Sijoitusstrategiasi

Minä väitän, että jo pelkkien lukujen osaamisella firmasta voi selvittää valtavasti tietoa. Luvut ovat faktoja, joita puolestaan sijoittaja voi itsenäisesti tulkita johdon juhlapuheista riippumatta.

Liikevaihto
Absoluuttisena lukuna liikevaihto kertoo, paljonko yhtiön tuotteilla ja palveluilla on ollut kysyntää. Yhtiö ilman liikevaihtoa on pöytälaatikkofirma, powerpoint-esitys, ajatus että jotain voisi tehdä. Kun minä luen hienon esityksen uusista teknisistä laitteista, katson seuraavaksi että kuinka paljon niillä on tehty liikevaihtoa. Harjaantuessa kehityt arvioimaan, paljonko 10 miljoonaa on milläkin toimialalla.

Liikevaihtoa pitää verrata taseen kokoon. Virhe jonka sijoittajat tekevät on arvioida liikevaihdon muutosta yksinään. Liikevaihto jaettuna taseen loppusummalla kertoo pelkistetysti käytetyn panoksen (taseen loppusumma) suhteen liiketoiminnan kasvuun. Tehokasta kasvua on sellainen joka vaatii vähän panostuksia.

Entäpä eetterissä toimivat pelifirmat, eivätkö ne voi myydä rajattomasti pelikopioita ja -lisenssejä? Eivät. Kaikki eivät halua peliä (eivät osa markkinaa) ja osa niistä jotka haluaisivat eivät ole pelistä kuulleet (potentiaalinen markkina). Pelifirmoilla on tuloslaskelman rivi “käyttäjähankinnan kustannukset”. Siis: Firmalla on rahaa ja peli (taseessa tavaraa) → firma investoi käyttäjähankintaan → käyttäjämäärä kasvaa ja liikevaihto kasvaa → firmalla on taas rahaa. Tämä inkrementaalinen luonne taseen kasvun ja liikevaihdon kasvun välillä on erittäin tärkeä ymmärtää. Firma voi kasvaa orgaanisesti vain siten kun sillä on tuotannontekijöitä ja markkinoilla kysyntää.

Miten arvioidaan esimerkiksi Kempowerin vuoden 2022 suoritusta lukujen perusteella? Firman liikevaihto kasvoi 27 miljoonasta 103,6 miljoonaan (+284 %). Samalla taseen loppusumma kasvoi 108,5 miljoonasta 154,2 miljoonaan (+42 %). Mitä tapahtui? Koska 27 miljoonan liikevaihto 108,5 miljoonan taseella on erittäin heikko, tämän luvun perusteella voidaan sanoa että liikevaihdon kasvu on ollut todennäköisesti seurausta tuotannon ylösajosta. Toimitusjohtajan katsaus sivulla 6 tämän vahvistaa. Ei siis mitenkään kovin ihmeellinen asia hurjista prosenteista huolimatta.

Liikevaihdon yhteydessä puhutaan usein käsiteestä markkinan koko tai markkinan kasvu. Arvioihin pitää ensinnäkin suhtautua kriittisesti. Kuluttajaprofiilit vaihtelevat. Jotkut ovat valmiimpia kokeilemaan uusia asioita, toiset vaativat perusteluja. Esimerkiksi sähköautoilussa on ihmisiä jotka sanovat “en osta sähköautoa ellei yhdellä latauksella voi ajaa 1000 kilometriä” tai “en osta sähköautoa, jos lataus kestää yli 15 min”. Markkinoiden koko siis riippuu teknologisesta kehityksestä. Joka tapauksessa markkinoiden suuri ja kasvava koko tarkoittaa vain sitä, ettei koko aseta rajoitteita orgaanisen investoinnin tekemiselle. Yhtiön kilpailukyvystä riippuu kannattaako investointeja tehdä.

25 tykkäystä

Pientä päivitystä, tuon kirjoittamani jälkeen en ole tehnyt mitään oikeasti olennaista muutosta strategiaani tai sen toteuttamiseen. Esim. PYN Elite on yhä salkussa ennallaan ja lisäksi yhden yhtiön huiman kurssikehityksen takia sen painoarvo on kasvanut aivan liian suureksi. Nyt on sellainen “tarttis tehdä jotain” -tunne, pitää vaan miettiä että mitä se konkreettisesti olisi.

