Sijoitusstrategiasi

Osakkeet
950

Täällä on porukalla hyviä ja vaihtelevia strategioita ja suunnitelmia. Usein sijoitusstrategia yhdistetään siihen, mitä ostetaan ja milloin myydään. Nyt kun eletään täysillä nousumarkkinassa ja kohta jokainen yhtiö ylittää miljardin markkina-arvon, on erinomainen hetki palata perusasioiden äärelle. Miten tärkeässä roolissa teillä on rahanhallinta tai yleensä salkunhoito (money management, portfolio management), kun sijoitatte? Tähän osa-alueeseen liittynee oikeastaan kaikki liikkuvien osien hallitseminen osakeostojen ja myyntien takana, muunmuassa;
-riskien hallinta

  • käteisposition, riskinsietokyvyn, oman talouden riskinkantokyvyn sekä yksittäisten osakkeiden/sijoituskohteiden riskisyyden ja sen mukaan panoskoon määrittely/kartoittaminen. Näiden säätäminen yhteen.
  • salkun tasapainottaminen ja hajauttaminen osaksi riskienhallintaa. Säännöt, milloin toimitaan?

-oman talouden budjetointi

  • säästäminen, kuluttaminen. Oman säästöasteen tavoite ja toteuttaminen

-suunnitelman ja tavoitteiden määrittely, sen sovittaminen riskienhallinnan kanssa
-toimintasuunnitelma eri skenaarioissa
-suorituksen seuraaminen
Salkunhoidon tavoite on maksimoida tuotto mahdollisimman pienellä riskillä, sekä varmistaa, ettei sijoittaja mene poikki pahimmassakaan skenaariossa. Lähtisin liikkeelle ajatuksella, että kaikki lähtee salkunhoidosta, ja että se käsittää ainakin puolet sijoittamisesta. Vaikka kuinka olisi taitava osakepoiminnoissa, muttei haltsaa riskienhallintaa ja perusasioita, se on kuin rakentaisi lasipalatsia hiekalle. Tietenkin nämä asiat saattavat jäädä aloittelijoilta huomiotta, tai ne hoidetaan hieman fiilistellen siinä sivulla. Usein vain haetaan tuottoa ja unohdetaan riskit. Nämä asiat voivat myös tuntua hieman turhilta, kun kaikki osakkeet nousevat. Näiden tärkeys astuukin silloin esiin, kun tulppa irtoaa uima-altaasta. Miten olette huomioineet salkunhoidon ja riskienhallinnan? Jotain ajatuksia?

24 tykkäystä
951

Oma suunnitelma on nyt seuraava.

Käteinen on varattu oman asunnon käsirahaksi. Jos sattuu tulla iso rommi ennen kuin uusi asunto löytyy, voidaan käteistä käyttää osakkeisiin.

Lähtökohtaisesti keräilen käteistä kunnes löytyy uusi asunto, myös pieniä kk-säästöjä (satasia) voidaan laittaa indekseihin, Alibabaan, Berkshireen. Kryptoihin ehkä pieniä lisäyksiä, all in bitcoiniin.

Kun uusi asunto löytyy, kerätään sopiva puskuri ja aletaan kerryttää kk-säästöllä indekseihin riippumatta kertoimista.

Aika on puolellani, olen alle 40.

5 tykkäystä
952

Mielenkiintoinen nosto. Hyvin sait puettua sanoiksi tämän ajatelman.
Uudet aloittelevat sijoittajat voivat olla ongelmissa näiden kaikkien asioiden kanssa. Tosin nousumarkkinasta johtuen, ja vain muutaman vuoden sijoituskokemuksella, tälläkin kokemuksella voi olla melko passiivisella osakepoiminnalla vaikeuksia salkunhallinnan tasapainottelussa. Kertoimet ovat venyneet railakkaasti. Qt lienee hyvä esimerkki ihan foorumia silmäillessä.

Tämä ihan hyvä muistutus. Nämä rahat pitäisi olla jossain ihan muualla kuin pörssissä.

Omaa henk koht säästöastetta pyöritellessä ei voi kuin todeta, että ei ole oikea aika nipistää kuluista yhtään ylimääräistä, että saisi salkkuun täytettä… sekin aika joskus taas tulee, kun tuotto-odotus nousee kohisten.

