Sijoitusstrategiasi

Pitäisin itse sitä nimenomaan riskittömämpänä koska huomioon otettavien asioiden määrä paljon suurempi kuin loogisessa päättelyssä jossa se on aina rajattu johonkin tiettyyn rajalliseen lähdeaineistoon.

Tutkimusten mukaan suuret yritysjohtajat tekevät kaikkein tärkeimmät päätökset lähes kokonaan intuition perusteella silloin kun kyse on monimutkaisesta ja ennustamattomasta tulevaisuudesta. Käytännössä päätökselle etsitään loogiselta kuulostavat perusteet vasta päätöksen jälkeen. Syy on se että maailman on aivan liian monimutkainen paikka syy seuraus-suhteineen loogiselle päättelylle, jos katsotan hiukankaan pidemmälle tulevaisuuteen. Intuitio ottaa sumean logiikan kaltaisesti huomioon ja jalostaa, ja yhdistelee valtavan määrän tiedostettuja, ja erityisesti tiedostamattomia näkökohtia eri yhdistelminä ja painotuksin, satoja, tuhansia jopa kymmeniä tuhansia asioita aivojen neuroverkossa, itse sitä tiedostamatta. Intuition keräämä informaatio on osin kumuloituva, eli iäkkäämmällä enemmän.
En tunne tekniikkaa tarkemmin, mutta tekoäly ilmeisesti pyrkii toimimaan osin samoin, jolla pyritään pääsemään päätöksenteossa seuraavalle levelille perinteisen loogisen numeronmurskauksen yläpuolelle.

Intuition osumistodennäköisyys on huomattavasti loogista päättelyä suurempi kun mennään todella kompleksisiin järjestelmiin joissa on mukana aika eli tulevaisuus, kuten vaikka sijoituskohteen valinta.
Ja nimenomaan silloin jos haluaa toimia toisin kuin sijoittajien massat jotka nojaa näennäisen järkevään päättelyyn konkreettisesta informaatiosta. Esimerkiksi osavuosiraporttien lukeminen on käytännössä ajan hukkaa, ne on softat ja asiantuntija tavanneet ja analysoineet joka kirjaimen lauseen ja puuttuvankin lauseen{Usein tärkeämpää on se mitä ei sanota, kuin se mitä sanotaan] osalta sekunneissa. Jos siinä haluaisi erottua muista on se löydettävä julkisen materiaalin ulkopuolelta.

Esimerkkinä intuition huomioimasta seikasta voi heittä vaikka sen paljonko talopaketteja kuljettavia rekkoja on tullut vastaan kulkiessa. Itselle viim 6kk aikana on tullut ehkä yksi, kun normaali aikana tuli viikoittain ellei päivittäin. Vastaavasti on valtava määrä muitakin pieniä ja yksittäisenä asiana merkityksettömiä havaintoja jotka liittyvät rakentamiseen, voiko rakennussektorin osakkeita alkaa ostamaan, kun intuitio yhdistää ne kaikki voi päätös olla oikea vaikka alan yritysten numerot ei sitä vielä tiedä.

Yritysten vuosiraportissa on kaikkein merkittävimmäksi informaatioksi osoittautunut toimitusjohtajan sanaton viestintä esitellessään firman raportin. Puhua voi mitä vaan maalailla ruusuista tulevaisuutta vaikka firma olisi ajamassa seinään, mutta sanatonta viestintää ei kukaan voi muuttaa muutoin kuin erittäin kovalla ammattilaisen ohjaamalla harjoittelulla.

Itsellä ollut vuosien mittaan toinen toistaan parempia pitkään hiottuja strategioita, viime aikoina olen luottanut pääosin vain intuitioon jolla saanut parhaat tulokset.

13 tykkäystä

Karkaa nyt sijoittamisesta strategisten toimintojen puolelle, mutta heitetään tästäkin Kahnemanin ja osuvan opponoijan ajatuksia ennenkuin lakkaan spämmimästä. En nyt keksi minkä tuosta referoisi tiivistäväksi keihäänkärjeksi, mutta mielenkiintoinen debaatti.

3 tykkäystä

Eli toisin sanoen mitä ilmeisimmin tulevaisuutta on erittäin vaikea, usein mahdotonta ennustaa ja intuitiolla tehdyt päätökset vertautuvat lottorivin täyttämiseen?

5 tykkäystä

kärjistysvaroitus

Jos intuitiota tarkastellaan yritysjohdon strategisten liikkeiden näkökulmasta, silloin vertailukohtana voisi pitää kaikkien kilpailevien yritysten johtoja. Strategiset liikkeet ovat suht suljettuja pelejä ja vastustajina pelissä ovat kilpailevien yhtiöiden johtajat ja heidän tuloksensa. Johtajia joutuu muutenkin vertaamaan lopulta johtajiin eikä yhtiöihin, koska johtaja on nimettävä kuitenkin kaikkien joukosta. Se on mielestäni rivien välissä monesti pointti kun puhutaan johtamisen intuitiivisuudesta.

