Sijoitusstrategiasi

Voisin itsekkin heittää tähän tarinaa perään, ja samalla heittää pikkuisen tributen @DayTraderXL suuntaan, jos sallinet tämän :slight_smile:

Jossakin 2015 alkuvaiheilla ollessani vielä todella nuori tutkailin vähän rahastosijoittamista ja huomasin sen asian, että “aha, rahoille voisi jopa peräti saada tuottoa jostakin muullakin kuin työtä tekemällä, ja suojata varansa inflaatiolta.”. No, rahastosijoittamiseen tutustuneena meninkin sitten aika nopeasti lukemaan perusteita osakesijoittamisesta (tämä siksi, että muistin Medifilmin olemassaolon ja tutkailin myös sen salkun silloisia omistuksia, mitkä olivat isäni jäljiltä jääneet salkkuun. Huomasin siis, että itselle tulee joskus eteen tuon salkun hallinnointi, joten ajattelin, että jotain on pakko tietää), tällöin pääosin siitä, että mitä ovat P/E-, P/B-, EV yms. tunnusluvut ja mitä ne tarkoittavat. Myöhemmin sitten 2015 aikana pääsin treidaamaan tahon X kanssa 10-20K suuruisilla summilla, joka oli täysin yhtä tietämätön osakemarkkinalla lyhyen aikavälin kaupankäynnistä kuin minä (käytännössä strategiaa ei ollut kauheasti, muuta kuin se, että etsitään paljon lyhyellä aikavälillä laskeneita osakkeita OMXH25-indeksin sisältä ja kokeillaan saada sieltä voittoja). Tuloksena: Keräsimme kovasta nousumarkkinasta ensin n. 33% keskimääräisen pääoman tuoton (täydellä tuurilla näin jälkeenpäin ajateltuna), mutta sitten ostimme Orionia ensimmäisestä isommasta dipistä (-12,5%, muistaakseni Q2 2016 rapsan jälkeen). Koska emme tienneet mitään stop-losseista siihen aikaan, eikä ollut aloittavana sijoittajana raaskeita myydä tappiollisia osakkeita (ja minä vielä onnistuin jotenkin typeränä silloin perustelemaan itselleni osakkeen holdaamista Inderesin suosituksen vastaisesti, tällöin en vielä tuntenut Inderesin palvelua kunnolla), niin tuloksena lopulta tuli vajaa -50% mittariin, ja reilut tappiot sitä kautta.
Minulla oli sitten näiden asioiden kanssa pieni silent period, kun 2016-2017 oli omassa elämässä tosi vaikeaa aikaa sijoitusten ulkopuolella, niin ei paljoa tällaisia asioita tullut mietittyä. Vähä väliä Medifilmistä myytiin joitain reilusti tuottaneita osakkeita, kuten Cargotec ja Neste.

Kun 2017 loppuvaiheessa olin sitten jo edes vähän “back on track”, niin huomasin, että Nokia oli halventunut rajusti, ja sitä ennen olin jo jotakin kautta tutustunut vähän enemmän Inderesin analyytikoihin ja aamukatsauksiin tms. niin katsoin sitten Mikaelin videon Nokiasta, silloin kun Nokia oli lähemmäksi 4€ lappu. Päädyttiin sitten ostamaan Nokiaa jostain 3,9xx€ tasoilta, ja tehtiin sillä sitten hyvät voitot myymällä kurssin noustua (nyt en muista/kerkeä kaivaa tarkkoja lukuja, pahoittelut siitä). 2018 sitten pääsin jo vähän tahon X välityksellä Medifilmin omaisuudesta vähän päättämän enemmän, ja kokeiltiin Medifilmissäkin treidaamista, vielä sitä ennen kun en ollut vielä 18 vuotta täyttänyt. En tuntenut tällöinkään vielä stop-losseja ja niiden käyttöä. Tuloksena oli joitain voitollisia kauppoja, kuten Nokia, mutta tappiota tuli sielläkin, Outokummusta (josta kirjoitin “Sijoitusvirheet” -ketjussa aikaisemmin 2018 lopulla). Siispä: Koska minulla ei ollut tietoa stop-lossien olemassaolosta/TA:n indikaattoreista tms., niin osuin tietenkin niin aloittelijalle perinteiseen tapaan falling knifeen, ja isot haavat siitä tuli :smiley: Tämä näkyy raa’asti seuraavasta tuottograafista (sininen käyrä oman salkun kehitys, oranssi käyrä on vertailuindeksi OMXHGI):

