Onko virheesi liian nopea hevosten vaihtelu, jolloin päädyt omistamaan hyviä yhtiöitä niiden osakkeen toisinaan toistuvien laskutrendien ajan?
2 tykkäystä
Harviaa oli salkussa jo valmiiksi. Marimekon tarinasta ja yhtiöstä olen tykännyt kyllä pidempäänkin ja Marimekkoa oli salkussa 11/2020 alkaen. Ajatuksena myynnissä oli se, että Marimekko oli hinnoiteltu jo aika korkealle, toisaalta niin oli Harviakin.
Ehkä nyt tarkemmin kun ajattelee, niin Marimekon myynti oli paniikkinappula (=“kääk kaikki romahtaa, jotainhan mun TÄYTYY tehdä”). Nimimerkille “Amatooripoimija” on syynsä 
7 tykkäystä
Sijoittajien vahingolliset pakkomielteet:
Kuinka moni loistava myynti jäi viime vuonna tekemättä siksi että on pakko päästä myymään huipulla tai melkein huipulla?
Kuinka moni loistava osto jää tänä vuonna tekemättä siksi että on pakko päästä ostamaan pohjalla tai melkein pohjalla?
Oma subjektiivinen arvioni on että olemme keskellä laskumarkkinaa. Se että uskon kurssien olevan matkalla alaspäin ei ole syy olla aloittamatta ostoja.
25 tykkäystä
Lisäisin vielä yhden. Halu lykätä veroja tai vältellä niitä kokonaan. Viime vuoden lopulla oli halu myydä pois Neste ja Harvian isohko treidi positio. En kuitenkaan tehnyt mitään kun haluasin vältellä veroja vuodelle 2021. Muitakin kevennyksiä samasta syystä jäi piippuun.
Kuin kohtalon ivasta 4. Tammikuuta salkkuni kävi ATH:ssa aamupäivåstä ja töiden takia en ehtinyt tehdä toimeksiantoja mutta ehdin lukittautua kohtalokkaasti näihin hintoihin. Neste 46e ja Harvia 60e. Nyt molemmat vähän päälle 30 euroa ja veroista ei enää huolta päinvastoin.
34 tykkäystä
Tähän samaan ‘virheeseen’ on itsekin tullut syyllistyttyä vuosien varrella… pelko myydä jotain reilusti voitolla olevaa positiota jonka tuotto-odotuksen olettaa silloisella hinnalla laskeneen vain siksi koska verot. Onko se sitten kannattavampaa odotella ja katsella voittojen sulamista sellaiselle tasolle jossa voi myydä position nollatuotolla (nollaveroilla) vai kannattaisiko välillä vaihtaa liian kovaa laukannutta hevosta ja maksaa suosiolla voitosta verot koska joskus ne on kuitenkin maksettava?
Aki Pyysingin pohdintaa samasta aiheesta reilun kolmen vuoden takaa: Kun veroja välttelee tarpeeksi kauan, niitä ei välttämättä tarvitse maksaa lainkaan | Sijoitustieto.fi
Myymättä jättäminen verotuksellisista syistä on verotuksen lykkäämistä, eikä siitä lopullisesti eroon pääsemistä. Vähintään perintöverot on sinnikkäimmänkin salkunpäälläistujan osakkeista maksettava. Onneksi nämä sijoituspoppamiehet eivät ole näkemässä, kun perilliset peijaisissa skoolailevat samppanjalla ja vaihtavat sisustussuunnittelijoidensa yhteystietoja.
13 tykkäystä
Tähän liittyen virhe johon olen itsekin syyllistynyt: “En saa enää koskaan niin hyvää diiliä kuin sain maaliskuussa 2020”. Voi olla että väittämä pitää ihan paikkansa, mutta se on siitä huolimatta perfektionistinen. Lopulta ratkaisee vain se kuinka monta osaketta omistaa siitä hyvästä yhtiöstä. Onnistunut pohjalta onginta maksimoi osakemäärän, mutta pitää osata myös luopua jos osakkeesta tulee ylihintainen.