Näkisin, että globaali pelikenttä on muuttunut aika lailla, osa maista pelaa meidän näkökulmastamme katsottuna epäloogisin säännöin, politiikka ja voimasuhteet edellä ja taloudellinen hyöty vasta näiden jälkeen. Tätä ei voi sivuuttaa noin vain, koska riskit ovat epäsystemaattisia (esim. Venäjä-sijoitusten nollaantuminen tuosta noin vain ja Venäjä-riippuvaisten yhtiöiden vaikeudet).

Olen pohtinut että voisin sijoittaa jatkossa vain ns. länsimaisiin yrityksiin mutta niistäkin todella monella on isoja riippuvuuksia esim. Kiinasta. Ne riippuvuudet ovat suuremmassa mittakaavassa kuin mitä meidän Venäjä-riippuvuudet tyypillisesti olivat. Akuutein asia on PYN Eliten roolin miettiminen, Vietnam on aika erilainen maa kuin länsimaat ja näkisin siinä piilevän epäsystemaattista riskiä.

No, ei tässä auta kuin miettiä asiaa rauhassa ja hioa strategiaa ja sitten tehdä sopivia muutoksia salkkuun.

8 tykkäystä

Tällä hetkellä sijoitan omaan liiketoimintaan ja maksan lainoja pois. Salkussa on neljä rahastoa, hyvin hajoitettua. Tavoittena olla velaton ensi vuonna ( asuntolainaa ei lasketa) ja aloittaa sijoittamisen uudelleen. Sen verran tylsää että jatketaan rahastoilla koska tähän asti osakkeiden valkkaaminen ei ole onnidtunut kovin hyvin

1 tykkäys

Jos sp500 käy syksyllä 5000 tuntumassa tai varsinkin alle, laitan all in maailma ja Amerikka indeksiin (100k+100k) ja lopetan tämän veivaamisen. Myöhemmin myyn kämpän 160k ja siitä loput noihin myös ja ostan täältä maaseudulta 30k pikkukämpän tukikohdaksi ja elän talvet pääasiassa ulkomailla
perintöä odotellessa :rofl: ei jälkeläisiä joten saa loppua rahat loppupäässä.

Vähän ehkä raju taktiikka mutta tällä ajattelin mennä.

28 tykkäystä

En ole vielä päässyt hirveästi eteenpäin strategiani muuttamisessa, sitä varmaan ei hirveästi sinänsä tarvitse muuttaa, lähinnä parantaa riskienhallintaa. Ja sitten tuo Vietnam-kysymys on ratkaistava vielä, siinä isoa plussaa ovat hajautushyödyt ja tuottopotentiaali, miinuksena epäsystemaattinen riski.

Käytännön toimenpiteinä olen jo tehnyt jotain ja aion tehdä vielä lisääkin, että saa ns. akuuteimmat ongelmat ratkottua ns. hyvän sään aikana. Sitten voi rauhassa miettiä strategian viilaamista. Toimenpiteet ovat mm. seuraavanlaisia:

  1. Salkun suurimman omistuksen (Harvia) osuuden pienentäminen aluksi alle 50% (tehty), jatkossa voin vielä pienentää osuutta lisää, kunhan saan mietittyä tarkemmin strategiani riskienhallinnan
  2. PYN Eliten omistuksen vähentäminen tyyliin 1/4 tai 1/3, että saan sen osuutta pienennettyä. Jatkossa sitten miettiä rauhassa, mitä tälle tekee
  3. Eka kertaa sijoitushistoriani aikana kasvatan selkeän käteisposition itselleni. Tähän asti olen yleensä aina ollut kokonaan osakkeissa. Tässä on ideana kerätä kassaa tulevia ostoja varten.

Tämmöisiä ajatuksia tällä kertaa, Harvia-myynnit eivät siis kerro epäluottamuksesta yhtiötä kohtaan vaan ovat riskienhallintaa. Yhden yhtiön 54% osuus salkusta on vain liikaa, jopa minulle. :smiley:

5 tykkäystä

Kyllä tuossa pitåisi hälytyskellot soida jos 54% salkusta on Suomalaisessa saunafirmassa

4 tykkäystä

Joo. Tilannehan on kehittynyt “posiitiivisen ongelman” kautta, että yhtiön kurssi on moninkertaistunut, jolloin sen osuus salkusta on noussut rajusti (koska muiden sijoitusten arvo ei ole moninkertaistunut). Olen ajatellut, että antaa voittojen juosta mutta rajansa silläkin.