Vasta 2018 lopulta tultuani tähän foorumille ja opittuani vähän TA:sta, stop-losseista, yms. on alkanut sujua tämä lyhytaikainen sijoittaminen, ja myös pitkäaikaiset sijoitukset sujuu paremmin, ja ovat perusteltuja paremmin (tästä kiitos myös sille, että aloin tutustumaan Inderesin analyyseihin todella usein ja tarkasti :blush:). Tästä kaikki kiitos kuuluu foorumilaisille, mutta erityismainintana @DayTraderXL:lle (:heart:) kiitos siitä, että on jaksanut jakaa erinäisiä graafeja ja tietoa TA:han liittyen, jonka tuloksena on ollut lopulta se, että olen oppinut todella paljon treidaamisesta, riskinsietokyvystä, ja stoppareista. Toistaiseksi tämä korostuu myös näiden kahden tuottograafin erilaisuudessa (sininen käyrä oman salkun kehitys, oranssi käyrä on vertailuindeksi OMXHGI):

Vielä ehkä korostaisin tämän kaiken tärkeyttä jälleen uudestaan: Nykyään Sijoitusfoorumi, Inderesin analyysit ja -videot ovat asioita joita selaan ja katson päivittäin, ja joista saan iloa elämääni todella paljon, ja samalla hyvät eväät hyvään kaupankäyntiin. Tämä on oikeasti merkittävä juttu, koska noin muuten itsellä on tullut aika paljon vastatuulta 2016 alkaen, jonka seikkoja en avaa tässä, yksityisviestillä saa kysellä jos erityisesti kiinnostaa, mutta voin sanoa, että todella kovien asioiden läpi on täytynyt puskea, vaikka omat voimat olisivat jo todella lähellä täydellistä pohjakosketusta. Ilman tätä sijoitusyhteisöä, ilman Inderesiä, voisi oikeasti asiat olla minulla paljon huonommin kuin nyt.

Mutta nyt: Avaan vielä oman sijoitustrategian perusfundamentit tähän, nyt ne treidien fundamentit siis, joita en vielä aikaisemmin avannut:

  1. Treidattavalle kohteelle on asetettava selkeä stop-loss ja target price (=hintataso, jossa kotiutetaan voitot). Stop-lossia ei koskaan säädetä alaspäin, mutta sitä voi (ja on suotavaa) säätää ylöspäin, esimerkiksi break-even tasoon, jos ja kun treidi realisoituu siihen suuntaan.
  2. Treidattavalle kohteelle on oltava positiivinen suositus Inderesin analyytikolta, ja sellainen fundapohja, jolla pystyn perustelemaan osakeoston (tarkoittaa sitä, että luen Inderesin analyysin yhtiöstä, ja kykenen ymmärtämään, miksi positiivinen suositus on perusteltu, tähän käytän myös DCF-mallia apuna joskus kohteen arvostuksen herkkyyden testaamiseen)
  3. Treidattavan kohteen osto on oltava myös teknisen analyysin perusteella perusteltu, tähän käytän muutamaa indikaattoreita tilannekohtaisesti, pääasiassa pivot-pointit (LL/HH-tasot, HL/LH-tasot, jne.), RSI, ja MA/EMA-käyriä, ja joitain patterneja (tosin harvoin, koska niiden spottaaminen on itsellä vielä vähän hakusessa). Tämän kohdalla on huomioitava myös esim. osakkeen trendi (bearish vai bullish) yms.
  4. Kohteen on oltava tarpeeksi likvidi, käytän yleensä vähintään 1 MEUR päivävaihtoa absoluuttisena miniminä.
  5. Jos itsellä on erityisen negatiivinen tilanne käynnissä henkilökohtaisessa elämässä, niin en lähtökohtaisesti lähde treidaamaan, koska tunnetusti tunteet voivat tehdä pahaa jälkeä tuollaisessa tilanteessa.
  6. Treidattavan kohteen on oltava sellainen, joka muutenkin kiinnostaa edes jollain tasolla, ja jonka tarinaan yms. fundapuoleen uskon tarpeeksi, että uskallan siihen sijoittaa
    Toivottavasti en unohtanut mitään, tässä nyt tuo :slight_smile:
    Loppuun vielä kiitokset kaikille foorumilaisille, jotka ovat minua(kin) rohkaisseet jatkamaan sijoittamista aktiivisuudellaan, ja kannustavilla puheillaan, tiedostan, että jään jokaiselle teistä ison palveluksen velkaa tästä, ja tietenkin Inderesille, joka on koko tämän sijoitusyhteisön alku ja juuri :heart:
    Johannes S.
14 tykkäystä

Tämän vuoksi treidaaminen vaatii opettelua, eikä se ole mitään helppoa hommaa, eikä myöskään sovi kaikille. Mutta @DayTraderXL:n kaltaisille, jotka ovat todella kompetentteja tällä osa-alueella, se on varmaasti iso mahdollisuus generoida rajua ylituottoa indeksiin nähden, oli tilanne mikä tahansa.