2 tykkäystä
953

Tässä tullaan siihen ikuisuuskysymykseen onko vola riski? Ei minusta ainakaan, mutta mikäli on tapana panikoida jokaisessa dipissä niin silloin kannattaa ehdottomasti hajauttaa ja reippaasti

Ihmiset menevät vain sekaisin volan kanssa. Mitähän asuntosijoittajatkin sanoisivat, jos voisivat reaaliaikaisesti seurata vivutetun huoneistonsa arvonkehitystä netissä? Ei pörssin hurja vola tarkoita sitä, että yrityksen ansaintakyky heilahtelisi yhtä voimakkaasti

16 tykkäystä
954

Yritän maksimoida tuotot allokoimalla pääomaa markkinoille silloin kun osakkeet ovat halpoja, kuten ne olivat koronadipissä. Tässä nousukaudella olen sitten vain tyytynyt pitämään osakkeet salkussa ilman sen kummempaa spekulointia milloin lasku voisi tulla ja mistä syystä. Minua kiinnostaa ylipäätään osakekursseja paljon enemmän yhtiöiden liiketoiminta ja sen kehitys. Myynnistä joutuisi maksamaan veroja ja sitten odottelemaan käteisen kanssa suhdanteen kääntymistä. Nämä ovat sellaisia sanoja joista sitten myöhemmin totean että miksi en myynyt kun kaikki näytti hyvältä…

Tuon odottelun kustannuksen voi laskea matemaattisesti. P/E-luku on siitä hyödyllinen, että se kertoo suoraan kuinka monta vuotta kestäisi maksaa ostohinta takaisin, jos tulos pysyisi samana. Oletetaan että tulos pysyy samana. Osake on ostettu P/E 7:lla. Nyt se on P/E 15. Tulkitaan että osakkeessa on riski, että P/E-kerroin laskisi kymmeneen ja osakkeen hinnasta lähtisi siis -33 % pois. Tämän riskin voi muuten tulkita katsomalla yhtiön historiaa, tuloksentekoa ja historiallisia arvostuskertoimia, jos uskot tällaiseen regression toward the mean -ajatteluun. Vaihtoehdot on siis holdata tai myydä. Jos myyt, saat (15 / 7 - 1) = 114 % voiton, tai 80 % verojen jälkeen. Mutta tuossa P/E kymppi skenaariossakin voitto on (10 / 7 - 1) = 42,3 % tai 30 % verojen jälkeen. Nämä pitää vähentää, eli skenaarion toteutuessa menetys on 50 % voittoja nettona ostohinnalle laskettuna. Osake tuottaa 7^-1 = 14,3 % vuodessa, eli tämän huonon skenaarion pitäisi toteutua 0,5 / 7^-1 = 3,5 vuoden kuluessa jotta myynti olisi onnistunut.

Harvassa tosin on noin stabiilit yhtiöt. Todennäköisemmin sekä tulokset että niiden kertoimet voisivat laskea. Laskusta tulee hieman mutkikkaampi jos kyseessä on kasvava yhtiö, mutta senkin voi laskea luonnollista logaritmia hyödyntämällä.

Kalliita osakkeita ostaessa ei menetä kuin rahansa. Vaikka olisi kuinka vakaa Elisa kyseessä, niin sen 2,7 % tuoton kanssa sitten vain odotetaan riskittömän koron nousua ja toivotaan että osinkoja on tullut tarpeeksi kattamaan kurssilaskutappioita.

10 tykkäystä
956

Toistelet tätä teesiä joka ketjussa, hieman vajavaisin perustein ainakin tässä yhteydessä. :slight_smile: Pidetään foorumin tasoa yllä ja perustellaan aina omat ronskit väitteet. Ja, aihe ei edes kuulu tähän ketjuun ellei strategia ole nimenomaan makrosijoittaa.

48 tykkäystä
957

Strategia on makrosijoittaa ja mielestäni kuuluu hyvin tähän foorumiin. Inflaatio on jo nyt rajussa nousussa globaalisti ja GDP ennusteita ruuvataan alaspäin. Tämä lienee jo yleistietoa, joten en sen tarkemmin esittele tässä grafiikkaa tms.

