Tähän väliin voisi sopia tämä 
Nykyään summa olisi tosin satoja miljardeja mutta,…mistäs sen tietää mikä on 40v päästä arvokasta mikä ei. Onhan noita esimerkkejä lukuisia mutta toi Wayne vetää varmaan parhaimman. Mutta onpa kaveri sielultaan puhdas 
Oliskohan ollu Jobsin elämänkerrassa, jossa mies totesi saaneensa todella hyvän tuoton muutaman kuukauden sijoituksella. Totesi ettei harmita, vaan teki hyvän ratkaisun sen aikaisten tietojen perusteella
Voi myös arvioida olisiko sitä kyennyt istumaan osakepinon päällä esim 1997, kun Apple pelastui lähinnä Bill Gatesin hyväntahtoisuudella. Suurimmat Applen innovaatiothan on julkaistu oikeastaan vasta 2000-luvulla kuten iPod, iPad, iPhone ja tietenkin iTunes.
Itse kuulin Bitcoinista ja pohdin siihen sijoittamista täysin sijoittamisesta mitään ymmärtämättömänä (toki asiasta kiinnostuneena) ensimmäisen kerran joskus 2010-2011 vuodenvaihteessa. Pohdin silloin sadan euron sijoittamista opiskelijabudjetista. Joku voisi tästä repiä missatut tuotot jonkun huipun mukaan, mutta olisin todennäköisesti myynyt ne viimeistään 10x kieppeillä. Mukaan mahtuu myös kryptotalvi etc.
Realistisesti missattu summa siis korkeintaan joitain tuhansia, enkä tuosta itseäni soimaa. Mahdollisestihan ne olisivat voineet lähteä esim Mt. Goxin murrossa.
ostatin korona pohjista QT myös puolisolleni. 27e alkoi kysely joko saa myydä. Siitä lähtien sitä on jatkunut. Sama Nokian laita 2.8€:sta. Sanoin viime viikolla osta lisää. Ei voi kun se heiluu niin paljon, haluaisin myydä. No mitä haluat ostaa? Sellasen joka nousee parissa päivässä 20%. Sanoin et osta Rush Factorya. No mitä hän teki, osti Sampoa . Kahen päivän päästä näytin kun Rush Factory oli noussut 20%. Hän siihen, niin mutta eihän yritykset tuu ostaa tapahtumiin, kuin yhen lipun per lärvi per vuosi. Niin olitko tekemässä jotain pitkä aikaista sijoitusta, kun pyysit 20% kahdessa päivässä:thinking:
Mut hän teki viime vuonna alla olevalla rivillä n.65% tuottoa. Incap, Revenio, Nokia, QT, Fortum minun suosituksia. Itse pääsin samaan kovalla velkavivulla ja noin 240 osto/myynti tapahtumalla. Sitäkin vois pitää sijoitus mokana. Naiset vaikka ne hermoilee niin harvoin ne tekevät kuitenkaan juuri mitään. Ja se taitaa olla ihan tutkittua, et he pärjäävät sen takia usein paremmin kuin miehet
.
Eilisen Harvia dropin kunniaksi voi nostaa oman edellisen noston parin viikon takaa. Harvian tapauksessa ei sentään ihan yhtä huono tilanne (laskennallisen) tuoton osalta kuin Kamuxilla. Mutta tässä kohtaa voisi kysyä oliko alkuperäinen päätös pitää härkäpäisesti kiinni Harviasta, Kamuxista ja EVOsta läpi näiden tiedossa olevien turbulenssien se oikea?
Pelastavana tekijänä tässä toki se että vaikka nämä kolme ovat salkun kolme suurinta sijoitusta, ne ovat niitä vain juuri ja juuri. Sijoitussuunnitelmassa kulmakivenä “hajautus, sijoittajan ilmainen lounas”: Eli käytännössä yksittäisen sijoituksen kokoluokkaa ei kasvateta lisäostoilla yli 10% osuuteen. Eilinen Harvian droppi ei siis käytännössä saanut kuin ~2% pudotuksen kokonaisuuteen. Menee lähes päivittäisen normaalin heilunnan piiriin. Salkun boomeriosuus pelastanut paljon tässä markkinatilanteessa.
Virheeni ei liity yksittäiseen sijoitukseen, mutta enemmänkin sijoitusfilosofiaan. Aluksi se tiedoksi, että salkkuni on 75% indeksi-etf ja loput 25% koostuu tällä hetkellä 5 osakkeesta.