2 tykkäystä

Onpa hienoa lukea tällaisia posteja. Olet nopeasti oppimassa ja sisäistämässä asioita. TA on asia, josta löytyy aina uutta - askel kerrallaan. Viiden vuoden päästä olet jo ammattilainen, se on selvä asia. Muistat vaan aina huolehtia, että minimoit tappiot. Treidi on helppo ottaa uusiksi pienellä lisäkustannuksella. Fundamentit on aina avuksi - DCF-laskenta on hyvä apuväline.

3 tykkäystä

Omalla kohdalla asiaa on helppo verrata saavutettuihin tuottoihin. Tiedän lukuisia kollegoja, joilla sama tilanne. Rahastoista en tiedä, puhuin yksityisistä henkilöistä. Ihmettelen puhetta noista kuluista, ne eivät näyttele merkittävää osaa aktiivisessa kaupankäynnissä.

Vaikuttaa siltä, että stoplossien käyttö ei ole kovin yleistä. Miksi osto sen jälkeen olisi sen vaikeampaa kuin alkuperäisessä tilanteessakaan. Usein se on jopa helpompaa. Joskus käy niinkin, että päätyy ostamaan uudelleen lähes samalla hinnalla, mutta se kuuluu osana aktiivista kaupankäyntiä. Kannattaa lukea perusteluni stoplossista uudelleen, mielestäni se oli kuvattu tarkasti perusteluineen.
edit - asetin siis stopparin jonkin ajan kuluttua, kun näin, että hinta lähti nousemaan, kuten olin olettanut

En luonnollisesti ole tarkoittanut, että kaikkien kannattaa ryhtyä treidaajaksi. Siitä huolimatta ja erityisesti sen vuoksi, stoplossit pitäisi olla kuin lihasmuisti. Aina käytössä. Ja tästähän se keskustelu lähti käyntiin.

1 tykkäys

Mitä vähemmän markkinoilla on volatiliteettia, sitä pidempi tulee olla sijoitushorisontti. Ja vice versa - mitä enemmän volaa sitä paremmat todennäköisyydet tehdä tuottoa ihan päivän sisälläkin.

3 tykkäystä

Tämä on tärkeä pointti. Sen vuoksi en Suomessa päivätreidaa kuin OMXH25 kohteita. Jenkeissä vola ei ole mitenkään ongelma, melkein päinvastoin - ei tahdo ehtiä mukaan. Joskus voi parin minuutin treidillä tehdä oman päiväpalkan (mikä se sitten kelläkin on).

1 tykkäys

Kyllä, juuri tässä kuvailit minun sijoitusprosessin 4-5 vuotta. Toki yritin tehdä myös “analyysiä” mutta käytännössä juuri tästä oli kyse… Sitten kun katsoin viime vuoden lopussa että salkku on tappiin asti vivutettu ja -25% taulussa ajattelin että joko kuittaa tappiot ja lopettaa koko touhun tai sitten täytyy muuttaa strategiaa ja raskaasti :smiley:
Nyt sieltä ollaan noustu saman verran plussalle ja korostan että suurin vetoapu tässä on ollut markkinalla eikä niinkään “taidolla”. Kuitenkin luulen että strategian muutoksella siihen suuntaan että minimoidaan tappiot on ollut suuri vaikutus.

Tuossa sinun Nokia Stoplossissa katsoin lähinnä, että noinko se kuuluu laittaa… Olen katsonut lukemattomia tutor videoita siitä, mutta en ole oikein löytänyt itselleni sopivaa tapaa.
Tai ehkä enempi se johtuu siitä kun teen kauppaa pääsääntöisesti yhtiöllä missä vaihto on olematonta. Joskus käy niin että joku taho sylkäisee isohkon määrän lappuja laittaan ja hinta romahtaa. Markkina sitten ikään kuin herää siihen ja ostolaidalle tulee tavaraa ja hinta palautuu. Näissä tapauksissa jos minulla on ollut stoppari olen joutunut pihalle vaikkei olisi kannattanut. Nykyisin minulla ei ole kiinteitä stoppareita mutta seuraan esim. MACD miltä trendi näyttää ja toimin sen mukaan.

