No nyt löytyi aihe josta itselläkin vankkaa kokemusta Sijoitusvirheillä aloitin joskus toisen vuosituhannen alkumetreillä, ensimmäisenä oli Elcoteq, jonka kuvittelin saavan kilpailuetua toiminnan siirrosta ulkomaille enkä tajunnut firman elävän yhden asiakkaan (Nokia) varassa. Konkurssiin meni ja opetuksena oli, että huonojen uutisten jälkeen ei kannata jäädä odottamaan vaan realisoida tappiot heti. Nyt tappiota tuli pyöreät 100%. Toinen samoilta vuosilta oli SRV annista, taisi maksaa 7.50 e ja taas jäin odottamaan jos nousisi sinne takaisin. Ei ole vielä noussut ja edelleen odotan. Muualle sijoitettuna rahat olisivat kolmessatoista vuodessa voineet helposti tuottaa tappiot takaisin ja ehkä voittoakin.
Uudempia helmiä on ollut Norjalainen BW Offshore muutama vuosi sitten, juuri ennen öljyn hinnan putoamista. Ei näköjään mennyt oppi edellisistä perille, kun jäin odottamaan öljyn hinnan nousua ja ostin vielä lisääkin osakkeen pudottua jo rajusti. Lopulta noin 90% tappio. Viimeisimpänä virheenä oli Orava, johon en koskisi suosituksista huolimatta enää pitkällä tikullakaan niin kauan kuin yhtiön johto säilyy samana. En tutustunut yhtiöön riittävästi että olisin ymmärtänyt sen “liiketoimintamallin”, joka oli suoraan sanoen huijausta katsoi sitä miten päin tahansa. Tuotot saatiin kirjaamalla niihin itse arvioidut asuntojen arvonnousut. Lisäksi kirjaamalla - korjatkaa jos olen väärässä, en ole itse asiaa tutkinut - vuokratulot, jotka kiinteistöissä ovat ainoa todellinen tuotto niiden omistusajan, pumpattiin tarkoituksella isännöintiä hoitavaan yhtiöön (tai yhtiöihin?) ylihintaisilla sopimuksilla. Onneksi aiemmista tappioista viimein jotain oppineena heivasin osakkeet jossain 6 - 9 euron paikkeilla, niitä oli ostettu eri salkkuihin 10.50 - 14.00 euron hintaan, joten pahimmillaan taisi tulla 50% tappio.
Näiden mokien osalta tappiot eivät ole olleet hyvin hajautetuissa salkuissa suuria suhteessa salkun kokoon. Ehkä parhaat kyykyt ovatkin edessäpäin, koska olen alkanut epäillä hajautuksen järkevyyttä - se kun kutistaa salkun kasvunkin silloin, kun on onnistunut löytämään jonkun todella hyvän kohteen. Mitä enemmän hajauttaa, sitä lähempänä indeksiä salkku kulkee. Olen ottanutkin nyt 30% - 40% osuuksilla positioita löydettyäni yhtiön joka toimii minulla tutulla alalla ja jonka johtoon, tekniseen osaamiseen ja sitä myötä potentiaaliin uskon vahvasti (Remedy). Kun sijoitus lähentelee puolta salkun arvosta, sen romahtaminen alkaisi jo tuntumaan liiankin hyvin. Voi olla, että sellaisen jälkeen joutuisi nostamaan kädet pystyyn siirtymään indeksisijoittajaksi.
Kun sijoituspäätöksen tekee, siitä olisi hyvä tehdä kirjallinen muistio, suunnitelma. Miksi on tehnyt, mikä on tavoite ja mikä on tappiolimitti. Stoplossin aktivointi pitää tehdä oston jälkeen heti, muuten sillä ei ole mitään merkitystä ja et ole noudattanut suunnitelmaasi. Tämä on minusta osakekaupan kaikkein tärkein asia.
ostot kannattaa tehdä skaalaamalla ja silloin tietysti stoplossia pitää muuttaa aina kunkin erän jälkeen
mitä epävarmempi sijoituksesta on, sitä tiukempi stoploss
Itse on olen monet kerrat ostanut osaketta takaisin stoplossin aktivoitumisen jälkeen, kun myöhemmin tilanne on korjaantunut - syystä tai toisesta. On paljon halvempi tapa, kuin ajautua jahtaamaan pohjia, joita ei monesti löydy ennenkuin rahat loppuu.
