Sijoitusstrategiasi

Pitkästä aikaa taas täällä, yksi iso projekti vei paljon aikaa ja paljon rahaa, tein isohkon investoinnin reaaliomaisuuteen äskettäin. Salkkuun jäi vain kolmea pitkään omistettua arvopaperia - Harvia, PYN Elite ja Seligson Phoebus. Koska kokonaisallokaatio on muuttunut (kiinteistöjen osuus kasvanut merkittävästi), osakesijoitusstrategiaani on nyt syytä päivittää niin, että koko varallisuuden hoito ja riskit ovat järkevät. Eli suomeksi: osakestrategiani on uusittava ja voi olla riskihakuisempi kuin aiemmin, koska vastapainoksi olen hankkinut suhteellisen vähäriskistä omaisuusmassaa.

Olen miettinyt omaa osaamisaluettani ja katsellut vähän koko sijoitushistoriani ajalta tekemisiäni. Mitä kauemmin on sijoittanut sitä nöyremmäksi tulee ja ymmärtää paremmin oman osaamisalueensa, etenkin sen rajallisuuden. Osaamiseni on merkittävästi pienempää, kuin miksi olen sen kuvitellut. Warren Buffett on kuvannut osaamisaluetta siten, että olennaista ei ole osaamisalueen koko, vaan se, että tuntee sen rajat ja ennen kaikkea, pysyy niiden rajojen sisäpuolella. Lähden uudistamaan sijoitusstrategiaani tältä pohjalta.

Idea on yksinkertainen: jaan sijoitukset niin, että osan sijoituksistani hoidan oman osaamisalueeni sisällä ja toisen osan annan muiden käsiin sellaisilla strategioilla, joihin uskon ja sellaisille tahoille, joihin uskon (ja joilla on merkittävästi omaa rahaa kiinni näissä sijoituksissaan.)

Oma osaamisalueeni on loppujen lopuksi aika pieni, yritän löytää laadukkaita yhtiöitä, jotka ovat “in real life” laadukkaita. Eli menen liiketoiminta edellä - numerot perässä logiikalla, numerot tsekkaan vasta, kun olen mielestäni löytänyt mielenkiintoisen yhtiön. Hyvä esimerkki tällaisesta prosessista oli Harvia, jota olin miettinyt jo pitkään ennen kuin se tuli pörssiin. Kun sen listautuminen tuli ajankohtaiseksi perehdyin tarkemmin liiketoimintaan ja tsekkasin numerot perään ja sen pohjalta tein sijoituspäätöksen. Harvia on salkussa ja pysynee siellä pitkään, seuraava listaamaton mahdollinen pörssiintulija on jo kiikarissa ja jos se listautuu, teen saman prosessin kuin Harvian kohdalla. Saa sitten nähdä, johtaako se sijoituspäätökseen vai ei, sen aika näyttää.

Ulkoistettu osaaminen on sellaista, missä haen laajennusta sijoituksiini, etteivät sijoitukset ole liian samankaltaisia, jolloin ei tule hajautushyötyä. Tätä puolta pitää miettiä vielä tarkemmin.

Summa summarum: minun on nyt aika tehdä uusi sijoitusstrategia aiempia kokemuksiani ja osaamistani hyödyntäen. Mietittävä vielä tarkemmin omaa osaamisaluettaan, voiko sitä laajentaa / kehittää ja samalla pohtia ulkoistettua osaamista. Ja pitää homma riittävän yksinkertaisena, että sitä on helppo toteuttaa. Puuhaa siis riittää.

25 tykkäystä

Omaa tragediaa muutettu,myyntien ja ostojen kautta:
Suomi osakkeet n. 60%
Usa 15%
Ruotsi 15%
Dansken rahastoja(3kpl) n.10%(näihin jatkuva säästösysteemi joka tilistä)

Oma seuraava mahd.osto kun rahaa löytyy on Altia(Anora)

2 tykkäystä

Täällä vähennetty suomipainoa, joka nykyään vain 4%. Pohjoismaissa yhteensä 13%, pääosin Norjan indeksirahaston kautta.