4 tykkäystä

Haluan vielä selventää kantaani. En siis ole lyttäämässä momentum-sijoittamista jos sen toimivuudesta on jotain tieteellistä näyttöä. Osakesijoittamisessa on tekijöitä joihin voi itse vaikuttaa, kuten tutustuminen sijoituskohteeseen, oma arvonmääritys ja rajahinnan asettaminen. Sitten on tekijöitä joihin ei voi vaikuttaa kuten markkinaheilunta tai Trumpin twiitit. Sijoittaja voi joko pitää markkinoita tehokkaana, eli uskoa että osakkeiden hinnat heijastavat aina parasta tietoa yhtiön tulevaisuudesta ja riskistä, tai sitten uskoa markkinoiden olevan väärässä ja ruveta osakepoimijaksi.

Tässä kohtaa näkemykset eroavat. Maailmassa on paljon listaamattomia yrityksiä, juuri listattuja ja vanhoja yrityksiä, joiden historiasta on saatavissa eri määrä tietoa. Rahoitusteoreettisesti minkä hyvänsä osakkeen tai korkopaperin arvo on sen tuottamien rahavirtojen diskontattu nykyarvo. Tekninen analyysi ei välitä tästä, vaan perustuu spekulaatioon maksetaanko osakkeesta kohta enemmän vai vähemmän kuin nyt. Keskustelupalstat ovat väärällään tyyppejä jotka ihmettelevät että miksi kurssi laskee ja lähteekö tämä kohta nousuun ja irrotanko kun saan +20 % ostohinnasta. Tämä on inhimillistä, mutta ei kovin järkevää sijoittamista.

Jokaisella hinnalla tehdyssä kaupassa on ostaja ja myyjä. Kurssin laskiessa vihaiset omistajat pitävät ostamaansa yhtiötä surkimuksena ja dumppaavat positionsa ilahtuneille ostajille, jotka saavat nyt paremman tuotto-odotuksen kuin korkeammalla hinnalla. Rovion tulosjulkistuksessa joku yleisöstä kysyi että mitä yhtiö meinaa tehdä niiden sijoittajien hyväksi jotka ostivat IPOsta 11,5 € Rovioita (kurssi oli tuolloin noin 5 euroa). Eihän sijoittajien välisillä osakekaupoilla ole mitään tekemistä itse yhtiön kanssa! Hallitukset ja johto tekee parhaansa edistäessään omistajien tahtoa, mikä se sitten kullakin yhtiöllä lienee.

Mieti niitä sijoittajia, jotka ostivat vuosikymmeniä sitten Koneen osakkeita. Eläkeosingot tulee tilille ilman sen kummempia kurssien tuijottamisia. Rupeaisiko tällainen omistaja veivaamaan ostoja alta neljänkympin ja myyntejä yli 45 euron? Stoploss kuulostaa järkevältä vain osana osakespekulaatiota. Minusta tässä hommassa unelma on löytää se oma Kone, joka tekee sijoittajastaan rikkaan pitkällä aikavälillä.

2 tykkäystä

Mun tapa sijoittaa ja myös tulokset muuttuivat, kun ymmärsin että sijoittamisen täytyy olla toistettava prosessi.

Käyn joka viikko läpi makrodatan sekä lyhyen aikavälin indikaattorit, kirjaan ne exceliin laatimalleni pohjalle ja tulostan. Se auttaa todella paljon ymmärtämään missä markkina on tällä hetkellä, mistä se on tulossa ja mihin se on mahdollisesti menossa. Viikkoraportin pohjilta lähden etsimään mahdollisia sijoituskohteita.

Sijoituskohteiden valinnassa on tarkka kaava miten ne etenevät fundasta tekniseen anslyysiin ja sitten joko kaupaksi tai seurantaan.

Saattaa kuulostaa monimutkaiselta, mutta koska kyseessä on toistuva vaiheittainen prosessi niin siitä tulee nopeasti luontevaa. Tunteja menee viikossa ehkä 10-15, mutta tähän kuten kaikkeen muuhunkin pätee sanonta: jos se olisi helppoa, niin kaikkihan sitä tekis.

4 tykkäystä

No tämä tekee tuon aiemman ihmettelyn turhaksi.

