Käsi ylös kenellä on omassa mittakaavassa paljon käteistä.
Tehtäväsi on saada sijoitettua suurin piirtein kaikki käteisesi tilanteessa jossa moni asia maailmassa näyttää olevan menossa päin helvettiä.
Siinä kohtaa kun alkaa hahmottua näkymä kohti parempaa, on toivottoman myöhäistä siirtyä ostolaidalle.
Itselläni ei ainakaan ole mitään hajua koska mikäkin vaihe alkaa ja loppuu.
Market timing on tuhoon tuomittu lähestymistapa. Täytyy pyrkiä hyvään lopputulokseen, ei täydelliseen.
Jos on ollut aivan liian matala tuottovaatimus eikä ole pystynyt vastustamaan lähes ilmaisen vivun houkutusta, voi olla pakkorealisointi edessä.
Jos on liian korkea tuottovaatimus, ei saa koskaan osto-ohjelmia kuin pieneltä osin tehtyä.
Jokainen yrittää tahollaan etsiä kultaista keskitietä?
Toisinaan näkee/kuulee kovin tiukkoja mielipiteitä, ettei minkäänlainen markkinan ajoittaminen kannata. Sitten toisaalta esim. Howard Marks sanoo, että vaikkei tulevaisuutta voikaan ennustaa, niin sitä voi kuitenkin arvoida, missä vaiheessa markkinasykliä ollaan menossa milläkin hetkellä. Ja sen mukaan voi sitten hienosäätää ja varautua tulevaan. Tuo nyt lipuu jo jonkin verran ajoittamisen puolelle. @musa_2 mitä mieltä olet Marksin näkemyksestä?
Esimerkkinä ajoittamisesta mainittakoon, että omalla kohdallani on ollut kaksi tapausta, joissa olen ollut varma koko markkinan suhteen, niin varma, että olen tehnyt isompia päätöksiä. Ne tapaukset olivat:
Teknokupla vuosituhannen vaihteessa. Olin satavarma, etteivät teknoyhtiöt (etenkään pienet) ole niin arvokkaita, kun mitä markkina ne arvosti. Silloin pysyin sivussa, enkä sijoittanut teknoihin vaan pysyin ns. perinteisemmissä osakkeissa
Finanssikriisi 2008-2009. Tässä kohtaa Warren Buffetin sanomisien jälkeen uskoin, että markkina liiottelee. Revin kaikki mahdolliset ylimääräiset rahat pörssiin ja suuntasin Yhdysvaltoihin sijoituksissani (aiemmin en sijoittanut Yhdysvaltoihin juurikaan).
Siinä kaikki, olen sijoittanut säännöllisesti vuodesta 1998, että näiden 24 vuoden aikana on ollut kaksi tapausta, joissa olen ollut “varma” markkinan tilanteesta. Niistäkin toisessa Warren Buffetin avulla. Muina aikoina en ole osannut tulkita markkinaa.
Toki jos vastaan vielä tulee vastaavanlainen tilanne niin voi olla, että ryhdyn toimenpiteisiin.
(Silti noissakin tein virheitä, etenkin finanssikriisissä olin aivan liian aikaisin liikkeellä, ostin isolla volyymilla syksyllä 2008, kun pohjat olivat vasta puoli vuotta myöhemmin. Siinä olisi sopivasti odottamalla saanut samat paperit selvästi halvemmalla.)
Esim. juuri tällä hetkellä kristallipalloni on kovin sumuinen enkä osaa sanoa juuta tai jaata markkinasta.
Ja jotta ei jäisi nollapostaukseksi niin yhtenä “virheenäni” voinee pitää Harvian holdaamista huippujen jälkeen, kun osakkeen arvo on tippunut useita kymmeniä prosentteja. Siinä psykologisesti auttaa kaksi asiaa - ensinnäkin sijoitusstrategiani, johon kuuluu laatuyhtiöiden holdaaminen niin kauan, kun ne ovat laadukkaita ja toisekseen ankkurointiharha, kun olen ostanut osakkeet halvalla ovat ne edelleen tukevasti plussalla, jolloin tilanne ei ärsytä niin paljoa kuin että näkisi punaista salkussa. Eli tietynlaista itsepetosta 
Myönnetään nyt sitten muutaman päivän takainen kommellus, jos vaikka tarttus ripaus tarkkuutta tulevaan. Hyvän tovin ihmettelin englanninkielisessä Investorissa, miksei sertifikaattien osto yhtäkkiä enää toimi. Ihmettelin ja kirosin itseni kunnolla kierroksille, kunnes muistin joskus lukeneeni, että englanninkielisessä palvelussa ei voi ostaa jotain tuotteita, kun avainsettiä ei ole kyseisellä kielellä saapusalla.
Siitä sitten kirjautuminen suomenkieliseen versioon ja viimeinkin onnistunut, harkittu, nopea osto BEAR-sertifikaattia. Vit***perr#*tana-pisarat otsalta hieraistuani, myin ihan hemmetin nopeaa ~10% tappiolla hetki sitten ostetut BULL-sertifikaatit osakkeiden sopivasti jatkaessa rytinää.
