Lainarahalla sijoittaminen, onko lainan takaisinmaksu kohtuullisessa ajassa arvopapereista saadulla tuotolla mahdollista ilman shorttaamista tai muuta kikkailua? Laskin nopeasti, että jos ottaisi Nordnetin superluottoa 10 000 ja pistäisi kaiken Nordeaan saisi mukavasti maksettua lainan osingoilla olettaen niiden pysyvän yli 30 sentin seuravaat 20 vuotta.
3 tykkäystä
Jos se yhden jackpotin löytäminen helppoa olisi, niin ei olisi Saarioita eikä Sinkkoja eikä Masse-setiä neuvomassa, vaan kaikki rikastuisivat ja olisivat oikeassa!
Mutta kuten olette hyvät seurakuntalaiset nähneet, neuvoja satelee ja vaan osa on rikastunut 
Masse-setä, FA, Gummitehtaan lapuista tähtiin, nytkö sama edessä 5G lappujen kanssa?
2 tykkäystä
Ihan mielenkiinnosta; gallup sijoitustyyleistä (osakkeet):
Mikä vaihtoehto kuvaa sijoitustyyliäsi parhaiten (valitse 1-3 vaihtoehtoa)?
-
- Indeksisijoittaminen
-
- Aktiiviset rahastot
-
- Treidaus (päivä- tai viikkokaupat)
-
- Osinko- tai arvosijoittaminen
-
- Kasvuyhtiöt / pienyhtiöt
-
- Vaihteleva tyyli / yhdistelmä tyylejä
-
- Mututuntumalla mennään
0 voters
1 tykkäys
Veikkauksella löytyy joka perjantai
Osinkosijoittajille.
Tuolla strategialla pitää ihan verojen takia voittaa indeksi että pääsette edes indeksiin.
5 tykkäystä
Kuules massesetä, 5g laput on sitä vanhaa aikaa. Tutustu näihin: $ACB, $WEED $TLRY tai vaikka BTC ja ETH etf’'iin. Siellä sitä jännityst, volatiliteettiä sekä vauhtia löytyy.
1 tykkäys
Tällainen ketju olikin mennyt ihan ohi ja mielenkiintoista luettavaa.
Ajattelin jakaa myös oman strategian kun ei ihan vastaavaa ollut.
Tullut kyllä kokeiltua kaikkea mahdollista, mutta tämä tuntuu toimivan itselleni parhaiten.
Sijoituspäätöksissä käytän: Välittäjä stastiikkaa, analyysejä+muuta uutisointia. Yritän opiskella myös teknistä analyysiä.
Tärkeintä on että vältän ostamista laskeviin kursseihin. Yleensä suhtaudun niin että minua viisaammat ovat liikenteessä ja turha taistella heitä vastaan ostamalla. Miksi minulla olisi oikea tieto hinnasta tai yhtiöistä ja muut ovat “väärässä”
Esimerkiksi jos ajattelisin että Nokia on voittaja 5G markkinoilla koen itselleni liian suurena riskinä arvioida sitä nyt, koska en oikeasti tiedä. Mutta jos näin on ja kaikki ovat asiasta liikuttavan yksimielisiä ostan Nokiaa vaikka 10-15% nykyistä kalliimmalla se on minulle ihan Ok.
Pienemmissä yhtiöissä otan kyllä joskus näkemystä vastavirtaan, mutta silloin haluan nähdä selkesti kuka myy ja ketkä ostaa yms. Esimerksi Harvia loistavan Q1 jälkeen laski melkein kuukauden koska Danske tahtoi keventää omistustaan.
Käytän myös reilustikin vipua, mutta tässä pätee sama että ei laskeviin kursseihin. Siitä on kyllä kokemusta ja siinä meinasi tulla hiki.
Enkä omista pitkää salkkua mihin huonot sijoituspäätökset menee. Myönnän itselleni olleeni väärässä, laput laitaan ja kohti uusia pettymyksiä 
5 tykkäystä
Näinhän me kaikki yritämme tehdä. Putoavat puukot nahassa sattuu niin maan perskuleesti. Mutta Otto hyvä: mistä tietää, että kurssi ei enää laske ja voi ottaa rauhassa kasan montun pohjalta ja lähteä sitten sen kanssa ylämäkeen??
