Jos sijoittaa tuloksen takaisin hyvään liiketoimintaan, eikö se arvostus näy silloin tuossa kurssissa?
Finanssikriisin jälkeen, kun korkotasoa on painettu alas, osalla kasvuosakkeista kurssi on jatkanut nousuaan vaikka tulos olisi polkenut paikallaan, jonka seurauksena arvostuskertoimet alkaa olla aika optimistisia kasvumahdollisuuksiin nähden. Arvo-osakkeissa riski voi olla sikäli matalampi, koska arvo perustuu yleensä nykyiselle tuottokyvylle tai tase-arvoille, eikä niinkään odotuksille tai keinotekoisen alhaiselle rahan hinnalle.
Pakko olla eri mieltä siitä, että osinkojen tilalla pitäisi käyttää vapaata kassavirtaa ja lisätä se osakekurssin muutokseen.
Firmaan sisään jääneiden rahojen pitäisi näkyä siinä osakekurssin nousussa. Osake voidaan toki hinnoitella väärin, mutta on itsensä pettämistä, jos kuvittelee, että jakamattomat tulokset muodostavat jotain piiloarvoa, jonka sijoittaja saisi jotenkin omaan käyttöönsä. Sijoittaja saa tuottoa vain osinkoina tai myymällä osakkeet sen hetkiseen käypään hintaan.
AT&T kohdalla tuo ajattelu ainakin menee pieleen, kun käytännössä niitä osinkoja on maksettu velkarahalla mikä selittää myös sitä, että kurssi ei ole vuosikymmenessä juuri noussut. Esim. Börsdatan mukaan 2011 AT&T:llä on ollut 9,79$ nettovelkaa osaketta kohden. 2020 Q1 mennessä tuo on paisunut 21,2$ osaketta kohden. Tämä velan kasvu samoin kuin jakamatta jääneet tulokset on hinnoiteltu siihen osakekurssiin, eli tuoton laskennassa ei pitäisi käyttää muuta kuin saatuja osinkoja ja kurssimuutosta.
8 tykkäystä
Mietiskelen tässä hieman strategiamuutoksia omaan sijoitussuunnitelmaan. Olen sijoittanut kymmeneen firmaan suht saman verran kaikkiin. Ainoastaan Sampo ja Fortum ovat salkussa sellaisia “perusvarmoja” sijoituksia. Nyt mietin niiden vaihtamista kahteen seuraavista: ETF:istä SXRV tai LYPG. Rahastoista JPM US Technology A tai Swedbank Robur Småbolagsfond Sverige. Nämä ovat takoneet 10v aikana 300%-500% tuottoa enkä usko Sammon tai Fortumin yltävän samaan. Rahastoissa olisi myös paremmin hajautus kohdallaan. Hajautus ei olisi pahitteeksi (myös lainoitusarvon kannalta), koska salkun ytimen tulee muodostamaan Genoviksen, QT:n ja Remedyn kaltaiset firmat.
Aktiivisia rahastoja pidetään yleisesti jotenkin huonoina sijoituksina ja aina kehotetaan sijoittamaan matalakuluiseen rahastoon/ETF:ään. Tuo JPM:n rahasto on tehnyt kuitenkin ihan älytöntä tuottoa ja ainakin Nordnetin käyrä näyttää 10v ajalta +470%, joka on reilusti paras kaikista rahastoista. Käsittääkseni rahasto maksaa osingot ulos. Onko tuosta tuottoprosentista vähennetty osingot kuten normaalisti yksittäisen firman osakkeesta vähennetään? Vuosikulut varmaan ainakin vähennetään? Mitä mieltä täällä ollaan tuosta rahastosta? Huolimatta 1,75% vuosikuluista ja osinkojen maksamisesta tuo kuulostaa minusta todella houkuttelevalta.