Altiaakin miettinyt, mutta ennemmin Altria yli 8% osingolla ja British American Tobacco myös päälle 8% osinko, nyt kun dippiä ollut.

Osingot ropisee tasaiseen kuukausittain ja tasoittelen sellaisia, jotka maksavat helmi- touko- elo- ja marraskuussa. Tällä saan tasaisen kuukausittaisen osinkovirran, noin 9% vuoteen.

Hedgeä inflaatiota vastaan osinko-osakkeilla!

E: Öljyä, Usa-Reit ja tupakkia salkussa pääosin, toki Norjan lohi suoraan ja rahaston kautta. Nickillä löytyy sharevillestä jos seurata tahtoo.

6 tykkäystä

Nykystrategiaa voisi kuvata sekoitukseksi osinkoja ja kasvua. Possut ovat pelotelleet (huom ihan aiheesta tämä ja itse päätökseni teen ja niistä vastuun kannan) niin paljon kasvuyhtiöiden arvostuksista, että aikani asiaa pohdittuani päätin laajentaa omistuksia myös osinkoa maksaviin yhtiöihin. Näin hätähousukin näkee edes jotain euroja jossain, eikä tarvitse tuijotella pelkästään ylös alas sahaavaa kurssia.

Olettaisin myös, että korkojen noususta huolimatta ne p/e 10 tasolla keikkuvat firmat selviävät paremmin, kuin esimerkiksi tällä hetkellä p/e 59 tasolla oleva evo, jota myös omistan.

Huomasin juuri ilokseni, että jos ei sormi mene myyntinapille, niin minähän olen hommannut itselleni kuukausittaista tulovirtaa pelkästään omistamalla Cityconia, British American tobaccoa, new York mortage trustia sekä ready Capital corporationia. :slightly_smiling_face:

6 tykkäystä

Sijoittamisympäristö on muuttunut valtavasti Buffetin alkuajoista, silloin informaatiota ei ollut saatavissa nopeasti ja helposti analysoituna ja hinnanmuodostus markkinoilla oli sen takia välillä epäloogista. Suuri muutos on tapahtunut markkinoiden tehostumisessa - dataa analysoidaan aivan eri tavoin kuin silloin aikoinaan ja kilpailu on kovaa.

Itse olen tullut vähän semmoiseen johtopäätökseen, että minulla ei ole mitään kompetenssia / kilapiluetua numeroiden analysoimisessa markkinaan verrattuna ja siksi olen jättänyt kaikenlaiset screenaukset yms. pois. Ainoa asia, missä on enää mitään toivoa pärjätä on yrittää löytää “laatua numeroiden ulkopuolelta”, tietokoneet eivät vielä kunnolla kykene analysoimaan ei-numeerisia juttuja, sellaisia vähän pidemmälle tulevaisuuten ulottuvia pohdintoja.

Eli yritän löytää mielestäni erinomaisia bisneksiä, joilla itse uskon olevan paljon annettavaa ja potentiaalia pitkällä tulevaisuudessa. Sellaisia yhtiöitä, joihin uskon ja joita voisin omistaa, vaikkeivat ne olisi edes pörssissä. Esim. Harviaa mietin jo vuosia ennen kuin se edes listautui, samoin Fazeria odottelen vesi kielellä. Sitten kun löydän tällaisia yhtiöitä niin tsekkaan numerot läpi karkealla tasolla, että ovatko ne linjassa yhtiön potentiaalin kanssa. Liian detaljeihin ei numeroiden analysoinnissa kannata mennä, ettei tule “paralysis by analysis” -ilmiötä, liika analysointi sekoittaa.

Eli jonkinlaista “tarinaa” tarvitaan, jonka kautta pääsee kiinni siihen kovimpaan faktaan - ovatko yhtiön tuotteet ja palvelut sellaisia, että ne menevät kaupaksi jatkossa (riittävän kasvavalla käyrällä) ja onko yhtiöllä pysyvää kilpailuetua, mikä mahdollistaa hyvän kannattavuuden jatkossakin. Ihan perus Buffett -tyyliä nykyaikaistettuna. Tuo pysyvä kilpailuetu on sellainen asia, jonka analysointi on vaikeaa mutta samalla mielestäni aivan avainasemassa. Kilpailuedun pysyvyyden arviointi on se vaikea osuus tässä.