Tyhmistä vahingoista kärsii koko lompakko. 
Pitkin syksyä ja kevättä kävin useamman keskustelun maatalousyrittäjien ahdingosta kohonneiden lannoitehintojen kanssa. Venäjän alkaessa uhittelemaan helmikuussa olin tasan tarkkaan tietoinen mikä vaikutus hyökkäyksellä olisi maataloudelle, mutta jostain syystä mieleeni ei kantautunut ajatusta siitä, että tässä olisi ollut räjähtävä tuottomahdollisuus mustan joutsenen toteutuessa.
Niinpä muutama viikko takaperin Venäjän jo toilailtua Ukrainassa jonkin aikaa tämä kyseinen virhe nousi mieleeni odotellessani unta.
Olisin voinut laittaa aivan hyvällä omatunnolla salkusta 50 % valikoituihin eurooppalaisiin lannoitevalmistajiin. Käytännössä riskiä ei olisi ollut sillä markkina ei frontannut Venäjän hyökkäystä, mutta sen tapahtuessa kursseissa olisi ollut ja oli 30 % + nousuvaraa lähes yön yli.
Sinänsä en voi lyödä päätäni seinään koska en ajatellut tätä asiaa silloin, mutta vaakakupissa painaa se, että tälläisiä tuotto-riskisuhteita tulee vastaan ehkä kerran vuosikymmenessä.
Sekin voi olla virhe että ostaa vain tosi aliarvostettuja firmoja.
Jos nimittäin – sinänsä oikeaoppisesti – noudattaa ajallista hajautusta, positiot jäävät yleensä aivan liian pieniksi jos “onnistuu” aloittamaan position tosi halvalla. Se mitä olisi pitänyt ostaa paljon enemmän, ehtii karata.
Yleensä tuottaa paljon paremman tuloksen jos eka osto ei ole hirveän halvalla.
Itselläni kesti 20 vuotta oppia ymmärtämään tämä. Olisiko jollakulla mahdollisesti jyrkempi oppimiskäyrä?
Hmmm… Aukaisetko vähän lisää? Olen itse yrittänyt omaksua sellaisen mallin, jossa halvalla ostaminen on järkevää… 
Tarkoitus on siis tietty että position keskimääräinen ostohinta on niin matala kuin mahdollista. Se yleensä vaatii että ensimmäinen osto ei ole hirveän halvalla.
Eli että eka ostos ei osu ATL-pisteeseen. Ok!
Niin, eka osto ei saisi olla ihan pohjalla (joka tietty voidaan todeta vasta myöhemmin) eikä myöskään ihan lähellä pohjaa.
Se taas että tekee yhden ison oston lähellä pohjaa, se onnistuu hyvin harvoin.
Jos ensimmäinen ostoerä on ns. järkyttävän hyvä diili, niin on paljon tuskaisempaa käsitellä ostoa seuraavaa kurssilaskua. Miksi tämä laskee, kun upsiden piti olla jo valmiiksi korkea? Olenko laskenut jotakin väärin, kun markkina on kanssani eri mieltä? Nyt kun tarkemmin miettii, niin tuo on hyvä kasvualusta isoille virheille. Toiseen suuntaan mennessä taas käy helposti niin, että ankkuroidutaan siihen järkyttävän hyvään hintaan (jota ei pitäisi tehokkaalla markkinalla olla edes tarjolla) ja jätetään ostamatta lisää.
Itselläni on viimeisen reilun vuoden aikana käynyt kenties hyvä tuurikin, kun Embracerin kanssa on saanut harjoitella ostamista pidemmällä aikavälillä hajauttaen. Ekat ostokset reilusti nykyhinnan yläpuolelta, ja siitä hiljalleen siivu kerrallaan sekä dipeistä että hyvistä uutisista lisää, koko ajan keskihintaa alentaen. Samalla yhtiön kehityskaari on jatkanut koko ajan parempaan suuntaan, ja arvostus on sulanut silmissä. Päinvastainen, tähän ketjuun kuuluva tapaus on sitten Tecnotree, jossa ensimmäinen, kokoluokaltaan isompi ostos osui aika lailla lankulle, mutta lisäykset ovat olleet aivan liian vähäisiä.
Ja tietty täytyy vielä huomauttaa että jos käteistä on omassa mittakaavassa poikkeuksellisen vähän, siinä kohtaa täytyy yrittää tehdä ne harvat ostot, joihin on rahkeita, halvalla.
Riippuu siis tilanteesta.
Oma sijoitushistoriani on tyypillisen säälittävä eli aloitin massivisella mokalla.
Tein, 90-luvun laman kynnyksellä, mielestäni kohtalisen hyvän tuoton pari vuotta omistamallani Suomirahastolla ja ajattelin kokeilla suoraa osakesijoittamista.