Alustavana suunnitelmana olis napata kerralla isompi potti SXRV-ETF:ää (tuotto 10v 550% äkikseltään laskettuna), jotta selviää pienellä ostokululla. Kuukausisäästö ei onnistu Nordnetin lainotuksen takia. Sitten toinen samanlainen potti teknologiaan painottavaan JPM-rahastoon ja kuukausittain hieman pienempää pesämunaa tuonne ruotsalaisten pienfirmojen suuntaan. Menisikö tämä homma pahasti metsään jossain mitä on nyt älyä? Valuutanvaihtokulut ovat ainakin niin pientä, etteivät haittaa mitään.
ETF olisi sijoitushorisontiltaan suurinpiirtein monttuun asti. Verohyöty on pitkällä aikavälillä aika isokin kasvu- ja tuottorahaston suhteen, mutta tuosta SXRV:stä on tarjolla myös tuotto-osuuvaihtoehto. Tuntuisi ihan mielekkäältä, että sijoitus maksaa joskus tuottoakin ilman, että tarvitsee alkaa suorittamaan kalliita myyntejä silloin tällöin. Onko tuotto-osuus niin surkea vaihtoehto kuin yleisesti kerrotaan? Osinkojen sijoittaminen itse valittuun paikkaan kiinnostaa kuitenkin melko paljon ja siinä tulee myös hyvä fiilis, kun sijotuksesta saa muutakin kuin prosenttilukemia salkkuun.
Onko EXXT ja SXRV ETF:ien ero ainoastaan siinä, että toinen maksaa osingot ulos ja toinen sijoittaa ne uudestaan? Eli koska ensiksi mainitun tuotto 5v aikana näyttää 99% ja toisen 110% niin tämä ero tulee ainoastaan siitä, että jälkimmäinen sijoittaa osingot uudestaan? Jos tuo menee noin niin JPM:n rahasto on takonut viimeiset 10v keskimäärin 19% vuosituottoa ja osingot päälle.
Alan pikkuhiljaa kallistumaan siihen suuntaan, että suomalaiset hitaasti nousevat isommat firmat on sama unohtaa ja ottaa tilalle näitä rahastoja, joita ei tarvi paljoa seurailla sijoituksen jälkeen. Sitten voi vaan keskittyä entistä paremmin niihin muutamaan pienempään kasvufirmaan, jotka poimii salkkuun. Sampo ja Fortum ovat lisäksi tuottaneet jo lyhyessä ajassa yli 15% kumpikin (lähellä Inderesin tavotteita jo), joten ennen Sammon osingonmaksua olisi varmaan ihan hyvä paikka irrottautua. YTD-lukematkin ovat näillä kaikilla mainituilla vaihtoehdoilla jo hyvästi plussalla toisin kuin Sammolla ja Fortumilla. Lisäksi käyrät ovat erittäin luottavaisesti noususuuntaan koko tuon 10v ajan, jonka Nordnetin graafi näyttää.
Mitä ajatuksia moiset pohdinnat herättävät kanssasijoittajissa? Löytyykö JPM:n tai Swedbankin tilalle lähes samoilla perustein ja lähes samoihin firmoihin sijoittavaa halpaa ETF:ää? 
7 tykkäystä
Ite kommentoin välii että mukava postaus koska samoja asioita tullu pyöriteltyä. Toiv nerot laittaa hyvää settiä 
2 tykkäystä
Idea tässä minun ajatuksessani on se, että kurssi voi nousta tai laskea mistä hyvänsä syystä, eikä kurssimuutokset heijastele yhtiön todellista arvoa. Esimerkiksi analyytikko esittää laskelman joka on ihan pielessä ja antaa suosituksen, jota suuret massat seuraa. Tekninen analyysi toimii, jos treidaajat uskovat siihen ja siitä tulee itseään toteuttava ennuste.
Orion on sama yhtiö maksoipa osakkeesta 25 euroa tai 60 euroa. Yhtiöllä on riskejä ja mahdollisuuksia kaikkina aikoina, eikä näiden olemassaolo riipu meidän tiedoistamme. Osakkeen hinnalla on merkitystä sijoittajan tuotolle vain jos yhtiön johto käyttää osaketta hyväksi kaupankäyntivälineenä. Siksi on parempi ajatella omistusta sen perusteella, mitä kirjanpitäjät ja tilintarkastajat saavat yhtiön arvoksi ja minkälaisia tuloksia yhtiö tulevaisuudessa tekee. Jakamaton tulos on potentiaalisesti jaettavissa, jos kirjanpitäjät ovat tehneet työnsä oikein. Tästä pitää luultavasti tehdä oikaisuja.