Piensijoittajan etu on se, että voi sijoittaa pienempiin ja vähemmän tunnettuihin yhtiöihin. Parhaat tuotot syntyvät, kun tunnistaa yhtiön erinomaisuuden hieman ennen muuta markkinaa, jolloin saa hankittua edullisesti osakkeita. Sitten vaan tyytyy omistamaan näitä yhtiöitä ja ajan myötä tulee ihan kelvolliset tuotot.

21 tykkäystä

Sijoitusstrategiani on ALL-IN.

Tämä siksi, koska en sidä riskejä. Perustuu ajatukseen: “Jos et ole valmis sijoittamaan yhtiöön miljoonaa, miksi sijoittaisit euroakaan?”

Se tarkoittaa myös sitä, että minun on tunnettava sijoituskohteeni riittävän hyvin. Viime keväänä se tarkoitti Tecnotreetä, ja yhtiö olisi edelleenkin jotkin vaatimukset täyttävä. Mutta varma ja nopea tuplaus ei enää onnistu kuten keväällä.

9 tykkäystä

Nyt on kyllä kova pelikirja jos taktiikka on nopeat tuplaukset ja isot kasvut lyhyellä aikavälillä sekä isolla panoksella. Sarvihattua päästä.

6 tykkäystä

Tätä olen juuri ajatellut, Volvo Carsin kohdalla. Veivasin Volvot avauspäivänä ~50€ pikavoitolla, ja nyt mennään +50%. Harkitsin Volvoa pitkään salkkuun, juuri vahvan brändin takia. Volvot ovat usein amerikkalaisissa elokuvissakin fiksujen menestyneiden ihmisten autoja, ja ihmettelen edelleen sitä miten 2000-luvun alun tylsistä perheautoista on yhtäkkiä tullut huippuseksikkäitä luksusautoja. Ja merkin sähköistyminen on vasta alkamassa, mikä todennäköisesti nostaa Volvon vielä uudelle tasolle.

Mutta se analysointi… Noh, itse olen vielä sen verran sijoitustaipaleen alussa ettei ole rahkeita laittaa kovin moneen osakkeeseen rahoja kiinni. IPO:n alla minua alkoi epäilyttää kun IPO:n ehtoja muutettiin, ja puhuttiin Geelyn suureksi jäävästä omistusosuudesta, ja Kiina-riskistä, ja kaikesta epävarmuudesta, joten päädyin myymään avauspäivänä.

Kun osake alkoi nousta seuraavina päivinä, tuli mieleeni että tämä on juuri esimerkki siitä miksi keskiverto pörssiin perehtymätön sijoittaja tilastollisesti pärjää yhtä hyvin kuin hedge rahastot keskimäärin. Hän edustaa sitä näkemysten mediaaniarvoa: Volvo on vahva brändi jolla ei ole ainakaan mitään suurempia näkyviä ongelmia tiedossa.

Tämä mediaani tallaaja (Median Walker?) ei tiedä Kiina-riskeistä eikä omistusosuuksista, mutta toisaalta nämä ovat sellaisia “ehkä saattaa vaikuttaa” tekijöitä, mitä lopulta perehtyneempikään sijoittaja ei todennäköisesti pysty ennustamaan.

Täytyy siis itsekin alkaa harkitsemaan vaihtoehtoiseksi sijoitukseksi tällaista “mediaanisalkkua”, esimerkiksi vaimoni joka on aina omistanut Volvoja olisi varmaan osannut valita Volvo Carsin pitkään pitoon ilman sen suurempia analyysejä, ja olisi tietysti ilmeinen valitan mediaanisalkun kuraattoriksi :slightly_smiling_face:

4 tykkäystä

Pitkä pito on nykyään pari viikkoa? Se, että piensijoittajien nostalgisista syistä suosiman osakkeen kurssi kehittyy ensimmäisen parin viikon aikana suosiollisesti ei ole mikään takuu, että yhtiö olisi hyvä sijoitus pitkällä aikavälillä.