1 tykkäys
958

Hyvä antaa lähteitä jos esittää väitteitä makrotilanteesta. Väitän että kukaan ei tiedä varmuudella miten inflaatio käyttäytyy seuraavien kuukausien ja vuosien aikana, on vain mielipiteitä ja perusteltuja mielipiteitä. Ilman perusteita annettuja mielipiteitä ei hirveästi kiinnosta lukea. Niin ja strategiaa voisi tietty vähän avata, eli miten “makrosijoitat” povaamassasi stagflaatioympäristössä?

18 tykkäystä
959

Ketjussa olisi varmasti syytä avata vain omaa strategiaansa, mutta muidenkin strategioiden kommentointi tai jopa kokonaan uusien strategioiden spekulointi lienee myös sallittua.

Joidenkin strategiana tuntuu olevan lähinnä yleinen hämmentäminen foorumilla ja jonkinlaisen agendan juurruttamisen yrittäminen. Tähän kategoriaan sopivia viestejä on mielestäni ilmestynyt foorumille enenevissä määrin viimeisen parin viikon aikana. Voiko tämä olla toimiva sijoitusstrategia? Tuskin, mutta siitä ei olekaan näissä viesteissä kysymys.

10 tykkäystä
960

Olen vannoutunut arvosijoittaja nuoresta iästäni huolimatta. Osingot kiinnostaa ja niitä kerätää 12kk/vuosi. Pyrin ostamaan sopivalla turvamarginaalilla kohtuu korkeaa osinkotuottoa. Nyt ollaan siinä tilanteessa, että nuo turvamarginaalit on kohonneet parhaillaa +50-106% osetuissa kohteissa. En voi lisätä niitä enkä juuri löydä ostettavaakaan markkinoilta. Poislukien nyt äsken yksi positio, mikä täytti odotukset dipin myötä…Retorinen kysymys, lakkaanko lisäämästä pääomaa pörssiin ja teen Buffetit? Eli säästän jonkin “miljaardin” sukan varteen ostopaikkoja odotellessa, vai luovunko hiljalleen positioistani, joissa arvonnousun myötä kasassa jo tulevien 4-6 vuosien osingot? Aika näyttää mikä olisi viisainta… Ei ole arvoon sijoittaminen helppoa tässä markkinassa :sweat_smile:

9 tykkäystä
961

Volatiliteetin pitäminen riskinä riippuu reunaehdoista. Tilanteessa jossa oma talous on hoidettu hyvin eikä sijoitettuja rahoja tarvitse mihinkään, kurssiheilunta ei tosiaan muodosta riskiä. Ihmisillä on kuitenkin tarvetta rahalle. Monet ovat varmaan nähneet sellaisia nättejä graafeja, joissa on kuvattu 7 % korkoa korolle vuosikymmenten saatossa. Ongelma tässä on että graafit kuvaavat riskitöntä korkoa ilman veroja, eikä osakemarkkinoita. Parhaat tuotot pitäisi tehdä viimeisenä vuotena, mutta mitä jos silloin onkin -50 % pörssiromahdus?

Salkunhoitajat inhoavat volatiliteettia, koska huonossa lykyssä epäonninen indeksiä suurempi salkun markkina-arvon lasku voi maksaa asiakassuhteita ja työpaikan. Volatiliteetti on näppärä mittari finanssisektorilla siksikin, että se kytkee yhteen osakemarkkinoiden riskin ja johdannaispositioiden riskit.

Toisaalta jos on sijoittanut velaksi ja osakkeet ovat velan vakuutena, volatiliteetti heiluttelee velan vakuusarvoa. Kurssilasku on silloin sijoittajalle todellinen riski, jos osakkeet pitää myydä margin callin sattuessa pohjanoteerauksiin. Näin kävi Rick Guerinille, Berkshiren kolmannelle osakkaalle Warren Buffettin ja Charlie Mungerin lisäksi. Warren osti Rickin vivutetun Berkshire-position 40 dollarin kappalehintaan vuoden 1973 pörssiromahduksessa, koska Rickin piti maksaa velkansa takaisin. Rick oli hyvä sijoittaja, mutta hän halusi vain rikastua liian nopeasti.

“The stock market is a device for transferring money from the impatient to the patient.”

  • Warren Buffett
5 tykkäystä
962

Lähteitä alkaa olemaan jo niin paljon, että oletin kaikkien about tietävän missä mennään. Inflaatiosta voi lukea vaikka aamun raportista.

Kehotan kaikkia myös seuraamaan raaka-aineiden hintojen kehitystä. Nämä tulevat näkymään kuluttajahinnoissa noin 3-6kk viiveellä.