Mitään ymmärtämättä ja kalenteria seuramatta laitoin kolmen päivän voimassaoloajan toimeksiantoon (Metso). Viimeisenä päivänä sitten osingot irtosivat ja kurssi tippui oikein kunnolla, sain position, mutta se jäi heti miinukselle ja kurssilasku jatkui ja jatkui…
Sitten iski sisuuntuminen ja jatkoin laskeviin kursseihin ostamista. Olin siinä vaiheessa jo vähän oppinut asiasta kantapään kautta ja tietävämmät kehottivat myymään ja ottamaan kiltisti tappiot. Mutta minäpä en itsepäisenä myynyt ja jatkoin ostamista sitkeästi. Kun kurssit sitten taas alkuivat oieta syöksystä, minulla jo mukava määrä Metsoa alle 50% keskihinnalla ensimmäisestä ostosta.
Lopetin ostot kun kurssit lähtivät nousuun - ja nousu jatkui. Pääsin jo mukavasti plussalle. Sitten tuli Valmet, splittaus ja sen jälkeen seuranneet muut manööverit ja loppu on historiaa.
Vieläkään en ole alkuperäisestä positiosta luopunut. Joku hätähousu voisi kutsua minua holdariksi 
Olen samaa mieltä siitä, että jos ensimmäinen ostettu erä tulee liian hyvällä hinnalla, niin kaikki sen jälkeen on liian kallista ja jumittaa siihen ensimäisen hankinnan halpaan hintaan.
Loppujen lopuksi iso onnistuminen, ei sijoitusvirhe… 
Mun mielestä näkökulma osakkeen kurssikehityksen ja päätösten perusteiden osalta on aika kinkkinen. Kyse on aina perusteltujen päätösten tekemisestä. Mun on aika vaikea pitää sijoitusvirheenä esimerkiksi hyvin epätodennäköisen tapahtuman toteutumista, kuten ostat yhtiön A osaketta ja seuraavana päivänä tulipalo, tsunami tai maanjäristys tuhoaa yrityksen tuotantolaitokset, niin kyseessä on viimeisen päällä kehno tuuri, eikä sijoitusvirhe.
Suorissa osakesijoituksissa päätökset tulisi tehdä käytettävissä olevien tietojen perusteella sekä yrityksestä, niiden toimintaympäristöstä ja muista laajemmista talouteen ja pörssikursseihin vaikuttavien tekijöiden yhdistelmästä.Mikäli on ostanut osakkeita kalliimmalla kuin nykyinen pörssikurssi päätös ei välttämättä ole ollut lainkaan virhe, vaan kurssilasku on voinut johtua ihan muista kuin ennakoitavissa olevista syistä.
Sijoitin viime vuonna Kamuxiin kurrsilaskun myötä kun pysähtyi hetkeksi 14€ ja nyt tuntuu että on täysi huti.
Tällä hetkellä en usko kamuxin parantavan tänäkään vuonna niin, että se näkyisi kurssissa siten että saisi omat pois.
Mitä täällä palstalaiset tekisi asian kanssa?
Kyseiselle rahalle ei nyt sinäänsä tarvetta ole, mutta olisi hienoa saada tuo oikeasti kasvamaan korkoa tai sitten ostettua jotain näkyvää.
Myöskään luovutustappioita ei olisi hienoa katsella, vaikka voittojakin tältä vuodelta kahdeksankertaisesti, kun kyseessä on kuitenkin itselle suuri summa.
En löytänyt suoraa järkevää ketjua aiheelle. Mutta itselle merkittävästi haastavinta on MYYDÄ oikeaan aikaan. Tai ylipäätään myydä.
Parhaillaan esimerkkinä pyörii Sampo. Ollaan noustu niin rajusti viimeaikoina, että mentiin omasta pricetargetista (46€) jo läpi - pitäisi siis myydä. Mutta toisaalta olen ostanut tätä buy&hold osinko-osakkeeksi. Olen lähes pettynyt, että on saavutettu tämä kurssinousu. Kurssin pysyessä paikallaan voisi huoleti omistaa.
ETF:ien hyvä puoli on ettei tätä tarvitsisi ajatella.
Minkälaisia sääntöjä itsekullakin on myynneille? Tekniset trendit? Henkilökohtainen ostosyy? Pricetargetti? Sää?
Sanot viestissäsi, että et odota Kamuxille vuoden loppuun mennessä 32% tuottoa. Tämä on hyvä lähtökohta, eli tunnistaa realiteetit.
Seuraavaksi voit miettiä, näetkö että Kamux tuottaa paremmin kuin mikään muu tuntemasi osake? Jos ei, niin miksi pidät Kamuxia salkussasi? Jos itselläni olisi salkussa tappiolla osaketta jolle odotan 5% vuosituottoa, mutta tunnistaisin osakkeen jolle odotan 10% vuosituottoa niin päätös olisi helppo.
En ymmärrä tuota luovutustappioiden välttelyä. Eikö se olisi erittäin hyvä asia kuitata osakkesta tappiot, niin ei tarvitse maksaa niin paljoa veroja voitoista? Jos ei muuten, niin edes tehdä se kuuluisa veroveivi eli myydä tappiolla ja ostaa seuraavana päivänä takaisin.
Nämä ovat toki omia pohdintoja, ei suosituksia