12 tykkäystä

En sijoita koskaan velkarahalla, enkä elämiseen tarkoitettuja varoja. Kotimaisia osinkoyhtiöitä, ulkomaille indeksirahastojen kautta, yksi ulkomainen kiinteistösijoitusrahasto, rahastoissa on akkuteollisuuteen sijoittava rahasto, automaatioon, vesihuoltoon ja kehittyneille markkinoille sijoittava rahasto.
Lisäksi sijoitan kotimaisiin kasvuyhtiöihin, yritän löytää sieltä hevosen, jonka vauhti pitää, yleensä useasta kasvuyrityksestä voi olla, että yhdestä tulee hilloa runsaasti, muut mörnivät, tai painuvat tappiolle. Salkut ovat mukavasti plussalla, otan myös voittoja jonkin verran elämiseen.

4 tykkäystä

Totta, edelleen tässä mennään ihan superlyhyellä aikavälillä. Ehkä nämä viimeiset kuukaudet ovat antaneet aloittelevalle sijoittajalle aika vääristyneen kuvan siitä mitä osakemarkkinat ovat pitkässä juoksussa, kun tällä ajanjaksolla on suurin piirtein tuntunut että jokainen päivä kun omat osakkeet ei nouse tai laske 5%+ on tylsä päivä :sweat_smile:

3 tykkäystä

Kyllä se holdaaminen kannattaa, mutta kannattaa holdata vain niitä parhaita yhtiöitä. Ei ole mitään mieltä olla mukana keskinkertaisissa yhtiöissä pitkän aikaa vain huomataksesi, että kasvua ei ole tullut ja osinkoa tullut neljä prosenttia vuodessa ilman kasvua. Eli siitä vain bongailemaan yhtiöitä, jotka pystyvät investoimaan merkittävän osan voitoista bisneksen kasvattamiseksi

Jos ei muuten niin ihan verojen kannalta jo, sekä turhan hötkyilyn välttämiseksi. Katselin Nordnetin salkkua ja 2/3 salkun arvosta on myyntivoittoja tällä hetkellä, joka on mielestäni ihan hyvä lukema reilut kymmenen vuotta vanhalle salkulle. Pieni säätäminen on riittänyt vuosien varrella, jolloin salkku on saanut kasvaa korkoa korolle kaikessa rauhassa

8 tykkäystä

Samoilla linjoilla, pitkäjänteisen sijoittajan kannattaa satsata laatuun. Vaikka se ostohetkellä olisi (tai näyttäisi) kalliimmalta kuin ns. “halvat” yhtiöt. Warren Buffett kirjeessään 1989 kuvasi tätä hyvin. Hänen sanoin: “Time is the friend of the wonderful company, the enemy of the mediocre.”


(Tarkalleen ottaen hän kuvasi halpojen yhtiöiden ostamisen problematiikkaa tällä tavoin:

“Unless you are a liquidator, that kind of approach to buying businesses is foolish. First, the original “bargain” price probably will not turn out to be such a steal after all. In a difficult business, no sooner is one problem solved than another surfaces - never is there just one cockroach in the kitchen.
Second, any initial advantage you secure will be quickly eroded by the low return that the business earns. For example, if you buy a business for $8 million that can be sold or liquidated for
$10 million and promptly take either course, you can realize a high return. But the investment will disappoint if the business is sold for $10 million in ten years and in the interim has annually earned and distributed only a few percent on cost. Time is the friend of the wonderful business, the enemy of the
mediocre.”)

