TAPAUS HARVIA
Olen tässä miettinyt, kun kuuntelin tuossa viimeisintä Sijoituskoulu 2020 -jaksoa tällä viikolla, että kuinka pahasti valistumattoman ja osaamattoman ihmisen “analyysi” jostain yhtiöstä voi mennä totaalisesti pieleen, ja kuinka vaikea on omia ajatusluutumiaan alkaa muuttamaan. Sinänsä tietysti on turha itkeä menetettyjä mahdollisuuksia, mutta ajattelin siitä huolimatta jakaa nopeasti ajatuksiani teille, jotta ette ainakaan kompastuisi samaan kuin minä.
Ja tarina alkaa. Muistan vielä elävästi, miten taloamme suunniteltaessa vuosia sitten halusin sinne tietynmallisen Harvian kiukaan. Tuohon aikaan en ollut vielä markkinoilla oikeastaan millään tavalla. Kun viimein vuosia myöhemmin talomme oli siinä asteella, että oli kiukaan hankinnan ja asennuksen vuoro, tilasin mielestäni kohtalaisen arvokkaan Harvialaisen lisävarusteineen päivineen. Ajattelin, että tämä kiuas kestää käytössämme pitkän aikaa. Tästä syntyi siis ensimmäinen ajatusluutuma. Ei näitä kiukaita osteta, kuten leipää.
Muistan hatarasti sen ajan, kun Harvia listattiin. Olin silloin jo niin sanotusti markkinoilla. Puhuttiin työkaverin kanssa, miten en millään voinut ajatella sijoittavani Harviaan, koska sen toimiala oli jotenkin niin tylsä, ja kuten edellä jo totesin, ei kukaan osta kiukaita kuin tarpeeseen. Ei niitä ihan joka päivä uusita. Tässä oli toinen ajatusluutuma: toimiala on niin tylsä, ettei se voi millään olla mitenkään hyvä sijoitus. Ostin kyllä yhtiön valmistajan arvokkaan kiukaan, mutta muuten pidin yhtiötä ja sen liiketoimintaa jotenkin keskinkertaisen, koska olin omien ajatusluutumieni vanki. Olin yhtiöön sen enempää perehtymättä jo päättänyt, ettei siihen kannata rahojaan laittaa. Kannattaa ennemmin ostaa sen kiukaita, muttei osakkeita.
No, lopputuloksen me kaikki tiedämme jo. Samaan aikaan, kun asentelin kiuasta ja valmistauduin lämmittämään pian ajankohtaista juhannussaunaa, osakkeita sai noin 6 eurolla. Maksoin kiukaasta lisävarusteineen tuolloin noin 210 osakkeen verran. Jos olisin ymmärtänyt perehtyä yhtiöön paremmin ja olisin laittanut saman verran yhtiön osakkeisiin, olisi arvonnousua nyt melko mukavaa katsoa: 6 eurosta reiluun 19 euroon ja matka taitaa jatkua.
Kuten aiemmin totesin, maahan kaatuneen maidon perään on turha itkeä. Olen tehnyt samanlaisen “munauksen” myös Kamuxin kohdalla ja liki samojen ajatusluutumieni vuoksi. Käytettyjen autojen osalta tosin ajattelin, että eri markkinapaikat ja nettisivut ovat se syy, miksi tuo ei voi toimia. Käytettyjä autoja myydään melkein kaikkialla. En jaksa perehtyä.
Mitä opin?
Oppini näistä tapauksista oli siis se, että älä koskaan ajattele, että ymmärtäisit yhtiöstä, sen toimialasta tai liiketoimintalogiikasta jotain ennen kuin perehdyt kunnolla siihen. Pyri kyseenalaistamaan ajatusluutumiasi yhtiöön tai sen toimialaan liittyen jatkuvasti niin vaikeaa kuin se onkin. Lue hyvä ihminen Inderesin laaja raportti yhtiöstä, kun se kerran on saatavilla.
Lopuksi
Voin kuitenkin olla tyytyväinen kolmeen asiaan. Ensinnäkin onneksi näistäkin tapauksista voi kuitenkin oppia. Ellei tilanteita tai epäonnistumisia kävisi läpi jälkikäteen, ei välttämättä koskaan onnistu korjaamaan vääristyneitä ajatuksiaan. Toiseksi pääomaa ei ole tuhoutunut. Olen ollut myötämielinen ja lempeä itseäni kohtaan, hyväksynyt tekemäni virheet sekä antanut itselleni anteeksi. Kolmanneksi voin todeta tehneeni myös hyvän valinnan kiukaan suhteen. Tähän valintaan olen ollut erittäin tyytyväinen. Kuten siihenkin tosiasiaan, että kohta päästään saunaan.
Lisäys: Niin ja tulihan tässä taas kerran todistettua se Lynchin viisaus todeksi, että
kuka kääntää eniten kiviä, voittaa pelin.