Masse-setä on yrittänyt ratkoa tätä ongelmaa jo vuosikymmeniä eikä ole onnistunut. Muutama harva on ja heitä kutsutaan osakemiljonääreiksi
Masse-setä, FA, edelleen karvalakkisarjassa 
3 tykkäystä
Hyvä että otit puheeksi. Ei mistään ja siksi en sitä edes yritä.
Avaan siis lisää vielä strategiaani.
Tässä oli allekirjoittaneen sijoitusprosessi ennen vanhaan.
1.Ostin yhtiötä X kun kurssi laski mutta puhuttiin ylireagoinnista tms.
2. Ostin lisää, koska nythän saa vielä halvemmalla. Ylireagointi siis jatkui.
3. Noh, ehkä se ei ollutkaan ylireagointia mutta ostetaan nyt onhan tämä halpaa ja saa osinkoa X%.
4. Vuoden lopussa tästä saa verovähennyksiä eli tämähän oli hyvä sijoitus.
Nykyisin toimin jotenkin näin.
- Olen seuraillut esim. Lehtoa mutta en tiedä missä pohjat on, enkä näin yritä arvata.
- Lehto on lähtenyt korjaamaan ylöspäin sen 10%. Alkaa tulla positiivisia uutisia. Myynti on ollut hyvää, saatu uusia urakoita yms. Seuraan miten mr. Markkina reagoi uutisiin. Ja aina kannattaa peesata kokeneempia
- Ostan yhtiön osaketta enkä murehti että olisi pitänyt ostaa halvemmalla. "Ei tätä enää kannata ostaa, juna meni jo”
- Jos arvaan osto hetken väärin myyn pois. Jos meno jatkuu hyvänä ostan lisää.
6 tykkäystä
Iän mukana yksi sijoittamisen vaikein, mutta tärkein taito kehittyy itsestään. Nimittäin kärsivällisyys.
Itse en laita rahojani sattumanvaraisesti laskeviin tai nouseviin osakkeisiin, vaan luotan omaan (ja muiden) tutkimukseen yrityksestä, sen liiketoiminnasta ja toimintaympäristöstä. Vaikka omia valintojani voisi luonnehtia ‘pitkän salkun’ sijoittamiseksi, ei se mielestäni ole sitä. Joidenkin sijoitusteni kohdalla ‘olla tekemättä mitään’ vaatii jopa useita päätöksiä kuukaudessa - puhumattakaan vuodessa.
Markkinat tai yksittäiset osakkeet laskevat monista syistä. Mielestäni informaation helppo saatavuus ja määrä on lisännyt heiluntaa. Linkkasin juuri Pörssien suunta -ketjuun Jeremy Siegelin haastattelun. Siinä sivutaan myös sitä, miten sijoittajan pitäisi nykytilanteessa toimia. (ks. n. 01:00 ->)
Paras tuntemani sijoitusstrategia on vaimollani. Hän sijoittaa samoihin osakkeisiin kuin minä silloin, kun näkee minun kärsivän eniten. On toiminut. 
10 tykkäystä
Kultaista sääntöä nro 9 on viilattu hieman uuteen sanamuotoon, joka huomioi vähän pidemmän aikavälin näkymät:
Turvamarginaali: tuotto-odotus > 15% p.a.
Em. muotoilu ohjaa entistä enemmän miettimään keissejä pidemmällä aikavälillä, mikä on muutenkin oman oman strategian näkökulma. Esim tapaukset, joissa indereksen suositushinta (12kk eteenpäin) ei voi ottaa huomioon pidemmän aikavälin merkittäviä kurssiajureita… ajankohtainen esimerkki voisi olla tuleva irtaantuminen Garantiasta (Taaleri).
Vuosi on puolessa välissä, joten pari sanaa omasta H1:stä:
- Toistaiseksi ylivoimaisesti paras vuosipuolisko itsellä. [Tietysti pörssit niiasivat joulun aikoina ja indeksitkin ovat nousseet yleisesti voimakkaasti. Onneksi tuolloin joulukuussa 2018 tuli osteltua reilusti.]
- Vuonna 2018 tuntui, että silloisista “coresijoituksista” moni tuntui mörnivän paikallaan. Oli kyllä tiedossa, että moni keissi alkaa realisoitumaan kun vain malttaa odotella (Remedy, Hoivatilat, Harvia). Tätä on alkanutkin tapahtua vuonna 2019… suunta on oikea!