2 tykkäystä

Kuulostaa että monilla on strategiana vähentää riskejä, se kuulostaa viisaalta tässä tilanteessa. Varsinkin jos on kovin yksijalkainen salkku.

Aiemmin mainitsemani näkemys sijoittaa pohjoismaiden kulutustavaraan ja pitkiin korkoihin on nyt tullut päätökseen. Molempien kehitys on kevään ja kesän jälkeen ollut melko hyvä, joten myös niissä siirryn holdaukseen. Sijoittajat on selvästi siirtyneet turvallisempiin kohteisiin.

Viimeaikainen raaka-aineiden ja teräsalan pudotus on hyvin mielenkiintoista. Seuraava sijoitusteesi on sijoitaa pohjoismaisiin metalliteollisuusyrityksiin, joide tulevan hyötymään CBAM-direktiivistä tulevina vuosina. En usko että Saksa onnistuu tuottamaan metalliteollisuudelleen riittävän halpaa sähköä ja pohjoismaiden suhteellinen kilpailukyky vahvistuu. Nyt voisi olla hyvä koukkia niitä halvalla, veikkaan että tulevina vuosina paljastuu CBAMin olevan massiivinen eurooppalaisen protektionismin väline. Ne ottavat varmasti osumaa jos jenkkilään iskee taantuma, mutta täydellisesti ei voi osua. Ostokset tapahtunee seuraavan kolmen viiva kuuden kuukauden aikana riippuen kuinka paljon ne putoavat.

Normaalin syklisyyden mukaan metalliteollisuuden jälkeen tulisi sitten viimein konepajojen vuoro tulla alas, veikkaan konepajoille ostopaikkoja talvelle/ensi keväälle. IT-palveluyritysten silmäily jatkuu myös, ensimmäiset ostot varmaan loka-marraskuussa.

3 tykkäystä

Itsellä sijoitusstrategia on tervehtynyt omasta mielestäni, olen heittänyt kovasti tappiolliset “tulevaisuudenlupaukset” laitaan, sijoittanut vapautuvat varat vakavaraisiin yhtiöihin ja hajauttanut ETF-rahastojen kautta Yhdysvaltoihin, Aasiaan ja Eurooppaan. Olen suosinut osinkoa maksavia yhtiöitä, voitollisia kasvuyhtiöitä on pelkästään Incap ja Qt. Tulevaisuudessa sijoitan suurimmaksi osaksi ETF-rahastoihin hajauttaen maantieteellisesti. Oma ikä (69v) vaikuttaa myös riskin ottamiseen.

10 tykkäystä

Olen tässä nykyisessä, tarkentuneessa strategiassani päätynyt seuraavanlaiseen ajatukseen:

~50% sijoituksista globaaliin osakeindeksiin (SPYI; vanhastaan salkussa kaikkea muutakin vastaavaa)
~25-40% sijoituksista “kiinnostaviin aktiivisesti hoidettuihin kohteisiin”, kuten Phoebus, Hannibal, PYN, Investmenbolag yms. Lähinnä rahastoja. Ajattelen tämän varainhoitona.
~10-20% omiin osakepoimintoihin lähinnä Suomesta. Nämä perustuvat lähinnä perstuntumaan firman kiinnostavuudesta ja laadusta. Nämä pitäisi oikeastaan minimoida, koska en jaksa näitä seurata ja olen erittäin huono myymään mitään. Nämä ovat AOT:lla hankintameno-olettaman vuoksi.
~5-15% eripituisiin/pitkähköihin (yritys)korkoihin, lähinnä Nordean rahastojen kautta helppouden vuoksi. Lyhyet korot luen kassavaroihin, jotka eivät oikeastaan ole tässä mukana.

Erikseen on sitten vararahasto ja kassa, ml. nuo lyhyet korot.

Pitkän päälle tekisi mieli ostaa fyysistä kultaa lähinnä fiiliksen takia, mutta tilanne ei ole koskaan tuntunut olevan siihen oikea.

Tiivistettynä sanoisin, että pyrkimys on kohti hyvin tylsää ja helppoa strategiaa. Ehkä joskus sitten taas jotain muuta.