Kirja-arvon merkityksettömyydestä on esitetty kolme argumenttia:
- kirjanpitokäytäntöihin tai kirjanpitäjiin liittyy korruptiota.
- kirja-arvo ei ennusta tulevia operatiivisia tuottoja.
- kirja-arvo ei ennusta tulevaa osakekurssia.
Minulla ei tällä hetkellä ole vastauksia näihin.
1 tykkäys
JPM:n tilalle löytyy ainakin jossain määrin samanlaisia ETF:iä.
NASDAQ 100 on melko teknologia painotteinen. iSharesin NASDAQ 100 ETF:n viimeisen 10 vuoden vuotuinen tuotto noin 17%.
S&P 500 Information Technology on luultavasti vielä lähempänä JPM:n sisältöä. iSharesin vastaavan ETF:n seuraaman indeksin (Ei siis itse ETF:n joka on alle 10v vanha, vaan indeksin) 10v tuotto myös noin 17%
MSCI World Information Technology on luultavasti hieman taas kauempana, mutta parempi maantieteellinen hajautus. Indeksin 10v tuotto noin 15% (iSharesin ETF on alle vuoden vanha joten siitä ei tuotto tietoja vielä oikein ole).
Vastaavia ETF:iä löytyy muiltakin firmoilta, mutta noita itse katsellut eniten.
4 tykkäystä
Fellow Financen laskurahoituslainat sotakassan tukena?
Kohta vuoden ajan olen testaillut FF:n laskurahoituslainoja ja tässä saattaa olla hyvä vaihtoehtoinen sijoitus karhujen käteispossalle. Laskurahoituslainat ovat siis vertaislainoja, joissa yrityksen laskut toimivat vakuutena sijoitukselle. Lainat kestävät 14-90 päivää, eli todella lyhytkestoisia. Mikäli laskua ei makseta, voidaan sitä käsittääkseni periä sekä laskun lähettäneeltä, että laskun vastaanottavalta yritykseltä. Niin tai näin, omat lainat on ainakin maksettu kiltisti takaisin: 204 päättyneestä lainasta ei ole tullut yhtään luottotappiota, keskikoron ollessa 6,8% p.a. Jopa nyt korona-aikanakin sijoitukset näyttävät rullavan ihan normaalisti, ainakin toistaiseksi.
Idea on siis siinä, että kun osakemarkkinoista on karhuinen näkemys ja haluan kasvattaa käteispositiota, voin pistää osan käteisestä näihin lainoihin ja saada ihan ok tuottoa pankkitilin sijaan. Kun näkemys vaihtuu häräksi, laitan laina-allokaattorin pauselle ja rahat voi siirtää kokonaan markkinoille 90 päivän sisällä.
Esimerkiksi: sen sijaan että pitäisin 25% käteisenä, laitan 10% laskurahoituslainoihin ja pidän 15% käteisenä. En näe tilannetta, missä minun täytyisi todella lyhyen ajan sisällä saada yli 15% varallisuudestani osakemarkkinalle. Näin ollen, kun sisäinen härkäni alkaa laskemaan käteisen osuutta, laitan allokaattorin tauolle ja pystyn pitämään tarvittavan sotakassan sopivana kokoajan. Palkintona tästä säädöstä on se ~6% tuotto tuolle 10% osuudelle.
Mitä mieltä foorumin hive mind on tällaisesta startegiasta? Mielelläni otan myös kriittisiä vastauksia. Onko muiden FF:n laskurahoituslainoja maksettu yhtä kiltisti kuin minun, vai onko osunut vain hyvä säkä kohdalle?
