sama potentiaali, mut lyhyemmässä ajassa (samalla riskillä).”
E: pahoittelut myös anglismeista, gain = tuotto tietyssä ajassa, drawdown = lasku (esim. drawdown huipuista = lasku huipuista)

8 tykkäystä
1162

Nimeä näitä tapauksia 1-5 nyt eteenpäin katsoen

5 tykkäystä
1163

Omasta salkusta tähän kategoriaan katsoisin tällä hetkellä Harvian, Kamuxin ja Solteqin, nykyisillä kurssihinnoilla. Omilla keskihinnoilla ei ehkä ihan päästä valitettavasti tuohon nolla-downsiden skenaarioon :frowning:

image
image3088×104 16.7 KB

image
image3103×181 32.1 KB

14 tykkäystä