- Vuoteen lähdettäessä salkku oli -10% (pl. osingot). Keväällä möin pois pari hyvin pientä turskaa tuottanutta positiota (Pantaflix, Nordic Mining) sekä verkkokaupasta turskaa tuottaneita ostoeriä… Panostuksia on lisätty coresijoituksiin pitkin H1:stä. Tuo turskien realisoiminen tietysti hieman vääristää H1:n tuottoja.
- Tällä hetkellä salkun positiot +18,9% ilman osinkoja, osinkojen kanssa noin +20%. Lisäksi odotan verrattain positiivisen kehityksen jatkuvan loppuvuoden, koska mm. Remedy on 17,6% painolla salkussa.
- Toiveissa olisi, että vuoden-parin sisällä mm. Kamux alkaisi korjaamaan ylöspäin. Lisäksi alisuorittajia ollut verkkokauppa, joka lienee korjaa ylöspäin “muutaman vuoden päästä”, kun toimintaa optimoidaan kasvusta kohti kannattavuutta.
5 tykkäystä
Täysin samaa mieltä ja minulta tuo ominaisuus puuttuu lähes täysin 
Niin ehkä tässä kohtaa olisi minunkin ollut muodikkaampaa puhua kurssiajureista
Jäsennän asioita itse helpommin esimerkin kautta, joten otetaan pari yhtiötä.
Kamux
Olen lukenut analyysit ja muodostanut oman mielipiteeni ja näen tässä jopa potentiaalia. Mutta tätä ei löydy toistaiseksi salkussa.
Miksikö? Koska yhtiö tai ala ei kiinnosta juuri ketään. Kaikki sympatia @Petri_Kajaani 
Ostanko Kamuxia siis nyt ja odotan herääkö markkina Kamuxin potentiaaliin. Näinhän voi käydä tai sitten ei. Otan tässä siis näkemyksen että näin ei lähiaikoina tapahdu. Jos tästä näkyy merkkejä olen valmis ostamaan kamuxia nykyistä kalliimmalla, enkä mieti että olisi pitänyt ostaa kaksi vuotta sitten, tms. Yritän sillä välin etsiä muita kohteita.
Harvia
Olen omistanut Harviaa jo jonkin aikaa, mutta ostaisin lisääkin tällä hinnalla vaikka ei enää “halpa” ole.
Uusi yhtiö pörssissä, niche toimiala, teoreettinen maailmanvalloitus. Lisäksi viimeaikainen huomio herättää kiinnostusta. Tässä riskinä on lähinnä vola mikä tekee varovaiseksi.
Ajattelen että kurssiliike,on se sitten ylös tai alas on itseään ruokkiva tekijä. Jos yhtiöltä tulee huono tulos/ kurssi tippuu nähdään kaikki mahdolliset riskit ja vaaratekijä.
Jos taas noustaan nämä alkavat tekijät jäädä taka-alalle ja haetaan tavallaan syytä nousulle niistä hyvistä asioista vaikka itse yhtiössä ei olisi mikään muuttuunut. Tästä hyvänä esimerkkinä Rovio.
Nämä ovat minusta hyviä tilainteita tehdä ostoja juurikin niihin putoaviin puukkoihin.
Tietysti silloin en ole ollut lähelläkään sitä pohjaa koska sama asiahan jo kaikkien tiedossa.
Tässä siis yritän kehittyä. Tunnen fundamentit mutta ennen kaikkea yritän haistella niitä ajureita.
8 tykkäystä
Ihan perus kulmakiviä omassa sijoitusstrategiassa ovat:
- Jos et voita indeksin vuosituottoa, niin tyydy sijoittamaan suoraan indeksiin
- Koska kuitenkin tavoittelet indeksiä suurempaa tuottoa, niin sijoita osakkeisiin
- Volatiliteetin (vix indeksi) ollessa alhaalla sijoitushorisontti on 1-3kk
- Volatiliteetin noustessa sijoitushorisontti lyhenee (koska riski kasvaa)
- Markkinaa lähestytään ylhäältä alas, eli makrodatasta mikrodataan (maailman talous ->yksittäinen yritys)
- Keskity vain olennaiseen tietoon ja sulje markkinahäly pois. Tämän päivän uutiset ovat usein vanhaa tietoa ja hinnoiteltu markkinalla.