Luonnollisesti kuten monet muut löydän täältä foorumilta sekä muualta sijoituskeskusteluista uusia yhtiöitä. Liian useasti innostuin kuitenkin liikaa kohteesta johon tutustuin, ”tämähän on loistava liiketoiminta, kasvutarina on taattu…” tästä johtuen myös FOMOtin ja ajattelin, että nyt täytyy nopeasti tehdä ostoja. Esimerkkinä tästä on Kambi, johon sijoitin 2 päivää ennen yhden merkittävimmän asiakkaan menetystä jonka johdosta kurssi laski 40%.
Nyt taas pidän seurannassa noin 10 osaketta, joiden liiketoiminnasta ja sen tarinasta sekä valuaatiosta minulla on jonkinlainen käsitys. Tällöin pystyn esim. osaridipissä nopeasti palaamaan yhtiöön ja arvioimaan johdon kommentteja suhteessa kurssilaskuun ja ottamaan position nopeasti hyödyntäen markkinoiden ylilyöntejä (tai ainakin näin kuvittelin).
Möin Marimekot pois tammikuun dipissä ja ostin niillä rahoilla lisää Harviaa. Ainakin nyt voisi arvioida virheeksi.
Onko virheesi liian nopea hevosten vaihtelu, jolloin päädyt omistamaan hyviä yhtiöitä niiden osakkeen toisinaan toistuvien laskutrendien ajan?
Harviaa oli salkussa jo valmiiksi. Marimekon tarinasta ja yhtiöstä olen tykännyt kyllä pidempäänkin ja Marimekkoa oli salkussa 11/2020 alkaen. Ajatuksena myynnissä oli se, että Marimekko oli hinnoiteltu jo aika korkealle, toisaalta niin oli Harviakin.
Ehkä nyt tarkemmin kun ajattelee, niin Marimekon myynti oli paniikkinappula (=“kääk kaikki romahtaa, jotainhan mun TÄYTYY tehdä”). Nimimerkille “Amatooripoimija” on syynsä 
Sijoittajien vahingolliset pakkomielteet:
Kuinka moni loistava myynti jäi viime vuonna tekemättä siksi että on pakko päästä myymään huipulla tai melkein huipulla?
Kuinka moni loistava osto jää tänä vuonna tekemättä siksi että on pakko päästä ostamaan pohjalla tai melkein pohjalla?
Oma subjektiivinen arvioni on että olemme keskellä laskumarkkinaa. Se että uskon kurssien olevan matkalla alaspäin ei ole syy olla aloittamatta ostoja.
Lisäisin vielä yhden. Halu lykätä veroja tai vältellä niitä kokonaan. Viime vuoden lopulla oli halu myydä pois Neste ja Harvian isohko treidi positio. En kuitenkaan tehnyt mitään kun haluasin vältellä veroja vuodelle 2021. Muitakin kevennyksiä samasta syystä jäi piippuun.
Kuin kohtalon ivasta 4. Tammikuuta salkkuni kävi ATH:ssa aamupäivåstä ja töiden takia en ehtinyt tehdä toimeksiantoja mutta ehdin lukittautua kohtalokkaasti näihin hintoihin. Neste 46e ja Harvia 60e. Nyt molemmat vähän päälle 30 euroa ja veroista ei enää huolta päinvastoin.
Tähän samaan ‘virheeseen’ on itsekin tullut syyllistyttyä vuosien varrella… pelko myydä jotain reilusti voitolla olevaa positiota jonka tuotto-odotuksen olettaa silloisella hinnalla laskeneen vain siksi koska verot. Onko se sitten kannattavampaa odotella ja katsella voittojen sulamista sellaiselle tasolle jossa voi myydä position nollatuotolla (nollaveroilla) vai kannattaisiko välillä vaihtaa liian kovaa laukannutta hevosta ja maksaa suosiolla voitosta verot koska joskus ne on kuitenkin maksettava?
Aki Pyysingin pohdintaa samasta aiheesta reilun kolmen vuoden takaa: Kun veroja välttelee tarpeeksi kauan, niitä ei välttämättä tarvitse maksaa lainkaan | Sijoitustieto.fi
Myymättä jättäminen verotuksellisista syistä on verotuksen lykkäämistä, eikä siitä lopullisesti eroon pääsemistä. Vähintään perintöverot on sinnikkäimmänkin salkunpäälläistujan osakkeista maksettava. Onneksi nämä sijoituspoppamiehet eivät ole näkemässä, kun perilliset peijaisissa skoolailevat samppanjalla ja vaihtavat sisustussuunnittelijoidensa yhteystietoja.