7 tykkäystä

Tiivistin ja yksinkertaistin sijoitusstrategiaani. Nyt se mahtuu puolikkaalle sivulle, mikä on sopivan ytimekäs pituus:

++++++++++++++++++++

Yleistä

  • Älä sijoita mihinkään, mitä et ymmärrä tai mihin et usko
  • Älä tingi laadusta, ei pidä ostaa ”halvalla” keskinkertaisten yhtiöiden osakkeita. (”Always put quality over quantity”)
  • Seuraa itseäsi fiksumpia sijoittajia ja poimi ideoita heiltä (lähinnä Buffett)
  • Oma osaamisalue on hyvin rajallinen, ulkoista osa sijoituksista rahastojen avulla
  • Työmäärän pitämiseksi järkevänä suoria osakesijoituksia on hyvä olla vain muutamia

Suorat osakesijoitukset

  • Yhtiön tulee olla ymmärrettävä ja laadukas:
    • Kannattava, taloudellisesti vahva ja pitkällä aikavälillä kasvava
    • Yhtiöllä pitää olla selkeitä ja pitkäkestoisia kilpailuetuja
  • Todennettua historiaa ja tuloksentekokykyä pitää olla riittävästi (usealta vuodelta)
  • Ns. käänneyhtiöt, liian sykliset yhtiöt tai sellaiset yhtiöt, joilla ei vielä ole tuloksentekokykyä vaan arvostus perustuu ennusteisiin tulevista tuotoista ovat liian riskialttiita

Ulkoistetut sijoitukset

  • Hoidetaan rahastoilla (sijoitusrahasto tai ETF)
  • Rahastojen pitää tuoda hajautusta salkkuun (esim. toimiala- tai maantiedehajautus)

++++++++++++++++++++++++

Pari huomiota:

Vielä pitää miettiä nuo reunamarkkinat (PYN Elite), ne menevät tuohon ekaan kohtaan (“tai mihin et usko”). Toinen juttu on Buffetin liikkeiden seuraaminen, olen nyt nettomyyjä ja kerään käteistä tulevia ostoksia varten.

Kuten voi lukea olen hyvin nirso. Jotain kompromisseja silti teen, muuten sopivia yhtiöitä ei välttämättä löytyisi lainkaan. Mutta vuosien saatossa nirsous on pelastanut oikeasti todella monelta pommilta, joissa olisi menettänyt ison osan sijoituksestaan. Ei tarvitse onnistua mitenkään briljantisti sijoituksissa jos vaan pystyy välttämään kaikkein pahimmat virheet.

27 tykkäystä

Tykkään xlatin tyyliin yksinkertaisuudesta. Alla omani, jonka mukaan menen tällä hetkellä.

  1. En tee spekulatiivista kauppaa
  2. Vain ETF:iä ja niitäkin vain muutamia, joilla säätelen USA/Eurooppa/Aasia-painoja
  3. Sijoitan vain yhtiöihin, jolla kotipaikka on ns demokraattisessa maailmassa. En siis enää Kiinaan. Tämäkin vain ETF:ien kautta
  4. Suomessa sijaitsevan kiinteän omaisuuden tuoton ja palkkatulojen säästöt sijoitan pääosin ulkomaille vähentääkseni Suomi-riskiäni, joka on yhä liian suuri johtuen metsä- ja maatalousmaan omistuksista. Suomen ns. reunamarkkinariski on ulkomaisten sijoittajien silmissä luultavasti kasvanut Naapurin isännän toimien johdosta.
  5. Realisoin tarpeetonta (ja huonotuottoista) kiinteää omaisuutta systemaattisesti. Suomen ennustetusta väestönkehityksestä johtuen nyt viimeistään on korkea aika myydä pois joutilaat kesämökit yms. Oma kesämökki saatiin kiertoon onneksi tänä kesänä.
15 tykkäystä

Erinomainen ja selkeä strategia. Omaani olen miettinyt nyt syksyllä paljon ja päädyin pääpiirteittäin aivan vastaaviin teeseihin.

Olen pohtinut asiaa paljon siksi, koska olen tietoisesti vetänyt markkinan suuntaan ns. ”luukut kiinni” ja kutsunut kertyneet tuotot lähes täysin kotiin. Tämä vetäytyminen on johtanut luonnollisesti miettimään mitä ja miten seuraavaksi.