Markkina ja talous taas on luonteeltaan ikuinen avoin peli, jossa yhtiön elinkaaren aikainen suljettu peli rajallisine kassavirtoineen tapahtuu.

Muskin kaltaisten jättien kohdalla johdon liikkeillä on enemmän väliä pelin sääntöihin. Mitä isompaa osaa taloutta yrittää alhaalta ylöspäin ymmärtää tai myötäelää sitä vaikeampaa se on. Kun talouteen nivoutuvat politiikka ja yhteiskunnan laajemmat kontekstit, sitä enemmän haasteita tulee vastaan oli Elon Musk, Netflix, TikTok tai Trump.

Itse mieltäisin että intuition haaste on sijoittamisessa enemmän tässä pohjattoman muuttujien kaivon syvyyden ymmärtämisessä, kuin itse ajattelumallien (intuitio v rationaalisuus) yleistettävän laadun vertailussa. Toisaalta muuttujien määrä kasvaa rationaalisessakin tarkastelussa, jolloin aika ja resurssit muodostuvat suorituskyvyn haasteeksi. Aika on varmasti raadollisin tekijä joka ajaa yleisesti intuitioon, vaikka intuitiivisesti siihen ennemmin laiskuuden tai tyhmyyden mieltäisi.

Orgaaninen kemia kognitiivisine nyansseineen on lopulta kaiken entropian keskellä kasino, jossa oikean pöydän valitseminen voi olla suurin avain voittamiseen. Sitten makuasia vertailla käsiä jälkikäteen, jos näin on. Ja osakepoiminnan ja johtamisen intuition vertailu olisi juuri viimeisten korttien pelaamisen jälkispekulaatiota. :man_shrugging:

2 tykkäystä

Jotenkin tuntuu, että noilla makro-asioilla on paljon enemmän väliä. Tyyliin koroilla, sodilla, politiikalla. Siinä ei paljon yhden yrityksen tilanne paina. Tietenkin hyvät pärjää heikkoja paremmin, jotkut on todellisia voittajia jne, mutta en minä ainakaan niitä voittajia löydä yrityksiä tuntemalla

1 tykkäys

Taisit juuri saattaa sanomasi ristiriitaan :wink:

Makro heiluttaa lyhyellä aikavälillä kursseja. Kuitenkin yrityksen kyky tuottaa viimeiselle riville on pitkällä aikavälillä lopulta se ainoa tekijä, joka todella saa kurssit alas tai ylös. Muuten se on yleistä heiluntaa, arvostustason heittelyä eri tekijöiden muodossa ym. ym.

Sanotaan, että markkinat voivat pysyä irrationaalisena pitempään kuin sijoittaja rationaalisena. Tuollainen irrationaalinen markkinoiden toiminta, joka on ristiriidassa yhtiön loistavien fundien kanssa, voi kestää vuosiakin. Siinä voi olla usko koetuksella kerran jos useamminkin ja alkaa luulemaan makron olevan ainoa vaikuttava tekijä

3 tykkäystä

Tulevaisuuden ennustaminen loogisella päättelyllä on käytännössä mahdotonta muuttujien liian suuren määrän vuoksi, tämän vuoksi tulevaisuustutkijatkin hahmottelee vain erilaisia mahdollisia skenaarioita kehityskulusta. Intuitio kykenee käsittelemään huomattavasti suurempaa tietomäärää ja antaa aina kaikissa tilanteissa jonkinlaisen yhden todennäköisimmän likiarvon, joka on paljon parempi kuin ei mitään tai monta vaihtoehtoa. Lotossa siitä ei ole apua kun ei ole suurta määrää lopputulokseen vaikuttavia tietoja. Toki kioski jossa on täytetty edellisen viikon päävoittoarpa sitä mainostaa, mutta se ei vaikuta seuraavan kierroksen lopputulokseen mitenkään.

Mulla on salkusta maksimissaan 70% kasvulapuissa. Ostot ainostaan nouseviin kursseihin oikeista setupeista oman teknisen analyysin mukaan. Omistusaika muutamasta päivästä (stop-loss tms.) yli vuoteen.

Haen karkeasti 20% voittoja per lappu. Isoimmat voitot vaatii toki istumista (aikaa). Kun mokaan otan tappiot mieluusti keskiarvona alle 5%. Luuserit ulos säälittä (aina!).

Salkusta noin 30% on muutamassa osinkolapussa (“hyvin tylsiä ja suhtellisen turvallisia”), jotka pysyy salkussa mukana kaikissa kurssilaskuissa. En omista koskaan enempään kuin 10 osaketta kerrallaan.