Tähän liittyen virhe johon olen itsekin syyllistynyt: “En saa enää koskaan niin hyvää diiliä kuin sain maaliskuussa 2020”. Voi olla että väittämä pitää ihan paikkansa, mutta se on siitä huolimatta perfektionistinen. Lopulta ratkaisee vain se kuinka monta osaketta omistaa siitä hyvästä yhtiöstä. Onnistunut pohjalta onginta maksimoi osakemäärän, mutta pitää osata myös luopua jos osakkeesta tulee ylihintainen.
Esimerkki:
Loistelias ostohinta olkoon 1 raha. All-time high olkoon 2,45 rahaa. Jos myy tässä hinnassa, jäljelle jää verojen jälkeen 1 + (2,45 - 1) * 0,7 = 2,015 rahaa. Hinta on nyt 1,74 rahaa. Eli jos olisin myynyt tuossa huipulla, maksanut verot ja ostanut jäljelle jääneellä 2,015 rahalla osakkeita, minulla olisi nyt 2,015 / 1,74 - 1 = 15,8 % enemmän osakkeita kuin jos en olisi tehnyt mitään. Ostohinta ei enää olisi yhtä mahtavan näköinen ja voi olla että koko positiokin näyttäisi punaisia lukemia kurssilaskun jatkuessa. Rationaalisesti kannatettava ratkaisu on psykologisesti paska.
Virhe on juuri se että ajattelee vain jotain mahtavia kurssivoittoprosentteja, eikä omistuksen määrää. Taulukkolaskentaa kannattaa päivittää myös tällaisissa spekulatiivisissa skenaarioissa.
Tämä viesti voisi olla vastaus myös tuohon @Pyoratar pohdiskeluihin Sijoittamisen psykologiaa -ketjussa.
Erinomainen huomio, itsekin olen sivunnut samaa aihetta jossain topicissa.
Liikaa ei voi korostaa ajallisen hajauttamisen nerokkuutta. Joka kuukausi kun laittaa pienen summan, väkisinkin osuu aika hyvään keskihintaan. Kunhan ei sokeasti osta joka kuu samaa osaketta vaan lukee analyyshia @Masse ja seuraa useiden eri analyytikkojen suosituksia.
Näin ei tehdä suurimpia mahdollisia voittoja, mutta pienemmällä riskillä inflaatiota suurempia voittoja. Ehkä. Toivottavasti ainakin.
Käsi ylös kenellä on omassa mittakaavassa paljon käteistä.
Tehtäväsi on saada sijoitettua suurin piirtein kaikki käteisesi tilanteessa jossa moni asia maailmassa näyttää olevan menossa päin helvettiä.
Siinä kohtaa kun alkaa hahmottua näkymä kohti parempaa, on toivottoman myöhäistä siirtyä ostolaidalle.
Itselläni ei ainakaan ole mitään hajua koska mikäkin vaihe alkaa ja loppuu.
Market timing on tuhoon tuomittu lähestymistapa. Täytyy pyrkiä hyvään lopputulokseen, ei täydelliseen.
Jos on ollut aivan liian matala tuottovaatimus eikä ole pystynyt vastustamaan lähes ilmaisen vivun houkutusta, voi olla pakkorealisointi edessä.
Jos on liian korkea tuottovaatimus, ei saa koskaan osto-ohjelmia kuin pieneltä osin tehtyä.
Jokainen yrittää tahollaan etsiä kultaista keskitietä?
Toisinaan näkee/kuulee kovin tiukkoja mielipiteitä, ettei minkäänlainen markkinan ajoittaminen kannata. Sitten toisaalta esim. Howard Marks sanoo, että vaikkei tulevaisuutta voikaan ennustaa, niin sitä voi kuitenkin arvoida, missä vaiheessa markkinasykliä ollaan menossa milläkin hetkellä. Ja sen mukaan voi sitten hienosäätää ja varautua tulevaan. Tuo nyt lipuu jo jonkin verran ajoittamisen puolelle. @musa_2 mitä mieltä olet Marksin näkemyksestä?