- Sijoituspäätös perustuu 80% fundamentteihin ja 20% tekniseen analyysiin. Tekninen analyysi toimii vain ajoituksen apuna.
- Ole idearikas, mutta älä rakastu ideoihin. Vain hyvät ideat etenevät kaupoiksi asti
- Sijoitusideat ovat sisäsyntyisiä. Älä tartu muiden ideoihin.
- Maailmalla on 50000 sijoitusinstrumenttia. Ole kärsivällinen.
- Kaupat tehdään pareina, jolloin markkinariski suljetaan pois (toinen long, toinen short). Esim. samalta toimialalta vaikkapa long Sonera ja short Radiolinja
- Jos pari muodostetaan eri toimialoilta, riskiä korjataan beta lukujen suhteella.
- Treidille asetetaan targetti ja stop loss. Stop lossiin ei kosketa, mutta target hinta on ns. pehmeä (eli jos tavoitehinta saavutetaan, niin treidiin lisätään pääomaa)
- Sijotuksista ei nosteta palkkaa vaan ne kasvattavat varallisuutta
11 tykkäystä
Minulle pikkuhiljaa muodostunut seuraavat seikat ostopäätöksen tekemiseen:
Fundapuoli:
-inderes analyysit
-osinko %
-Toimialan näkymät
Tekninen (oston ajoittamiseen)
-RSI
-MACD
-Liukuvat keskiarvot
Arvonmääritys Grahamin P/E mallilla
Tähän lisää hieman makroanalyysiä
2 tykkäystä
Ihan hyvä setti.
Tarkoittaako sitä, että jos Inde ei seuraa, niin et osta?
1 tykkäys
Kyllä tulee ostettua niitäkin mitä Inde ei seuraa mutta niissä tulee epävarmempi olo helposti. Pyrin tutustumaan yrityksen strategiaan, kilpailijoihin ja luvuista pääasiassa P/E, P/B, EBIT% ja sen historia. Kahlaan tietty läpi myös yrityksen tilinpäätökset ja osavuosikatsaukset. Mutta kyllä inden ammattimaiset analyysit antaa hyvää näkemystä yrityksen ja toimialan tilasta!
1 tykkäys
Mietin aika pitkään, kannattaako käyttää aikaa tämän tapaiseen keskusteluun stoplossin käytöstä, jos toinen osapuoli ei sellaisia käytä eikä ole sisäistänyt niiden merkitystä osakesijoittamisessa. Mutta sitten ajattelin, että ehkä tähän voi puoli tuntia käyttää sen vuoksi, että joku aloitteleva sijoitushenkilö ymmärtäisi niiden tärkeyden ja pelastuisi omaisuutensa menettämiseltä.
Kun aloittelin tänne kirjoittelemaan, taisi olla ensimmäisiä kommentteja, kun jonnekin ketjuun yritin painottaa sitä, että osakesijoittamisessa (treidaamisessa) pitää aina olla joku suunnitelma, mihin sijoituspäätös perustuu. Sen voi muodostaa jokainen oman taitotasonsa perusteella ja minusta se on sama, onko perusteet itse osannut fundamenteista laskea, käyttääkö jonkun analyytikon arvioita vai pelkästään teknisen analyysin hintakäyttäytymisen (olen huono suomentamaan, mutta tarkoitan price actionia) signalointia. Oleellista on, että perusteet on kirjattu ylös (miksi), mitä voittoa tavoitellaan ja mikä on maksimitappio. Mitä pidempi treidi/tavoite, sitä enemmän dataa on hyvä olla ja tehdä siihen myös päivityksiä (tilannehan elää koko ajan). Helposti käy niin, että kolmen vuoden päästä muistaa asiat eri tavalla. Jos suunnitelmasta puuttuu riskinhallinta, sijoitus on rikkinäinen ja vailla tarkoitustaan. Risk and Reward. Risk on kahdesta se tärkein elementti.