Esimerkki:
Loistelias ostohinta olkoon 1 raha. All-time high olkoon 2,45 rahaa. Jos myy tässä hinnassa, jäljelle jää verojen jälkeen 1 + (2,45 - 1) * 0,7 = 2,015 rahaa. Hinta on nyt 1,74 rahaa. Eli jos olisin myynyt tuossa huipulla, maksanut verot ja ostanut jäljelle jääneellä 2,015 rahalla osakkeita, minulla olisi nyt 2,015 / 1,74 - 1 = 15,8 % enemmän osakkeita kuin jos en olisi tehnyt mitään. Ostohinta ei enää olisi yhtä mahtavan näköinen ja voi olla että koko positiokin näyttäisi punaisia lukemia kurssilaskun jatkuessa. Rationaalisesti kannatettava ratkaisu on psykologisesti paska.
Virhe on juuri se että ajattelee vain jotain mahtavia kurssivoittoprosentteja, eikä omistuksen määrää. Taulukkolaskentaa kannattaa päivittää myös tällaisissa spekulatiivisissa skenaarioissa.
Tämä viesti voisi olla vastaus myös tuohon @Pyoratar pohdiskeluihin Sijoittamisen psykologiaa -ketjussa.
12 tykkäystä
Erinomainen huomio, itsekin olen sivunnut samaa aihetta jossain topicissa.
Liikaa ei voi korostaa ajallisen hajauttamisen nerokkuutta. Joka kuukausi kun laittaa pienen summan, väkisinkin osuu aika hyvään keskihintaan. Kunhan ei sokeasti osta joka kuu samaa osaketta vaan lukee analyyshia @Masse ja seuraa useiden eri analyytikkojen suosituksia.
Näin ei tehdä suurimpia mahdollisia voittoja, mutta pienemmällä riskillä inflaatiota suurempia voittoja. Ehkä. Toivottavasti ainakin.
2 tykkäystä
Käsi ylös kenellä on omassa mittakaavassa paljon käteistä.
Tehtäväsi on saada sijoitettua suurin piirtein kaikki käteisesi tilanteessa jossa moni asia maailmassa näyttää olevan menossa päin helvettiä.
Siinä kohtaa kun alkaa hahmottua näkymä kohti parempaa, on toivottoman myöhäistä siirtyä ostolaidalle.
Itselläni ei ainakaan ole mitään hajua koska mikäkin vaihe alkaa ja loppuu.
Market timing on tuhoon tuomittu lähestymistapa. Täytyy pyrkiä hyvään lopputulokseen, ei täydelliseen.
34 tykkäystä
Jos on ollut aivan liian matala tuottovaatimus eikä ole pystynyt vastustamaan lähes ilmaisen vivun houkutusta, voi olla pakkorealisointi edessä.
Jos on liian korkea tuottovaatimus, ei saa koskaan osto-ohjelmia kuin pieneltä osin tehtyä.
Jokainen yrittää tahollaan etsiä kultaista keskitietä?
3 tykkäystä
Toisinaan näkee/kuulee kovin tiukkoja mielipiteitä, ettei minkäänlainen markkinan ajoittaminen kannata. Sitten toisaalta esim. Howard Marks sanoo, että vaikkei tulevaisuutta voikaan ennustaa, niin sitä voi kuitenkin arvoida, missä vaiheessa markkinasykliä ollaan menossa milläkin hetkellä. Ja sen mukaan voi sitten hienosäätää ja varautua tulevaan. Tuo nyt lipuu jo jonkin verran ajoittamisen puolelle. @musa_2 mitä mieltä olet Marksin näkemyksestä?