Tässä ehkä ajatuserona, että ajattelen enemmän pidempään holdaavan ja vähemmän kauppaa käyvän kannalta tätä. Jos maksaa vaikka 0.5% kaupankäyntikulua ja myy stop lossiin ajatuksella, että ostaa kun trendi kääntyy takaisin ylös, niin tällöinhän trendin käännyttyä ollaan jo pohjilta noustu jonkin verran. Kun maksaa 1% myynti+osto kuluja ja missaa joka tapauksessa aivan pohjan, täytyy käännöksen olla aika suuri ennen kuin tästä on hyötyä eikö?

@Mikaj78 Tarkoitin nimenomaan teoriassa. Eli mitä lyhyemmän aikavälin kauppaa käyt, sen useamman huipun ja pohjan voit teoriassa saada kiinni. Käytännössä varmastikin volatiliteetti vaikuttaa siihen miten kannattaa toimia.

3 tykkäystä

Noilla kaupankäyntikuluilla kyllä näin. Mutta sen vuoksi TA:ta käytetään, että se bottom on syvä (buy for long) tai high on korkea (sell for short). Eli haetaan vahvasti ylilyöntejä. Mitä lyhyempi timeframe, sitä lyhyempi trade. Tuossa viimeisessä treidissä oli vasta 15min oversold, joten sen vuoksi myös stoploss on tiukempi ja kun sentimentti ja Nokian suuntakin häilyvä, laitoin sen noin tiukaksi. Nokian ei tarvitse avautua kuin vähän ylemmäksi, niin siirrän stopparia vähän ylemmäksi ja treidi on jo voitollinen.
Aktiivitreidaaja saa kulut kohtuullisen alas - Suomessa ne on paljon korkeammat minullakin kuin esim. jenkeissä. Niistä voi sitten saada ihan henkilökohtaisen tarjouksen, kun liikevaihto on riittävän suuri.
Tuollainen prosentin liike toiseen suuntaan tapahtuu esim. Nokialla helposti, volaa riittävästi.

3 tykkäystä

Stoploss pitää hakea oman sijoitushorisontin mukaan. Jos olet vaikka Nokiaan sijoittanut ja sinun päämäärä on ajallisesti 5 vuoden päässä, niin hakisin stopparin ostohetkellä sieltä, missä oli viimeisin kuukausitason low. Oletan, että olet silloin ajoittanut ostosi suhteellisen läheltä tuota hintaa.
Muuten osto on huonosti ajoitettu. Jos haluat pienentää riskiä, haet stopparin edellisestä viikkotason low:sta. Ja niin edelleen.
Tuo minun esimerkkini oli huono, koska itse en aio pitää positiota yli osarin eli sinne maksimissaan. Tämän vuoksi lähdin siitä oletuksesta, että kurssi nousee sinne saakka ja myyn sitten pois, kun arvioin huipun olevan lähellä. Saitko kiinni?

2 tykkäystä

Ei ollenkaan, koska näin itsekin pyrin toimimaan toki hieman kevennettynä versiona.

Sijoitusstrategioista on sinänsä tosi hedelmällistä keskustella. Ei ole yhtä oikeaa mutta voi miettiä omaa ja oppia muilta.

Yksi tuttu esimerkiksi ostaa osakkeita jotka ovat halpoja.
Saatamme käydä sijoittamisesta keskustelua ja sanon vaikka että harkitsen ostavani Nordeaa. Hän vastaa että ei, kun on niin kallis. Ostaa mielummin esim. Eforea koska on halvempi.
Nordeahan maksaa 6,80€ ja Efore 0,06€. Tonnilla saat siis enemmän Eforea kuin Nordeaa.

Noh, strategia tämäkin, eikä siinä mitään.
Edit. Vilkaisin Eforen YTD kurssikehitystä niin tästäkin strategista olisi paljon opittavaa :blush:

4 tykkäystä

Oikein hyvä periaate. Itse katson päivittäin aina samat asiat, treidipäivään valmistautuessani. Siihen kuuluvat yleiset hyödykkeet, eri alueiden pääindeksit, taloustapahtumat, uutiset eri lähteistä jne. Valmistautumiseen menee helposti pari tuntia joka päivä. Korrelaatioita esim. tiettyihin osakkeisiin on paljon.

3 tykkäystä

Teetkö treidausta päätyöksesi?
Olisi mukava kuulla millaiselta taustalta tulet tai miten aloitit treidaamisen.