Mikäli globaalin kasvun hidastuminen kiinnostaa niin voi tutustua IMF:n tilastoon (kotiläksy). Tässä kuitenkin yksi katsaus USA:n tilanteeseen.

Sijoitusstrategian kannalta on hyvä miettiä etukäteen miten varautuu keskuspankkien paniikkijarrutukseen, jos nyt niin sattuu käymään.

1 tykkäys
963

Moi @Skyman . Olet tuonut paljon esiin että mielestäsi on erittäin vahvat enteet sellaisesta myrkyllisestä stagflaatiosta, joka tulee pudottamaan pörssin arvostustasoja kymmeniä prosentteja. Mainitsit aiemmin tässä ketjussa, että seuraavien kuuden kuukauden aikana aiot tämän näkemyksen tukemana shortata Sepeä ja pitää osakepainon hyvin alhaisena. Fair enough. Mutta mielestäni tämä on enemmän lyhyen aikavälin taktinen manööveri kuin strategia, ja niinpä olisin kiinnostunut kuulemaan hieman laajemmin siitä strategiasta, jonka tukemana aiot vuosien tai jopa vuosikymmenten yli saada tuottoa osakemarkkinoilta. Onko myös strategiassasi pääpaino makron arvioinnissa, vai enemmän yhtiökohtaisissa pohdinnoissa ja/tai indeksien osto-ohjelmissa? Onko tämä sinulle erikoistilanne jossa poikkeat normaalista, vai tyypillinen makroon perustuva näkemyksenotto?

Makron arvioiminen on hiton vaikeaa, usein pörssillä on ilmiömäinen kyky haistella erilaisia ilmiöitä, ja jos niitä ei itse näe, sen käytös voi näyttää kummalliselta. Monet oppisuuntani klassisen arvosijoittamisen puhuvat päät ovat saaneet tämän tuta viimeisen vuosikymmenen aikana. Esimerkiksi hiljattain pariin otteeseen toisessa ketjussa mainitsemani John Hussman on jostain vuodesta 2014 sanonut pörssin olevan kuplassa. Kunnioitan häntä edelleen ja luen mielenkiinnolla pohdinnat, mutta onkohan tässä osittain käynyt esimerkiksi niin, että pörssi on jotenkin haistellut voittomarginaalien kasvua paremmin kuin hän? Aika näyttää.

Mikäli on aina kovin herkillä makron suhteen, saattaa jäädä paljosta paitsi. Esimerkiksi vuonna 2018 oli paljon pelkoa siitä, että Trump ajaa USAn kauppasotaan Kiinan kanssa. Syksyllä 2018 Sepe laskikin yli 20 prosenttia. Jos sijoittaa aina vahvasti makron perusteella, silloin saattoi olla vastustamaton houkutus todeta, että sykli on päättymässä ja nyt mennään lujaa alas, siirryn pois markkinoilta ja ehkä jopa shorttipuolelle.

35 tykkäystä
964

Makron ennustamisen suhteen tähän voisi vielä lisätä Howard Marksin tarinan:

I tell my father’s story of the gambler who lost regularly. One day he heard about a race with only one horse in it, so he bet the rent money. Halfway around the track, the horse jumped over the fence and ran away.

Pointtina tässä että makro on niin laaja kokonaisuus ja mahdollisia muuttujia niin paljon että vaikka alkuoletuksesi olisikin vahva ja perustuisi järkeviin argumentteihin, jotain yllättävää voi kuitenkin tapahtua joka kääntää täysin alkuperäisen teesisi. En väitä etteikö makron ennustamisella voi onnistua kuten esimerkiksi Michael Burry finanssikriisin suhteen mutta ei kellään markkinatoimijalla taida olla pitkältä aikaväliltä uskottavaa track recordia makron ennustamisesta.

22 tykkäystä
965

Avataanpas tännekin hieman omaa sijoitusstrategiaa/sijoitusfilosofiaa

Mielestäni sijoittamisen peruspiirteet on hyvä pitää simppelinä, vaikka itse analyysi jota lopulta eri ostokohteita punnittaessa tehdään ei sitä olisi. Pidän yhtiöissä erityisesti muutamista asioista

Laatu/Kilpailuedut - Jos etsitään yritystä, joka voi oikeasti luoda omistaja-arvoa, on ensisijaisen tärkeää että yhtiöllä on joku asia, mitä se yksinkertaisesti tekee paremmin kuin muut kilpailijat. Mitä vahvempi vallihauta on sen parempi. Pienet kilpailuedut ovat helpommin kirittävissä, mutta esimerkiksi erinomainen tuote plus todella vahva brändi ovat monien huippuyhtiöiden menestyksen resepti.