2 tykkäystä
Esimerkkinä ajoittamisesta mainittakoon, että omalla kohdallani on ollut kaksi tapausta, joissa olen ollut varma koko markkinan suhteen, niin varma, että olen tehnyt isompia päätöksiä. Ne tapaukset olivat:
-
Teknokupla vuosituhannen vaihteessa. Olin satavarma, etteivät teknoyhtiöt (etenkään pienet) ole niin arvokkaita, kun mitä markkina ne arvosti. Silloin pysyin sivussa, enkä sijoittanut teknoihin vaan pysyin ns. perinteisemmissä osakkeissa
-
Finanssikriisi 2008-2009. Tässä kohtaa Warren Buffetin sanomisien jälkeen uskoin, että markkina liiottelee. Revin kaikki mahdolliset ylimääräiset rahat pörssiin ja suuntasin Yhdysvaltoihin sijoituksissani (aiemmin en sijoittanut Yhdysvaltoihin juurikaan).
Siinä kaikki, olen sijoittanut säännöllisesti vuodesta 1998, että näiden 24 vuoden aikana on ollut kaksi tapausta, joissa olen ollut “varma” markkinan tilanteesta. Niistäkin toisessa Warren Buffetin avulla. Muina aikoina en ole osannut tulkita markkinaa.
Toki jos vastaan vielä tulee vastaavanlainen tilanne niin voi olla, että ryhdyn toimenpiteisiin.
(Silti noissakin tein virheitä, etenkin finanssikriisissä olin aivan liian aikaisin liikkeellä, ostin isolla volyymilla syksyllä 2008, kun pohjat olivat vasta puoli vuotta myöhemmin. Siinä olisi sopivasti odottamalla saanut samat paperit selvästi halvemmalla.)
Esim. juuri tällä hetkellä kristallipalloni on kovin sumuinen enkä osaa sanoa juuta tai jaata markkinasta.
Ja jotta ei jäisi nollapostaukseksi niin yhtenä “virheenäni” voinee pitää Harvian holdaamista huippujen jälkeen, kun osakkeen arvo on tippunut useita kymmeniä prosentteja. Siinä psykologisesti auttaa kaksi asiaa - ensinnäkin sijoitusstrategiani, johon kuuluu laatuyhtiöiden holdaaminen niin kauan, kun ne ovat laadukkaita ja toisekseen ankkurointiharha, kun olen ostanut osakkeet halvalla ovat ne edelleen tukevasti plussalla, jolloin tilanne ei ärsytä niin paljoa kuin että näkisi punaista salkussa. Eli tietynlaista itsepetosta 
28 tykkäystä
Myönnetään nyt sitten muutaman päivän takainen kommellus, jos vaikka tarttus ripaus tarkkuutta tulevaan. Hyvän tovin ihmettelin englanninkielisessä Investorissa, miksei sertifikaattien osto yhtäkkiä enää toimi. Ihmettelin ja kirosin itseni kunnolla kierroksille, kunnes muistin joskus lukeneeni, että englanninkielisessä palvelussa ei voi ostaa jotain tuotteita, kun avainsettiä ei ole kyseisellä kielellä saapusalla.
Siitä sitten kirjautuminen suomenkieliseen versioon ja viimeinkin onnistunut, harkittu, nopea osto BEAR-sertifikaattia. Vit***perr#*tana-pisarat otsalta hieraistuani, myin ihan hemmetin nopeaa ~10% tappiolla hetki sitten ostetut BULL-sertifikaatit osakkeiden sopivasti jatkaessa rytinää.
Tyhmistä vahingoista kärsii koko lompakko. 
5 tykkäystä
Pitkin syksyä ja kevättä kävin useamman keskustelun maatalousyrittäjien ahdingosta kohonneiden lannoitehintojen kanssa. Venäjän alkaessa uhittelemaan helmikuussa olin tasan tarkkaan tietoinen mikä vaikutus hyökkäyksellä olisi maataloudelle, mutta jostain syystä mieleeni ei kantautunut ajatusta siitä, että tässä olisi ollut räjähtävä tuottomahdollisuus mustan joutsenen toteutuessa.