En suostu olemaan mukana markkinalla, jolla on kohonnut potentiaali supistaa varallisuutta. Mielummin kerään maltillista korkoa varoille kunnes mr. markkina tarjoilee nykyistä selvästi houkuttelevamman sijoitusympäristön.

Valittuun strategiaan vaikuttaa juuri nyt oleellisesti 2 seikkaa:

  • markkinoiden suhteellisen korkea arvostus yhdistettynä epävakauteen
  • rajallinen sijoitushorisontti (11-12 vuotta työuraa jäljellä)

Edellämainituista seuraa, että ”väärään aikaan” sijoittaminen altistaa heikolle lopputulokselle ja toisaalta ”oikeaan aikaan” sijoittaminen mahdollistaa kohtuullisen tai jopa hyvän lopputuloksen. Tiedän, että markkinan ajoittaminen ei ole kovassa huudossa ”sijoituspiireissä”, mutta varsin rajallinen sijoitushorisontti piirtää kehykset varallisuuden kehittämiselle, joiden puitteissa väärien valintojen tekeminen vaikuttaa lopputulokseen suhteellisesti paljon enemmän kuin esim. 30-40 vuotta pitkässä maratonissa.

Siksi olen päättänyt odottaa, että Mr markkina tulee nykyistä houkuttelevampana luokseni ennen kuin annan sen hoiviin nykyistä avokätisemmin eurojani.

Kun se hetki joskus koittaa, strategia on hyvin samankaltainen kuin xlatilla, sijoituskohteetkin on jo yleisellä tasolla haarukoitu, jopa valittu, ja ne ovat kaikki laadultaan sellaisia, joihin voin sijoittaa varani vuosikausiksi tai jopa vuosikymmeneksi varsin levollisin mielin ja siten, että perustellusti voin odottaa tuottoa valitsemiltani, varsin laadukkailta kohteilta.

  • Tee osakemarkkinalta hankinnat vasta kun markkina on purkanut tuntuvasti nykyistä yliarvostusta tai sijoitusympäristö muuttuu muuta kautta houkuttelevaksi.
  • Omista vain sellaista yritystä, jonka (tulevien) tuottojen perusteet ja ajurit todella ymmärrät.
  • Omista vain yrityksiä, jotka ovat jo osoittaneet kykynsä tuottaa kestävästi kasvavaa arvoa omistajilleen.
  • Hanki vain yritystä, jota olet lähtökohtaisesti halukas ja valmis omistamaan tulevan vuosikymmenen. Älä ikinä sorru ”lupaaviin tulokkaisiin” tai trendaavaksi nousseisiin ilmiöihin.
  • Laatu maksaa, krääsää saa ”halvalla”. Valitse laatu. Mieluiten siitä laadustakin se ylin kerma.
  • Kun perustellut valinnat on oikea-aikaisesti hankittu, älä tee mitään. Anna olla.

Haluan nähdä että salkku on muodostuttuaan jotain tällaista:

  • 70-80 % Muutama laadukas rahasto/etf (Amerikat 40%, Aasia 30%, Eurooppa 30%)
  • 20-30% Muutama huippulaadukas yritys (esimerkiksi vaikkapa Hermes)
8 tykkäystä

Tein kieli poskessa hieman syvällisempää, mutta silti hyvinkin realistista jatkopohdintaa päivityksenä omaan sijoitusstrategiaani:

  • Olen kansankapitalisti, siispä Hesuli is the only place to be feat. indeksirahastot ja pitkäjänteinen omistaja is my middle name.
  • Minimoin riskit ostamalla vain pieniä eriä ajallisesti hajauttaen, ikinä ei isolla kertasummalla kiinni mihinkään lappuun, sillä aika on aina ystäväni ja kärsivällisyys parhaita piirteitäni.
  • Ikinä ei edes pieniä summia kiinni yhtiöihin, joita en tiedä ja/tai joita muut peesaa/hehkuttaa ja/tai joille povataan valtavia kasvunäkymiä. Aikaisempien kokemusten osalta olen todennut vaaralliseksi.
  • Tavoitehinnat eivät merkkaa mitään, mutta kiva, että analyytikoille on töitä.
  • Valitsen mutuna omia polkujani tallaten ja lukuihin sen kummemmin tutustumatta niitä kotimaisia yhtiöitä, joiden nimen ja toimialan olen oppinut jo lapsena ja/tai tykkään muuten vain firman tasaisesta tekemisestä.
  • Osingon mahdollisimman suuri vuosittainen tuottoprosentti ei ole tärkeää, mutta on ihan kiva, jos osinkoa maksetaan firman talouden ollessa terveellä pohjalla.
  • Indeksirahastojen osuus pitää olla aina vähintään 30% ja 20 vuoden päästä yli 50% salkun koosta ja näinhän se tulee olemaankin.
  • Vertailuindeksin voittaminen ei ole tärkeää tai tähtäimessä, mutta kivahan sitä on voittaa tälläkin hetkellä.
  • Olen oppinut ja sisäistänyt oman riskitasoni pysyen vakaasti siinä jatkossakin, enkä nosta sitä kovempien tuottojen toivossa ikinä, koska olen sanani mittainen mies ja peilikaappikeskustelun suullinen päätös on sitova.
  • Olen nyt ja jatkossakin amatöörisijoittaja, joten en yritä olla ammattilainen tai taitava millään osa-alueella. Liian suuret luulot itsestäni ei takaa tuottoja, ennemmin heikentää niitä, olenhan kuitenkin jo virheistä oppinut ja sitä kautta riskitasonikin sisäistänyt.

Näillä strategisilla ominaisuuksilla hesulimaiset salkkuni ovat pysyneet vakaina ja vihreinä myös viime vuodet ja sellaisina aion ne parhaani mukaan pitää jatkossakin.

21 tykkäystä

Osakesijoitukset (tavoite): ~90% rahastojen ja etf:ien kautta laajasti toimialoittain ja maantieteellisesti hajauttaen. Vertailukohta MSCI ACWI (IMI). Näkemystä otan jonkinasteisella “laatu”- ja “small cap value” -painotuksilla
~10% suorien osakesijoitusten “hiekkalaatikko”. Pääosin suomalaisia osakkeita (helppous, kuvittellinen kotikenttäetu, verotusasiat). Noin 7 (5-10) yhtiötä. Toiveissa “laatua ja osinkoja”. Tilaa 1-2 potentiaaliselle kurssiraketille.

Miten olette päättäneet koko osakesijoitusten osuuden sijoitusvarallisuudeksi katsomastanne potista?

3 tykkäystä

Päätin jo aika alussa, että osakepainoni on lähellä 100%:a, koska osakkeet tuottavat pitkällä aikavälillä parhaiten. Sittemmin eriytin varakassan erikseen ja tarkastelen sijoitusvarallisuuttani ilman tätä vararahastoa.

Eli vuodet 1998-2024 menin käytännössä täydellä osakepainolla koko ajan. Nyt olen poikkeuksellisesti alkanut ensimmäistä kertaa keräämään käteistä ja nostamassa sen painoa asteittain (tällä hetkellä on jotain 20% luokkaa), osin Buffetin jalanjäljissä, osin siksi että ostettavaa ei oikein tunnu löytyvän. Tämä on siis poikkeuksellinen ja ensimmäinen kerta, kun siirryn pois täydestä osakepainosta. Saa nähdä, milloin tilanne sitten muuttuu.

6 tykkäystä

Morjensta, itsellä on tällä hetkellä sellainen ongelma, että aikaa on töiden- ja muun elämäntilanteen puolesta osakkeiden analysointiin hyvin minimaalisesti. Olen kuitenkin aikoinaan tuutannut osakesäästötilin täyteen ja sen myös tuplannut, eli sitä ei ole järkevää verojen takia tyhjentää ja siirtää sijoituksia indeksiin. Tällä hetkellä osakesäästötililläni on ainoastaan Berkshire Hathawayta ja Investor AB:ta sen takia, että miellän ne indeksimäisiksi sijoituksiksi. Loput sijoituksistani koostuvat siis pelkästään käytännössä indeksirahastoista. Mitä mieltä olette foorumilaiset siitä, että pitää berkshirea ja investoria indeksin korvikkeina ja uskaltaako ne jättää osakesäästötilille ilman seurantaa?

Olen avoin ideoille, että mitkä voisivat olla vastaavia firmoja osakesäästötilille hajautuksen lisäämiseksi.

4 tykkäystä

Olen ollut pitkään passiivinen, yksinomaan indexi-ETF-sijoittaja. Valtavan tylsää, mutta toimivaa. Varsinkin NUKL-omistus on ollut minulle palkitsevaa.