Itse olen ollut sijoittajana niin pitkään, että myös oma kehitys on muuttanut sijoituskäytöstä. Eli strategia on muuttunut lähes täysin. Suurinosa varmaan aloittaa tekemällä ostoja mutupäätöksellä, kaverin suosituksesta tai muuten FOMO tyyppisesti. Sitten havahdutaan jossain vaiheessa, että sijoitus onkin tappiolla. Kunnes päädytään muutaman lisäoston jälkeen myymään paniikissa, kun muut lähtevät sitä ostamaan. Sitten ei kyetä tekemään mitään ennenkuin on taas liian myöhäistä ja kurssi kääntyy taas alaspäin. Itse olen siirtynyt täysin buy and hold sijoitustyylistä lähemmäksi hedgefund tyyppistä lähestymistä, jossa salkkua päivitetään heti, kun tilanne sitä puoltaa (tai tehdä esim shortti-sijoituksia longeja vastaan, jos on nähtävissä isompi tilapäinen laskukausi). Itselläni on pitkäsalkku ja sitten on treidi-kassa erikseen. Myös longien sisältö elää. Treidikassalla tehdään 30s → muutaman viikon pituisia treidejä. Joskus niistä siirtyy osa pitkäänsalkkuun, koska suunta jatkuu (se voi olla sinänsä long-ostos tai short-myynti). Usein minulla(kin) on fundamenteistä jokin käsitys, mutta osto/myyntipäätös on aina price actioniin perustuva, jossa hyödynnän erilaisia TA:n indikaattoreita.
Nokiasta kohteena. Ostin sitä longina 2018 alkuvuodesta, aika läheltä pohjia. Myin ne pois alkuvuodesta, aika lähellä huippuja. Sen jälkeen olen tehnyt kymmeniä lyhyitä treidejä Nokialla, vähän erilaisilla panoksilla tilanteen mukaan. Sinä aikana, kun rahat ei ole ollut Nokiassa, ne on tuottanut muissa kohteissa. Tuo rahamäärä on tuottanut voittoa moninkertaisesti koko ajan sen sijaan, että olisin pitänyt sitä holdissa. Hinta on laskenut noin 20% myyntihetkestä. Minulla on mahdollisuus ostaa potti takaisin huomattavasti alempaa uudestaan, jos katson sen järkeväksi. Vuoden 2018 pohjat oli 3.81 ja tämän vuoden pohjat oli 4.17 toistaiseksi. On täysin mahdollista, että nuo molemmat rikkoontuu alaspäin. Onko se todennäköistä, on sitten toinen asia. Mutta kuinka moni on siihen varautunut - onko olemassa siihen sijoitussuunnitelmassa toimenpide? Jos kassan suuruus on ääretön, asia ei ole tietysti ongelma.
Nokia on viikkotason EQ:ssa, low 4.3070 ja high 4.55. Perjantain päätös ja päiväkynttilän muodostus on siinä ja siinä, voiko sen lukea bull flagiksi. Sitä puoltaa hinnan pysyminen ema26 yläpuolella, mutta sitä vastaan on bear volyymin määrä perjantailta (kasvava suhteessa torstaihin). Tein ostopäätöksen 15min aikajänteellä, jossa low muodostui 4.4560. Tein ostopäätöksen 4.605 sillä ajatuksella, että globaali markkinasentimentti puoltaa nousun jatkumista, samoin Nokian tilanne kokonaisuudessaan (osari lähestymässä, negarin todennäköisyys vähenee päivä päivältä, jolloin usein osa sijoittajista lähtee ostamaan lottoja positiivisen osarin toivossa ja kurssi saa nostetta). After market ostot oli isosti bullish. Mutta koska Nokia on tehnyt pitkän laskun ja nyt haetaan vielä suuntaa, en lähde arpomaan tässä kohtaa isolla riskillä (osto oli suht iso), vaan päädyn tekemään käytännön break-even treidin, jos nousu pysähtyy. On hyvin todennäköistä, että jos kyykätään takaisin low:n lähelle, lasku jatkuu siitä alaspäin. Teen tilanneharkinnan uudestaan siinä kohtaa ilman mitään riskiä, mutta mahdollisuus on saada sama potti uudelleen alemmalla keskihinnalla. Voin toistaa tätä käytännön loputtomasti, jolloin löydän pohjat saletisti. Matkalla syntynyt pieni tappio tulee kuitatuksi nopeasti, kun nousu alkaa.