1 tykkäys
Valitettavasti tulevaisuuden tuottokäyriä on hankalempi tutkia niin luotan mieluummin sellaiseen, joka on tehnyt tasaisesti tuottoa pitemmän aikaa. Mielestäni tämä on pikemminkin riskinhallintaa kuin mitään jahtaamista. Toki jos on sitä mieltä, että joku erityyppinen ETF tai rahasto tuottaa tulevaisuudessa paremmin niin saa tietysti ehdottaa.
2 tykkäystä
Aktiivisissa rahastoissa menneisyyteen (tai nykyisen salkunhoitajan trackin) katsominen on ihan perusteltua. Mutta jos valitsee ETF/rahaston joka on sijoittanut viimeiset 10v ehkä parhaiten tuottaneeseen kohteeseen (US teknologia), saattaa olla järkevämpää itse miettiä mimmoiset seuraavat 10v tulee olemaan näille, kuin katsoa vain sitä menneisyyden käyrää.
3 tykkäystä
Rahastojen esitteissäkin aina muistutetaan että mennyt kurssikehitys ei ole tae tulevasta, eikä se totta vie olekaan. Esim. jonkun korkorahaston tuotto paranee sillä hetkellä kun korkoja lasketaan ja vanhojen lainojen markkina-arvo kasvaa. Sitten tulevaisuudessa on odotettavissa pienempiä tuottoja matalammilla korkokatteilla.
Tällä videolla löytyy faktatietoa rahastosijoittamisesta.
Kyllä sillä osakkeesta maksetulla hinnalla on suuri merkitys sille tuotolle mitä sijoittaja saa.
Itseasiassa tuotto määräytyy osto- eikä myyntihetkellä.
Kiitokset tärkeästä infosta, mutta en luule, että se olisi tae tulevasta. Jos aktiivinen rahasto on tehnyt 10v ajan tasaisesti yli 20% vuosituottoa niin se on minulle varsin vakuuttava tieto. Pidän tuossa JPM:ssä tulevaisuuden tuottoja paljon todennäköisempänä kuin sellasessa rahastossa, jonka tuotto on samalta ajalta pyöreä nolla.
1 tykkäys
Kiitoksia kaikille keskusteluun osallistuneille. Edellä kertakaikkisen hyvää settiä, pitää vielä palata paremmalla ajalla lukemaan syvällisemmin ja katsella tuo video. Asia on itselle ajankohtainen, koska pohdiskelen omaa sijoitustsrategiaa.
No olen oman blogiini kirjoittanut, pitkä juttu, en ala sitä uudestaan tänne kirjoittamaan. Se löytyy täältä: Warren Fyffet - Sijoituspäiväkirja: Sijoitusfilosofiani -Satunnaiskävely
Itse jo vuosi sitten aloin pohdiskelemaan omia vahvuuksia sijoittamisessa: Warren Fyffet - Sijoituspäiväkirja: Pohdiskelua omista vahvuuksista ja sijoitusstrategiasta
Kirjoituksen lopussa on kommentit, josta näkee kuinka helposti ihmiset tuomitsevat eri asiat.Jotta voit pärjätä hyvin pörssissä, sinun täytyy tehdä jotain todella eritavalla kuin muut. Jos vaikka Jukka Lepikköä katsot niin ei hän jokaista pitkää kynttilää treidaa. Hän treidaa ne mielestään hyvät. Mutta mitä hän tekee poikkeavasti minun mielestäni hän vain vähän aikaa markkinoilla ja yrittää olla mukana vahvimmissa nousuissa.
Indeksin voittaminen on äärimmäisen vaikeaa. Jokaisen sijoittajan kannattaa mielestäni miettiä sitä omaa vahvuusaluettaan. Sieltä markkinalta kannattaa valita alue, mistä on mielellään äärimmäisen kiinnostunut ja valmis opiskelemaan. Tee sitä missä itse olet hyvä. Anna tai laita muut tekemään sitä missä he ovat parempia.