Hinta - Aiemmin pidin paljon potentiaalisista kasvuyhtiöistä, mutta mitä enemmän ymmärtää sijoittamisesta, sekä yleisesti talouden toiminnasta niin alkaa nuo kauempana siirtävät kassavirrat tuntua ei niin houkuttelevilta. Niin paljon asioita voi tapahtua ennen kuin esimerkiksi hyvin potentiaalisen kasvuyhtiön kassavirrat realisoituvat, ja oman yksinkertaisuuden myöntäminen on tuon suhteen hyvin terve, sekä riskejä vähentävä lähtökohta.

Sentimentin kiinnostus/ Yhtiön kokoluokka - Tämä on omasta mielestäni hyvin mielenkiintoinen aihe. Käytännössä ylituotothan syntyvät (Ainakin lyhyellä aikavälillä) markkinoiden epätehokkuuksien hyödyntämisestä. Mikäli yhtiö kuuluu pörssin suurimpien yhtiöiden osakeindeksiin, ja sillä on useiden analyytikkojen seuranta, on tällaiset irrationaalisuuteen perustuvat hinnoitteluvirheet harvinaisempia ja/tai pienempiä. Pienemmissä yhtiöistä tällaisia esimerkiksi täysin tunnepohjaisiin, menneisyydessä tapahtuneisiin negatiivisiin asioihin takertumista tapahtuu enemmän, mikä aiheuttaa useammin hinnoitteluvirheitä. Lisäksi jotkut yhtiöt ei kaikista hyvistäkin asioista huolimatta kiinnosta ketään, ja nämä ovat myös usein kiinnostavia tapauksia.

Yleensä valitettavasti kaikki kohdat eivät osu täydellisesti yhteen, mutta ilman tällaista täydellisyyttäkin on hyviä tuottoja saatavilla, kun vaan muistaa pääasiat! Välillä sitten löytää yhtiön joka on todella potentiaalisen tulevaisuuden sektorin ykköstähti, halvasti hinnoiteltu, eikä edes kiinnosta kovin monia, ja silloin tuotot ovat hyviä (Harvia)

Edit: Mainitaan vielä että erityisen tärkeää on mielestäni yksinkertaisesti ymmärtää mihin sijoittaa. Tästä syystä esimerkiksi kohtalaisen isolla painolla kuluttajatuotesektorin yhtiöitä salkussa. Helpompi ymmärtää ja vertailla kiukaita tai vaatteita, kun jotain monimutkaista tulevaisuuden softapumppua(Ainakin allekirjoittaneelle)

13 tykkäystä
966

Kiitoksia erittäin hyvistä kommenteista ja kysymyksistä @Kale1 . Varsinainen vastaus tulee muutaman päivän päästä sillä käytän sen laatimiseen kunnolla aikaa.

Tässä vaiheessa voin omasta sijoitusprofiilistani mainita sen, että keskityn 80 prosenttisesti osakeindekseihin ja korkoihin. Muutama osake mahtuu myös tällä hetkellä portfolioon. Olen hieman laiska tekemään yrityskohtaista analyysiä. Ensimmäiset osakesijoitukset tein vuonna -84 eli kaikkea on nähty matkan varrelle sekä kotimaassa, että ulkomailla.

11 tykkäystä
967

@Skyman Okei kiva kuulla, aavistelinkin että sinulla on enemmän ja monipuolisemmin annettavaa meille täällä strategiaketjussa, ja se oli osasyy “sparrailuuni”. Jään mielenkiinnolla odottamaan :blush:

@Mamppu Kiinnostavaa pohdintaa ja liippaa monin paikoin lähelle omaa ajattelua. Kuten sanoit, kaikkea tuosta on vaikeaa saada samalla kertaa. Esimerkiksi pienyhtiöissä on kuitenkin aika harvoin vahvoja, pitkälle tulevaisuuteen ennustettavia kilpailuetuja (vaikka monesti siltä voi näyttääkin), ja ylipäätään ne taitavat olla keskimäärin jonkin verran riskialttiimpia sijoituskohteita kuin suuryhtiöt, joten hajautuksen merkitys korostuu. Siksi olen välillä hieman kohotellut kulmakarvojani kun monella foorumilaisella on hyvin keskittynyt salkku pienyhtiöitä.