Karhumarkkinaan menen 70% cash. Palaan (kasvu) markkinoille, kun analyysin perusteella on oikea aika (laput sallii ostot). En koita ostaa osakkeita mahdollisimman halpaan hintaan, vaan mahdollisimman oikeaan aikaan.

Voin tehdä lisäoston vain, jos laput on jo voitollisia (ja set up on oikea). Exit on mietitty aina ennen kuin ostan jotain. Pääomaa tulee puolustaa.

17 tykkäystä

Tein analyysin ostoistani ja myynneistäni kehittääkseni sijoitusstrategiaani. Tarkoituksena oli selvittää osakeveivaamisen tuottoihin vaikuttavia tekijöitä.

Aineisto

Otoksena oli 62 ostotapahtumaani 53 yhtiön osakkeilla ajalta 1.11 - 31.12.2023 sekä niitä seuranneet myyntitapahtumat. Osakkeet poimin melko tasaisesti Suomen, Ruotsin ja Usan markkinoilta sekä vähemmissä määrin Tanskan, Saksan, Norjan ja Britannian pörsseistä. Ostopäivämäärien mediaani oli 24.11. Keskimääräinen pitoaika oli 32 kalenterivuorokautta ja mediaanipitoaika oli 26 kalenterivuorokautta.

Mitattavat muuttujat

Mittasin myyntitapahtumien toteutunutta prosentuaalista kokonaistuottoa, alimman ja ylimmän 20 persentiilin toteutunutta prosentuaalista kokonaistuottoa sekä voitollisten kauppojen prosentuaalista osuutta.

Lisäksi laskin jokaiselle muuttujalle vertailumuuttujan, jossa käytin toteutuneen myyntikurssin sijaan kurssia 3kk päästä ostopäivämäärästä.

Viimeisenä mittasin vaihtuvuutta tuottavimman 20 persentiilin ja vähiten tuottavan 20 persentiilin osakkeissa todellisen pitoajan ja 3kk pitoajan välillä.

Tulokset

Keskimääräinen toteutunut myyntituotto 32 vuorokaudelle oli 3,9 % ja mediaanituotto 1,6 %. 3kk pitoajalla keskimääräinen myyntituotto olisi ollut 13,2 % ja mediaanituotto 8,8 %.

Ylin 20 persentiiliä tuotti keskimäärin 20,6 % ja alin 20 persentiiliä keskimäärin -8,9 %. 3kk pitoajalla ylin 20 persentiiliä olisi tuottanut keskimäärin 47,6 % ja alin 20 persentiiliä keskimäärin -11,9 %.

Voitollisten kauppojen osuus oli 69,4 %. 3kk pitoajalla voitollisten kauppojen osuus olisi ollut 74,6 %.

50,0 % myyntihetken suurimmista laskijoista oli suurempia laskijoita myös 3kk pitoajalla. 41,7 % myyntihetken suurimmista nousijoista oli suurimpia nousijoita myös 3kk pitoajalla.

Vertailuindeksi kolmelle kuukaudelle

24.11–24.2 aikavälin indeksituotot olivat seuraavat:

  1. NASDAQ100 12,3 %
  2. OMXHS30GI 9,4 %
  3. OMXH25GI 2,2 %

Vertailukelpoinen indeksituotto oli noin 8,0 %.

Pohdinta

Toteutuneet tuotot olivat merkittävästi alemmat kuin 3kk pitoajalle lasketut tuotot. Nousumarkkinalta poissaolo vaikuttaa tärkeimmältä syyltä alempiin tuottoihin. Jos 3,9 prosentin tuotto ekstrapoloidaan kolmelle kuukaudelle, saadaan tuotoksi 3,9 % ^2,875 = 11,6 prosenttia. Toinen merkittävä syy alempiin tuottoihin lienee johdonmukaisen exit-strategian puute. Myyntipäätökset ovat olleet allekirjoittaneen moninaisista syistä johtuvia päähänpistoja.

Pidempi pitoaika vaikutti huomattavasti enemmän ylimmän 20 persentiilin tuottoihin (+27 prosenttiyksikköä) kuin alimman 20 persentiilin tuottoihin (-3 prosenttiyksikköä). Pitoaika vaikutti huomattavasti myös voitollisten kauppojen osuuteen, jossa ero oli pidemmän pitoajan hyväksi 5,2 prosenttiyksikköä. Vaihtuvuus oli hyvin suurta sekä eniten että vähiten tuottaneiden osakkeiden osalta verrattaessa todellista myyntihetkeä ja 3kk pitoajalle laskettua myyntihetkeä. Pitostrategian edut suhteessa veivaamiseen alkoivat näkyä tuotoissa jo lyhyellä aikajänteellä.