Esimerkkinä ajoittamisesta mainittakoon, että omalla kohdallani on ollut kaksi tapausta, joissa olen ollut varma koko markkinan suhteen, niin varma, että olen tehnyt isompia päätöksiä. Ne tapaukset olivat:
Teknokupla vuosituhannen vaihteessa. Olin satavarma, etteivät teknoyhtiöt (etenkään pienet) ole niin arvokkaita, kun mitä markkina ne arvosti. Silloin pysyin sivussa, enkä sijoittanut teknoihin vaan pysyin ns. perinteisemmissä osakkeissa
Finanssikriisi 2008-2009. Tässä kohtaa Warren Buffetin sanomisien jälkeen uskoin, että markkina liiottelee. Revin kaikki mahdolliset ylimääräiset rahat pörssiin ja suuntasin Yhdysvaltoihin sijoituksissani (aiemmin en sijoittanut Yhdysvaltoihin juurikaan).
Siinä kaikki, olen sijoittanut säännöllisesti vuodesta 1998, että näiden 24 vuoden aikana on ollut kaksi tapausta, joissa olen ollut “varma” markkinan tilanteesta. Niistäkin toisessa Warren Buffetin avulla. Muina aikoina en ole osannut tulkita markkinaa.
Toki jos vastaan vielä tulee vastaavanlainen tilanne niin voi olla, että ryhdyn toimenpiteisiin.
(Silti noissakin tein virheitä, etenkin finanssikriisissä olin aivan liian aikaisin liikkeellä, ostin isolla volyymilla syksyllä 2008, kun pohjat olivat vasta puoli vuotta myöhemmin. Siinä olisi sopivasti odottamalla saanut samat paperit selvästi halvemmalla.)
Esim. juuri tällä hetkellä kristallipalloni on kovin sumuinen enkä osaa sanoa juuta tai jaata markkinasta.
Ja jotta ei jäisi nollapostaukseksi niin yhtenä “virheenäni” voinee pitää Harvian holdaamista huippujen jälkeen, kun osakkeen arvo on tippunut useita kymmeniä prosentteja. Siinä psykologisesti auttaa kaksi asiaa - ensinnäkin sijoitusstrategiani, johon kuuluu laatuyhtiöiden holdaaminen niin kauan, kun ne ovat laadukkaita ja toisekseen ankkurointiharha, kun olen ostanut osakkeet halvalla ovat ne edelleen tukevasti plussalla, jolloin tilanne ei ärsytä niin paljoa kuin että näkisi punaista salkussa. Eli tietynlaista itsepetosta 
Myönnetään nyt sitten muutaman päivän takainen kommellus, jos vaikka tarttus ripaus tarkkuutta tulevaan. Hyvän tovin ihmettelin englanninkielisessä Investorissa, miksei sertifikaattien osto yhtäkkiä enää toimi. Ihmettelin ja kirosin itseni kunnolla kierroksille, kunnes muistin joskus lukeneeni, että englanninkielisessä palvelussa ei voi ostaa jotain tuotteita, kun avainsettiä ei ole kyseisellä kielellä saapusalla.
Siitä sitten kirjautuminen suomenkieliseen versioon ja viimeinkin onnistunut, harkittu, nopea osto BEAR-sertifikaattia. Vit***perr#*tana-pisarat otsalta hieraistuani, myin ihan hemmetin nopeaa ~10% tappiolla hetki sitten ostetut BULL-sertifikaatit osakkeiden sopivasti jatkaessa rytinää.
Tyhmistä vahingoista kärsii koko lompakko. 
Pitkin syksyä ja kevättä kävin useamman keskustelun maatalousyrittäjien ahdingosta kohonneiden lannoitehintojen kanssa. Venäjän alkaessa uhittelemaan helmikuussa olin tasan tarkkaan tietoinen mikä vaikutus hyökkäyksellä olisi maataloudelle, mutta jostain syystä mieleeni ei kantautunut ajatusta siitä, että tässä olisi ollut räjähtävä tuottomahdollisuus mustan joutsenen toteutuessa.
Niinpä muutama viikko takaperin Venäjän jo toilailtua Ukrainassa jonkin aikaa tämä kyseinen virhe nousi mieleeni odotellessani unta.
Olisin voinut laittaa aivan hyvällä omatunnolla salkusta 50 % valikoituihin eurooppalaisiin lannoitevalmistajiin. Käytännössä riskiä ei olisi ollut sillä markkina ei frontannut Venäjän hyökkäystä, mutta sen tapahtuessa kursseissa olisi ollut ja oli 30 % + nousuvaraa lähes yön yli.
Sinänsä en voi lyödä päätäni seinään koska en ajatellut tätä asiaa silloin, mutta vaakakupissa painaa se, että tälläisiä tuotto-riskisuhteita tulee vastaan ehkä kerran vuosikymmenessä.
