Sijoitusstrategiasi

[Antisijoittaja]

Täällä on niin hyvää keskustelua että ajattelin laittaa omat näkemykseni peliin. Sijoitusfilosofiassani painotan sijoituksia jotka soveltuvat pitkän aikavälin arvioihini. Ne saattavat olla oikein tai väärin, mutta tuleepahan mietittyä asioita. Sijoitan pääasiassa suoriin osakkeisiin ja varainhoitajien kautta rahastoihin.

Tällä hetkellä perustan sijoitukseni seuraaviin näkemyksiin ja havaintoihin.

1. Osakkeet ovat nousseet jenkkilässä paljon, Suomessa ei vielä kovin paljon
2. Maailmantaloutta elvytetään Kiinan ja USAn voimakkaalla velanotolla
3. Korot ovat suhteellisen korkealla ja näyttää että korot eivät ole merkittävästi lähiaikoina laskemassa. (Jos jotain isoa ei tapahdu)
4. Euroopan hiilitullit ja ilmastonmuutoksen torjunta on suuri mahdollisuus Euroopan teollisuudelle ja nimenomaan pohjoismaiden teollisuudelle
5. Norjan ja Ruotsin kruunu ovat halpoja.

Näistä havainnoista olen tehnyt päätöksen lisätä painotuksiani Ruotsissa ja Norjassa nimenomaan kuluttatuotteissa. Niiden markkina vahvistuu todennäköisesti tulevaisuudessa kun kruunujen arvo nousee ja pohjoismaihin iskeneiden korkeiden korkojen vaikutus jossain vaiheessa alkaa helpottaa. Lisäksi riski ei ole valtavan suuri.

Toinen alkuvuodesta tekemäni panostus oli sijoitus maailman suurimpiin kullankaivuuyrityksiin. Näen ne eräänlaisena vakuutuksena Kiinan ja USAn velanottoa vastaan. Tuoreen nousun jälkeen en enää lisää (pidä).

Pitkällä tähtäimellä nään että Euroopassa on asiat varsin hyvin eikä ole merkittävää syytä siirtää omistuksia muualle. Kiitos EU-maiden kohtuullisen budjettikurin euron asema kansainvälisessä kaupassa voi jopa vahvistua suhteessa dollariin.

Toimialahajautus

Toimialoista suosin edelleen kulutustavaraa pohjoismaissa. Teollisuuden arvostuskertoimet ovat jo kohentuneet eikä niihin liittyvä riskitaso enää houkuta. Erityisesti vältän konepajaosakkeita, näen että jälkisyklisiin konepajoihin ei ole vielä korkojen nosto iskenyt täysin. Korkojen nousu on lyönyt bondiosakkeita, joihin tulen varmaan lisäämään painotusta. Esimerkiksi olen kytännyt paikkaa sijoittaa enemmän vakuutusalalla, mutta vielä en ole liikkeitä tehnyt. Erittäin kiinnostava on pohjoismaiden ja erityisesti Suomen IT-palveluliiketoiminta. Yritysten arvostusta on viime aikoina lyöty lujaa ja näen että tuleva tekoälyn kehitys tulee kasvattamaan tuottavuutta IT-palveluissa merkittävästi.

Johtopäätös

Lähiakoina kyttäilen sopivia ostopaikkoja vakuutusalalle ja IT-palveluliiketoimintaan (sell in may efekti?). Pääasiassa kuitenkin sijoitan pitkän duraation yrityslainoihin, koska niistä saa niin hyvää tuottoa kohtuullisella riskillä. Jos korot pysyvät korkealla, pitkän koron rahastojen tuotto vain paranee, jos korot laskevat niin tuotto paranee vielä enemmän. Jos nousukausi jatkuu saan nauttia hyvästä korkotuotosta, jos laskusykli on edessä pääsen sijoittamaan himoitsemiini Ruotsalaisiin teollisuusyrityksiin.

[Juippi]

Foorumilla on viime vuosina ollut suurta innostusta erityisesti sellaisia yhtiöitä kohtaan joiden liiketoiminta pyrkii ratkaisemaan jotain nykyisyyden tai tulevaisuuden ongelmaa. Tällaisia yhtiöitä ovat esimerkiksi vetyfirmat, sähköautofirmat, olemassaolevia toimialoja kuten vaateteollisuutta tai ruuantuotantoa mullistamaan pyrkivät firmat ja lääkekehitysfirmat. Yhteistä näille yhtiöille on, että niiden kurssit ovat ensin nousseet voimakkaasti (vuosi 2021) ja sitten laskeneet voimakkaasti. Koska luulen että monet aloittelevat sijoittajat eivät ehkä ole ymmärtäneet mihin ovat lähteneet mukaan, ajattelin tehdä tämän viestin.

Yhtiöiden arvot perustuvat yhtiöltä tulevaisuudessa odotettavissa oleviin kassavirtoihin, jotka diskontataan nykyhetkeen korkotekijällä, joka voi vaihdella. Kun korot olivat nollassa, tämä diskonttokorko oli matala ja se nosti tulevaisuuden kassavirtojen nykyarvoa ja siten kasvuyhtiöiden arvostuksia (~pörssikursseja) huimiin lukemiin. Korkojen nousulla on ollut kahdenlaista haittaa: ensinnäkin tulevien kassavirtojen arvostus on romahtanut, mikä on laskenut pörssikursseja. Toiseksi rahoituksen saatavuus on kiristynyt ja yhtiöiltä vaaditaan useammin kannattavuutta.

Yhtiön rahantarpeen voi arvioida seuraamalla yhtiöiden osavuosikatsauksia. Kasvu vaatii aina rahaa ja sitä voidaan saada joko lainaamalla, tekemällä osakeanti tai käyttämällä taseessa jo olevia varoja. Osakeanti tarkoittaa että osakkeenomistajilta kerätään rahaa ja vastineeksi he saavat uusia osakkeita yhtiöstä. Tämä lisää osakemäärää ja samalla laimentaa vanhojen omistajien omistusosuutta. Rahantarpeen määrä ja osakekurssi yhdessä kertovat diluutiovaikutuksen. Kun rahaa tarvitaan, osakkaita houkutellaan merkitsemään uusia osakkeita kurssialennuksella. Jos osakekurssi on ennen osakeantia korkealla, diluutiovaikutus jää vähäisemmäksi kuin jos osakekurssi on pohjamudissa.

Hyzon Motors tarvitsi 4,5 miljoonaa dollaria. Yhtiö järjestää osakeannin, jossa osakemäärä kasvaa 22,5 miljoonalla ja lisäksi lasketaan liikkeelle 22,5 miljoonan osakkeen merkitsemiseen oikeuttavaa warranttia. Osake putosi päivässä -50 %. Yhtiön vapaa kassavirta on ollut yli 100 miljoonaa viime vuodet pakkasella kun yhtiön osakekannan markkina-arvo on alle 40 miljoonaa:

Kasvusijoittamisessa on tärkeää löytää vaihe jossa yhtiö pääsee tarinassaan yli startup-vaiheesta ja kypsyy kannattavaa kasvua tekeväksi firmaksi. Silloin se pystyy rahoittamaan itsensä liiketoiminnasta kertyvillä rahavaroilla. Startup-vaiheessa liiketoiminta syö rahaa eikä tuota sitä ja yhtiö on sijoittajiensa rahoituksen varassa. Kun yhtiö pystyy rahoittamaan itsensä, vain silloin pätee se yleinen intuitio että maksamalla vähemmän saa paremman tuotto-odotuksen.