Johtopäätökset

  • Uskottavin selitys suurelle erolle toteutuneen tuoton ja 3kk vertailutuoton välillä on aika markkinoilla. Pitoajan pidentäminen nostaa tuottoja korkoa korolle -ilmiön mukaisesti.

  • Jo noin kahdella kuukaudella pidempi pitoaika ilmeni ylimmän 20 persentiilin voimakkaasti kasvaneina tuottoina ja voitollisten kauppojen osuuden lisääntymisenä.

  • Vaihtuvuus suurimpien nousijoiden ja laskijoiden keskuudessa oli suurta todellisen myyntihetken ja 3kk pitoajan välillä.

  • Veivaamisella on vaihtoehtoiskustannus. Pitostrategiaan verrattuna veivaamiseen liittyy mm. markkinoilta poissa olemisen riski, voitollisten osakkeiden korkoa korolle -ilmiön katkaisuriski, myynnin ajoitusriski ja muu kohonnut riski reagoida kohinaan, myyntivoittoverot sekä suuremmat kaupankäyntikulut.

  • Veivaamisen riskisyyden voi todeta myös tilastoista. 70–90 prosenttia aktiivisista treidaajista häviää rahaa ja päivätreidaajista jopa 97 prosenttia. Osakemarkkina sen sijaan on tuottanut pitkällä aikavälillä noin 4–10 prosenttia vuodessa.

Käytännön toteutus

Alustukseksi vielä yksi asia. Tein pari viikkoa sitten analyysin, jonka mukaan tuottoni olisivat prosentuaalisesti paremmat, jos en olisi tehnyt mitään edelliseen viiteen vuoteen. Yhdessä nämä pitkän ja lyhyen aikajänteen analyysit piirtävät selkeän kuvan: osakeveivaus ei sovi minulle. Toistaiseksi en ole löytänyt täysin toimivia keinoja pysytellä siitä erossa. Olen pohtinut tapoja rajoittaa pääsyäni kaupankäyntiin. Minulla ei ole esimerkiksi puhelimessani kaupankäyntisovellusta. Työkoneeltani taas voisin estää pääsyn Nordnettiin. Ehkä se on seuraava asia mitä kokeilen.

Pyörittelen myös ajatusta lukitusajasta jokaiseen ostamaani yhtiöön. Tänä aikana en antaisi itselleni lupaa myydä osaketta esimerkiksi kolmeen kuukauteen tai ennen seuraavaan osavuosikatsaukseen tutustumista.

Aion myös miettiä sijoituksilleni exit-strategioita. Exit-strategioiden on perustuttava todellisen maailman tapahtumiin eikä instrumentin volatiliteettiin. Vain painavat syyt ovat riittäviä exitille. Pyrin suhtautumaan pörssiyhtiöiden omistamiseen niin kuin yritys olisi listaamaton.

Sijoitusstrategiani on yksinkertainen. 1. Osta laatua 2. Pidä. Indeksisijoittaja, arvosijoittaja tai kasvusijoittaja en ole, koska en tahdo enää salkkuuni sekundaa. Treidaajaksi taas en tahdo tulla, koska olen liian kuumapäinen siihen hommaan. Olenpa siis laatuyhtiöholdaaja.

24 tykkäystä

Tossa on pitkälti kuvattu se miten itsekin haluaisin toimia. Oon vaan liian laiska esim noiden stop-lossien kanssa, vaikka niillä just sais karsittua turhaa pakkasta.
Mut jos 70 % on kasvulapuissa, joissa usein on isojakin (päivä)heilahteluja, niin eikö 5 %:n keskiarvolla tule aika tiuhaan noita hyvinkin lyhyen ajan pitoja kun osakkeet lähtee jo myyntiin? Kurinalainen tapa kyllä.

2 tykkäystä

Täysin vailla muuta tietoa kuin edellinen viestisi, niin voisiko ydin/satelliitti-mallista olla apua? Suuri osa sijoituksista olisi passiivisessa strategisessa ydinsalkussa ja pieni osa sitten “pelisalkussa”, jolla treidaisit.

Ko. mallista löytyy paljon tietoa googlaamalla.

1 tykkäys

Tervehdys arvon foorumilaiset!
Flip Flop :upside_down_face: eli Nesteen osto ennen pääsiäistä ja onko strategiani muuttunut (viittaan yllä 02.3.24 kirjoitukseni), mainitsin sanoin ”palaan kun taas olen alkanut sitä Nestettä ostaa”

Onko Helsingin nousu alkanut/pohjan merkkejä?: esim osinkodippi otetaan melko nopeasti kiinni; esim Neste, Fortum, Valmet, Dovre….
Huonot uutiset eivät enää jaksa painaa kurssia (Nokian renkaat), hyvät uutiset jopa yllättävän rivakastikin nostavat kurssia (Neste), pienyhtiöt alkaneet kerätä kiinnostusta (Orthex, Glaston…)

Aivan loistava kirjoitus tämä, vahva suositus lukea:

Salkuissa yhdysvaltalaiset osakkeet pysyvät, mutta mihin katseeni kiinnittyy kevät 24:

Kuparin uusi sykli (joka jäi piippuun 2022-23), Helsingissä tuohon osuisi mm Metso, sitten esim kuparimainarit, esim etf kautta

Helsingin isoista mm Orion, Neste, Nokian tyres… (osinko, arvotus…)

Pienistä Nightingale (joku tässä vain on, intuitio?)