Mentaalitasolla haluaisin laittaa paljonkin enemmän efortia sijoittamiseen, mutta fakta on se että passiivinen tyyli on toiminut parhaiten edukseni.

No hei, jotain toimintaa pitää olla. Stressitasoa hiukan ylemmäksi.

Lohkaisin pääomastani irti 10 prosenttia. Avasin OST:n.

Annoin GPT-4o AI-kielimallille (ChatGPT maksullinen versio) toimeksiannon:

“15-share equal-weight stock portfolio. No funds or ETFs. Three years scope. I’m not after high dividends, as they are double-taxed at my end. Risk level medium-high is ok for me.

I’m not willing to make changes very often, possibly once a month if required.

So, which 15 stocks you recommend me to start with?”

No sieltähän tuli lista perusteluineen. Alempana.

Laitoin hillot kehään.

Suurimmaksi osaksi varsin tuttua jo valmiiksi kallista piilaakson tavaraa. Kymmentä noista omistan jo ennestään ETF:ien kautta, viisi ovat uusia minulle.

Tulen kysäisemään tekoälliltä päivitystarvetta noin kerran kuukaudessa.

=====

15-share portfolio allows some diversification. Here’s a list that mixes established growth companies with emerging players across technology, consumer goods, finance, and healthcare, keeping your medium-high risk and minimal adjustment preferences in mind:

  1. Apple Inc. (AAPL) – Strong product ecosystem and growth through services.

  2. Microsoft Corporation (MSFT) – Leading in cloud computing and AI.

  3. Amazon Inc. (AMZN) – Expanding in e-commerce, cloud, and logistics.

  4. Alphabet Inc. (GOOGL) – Dominant in digital advertising and AI.

  5. NVIDIA Corporation (NVDA) – A major player in GPUs and AI, with growth potential.

  6. Tesla Inc. (TSLA) – Global leader in electric vehicles and energy solutions.

  7. Meta Platforms Inc. (META) – Growth in social media, VR, and digital advertising.

  8. Taiwan Semiconductor Manufacturing Company (TSM) – Key semiconductor provider.

  9. ASML Holding N.V. (ASML) – Essential for semiconductor manufacturing equipment.

  10. Shopify Inc. (SHOP) – Beneficiary of e-commerce growth, with a strong platform.

  11. Advanced Micro Devices Inc. (AMD) – Growing presence in CPUs and GPUs.

  12. Intuitive Surgical Inc. (ISRG) – A leader in robotic surgery systems.

  13. Visa Inc. (V) – A reliable player in digital payments with global reach.

  14. Johnson & Johnson (JNJ) – Stable healthcare giant, strong in pharmaceuticals.

  15. Airbnb Inc. (ABNB) – Positioned for growth in global travel and experiences.

This list is structured to maintain exposure to high-growth tech and consumer companies, while adding healthcare (ISRG, JNJ) and finance (V) for some diversification. These companies have shown resilience, and their growth trajectories align with longer-term trends, making them suitable for a medium-high-risk, low-adjustment portfolio.

15 tykkäystä

Miten suhtaudut kaupankäynnin kustannuksiin, lähinnä siltä kannalta kun itse olen paininut (ajatuksissa) osakkeiden ajallisen hajauttamisen kanssa juurikin kulujen vuoksi. Toki riippuu mikä on ”pieni” erä, mulle se on esim. 200-300€ jolloin Nordnetin 7€ kulu on jo 3,5-2,4%.

3 tykkäystä

OP:lla 1%:n kulut arvo-osuustilillä mahdollistaa vaikka 50 euron kertaostot, ei tarvitse säästellä isosti, mikä on mukava asia, voi tehdä extemporeena lisäyksiä koska vain. Osakesäästötilillä kulut on sitten 5 euroa, joten siellä joudun hieman venymään ja ostelemaan 500 eurolla tai mieluummin isommalla summalla kerralla, mutta olen ostellut alle 300 eurollakin, jos tietyn osakkeen hinta on sopivan alhaalla ja kulut katoaa nousussa. Toivottavasti tuo 1%:n kulu löytää tiensä OST:llekin vielä joku päivä.

Kuukausittain pyörivät indeksirahastot sitten pitkälti kuluttomia, joten on ilo heikentää omaa ostovoimaa sijoittamalla sinne joka kuukausi.

12 tykkäystä