Mainitsit erikseen Harvian, ja se onkin yksi sellainen yhtiö joka edustaa joillakin jopa 30-50% sijoitusvarallisuudesta. Sen ympärille on muodostunut hyvin tiivis joukko intohimoisia omistajia, joiden konsensus tuntuu olevan, että kyseisellä yhtiöllä on vahvat kilpailuedut kauas tulevaisuuteen, sitä myöden selkeä näkyvyys sekä edullinen arvostus. Jokainen marginaalinen uutinen yhtiöön liittyen pureskellaan antaumuksella, ja jos joku foorumilla tai sijoitusmediassa millään tavalla pohtii sellaisen riskiskenaarion olemassaoloa, että viimeisen vuoden tuloskunto ei välttämättä edustakaan uutta normaalia josta entisestään kasvetaan kovalla prosentilla marginaalit säilyttäen, asia kuitataan välittömästi monella suulla niin, että puhuja ei ymmärrä yhtiöstä mitään.

Tämä meni ehkä jo hieman sivuun ketjusta, mutta ehkä pointtina voisi olla, että vaikka riskiskenaarioita ei jonkin pienyhtiön kohdalla haluaisi olevan olemassa, ne kuitenkin tuppaavat olemaan olemassa, ja jos jokin sellainen realisoituu tilanteessa jossa yhtiö on rajulla painolla salkussa, vauriot voivat olla mittavat.

Tämä oli muuten siis ihan täysin yleispohdintaa eikä tietenkään mitään kritiikkiä sitä kohtaan että sinä omistat Harviaa (ymmärsin vieläpä että löysit yhtiön jo aikaa sitten), enkä edes tiedä millaisella painolla sitä omistat.

7 tykkäystä
968

Erinomaisia pointteja! Sijoittajat ovat ihmisiä, ja ihmisille on hyvinkin ominaista lukkiutua tiettyyn näkökulmaan ja hyvinkin tunnepohjaisesti käsitellä asioita juuri siitä omasta vinkkelistä. Iso osa omaa ajatusprosessia kohteita valittaessa on nimenomaan pohtia syitä miksi en haluaisi ostaa osaketta, taikka toisinsanoen keskittyä suhteellisen paljon yhtiöiden suurimpiin riskitekijöihin eri aikaväleillä.

5 tykkäystä
969

Oma sijoitusstrategia yksinkertaisuudessaan:

Aot; eunl ja is3n yht.25%, Spp Global 25%, Handelsbanken Usa 20%, Suomi ja Ruotsi indeksirahastot 25% yhteensä ja pohjimmaisena Handelsbank kestävä energia 5%.

Ost:Harvia, Sampo ja Orthex. Tänne tarkoituksena kerätä nykyisiä osingonmaksajia sekä kasvuosakkeita, jotka tulevaisuudessa maksaisivat myös osinkoa( kasvu toki ensisijainen tavoite).

Kysyisinkin mielipidettä aot-salkkuun liittyen. Sinne on sijoittamisen alkuajoilta kertynyt useampaa rahastoa, mikä ei sinänsä ole huono, mutta omasta mielestä turhaa päällekkäisyyttä tulee etenkin spp global ja usa-indeksistä. Etf en osta tällä hetkellä, koska säästösumma pieni suhteessa ostokuluihin. Kaipaisinkin mielipiteitä, että painotanko jatkossa usa+suomi+ruotsi ja jätän spp globalin rauhaan vai panostaisinko pelkästään globaliin? Kestävä energia lähtee ensi vuonna myyntiin, kun verovuosi vaihtuu.

Kiitoksia jo etukäteen kommenteista.

5 tykkäystä
970

Tuo hajautus on hyvä, jos superluoton näkee joskus ajankohtaisena. Muistaakseni raja on max 20% yhteen osakkeeseen tai ETF:ään ja 60% rahastoon.

Päällekäisyydessä itsessään ei ole mitään pahaa kunhan tiedostat, että omistat mm. isoja teknoja kolmen rahaston kautta.

7 tykkäystä