Sinänsä mukava huomata että treidaus alkaa saamaan “hyväksyntää” myös Suomessa. Enkä todellakaan tarkoita että kaikkien pitäisi sitä tehdä. Mutta jossain kohti tuntui, että keskusteluissa passiivinen indeksisijoittaminen on se ainoa sijoittamisen muoto. Tietysti hyvä sekin, koska sopii varmasti valtaosalle parhaiten.
On kuitenkin hyvää vaihtelua että myös muut muodot nostavat päätään.

PS. Tästä osoituksena huomasin, että Mikko Mäkinen on mukana Sijoittaja 2019 äänestyksessä. Mikkohan kirjoittelee sijoitustiedon puolelle ja tätä kautta itse aloin kiinnostumaan markkinasta ja ilmiöistä entistä enemmän.

3 tykkäystä

Itse olen toivonut, että Suomesta löytyisi aktiiviseen sijoittamiseen sekä sen myötä tekniseen analyysiin tiedonvaihtoa. Sen vuoksi olen siitä täällä kirjoitellut. Toivottavasti saadaan keskustelua aikaiseksi ja sitä kautta yhteisiä hyötyjä. Olen mukana kansainvälisessä treidiyhteisössä (US markkinat) ja sen hyödyt on olleet itselleni kiistattomat. Pitää vaan uskoa tiedonjakamiseen.

8 tykkäystä


Riippuu vähän perspektiivistä, miten kutakin kohdetta tarkastelee. En tunne tarkemmin yhtiötä, mutta vaikka tämän vuoden kehitys on sinänsä ollut nousujohteinen, tuosta chartista voisi äkkiseltään vetää johtopäätöksen, että konkurssi ei ole kaukana. Beta on kylläkin 1.02, yllättävän alhainen.

2 tykkäystä

Joo en minäkään. Näissä sentti tai penny osakkeissa on varmasti hyviä tuotto mahdollisuuksia treidausmielessä, mutta uskoisin että riskit myös kasvavat. Varsinkin jos ei tiedä mitä tekee eli pitää olla riskienhallinta kunnossa.

1 tykkäys

Sijoitusstrategiani on sijoittaa ylimääräiset rahat osakemarkkinoille, keskipitkällä-pitkällä sijoitushorisontilla (sanoisin joku 5-15 vuotta). Jaan varat kahteen eri ryhmään: 1. maailmanlaajuiset sijoitukset ja 2. pääasiassa Buffetin tyylillä tehtävät sijoitukset. Pidän sijoituksia pitkään, jokaiselle sijoitukselle on omat perusteensa olla salkussa ja myyn, jos perusteet eivät enää päde.

Maailmasijoitukset teen vastapainoksi ja hajautukseksi Buffett-tyyppisille sijoituksille. Nämä sijoitukset ovat pitkälti kehittyvillä-/frontier-markkinoilla. Ideana on keskittyä muutamiin kohteisiin, joista uskoo saavansa kelvollista tuottoa ja vähäistä korrelaatiota.

Buffett-tyyppisissä sijoituksissa ajatuksena on koota kourallinen hyvin laadukkaita ja samalla erilaisia yhtiöitä. Yhtiöiden osalta tärkeimmät kriteerit ovat (kriteerit kopioitu suoraan Buffetilta):

  1. Kestävät kilpailuedut
  2. Kyvykäs johto
  3. Hyvä tuotto toimintaan sidotulle pääomalle
  4. Hyvät kasvuedellytykset riittävän hyvällä kannattavuudella
  5. Järkevä hankintahinta

Kukin kriteeri on tapauskohtainen, en siis käytä samoja tunnuslukuja yms. mittareita joka yhtiöön, vaan yhtiön toimiala, “elämäntilanne” ja monet muut seikat vaikuttavat siihen, mikä on tärkeää kunkin yhtiön kohdalla. Jos kriteerit 1-4 täyttyvät, en myy osakkeita, vaikka niiden arvo nousisikin (ainoastaan kevennän, mikäli yksittäisen yhtiön osuus nousee yli 20% koko salkusta).

Strategia on hioutunut tähän muotoonsa aikojen saatossa ja varmaan tulee elämään edelleenkin, tosin suunnilleen tällä olen mennyt jo useita vuosia.

9 tykkäystä

No miten on mennyt? Oletko voittanut jatkuvasti Masse-sedän lanseeraaman super-peikon eli Vaietun Mr. Indexin?

Masse-setä, FA, poimi tai ei niin lopputulos aina about Mr. Index :moneybag:

1 tykkäys