Ruotsi: Intrum (lotto?)

Kiina; ETF ja pickina esim BABA (Michael Burry)

Yhdysvallat jota voisin lisätä edelleen: Tesla (kun jopa MeetKevin on tämän hyljännyt), Palantir (SP500 sisäänotto lähestyy), Sofi (kun nuo korot joskus laskisivat) , ennenkaikkea ”sleeping dragon” Russell 2000 (Tom Lee ennustus tälle vuotta kieltämättä mehukas…ja markkinat jo luopuneet toivosta että tämä joskus nousisi kun korot eivät laskekaan) ja jos sitten se odotettu korjausliike alkaisi edelleen lisää mm Nvidia, Micron…

ja sitten ensiviikon CPI luvut ja Lähi-idän eskalaatio, ja kaikki muuttuu…Mutta eihän näitä voi ennustaa, mutta jnklaista strategiaa tässä kuitenkin on yritettävä luoda…

Nämä tällaiset kirjoitukset ovat tunnetusti erittäin vaarallisia, sama kuin ottaisi banaanin veneeseen…
Nämä ovat pienellä huumorilla heitelty, ja eivät sisällä sen kummempia hienoja analyyseja, näitä varten on foorumilla ansioikkaita ammattimaisia kirjoituksia, joita suuresti arvostan…
Mutta uskon että moni muukin tätä pohdintaa käy mielessään ja tuon oman tuulipukumaisen päivityksen strategiaani, näitähän on mukava sitten jälkeenpäin lukea (ja tuntea häpeän puna poskillaan :smile:)
Olen ylpeä kuuluessani Inderesin foorumiin ja odotan vielä päivää jolloin pääsisin Osinkopuolueeseen, tämän matkan olen jo aloittanut mm Neste… Päiväni ensimmäisiiin rutiineihini kuuluu Inderesin foorumin avaus ja surkeassakin laskupäivässä se tuo uskoa tulevaan…

Toivon hyvää kevättä Teille kaikille arvon sjjoittajakollegat! -Kunnioittaen Largantil

31 tykkäystä

Kuten sanoin koitan ostaa laput oikeaan aikaan, kun ne breikkaa ylös valitusta setupista. Haluan olla mieluusti heti voitolla. En osta rajuimmin heiluvia lappuja koska niistä lentää helposti veke.

Stoppia ennenkin saatan myydä, jos lappu jämähtää paikalleen tai putoaa pian esim. alle 20 päivän EMAn, volyymi kasvaa ja suunta on väärä, laskupäiviä 3-4 putkeen.

3 tykkäystä

On käynyt mielessä, että veivisalkku olisi erikseen. Se olisi jo edistystä nykytilanteeseen, jos esim. 90 % salkusta olisi pidossa ja 10 % kiertäisi milloin minkäkin idean vuoksi. Eikä tähän veivisalkkuun laitettaisi uutta pääomaa kävi miten kävi. Konkreettinen toteutus vaan uupuu. Mielestäni noiden tilien ei olisi hyvä olla edes saman kirjautumisen alla.

Toinen juttu on sitten se, että en näe tässä entisessä veivitavassani järkeä. Paremmin sopisi esim. 3kk kohteen lukitus, jonka jälkeen käyn tarkastamassa tilanteen. Mutta varmaan nämä lyhyetkin pidot olisi hyvä erottaa pitkästä salkusta.

Itselleni pitkän linjan sijoittajana tulee kirjoituksestasi mieleen, että jos olet ilmoittamassasi ajassa käynyt kauppaa 53 yhtiön osakkeilla, niin tuo yhtiömäärä on aivan valtava (jos siinä on edes kaikki). Omana ohjeenani olisi ensin rajoittaa tuntuvasti osakkeiden määrää johonkin 10-20 väliin, joka riittää niin maantieteelliseen kuin toimialakohtaiseen hajautukseen mainiosti. Tällöin luonnollisesti myös käupankäyntitilanteet suhteellisesti vähenevät, arvioisin.