Pidän lähtökohtaisesti mututuntuman ajattelusta. Hän ei itse usko osaavansa valita oikeita osakkeita vaan ottaa tehtävään parhaan mahdollisen. Pohdiskeluissa omista vahvuuksista päädyin samanlaiseen ajatteluun. Nyt tätät lukiessa tuli vielä sellainen huomio, että tuo monen mielestä nyt hyljeksitty sijoituskohde, kallis rahasto, aktiivinen ja maksaa osinkoa. Vaikka menestys on hyvä niin ei pidetä hyvänä. Itse olen lukenut tutkimuksen, että salkun hoitajat pystyvät sektori rahastoissa usein voittamaan indeksin. Valitusta sektorista he osaavat valita hyvät yhtiöt. Jollei sektoria ole valittu he ovat sitten kiinni väärässä sektorissa väärään aikaan. Tämä on seikka, jossa pistäisin mututuntumana mietteitä. Olenko muodikkkassa kiinni värään aikaan.
Ruotsi pienyhtiöt on samoin hyvä kenttä. Kuinka moni lukijoista voi sanoa, että voi sieltä sanoa hyvät yhtiöt? Siellä ollaan oikeasti Sauli Vilenin sanoin piirimestaruus kisoissa ja tulee aika hyvin kokoajan uuttaa kohtuullisen hyvää yhtiötä. Siellä on jo Roburilla kieli- ja uutisetua sekä mahdollisuus tutustua kenttään.
Mutta olen sitä mieltä, että jokaisen sijoittajan kannattaa vilkaista peliin ja miettiä löytykö sieltä vikaa. Siinä omassa ajattelussa löytyy niitä vinoumia ja pitää miettiä missä tekee virheitä. Tässä nyt omaa pohdintaa ja siitä tuli aika paljon löydöksiä. Kannattaa aina varautua siihen, että on väärässä. Pystyisikö ne JP Morganin salkunhoitajat parempaan salkun hoidossa kuin sinä itse. Jos sijoitat indeksiin, pystytkö itse pysymään siinä kaikkina aikoina?
Edit: Loppun vielä sanomani tiivistettynä. Jos teillä löytyy salkku Sharevillestä niin oma salkkua mahdollisuus verrata JPM US Technology A rahastoon. Siinä on aika hyvä reality check. Jokaisella on ollut mahdollisuus sijoittaa tuohon rahastoon. Loppuun disclaimerit: Mennyt tuotto ei ole tae tulevas
4 tykkäystä
Kiitoksia. Olinkin lukenut nuo vanhemmat tekstit aiemmin. Tarkoituksena on siis ottaa 2-3 rahastoa/ETF:ää käyttöön, jolloin niiden osuus salkusta on 20-30%.
Olen vähän kummastunut kuinka latteita vastauksia tänne joskus tulee. Tuntuu, että pointti menee kokonaan ohi ja nakellaan jotain joutavaa kunhan saa kommentoida asiaa.
Kyllähän näiden kanssa saa olla tarkkana. Ilmeisesti Luxemburgissa sijaitsevalla rahastolla ei ole USA:n kanssa verosopimusta ja veroa menee osingoista 30% kun taas Irlannilla on verosopimus ja niillä menee 15%. Tällöinhän ei kannata valita kasvuosuuksissakaan sellaista rahastoa, joka sijaitsee Luxemburgissa. Verohan lähtee ennen kuin osingot sijoitetaan uudelleen. Tätäkään asiaa ei tuoda kunnolla ilmi missään. Onko Saksalla tai Ranskalla tuollainen 15% verosopimus USA:n kanssa? Tuo on olennaista tietoa jos on valittavana kaksi samaa indeksiä seuraavaa ETF:ää.
Hienoa, koti läksyjä on tehty niin tätä keskustelua uskaltaa jatkaa eteenpäin. Minun pitää itse olla tässä varovainen vahvistusharhan vuoksi.
Itseltäni löytyy useampia hyvin pärjänneitä rahastoja jollakin ajan jaksolla. Heitän tähän nyt muutaman esimerkkinä: OP:n Suomi Arvo ja toinen Seligson Russian Prosperity. Näissä kulut on olleet jopa piirun alle tuon mainitun 1,74%. Ne on olleet 5 vuoden aika jäntellä hyviä. Toinen löytyy yhä salkusta ja toinen on myyty poissa. En pidä välttmättä enää sitä toistakaan kovin erinaomaisena. Voin olla toista mieltä hyvin lyhyen ajan jälkeen. Kuluista ei turhaan narista, ne oikeasti merkitsevät paljon. Jollei niille ole katetta niin ne kannattaa välttää, jos mahdollista.