Niinpä muutama viikko takaperin Venäjän jo toilailtua Ukrainassa jonkin aikaa tämä kyseinen virhe nousi mieleeni odotellessani unta.
Olisin voinut laittaa aivan hyvällä omatunnolla salkusta 50 % valikoituihin eurooppalaisiin lannoitevalmistajiin. Käytännössä riskiä ei olisi ollut sillä markkina ei frontannut Venäjän hyökkäystä, mutta sen tapahtuessa kursseissa olisi ollut ja oli 30 % + nousuvaraa lähes yön yli.
Sinänsä en voi lyödä päätäni seinään koska en ajatellut tätä asiaa silloin, mutta vaakakupissa painaa se, että tälläisiä tuotto-riskisuhteita tulee vastaan ehkä kerran vuosikymmenessä.
23 tykkäystä
Sekin voi olla virhe että ostaa vain tosi aliarvostettuja firmoja.
Jos nimittäin – sinänsä oikeaoppisesti – noudattaa ajallista hajautusta, positiot jäävät yleensä aivan liian pieniksi jos “onnistuu” aloittamaan position tosi halvalla. Se mitä olisi pitänyt ostaa paljon enemmän, ehtii karata.
Yleensä tuottaa paljon paremman tuloksen jos eka osto ei ole hirveän halvalla.
Itselläni kesti 20 vuotta oppia ymmärtämään tämä. Olisiko jollakulla mahdollisesti jyrkempi oppimiskäyrä?
21 tykkäystä
Hmmm… Aukaisetko vähän lisää? Olen itse yrittänyt omaksua sellaisen mallin, jossa halvalla ostaminen on järkevää… 
1 tykkäys
Tarkoitus on siis tietty että position keskimääräinen ostohinta on niin matala kuin mahdollista. Se yleensä vaatii että ensimmäinen osto ei ole hirveän halvalla.
3 tykkäystä
Eli että eka ostos ei osu ATL-pisteeseen. Ok!
Niin, eka osto ei saisi olla ihan pohjalla (joka tietty voidaan todeta vasta myöhemmin) eikä myöskään ihan lähellä pohjaa.
Se taas että tekee yhden ison oston lähellä pohjaa, se onnistuu hyvin harvoin.
7 tykkäystä
Jos ensimmäinen ostoerä on ns. järkyttävän hyvä diili, niin on paljon tuskaisempaa käsitellä ostoa seuraavaa kurssilaskua. Miksi tämä laskee, kun upsiden piti olla jo valmiiksi korkea? Olenko laskenut jotakin väärin, kun markkina on kanssani eri mieltä? Nyt kun tarkemmin miettii, niin tuo on hyvä kasvualusta isoille virheille. Toiseen suuntaan mennessä taas käy helposti niin, että ankkuroidutaan siihen järkyttävän hyvään hintaan (jota ei pitäisi tehokkaalla markkinalla olla edes tarjolla) ja jätetään ostamatta lisää.
Itselläni on viimeisen reilun vuoden aikana käynyt kenties hyvä tuurikin, kun Embracerin kanssa on saanut harjoitella ostamista pidemmällä aikavälillä hajauttaen. Ekat ostokset reilusti nykyhinnan yläpuolelta, ja siitä hiljalleen siivu kerrallaan sekä dipeistä että hyvistä uutisista lisää, koko ajan keskihintaa alentaen. Samalla yhtiön kehityskaari on jatkanut koko ajan parempaan suuntaan, ja arvostus on sulanut silmissä. Päinvastainen, tähän ketjuun kuuluva tapaus on sitten Tecnotree, jossa ensimmäinen, kokoluokaltaan isompi ostos osui aika lailla lankulle, mutta lisäykset ovat olleet aivan liian vähäisiä.
12 tykkäystä