Noin suuren yhtiömäärän seuranta ei käytännössä ole pätevästi mahdollista vaan seuranta usein liukuu vaan osakkeen ja sen kurssin seurannaksi, mikä taas houkuttaa turhaan kaupankäyntiin. Väitän myös, että noin suuren hyvän laatuyhtiiön määrän löytäminen on jo itsessään luotettavasti tosi vaikeaa ainakaan, jos ei ole rajatonta budjettia.

Jos pidät itseäsi laatusijoittajana, niin on hyvä muistaa, että laatusijoittaja seuraa ja analyysoi ja korostaa ennen kaikkea yhtiötä, ei niinkään sen osaketta. Osake on vain keino omistaa hyvää yhtiötä.

Ja vielä. Älä sorru yhtiöiden hankintaan osinkojen takia. Osingot olisi nähtävä vain bonuksena, jos hyväksi ja muutenkin omistaja-arvoa luova laatuyhtiöksi katsomasi yhtiö sellaisia maksaa. Ja hyvä on myös muistaa, että esimerkiksi Yhdysvalloissa jo 2,5 %:n osinko on ihan hyvä taso, koska omien osakkeiden takaisinosto on siellä suositumpi tapa helliä omistajia.

7 tykkäystä

Tunnen nuo yhtiöt lähinnä lukuina. Minulla on taulukoituna reilun 400 yhtiön tietokanta, jossa on muuttujina mm. velkaantuneisuus, kannattavuus, tuloskasvu, tuloksen tasaisuus ym. Olen pisteyttänyt yhtiöt suhteessa toisiinsa ja poimin yhtiöitä vain jakauman yläpäästä. Jossain vaiheessa oli ajatuksena koota vähän kuin oma laatuyhtiö-ETF ottamatta näkemystä muuta kuin fundamentteihin.

Mutta se ei oikein toiminut, salkkua tuli myllättyä liikaa. Nyt kevään aikana olen vähentänyt 35 osakkeesta noin kymmeneen. Olen huomannut, että mitä tarkemmin yhtiöihin alkaa perehtyä, sitä pienemmäksi käy niiden yhtiöiden määrä, joita oikeasti haluaa omistaa. Kun vaatii sijoitukselta defensiivisyyttä, vähäistä velkaantuneisuutta, korkeaa kannattavuutta ja kasvavaa tulosta, jonka lisäksi yhtiön pitää sopia omaan arvomaailmaan, niin vaihtoehtoja on aika vähän.

11 tykkäystä

Olen vihdoin muuttamassa tätä häröilyä nimeltä sijoittaminen suunnitelmamuotoon. Kaikkia yksityiskohtia en avaa, sillä kokonaisuus linkittyy niin vahvasti myös henkilökohtaisiin asioihin.

Raamien lähtökohta on kuitenkin tuttu:

  1. Joka kuukausi uutta rahaa automaattisesti indeksirahastoihin, joita “ei myydä ikinä”.
  2. Osakkeisiin vain rahaa, jota ei tarvita erittäin suurella todennäköisyydellä muualla. Tällä hetkellä lisäraha tähän kategoriaan katkolla, sillä turvataan 1. kohta.
  3. Osa ylimääräisestä rahasta “korkosijoituksiin” eli ylimääräisiin asuntolainalyhennyksiin. Jos/kun ylimääräistä kertyy, tasapainottelua 2. ja 3. kohdan välillä sen hetken markkinatilanteen ja nykyisen/ennakoidun korkokehityksen mukaan.
  4. Vielä kerran itsellekin selväksi: Tilillä oltava x € puskuria, jolla ei pelata, perhe > sijoittaminen
  5. Tuottotavoite per vuosi ei ole itseisarvo → pitkällä tähtäimellä jos pysyisi markkinoiden tahdissa, olisi oikein kiva. Eli markkinoilta turpaan mahdollisimman vähän.
  6. Rahastot kasvatetaan pitkällä tähtäimellä osakesalkkua merkittävästi suuremmaksi, suhde jotain 70/30 & 80/20 tienoilla. Ei mitään prosenttipakkoa kuitenkaan lyhyellä aikavälillä, sillä markkinoiden mahdollisuuksia voi hyödyntää.
  7. Jatkossa supistetaan osakesalkun yhtiöiden määrää pysyvästi/lopullisesti alle 10 yhtiöön. Fokus tässä vaiheessa noin 5 ydinosakkeeseen, joita etsitään hiljalleen. Itselle merkitykselliset ostokset jatkossa vain analyysin kautta, yli yön nukkuen. Hankinnat voi myös hajottaa useampaan erään. Ydinosakkeiden sijoitusjänne 5+ vuotta. Myynnit näihin vain yhtiön sijoitustarinan muuttuessa tai äärimmäisessä hypessä (tyyliin analyytikotkin alkavat puhumaan naama peruslukemilla P/S-luvusta, muden lukujen jo karattua horisonttiin)
  8. Pienen puuhasalkun voi rakentaa, paino kokonaisuudesta kuitenkin rajataan muutamiin prosentteihin kokonaisuudesta.
  9. Osakepoiminnan tavoitteena on hyvä olo, oppiminen ja kehittyminen. Onnistumisten kautta iloa: jos ahdistaa, otetaan ahdistuksen kohde heti arviointiin ja pyritään rajaamaan ahdistus pois.
  10. Kohdan 9 jälkeen seuraus: pyri kirjoittamaan auki onnistumiset, epäonnistumiset ja yleiset havainnot. Opiskele ja jaa oppimaasi / huomioitasi kirjoittamalla.