Minusta näissä tärkeä miettiä exit strategia. Vaikka miten päin pyörittelet eknologia ja tuo rahasto on kuuma. Jonkun aikaa sitten kannabis oli kuuma, mutta asia on hiljentynyt. Voidaan keskustella onko teknologia samanlainen sektori ja voin suoraan vastata, että ei ole kannabis ja teknologia on kaksi eri asiaa. Voidaan ajatella, että teknoligia tekee nyt tiettyä murrosta ja asiat tehostuvat. Mutta sekin lopulta seuraa samaa bisneksen elinkaarta. Alkuun kova nousu, sitten tasaantuminen ja lopulta se tulee kypsään vaiheeseen. Milloin nuo tapahtuvat? Suora vastaus, en tiedä. Mutta kannattaa miettiä se exit ja hypätä vaikka välillä junasta, vilkaista karttaa ja katsoa, että menee oikeaan suuntaan. Olen esimerkkinä lähes myynyt Fidelity Technologyn ja BGF World Technologyn. Syy on se, että S&P500 on laskutrenidissä tai taistelee parhaillaan 200 päivän liukuvan tuntumassa. Jos maailman taloudella menee huonosti ei teknologia yrityksilläkään voi mennä niin hyvin nykysellään mielestäni. Kehitys voi olla toki koronasta riippuen nopeampaa. Haluan kuitenkin lisää näyttöä, että talous lähtee rullamaan ennekuin uskallan sijoittaa vahvemmin koviin tulevaisuuden odotuksiin.
Lähtökohtaisesti itse pidän tuota Roburin kenttää houkuttelvampana. Siellä ammattilainen ottelee piirimestaruuskisoissa ja voiton mahdollisuudet on isommat.
Itse en salli omaan salkkuun muutoksia, jotka sinä teet. Olen kieltänyt itseltä isot muutokset, koska jätän aina mahdollisuuden olen itse väärässä. Pörssi osaa yllättää, hyvässä ja pahassa. Siellä kannattaa olla mukana. Se nousee vähän laskenta tavasta riippuen 70-90% ajasta. Syitä nousulle on erilaisia. Peritteilla pysyn aina indeksissä osaltaan ja osinkoa tulee kokoajan, joka pistää minut arvioimaan päätöksiäni uudestaan ja aina uudestaan. Uskon oppivani ja kehittyäni kokoajan.
1 tykkäys
Olipa hyvää tekstiä, kiitos @Warren_Fyffet!
Minäpä laitan pari sanaa “mikrotason” strategiasta ja kuvan joka havainnollistaa sitä. Olen pyrkinyt ajattelemaan positioitani osana kokonaisuutta ja ostoja ja myyntejä positioitumisena pikemminkin kuin tsenäisinä treideinä. Esimerkiksi Fortumilla treidasin pohjassa tappiollisesti mutta riskienhallintani mukaisesti. Se tuntui jopa itsestäni hölmöltä vaikka jälkeenpäin näyttää menneen enemmän oikein kuin väärin, ja viime kuussa Fortum antoikin salkkuni toiseksi parhaat tuotot (paras oli Prudential). Ostot ja myynnit on merkitty kuvaan nuolilla. TradingView Chart — TradingView
Ostin Fortumia 14.3. ensimmäistä kertaa neljään vuoteen ennalta päättämälläni hintatasolla 14,30, mutta melko pian keventelin alemmalla kurssilla (ei tuntunut viisaalta). Kun alkoi näyttää siltä että nousun todennäköisyys on hyvä, ostin takaisin - ja taas huonommalla hinnalla (tuntui suorastaan emähölmöltä).
Kevensin 15,60 euron alapuolella (taas ennakkoon päättämälläni hintatasolla) ja sain osingon alle puolikkaasta määrästä osakkeita aikaisempaan verrattuna. Osinkodippi tuli välittömästi Uniperin posarin jälkeen, ja oli suorastaan pakko tuplata positio. Olin odottanut että kurssi voisi jopa nousta.