8 tykkäystä

Nordnetin salkussa tällä hetkellä vajaat 30 yhtiötä. Olen vuosien varrella ostanut tasaisesti firmoja, joilla on nähdäkseni ollut hyvät edellytykset kasvuun ja jokseenkin järkevä hinta ostohetkellä. Kokonaisuutena suurin osa firmoista on tuottanut ihan kohtuullisesti, vaikka huteja tietenkin sattuu aina välillä. Osa noussut reippaastikin ja mikäli hinta mielestäni karannut olen niitä satunnaisesti kevennellyt. Tällä hetkellä suurin sijoitus noin 15 prosenttia salkusta. Viisi suurinta vajaa puolet salkusta reilun kurssinousun myötä, joten jokseenkin keskittynyt portfolio tältä osin

8 tykkäystä

Kuulostaa järkevältä, yhtiöitä on jo aika sopiva määrä hajautusmielessä (jos eivät ole kaikki samaa toimialaa tms. samankaltaisuuksia). Paljon järkevämpi salkku kuin minulla tällä hetkellä. Itse en kykene seuraamaan ihan noin suurta määrää yhtiöitä riittävällä huolellisuudella, joten “ulkoistan” osan hajautuksesta rahastoille.

1 tykkäys

Rakentelen tässä strategiaani, yritän pitää sen aika yksinkertaisena ja loogisena, että olisi helppo toteuttaa sitä. Laitan tähän nyt luonnoksen tämänhetkisistä ajatuksistani:

Yleistä:

  • Älä sijoita mihinkään, mitä et ymmärrä tai mihin et usko
  • Oma osaamisalue on rajallinen, ulkoista osa sijoituksista rahastoille
  • Yhtiöiden määrä on hyvä pitää suhteellisen pienenä. (Rahastoilla saa laajennettua hajautusta helposti sopivan laajaksi)

Omat sijoitukset - yhtiöiden valintakriteerit

  • Valinnoissa panostetaan laatuun, on parempi ostaa laadukasta yhtiötä kohtuuhintaan kuin kohtuullista yhtiötä halvalla
  • Yhtiöllä tulee olla kilpailuetuja, jotka ovat luonteeltaan pysyviä
  • Yhtiöllä tulee olla todennettua tuloksentekokykyä useammalta vuodelta, ns. käänneyhtiöt tai sellaiset yhtiöt, joilla ei vielä ole tuloksentekokykyä vaan arvostus perustuu ennusteisiin tulevista tuotoista ovat turhan riskialttiita
  • Yhtiön pääoman tuoton tulee olla hyvä ja velkaa ei saa olla liikaa (toimialan ominaispiirteet huomioiden)

Ulkoistetut sijoitukset:

  • Voi olla aktiivinen tai indeksirahasto
  • Rahaston pitää tuoda jotain uutta ulottuvuutta salkkuun
  • Aktiivisen rahaston salkunhoitajalla on mielellään hyvä olla merkittävä määrä omaa varallisuuttaan sijoitettuna rahastoonsa

Tällaisia ajatuksia tällä hetkellä, tästä se pikku hiljaa alkaa muotoutumaan. Merkittävin muutos aiempaan on se, että oma osaamisalueeni on selvästi aiempaa pienempi - olen yliarvioinut omat kykyni ja nyt yritän keskittyä sellaisiin asioihin, mitä oikeasti hallitsen.

20 tykkäystä

Tarkoitatko mahdollisesti, että 2/3 salkun arvosta on realisoimatonta arvonnousua?

Vai pidät erikseen kirjaa vuosien varrella syntyneiden myyntivoittojen summasta?

1 tykkäys

Tuo onkin hyvä pointti, mitä en ole tajunnut miettiä. Voiko tuota seurata tai nähdä jostain?

En oikein tiedä, minulla on kahta rahastoa ja olen niistä kummastakin saanut tiedon eri lähteistä. Seligson Phoebus -rahaston salkunhoitajalla on kaikki listatut omistukset rahastonsa kautta, seitsemännumeroinen summa. Sama PYN Eliten salkunhoitajalla, (vähintään) seitsemännumeroinen summa rahaa kiinni.

Muista rahastoista en tiedä, muistan kyllä nähneeni juttuja muistakin, joilla on oikeasti rahaa kiinni rahastossaan. Nämä ovat yleensä olleet pienempien rahastoyhtiöiden rahastoja, jonkun isomman pankin kohdalla en muista nähneeni tällaista.

Realisoimattomasta arvonnoususta nimenomaan puhun

1 tykkäys