Bonus: Kaikki huomioiden muu elämä. Myös sijoittaminen oheisilmiöineen pitää olla balanssissa kaiken muun kanssa. Jos menee maku, unohda koko homma tarpeeksi pitkäksi ajaksi ja anna automaattisten rahastosäästöjen rullata.

29 tykkäystä

Olen palannut koronanousun jälkeisen horjumisen jälkeen taas vanhaan toimintatapaani, myin kaikki harha-askeleet pois, niitä oli KH Group, Vincit, Tecnotree, Neste ja Dovre, vapautuneilla rahoilla ostettu mm. Seligson OMXH 25, ISHR MSCI WrldA, Evolution AB ja Mandadum.
Ei enää ostoja lupauksia antaviin kasvuyhtiöihin, aikamoista arpapeliä mikä niistä nousee maailmanmaineeseen. Jos yksittäinen osake laskee 20%, eikä tulevaisuuden näkymät ole kummoisia, niin osake myyntiin. Huonot osakkeet myyntiin, hyvät pitoon. Huolellinen taustatyö kunniaan, tosin täydellisiä firmoja on harvassa, on uskallettava ostaa, muuten ei ole pelissä mukana. Lisään hajautusta maailmalle. Pitkäjänteistä sijoittamista, ei enää korona-ajan jälkeistä hötkyilyä.

9 tykkäystä

Täällä on niin hyvää keskustelua että ajattelin laittaa omat näkemykseni peliin. Sijoitusfilosofiassani painotan sijoituksia jotka soveltuvat pitkän aikavälin arvioihini. Ne saattavat olla oikein tai väärin, mutta tuleepahan mietittyä asioita. Sijoitan pääasiassa suoriin osakkeisiin ja varainhoitajien kautta rahastoihin.

Tällä hetkellä perustan sijoitukseni seuraaviin näkemyksiin ja havaintoihin.

  1. Osakkeet ovat nousseet jenkkilässä paljon, Suomessa ei vielä kovin paljon
  2. Maailmantaloutta elvytetään Kiinan ja USAn voimakkaalla velanotolla
  3. Korot ovat suhteellisen korkealla ja näyttää että korot eivät ole merkittävästi lähiaikoina laskemassa. (Jos jotain isoa ei tapahdu)
  4. Euroopan hiilitullit ja ilmastonmuutoksen torjunta on suuri mahdollisuus Euroopan teollisuudelle ja nimenomaan pohjoismaiden teollisuudelle
  5. Norjan ja Ruotsin kruunu ovat halpoja.

Näistä havainnoista olen tehnyt päätöksen lisätä painotuksiani Ruotsissa ja Norjassa nimenomaan kuluttatuotteissa. Niiden markkina vahvistuu todennäköisesti tulevaisuudessa kun kruunujen arvo nousee ja pohjoismaihin iskeneiden korkeiden korkojen vaikutus jossain vaiheessa alkaa helpottaa. Lisäksi riski ei ole valtavan suuri.

Toinen alkuvuodesta tekemäni panostus oli sijoitus maailman suurimpiin kullankaivuuyrityksiin. Näen ne eräänlaisena vakuutuksena Kiinan ja USAn velanottoa vastaan. Tuoreen nousun jälkeen en enää lisää (pidä).

Pitkällä tähtäimellä nään että Euroopassa on asiat varsin hyvin eikä ole merkittävää syytä siirtää omistuksia muualle. Kiitos EU-maiden kohtuullisen budjettikurin euron asema kansainvälisessä kaupassa voi jopa vahvistua suhteessa dollariin.

Toimialahajautus

Toimialoista suosin edelleen kulutustavaraa pohjoismaissa. Teollisuuden arvostuskertoimet ovat jo kohentuneet eikä niihin liittyvä riskitaso enää houkuta. Erityisesti vältän konepajaosakkeita, näen että jälkisyklisiin konepajoihin ei ole vielä korkojen nosto iskenyt täysin. Korkojen nousu on lyönyt bondiosakkeita, joihin tulen varmaan lisäämään painotusta. Esimerkiksi olen kytännyt paikkaa sijoittaa enemmän vakuutusalalla, mutta vielä en ole liikkeitä tehnyt. Erittäin kiinnostava on pohjoismaiden ja erityisesti Suomen IT-palveluliiketoiminta. Yritysten arvostusta on viime aikoina lyöty lujaa ja näen että tuleva tekoälyn kehitys tulee kasvattamaan tuottavuutta IT-palveluissa merkittävästi.