Stop losseihin ja sijoitusvirheisiin liittyen tuli mieleen Kauppalehden keskusteluissa ollut jonkun sijoittajan tarina, jossa hän kirosi kuinka paljon on hävinnyt rahaa osakkeilla. Tekstin kun luki niin kävi ilmi, että kaverin sijoitusstrategia oli käytännössä jotakuinkin tällainen:
Osta laskeneita osakkeita laskeviin kursseihin.
Jos laskee 20% myy.
Jos pääset takaisin omillesi myy, ettei vain laske uudelleen.
Tällaisella strategialla sitten ihmetteli minkä takia on tappiolla ja reilusti.
Tankkasin eilen Remedyä lisää. Tarkoitus oli ostaa hintaan 8,56, mutta tuli pieni näppäilyvirhe ja ostin hintaan 8,65.
Ei tämä nyt suurin virhe ole mitä olen tehnyt, mutta ainahan se harmittaa antaa ilmaista rahaa pois.
Tarkkuutta, tarkkuutta.
Komppaan tätä 110%, paras asia Inderesin analyysien jälkeen mitä olen saanut ammentaa sijoittamisesta on nimenomaan stopparit, niiden olemassaolo ja käyttö!
Oikeastaan omalla kohdallani isoin virhe on sana “osinko”. Malliesimerkkinä tänäänkin kovaa kyytiä saava Nordea.
Ollut salkussani jo pitkään, viimeksi tankkasin lisää 2015, hintaan 10,51€. Silloinkin oli osinkotuottoprosentti “kohdallaan” ja ostin salkkuuni tuomaan joka kevät hieman lisää “lomarahaa.”
Tuon jälkeen tuli Panaman paperit ja kurssi rymisteli sinne lähelle 7 Euroa, edelleen osinkoprosentti näytti vieläkin paremmalta. “Eihän näitä kannata pois laittaa kun maksavat kumminkin niin hyvin osinkoa”. Sieltä nousi 10,5-11,5€ paikkeille jossa pyöri suurimman osan 2017. Siitä alkoi 2017 loppuvuodesta alamäki jolle ei loppua näy!
Matkan varrella on jo “monta kertaa” hävinnyt enemmän arvoa salkusta kuin mitä osinkoja on sinä aikana tilille ropsahdellut. Jääkööt Nordeaa ikiholdiin salkkuun muistuttamaan tästä asiasta.
Tuskin saatte pistettyä paremmaksi. Rautaruukkia 2007 johonkin 54 euron hintaan. Onneksi ei hirveän paljoa tullut hommattua, mutta sainpa melkeinpä ATH-hintaan ostettua. Joillakin euroilla taisin kuitata ne myöhemmin verotukseen, mutta olipa hyvä oppitunti syklisistä!
Mutta eipä noita kannata liikaa murehtia. -20 pinnaa tuskin on mainitsemisen arvoinen asia kokonaisuutta hahmottaessa. Pahimmillaankin voit menettää vain pääoman, mutta voitoille ei käytännössä ole ylärajaa.
Pahimmat pieleen menneet sijoitukset ovat niitä, kun on myynyt liian aikaisin. 20 pinnan tappio ei tunnu paljolta, kun menetit tupla/tripla tuotot. Voittajia ei kannata kovin heppoisesti lähteä myymään!
Pahin moka lyhyellä sijoitusurallani on ollut Dansken osto 180 DKK. Hirveästi en vielä itseäni sättinyt, kun yllättäen ilmestyi rahanpesuskandaali, mutta mukana pysyminen alle 110 DKK:hon söi jo miestä.
En tietenkään osannut käyttää stop-losseja “opetusprosessin aikana”, joten oppirahojen maksuksi meni.
Niin, ne stopparit… Massen ikäluokalle vähän vaikea ymmärtää (miten laitetaan, mitä järkeä tehdä jatkuvasti pikkutappioita, tylsää puuhastelua = poistaa kaiken menettämisen harmin ja jännityksen sijoitusviihteestä jne).
Mutta setä on aina silloin tällöin käyttänyt MT-analyysiin perustuvaa “ennakoivaa stopparia” eli myynyt voitolla olevat osakkeet pois jo ennen kuin alamäki alkaa Tää ei varmaan saa hyväksyntää seurakunnan ortodoksi-stoppareiden koulukunnassa, mutta helskutin hyvin sillä on tienannut …
Masse-setä, FA, DayTrader ja Johannes eivät saa kommentoida
Mutta kannattaa lohduttautua sillä, että nettona et ole tehnyt kuin 2/3 tuosta tappiosta. Kiitos korkean veroprosentin. Ja olettaen tietysti, että teet/olet tehnyt vielä verotettavaa voittoa.