Sen jälkeen ajattelin treidata 14,60 ja 16 väliä. Tilaisuutta ostaa @14,60 ei tullut, mutta sen sijaan myin osinkodipistä ostamani @15,85, ostin vähän enemmän @14,92 ja lopulta jopa @15,90 kun näytti että nousun todennäköisyys vaan kasvaa. Vaikka aikaisemmin olin ollut valmis myymään 16 euron tienoilla, tilanne ei enää vaikuttanut yhtä hyvältä myymiselle. Tänään myin 44% positiosta @17,39 kun hinta saavutti vähimmäistavoitteeni. Lopuistakin tulen hankkiutumaan eroon ellei ilmene lisää syitä omistaa osakkeita pitempään. (Syy olisi parempi potentiaalisesti parempi tuotto/riski-suhde kuin muilla potentiaalisilla osakkeilla.) Tavoitteena on myydä suurin osa noin 17,80 tasolla, pienemmälle määrälle tavoittelen parinkympin hintaa. Mutta pidän mielen avoimena myös lisäostoille.
2 tykkäystä
Pitempään ja tehnyt mieli rakentaa “megatrendeihin” perustuva etf salkku. Harkinnassa olivat Isharesin Automatisaatio ja robotisaatio, digitalisaatio ja healthcare innovation. Nyt nämä olisi tullut tarjolle myös nordnetin kautta kk-säästölistalle.
Haluaisin löytää sen sokeanpisteen omasta ajattelusta. Henk.koht olen kyllä erittäin kiinnostunut megatrendeistä ja tämä sumentaakin ajattelukykyäni. Edellä mainittujen megatrendien aalto on äärimmäisen vahva useammasta eri syystä joita nyt en lähde tähän avaamaan.
Voisiko joku argumentoida miksi näin EI kannattaisi toimia? Salkussa on ja tulee olemaan EUNL/IS3N/IUSN.
7 tykkäystä
Ajatuksia kesän alkuun:
Olen huomannut itsessäni kasvavaa varovaisuutta ja epävarmuutta omaa salkkuani kohtaan. Salkku on pärjännyt hyvin maaliskuun jälkeen ja nyt on viikon verran tehty uusia ATH lukuja. Ajattelin viimeviikolla, että johtuen tämän hetkisestä markkinan (vai sittenkin minun?) epävarmuudesta ja riskistä, vähentäisin osakepainoa, ja siirtyisin hetkeksi treidiasetelmaan odottamaan selviä ostopaikkoja. Kertoo varmasti minusta jotain sijoittajana, etten juuri nyt näe niitä, koska kaikki muut ostavat, ja ymmärrän kyllä sen. Tämä käteisen päällä istuminen on haastavaa, kun markkinat näyttävät vihreää. Sen harjoittelu tekee kyllä hyvää, koska esim tammi-helmikuussa tuli tehtyä ihan turhia ostoksia, vaikka oli merkkejä kasvavista riskeistä. Onko nyt samanlainen tilanne, kuka tietää.
On jotenkin todella erikoista olla kateellinen toisten salkuille, koska kaikki osakkeet ja rahastot on kaikkien ostettavissa. Se on ihan itsestään kiinni, mitä sinne laittaa. Kuka tahansa voisi kopioida koko Inderesin mallisalkun, tai minkä tahansa niistä salkuista, joilla on pitkäaikaisia tuottoja tehty. Kuitenkin tunnistan itsessäni tätä. Laatuyhtiöiden ostoa ja niistä kiinni pitämistä suositellaan monesta suunnasta, mutta kuitenkin se jännittää tällä hetkellä.
Tämä piti vain kirjoittaa ylös, niin voin reflektoida ajatusta.
10 tykkäystä
Itsellä ihan vastaavia ajatuksia, vain IUSN vielä puuttuu.
Ajatuksia megatrendi-etfistä kaivattaisiin. Robotiikkaa 2B76 jo löytyy