Johtopäätös

Lähiakoina kyttäilen sopivia ostopaikkoja vakuutusalalle ja IT-palveluliiketoimintaan (sell in may efekti?). Pääasiassa kuitenkin sijoitan pitkän duraation yrityslainoihin, koska niistä saa niin hyvää tuottoa kohtuullisella riskillä. Jos korot pysyvät korkealla, pitkän koron rahastojen tuotto vain paranee, jos korot laskevat niin tuotto paranee vielä enemmän. Jos nousukausi jatkuu saan nauttia hyvästä korkotuotosta, jos laskusykli on edessä pääsen sijoittamaan himoitsemiini Ruotsalaisiin teollisuusyrityksiin.

17 tykkäystä

Foorumilla on viime vuosina ollut suurta innostusta erityisesti sellaisia yhtiöitä kohtaan joiden liiketoiminta pyrkii ratkaisemaan jotain nykyisyyden tai tulevaisuuden ongelmaa. Tällaisia yhtiöitä ovat esimerkiksi vetyfirmat, sähköautofirmat, olemassaolevia toimialoja kuten vaateteollisuutta tai ruuantuotantoa mullistamaan pyrkivät firmat ja lääkekehitysfirmat. Yhteistä näille yhtiöille on, että niiden kurssit ovat ensin nousseet voimakkaasti (vuosi 2021) ja sitten laskeneet voimakkaasti. Koska luulen että monet aloittelevat sijoittajat eivät ehkä ole ymmärtäneet mihin ovat lähteneet mukaan, ajattelin tehdä tämän viestin.

Yhtiöiden arvot perustuvat yhtiöltä tulevaisuudessa odotettavissa oleviin kassavirtoihin, jotka diskontataan nykyhetkeen korkotekijällä, joka voi vaihdella. Kun korot olivat nollassa, tämä diskonttokorko oli matala ja se nosti tulevaisuuden kassavirtojen nykyarvoa ja siten kasvuyhtiöiden arvostuksia (~pörssikursseja) huimiin lukemiin. Korkojen nousulla on ollut kahdenlaista haittaa: ensinnäkin tulevien kassavirtojen arvostus on romahtanut, mikä on laskenut pörssikursseja. Toiseksi rahoituksen saatavuus on kiristynyt ja yhtiöiltä vaaditaan useammin kannattavuutta.

Yhtiön rahantarpeen voi arvioida seuraamalla yhtiöiden osavuosikatsauksia. Kasvu vaatii aina rahaa ja sitä voidaan saada joko lainaamalla, tekemällä osakeanti tai käyttämällä taseessa jo olevia varoja. Osakeanti tarkoittaa että osakkeenomistajilta kerätään rahaa ja vastineeksi he saavat uusia osakkeita yhtiöstä. Tämä lisää osakemäärää ja samalla laimentaa vanhojen omistajien omistusosuutta. Rahantarpeen määrä ja osakekurssi yhdessä kertovat diluutiovaikutuksen. Kun rahaa tarvitaan, osakkaita houkutellaan merkitsemään uusia osakkeita kurssialennuksella. Jos osakekurssi on ennen osakeantia korkealla, diluutiovaikutus jää vähäisemmäksi kuin jos osakekurssi on pohjamudissa.

Hyzon Motors tarvitsi 4,5 miljoonaa dollaria. Yhtiö järjestää osakeannin, jossa osakemäärä kasvaa 22,5 miljoonalla ja lisäksi lasketaan liikkeelle 22,5 miljoonan osakkeen merkitsemiseen oikeuttavaa warranttia. Osake putosi päivässä -50 %. Yhtiön vapaa kassavirta on ollut yli 100 miljoonaa viime vuodet pakkasella kun yhtiön osakekannan markkina-arvo on alle 40 miljoonaa:

Kasvusijoittamisessa on tärkeää löytää vaihe jossa yhtiö pääsee tarinassaan yli startup-vaiheesta ja kypsyy kannattavaa kasvua tekeväksi firmaksi. Silloin se pystyy rahoittamaan itsensä liiketoiminnasta kertyvillä rahavaroilla. Startup-vaiheessa liiketoiminta syö rahaa eikä tuota sitä ja yhtiö on sijoittajiensa rahoituksen varassa. Kun yhtiö pystyy rahoittamaan itsensä, vain silloin pätee se yleinen intuitio että maksamalla vähemmän saa paremman tuotto-odotuksen.

28 tykkäystä