Normaali tilanteessa stoppari olisi asetettuna johonkin tuon low:n 4.4560 alle jollain marginaalilla, mutta tilanne on niin epäselvä vielä, että en ota turhaan yhtään ylimääräistä tappiota tässä kohtaa. Jos nousu jatkuu, nostan stoplossin sellaiseksi, että saan pienen voiton joka tapauksessa, vaikka nopea lasku tulisikin yllättäen. Eli hyvällä todennäköisyydellä treidi on voitollinen joka tapauksessa.
Monta kertaa tulee mieleen, että miten sijoituksen käy esimerkiksi sellaisessa tilanteessa, jossa henkilö sairastuu tai loukkaantuu, eikä ole kykenevä hoitamaan sijoituksiaan eikä niiden turvana ole stoploss orderia?
Aktiivinen sijoittaminen vs passiivinen on monta kertaa tuottoisampaa, mutta se vie tietysti aikaa ja siihen joutuu panostamaan muutenkin paljon (tiedonhaku, uutisten seuranta, sijoituskumppanien/mielipiteiden haku yms.). Mielelläni luen hyvistä sijoitusvinkeistä tai onnistuneista strategioista, mutta kaipaisin ihan konkreettisia esimerkkejä. Kova tekijä pitää olla, että pystyy löytämään salkullisen kohteita longeina markkinoilta, joita ei tarvitse päivittää, ostohinnat on alle ostohetken reaaliarvon(?), stoplosseja ei tarvita ja tuotto päihittää perusindeksirahastot. Markkinoilla on niin paljon fundamentaalisia laskijoita ja analyytikkoja, että niiden päihittäminen on kelpo suoritus.
Aktiivisijoittaja käyttäytyy eri sentimenteissä eri tavalla. Oli helppoa ostaa long-kassaan lappuja, kun nousuputki on ollut noinkin pitkä, alkaen vuodesta 2009. Kymmenen vuotta helppoa aikaa. Vuoden vaihteesta lähtien en ole lisännyt long-kassaan mitään, mutta keventänyt sitä olen. Vaikka tämä vuosi on ollut tammikuusta lähtien bullien juhlaa, koko ajan mukana on väijynyt monenlaisia peikkoja ja sentimentti on ollut yllättävän sekava ja epävarma. Sen vuoksi on ollut turvallista tehdä vain lyhyitä treidejä ja odotella tilanteen kehittymistä - silti pystynyt hyödyntämään nousut, mutta pienemmällä riskillä.
(Saattaa olla vähän sekava ja puutteellinen päivitys, mutta ei ollut energiaa lähteä tätä sen paremmin etukäteen miettimään. Kirjoitin, mitä mieleen tuli - tarinaahan aiheesta riittäisi vaikka kuinka paljon).
23 tykkäystä
Tämä vaikuttaa kyllä aika rohkealta väitteeltä. Mihin tämä perustuu? Samaan aikaan kuitenkin on todettu useaan kertaan, että aktiiviset rahastot häviävät passiivisille, nimenomaan kulujen takia.
Stop losseissahan ongelmana on miten ajoittaa uudelleen osto. Pahimmassa tapauksessa käydään stop lossissa ja käännytään heti takaisin ylös. Käsittääkseni tätä porukka aiemmin ihmetteli, kun stop lossisi oli tickin (?) päässä ostohinnasta.
3 tykkäystä
Suurimmalla osalla rahastoista taitaa olla sääntelyjä Mm. paljonko saa olla yhden osakkeen paino salkussa? Sekä ne summat millä ne sijoittaa. Moisten treidaukset aiheuttais vähän erilaista volatiliteettii kursseihin, toisin kuin yksittäisten treidereitten.
Esim Daytrader ei välttämättä pidä kohteita edes yön yli. Daytraderin toiminta on huomattavasti erinlaista mitä " aktiivinen osakerahasto "
4 tykkäystä
Toki rahastoilla on rajoitteita, en tarkoittanut tuota suorana vertauksena vaan enemmänkin tyylillisenä. Väite on silti kovin rohkea, sillä lyhyen aikavälin kaupankäynti on kokolailla nollasummapeliä toisin kuin pidemmän aikavälin longaaminen. Tietysti samalla mitä lyhyempi treidaajan kaupankäyntijänne on, sitä suurempiin tuottoihin on teoriassa mahdollisuus päästä. Vaikea kuitenkaan uskoa, että tämä olisi kovin monelle hyvä tapa toimia.
2 tykkäystä