Herätelläänpäs sijoitusmokaketjua talviunilta. Kirjoitin blogitekstin kokemuksistani Lehdon omistajana. Lopputuloksena oli ennennäkemätön, mutta hyvin opettavainen turskankalastusretki. Listasin oppejani tekstiin. Toivottavasti te kaikki rakastatte omia rahojanne enemmän kuin mitään omistamaanne osaketta
Alkuun tuli ostettua osakkeita ilman että oli näin jälkikäteen katsottuna mitään oikeaa ymmärrystä yhtiön liiketoiminnasta tai sen hinnoittelusta pörssissä. Liian hataralla teoriapohjalla puuttui mahdollisuus kriittiseen ajatteluun.
Liiallinen kiire kasata salkku. Ymmärsin että 2017 ei ollut mikään taloussyklin pohjavuosi mutta en vaan malttanut istua riittävästä käteisen kanssa. Toisaalta halu oppia markkinoista oli ja on valtava eikä mikään motivoi paremmin kuin että on oma nahka pelissä mukana. Tämä maksoi n. parin kuukauden palkan realisoituina tappioina eri treideistä ja liian optimistisista positioinneista.
Viimeisin systemaattinen tiedostamani moka on ollut liian korkeiden tuloskasvuennusteiden sisällyttäminen arvonmääritykseen. Yhtiöt kohtaavat odottamattomia ongelmia ja kasvu on todellakin epävarmaa. Paras skenaario toteutuu harvoin ja pitäisi olla todella skeptinen kun alkaa maksamaan kovista tuloskasvuodotuksista. En siirry puhtaasti arvosijoittamiseen mutta jatkossa mietin tarkasti voinko ostaa pienempää riskiä jostain muualta korkeana defensiivisenä osinkotuottona jos vaihtoehtona on vaikka 2% osinko ja n. 10% ennustettu eps kasvu. Pitäisi miettiä mikä on tulos ja roe huonona vuonna. Kun tietää äärilaidat, voi suhteuttaa ostohinnan paremmin realistisiin näkymiin.
Liiallinen rönsyili parhaista sijoitusideoista. Ligviditeetti on kaksiteräinen miekka, se mahdollistaa omistuksesta irtautumisen nopeasti huonojen uutisten aikaan mutta myös silloin kun korkoa korolle efekti alkaa kumuloitumaan ja voitot polttelevat käsissä. Pitäisi jaksaa istua käteisen päällä paremmin ja panostaa niihin potentiaalisiin tenbaggereihin mihin on uskoa. Pörssissä niistä pääsee kuitenkin tarvittaessa irti. Tähän kategoriaan menee mokana esim. Oriola joka tuskin kymmen kertaistuu ja voi hinkata tuloksensa kanssa vielä pitkään. Mikäli kelkka ei käänny niin kannan pienen tuoton vastapainoksi kuitenkin yhtiöriskiä. Verojen jälkeen osinko on 3,2% tälle vuodelle eikä se paljon innosta riskiä kantamaan. Tässä tapauksessa käteinen antaisi mielenrauhaa ja mahdollisuuden tarttua johonkin mikä oikeasti voisi kasvaa pitkällä aikavälillä. Pitäisi etsiä ostettavaa pitempään ja panostaa isommin kun löytää jotain oikeasti hyvää. Halpa ei ole tae hyvästä sijoituksesta.
Tunnistan itseni joka kohdasta. Kaikki nuo 4 kohtaa tuli (ja varmaan vielä jossain määriin tulee) tehtyä. Ainoa ero omalla kohdalla oli, että oma aloitus vuosi oli viime vuosi (ja indeksi 10000 päällä). Muutenkin todella hyvä kiteytys aloittavan sijoittajan ehkä yleisimmistä polusta.
Ajan myötä itselleen on tullut armollisemmaksi. Ihminen on kaikkine kognitionsa puutteineen keskimäärin melko huono osakesijoittaja. Kun dna:n lähdekoodi on viturallaan, niin tekevälle sattuu, yrityksestä huolimatta. Suurin tappio on 5000 euron luokkaa, Nokiasta kännykkäimperiumin romahtaessa.
Vahvistusharha ja etenkin nuorempana usko omaan etevyyteen ovat näistä pahimmat. Tästä seurauksena putoavaan puukkoon tarraaminen ja jos sattui, puristi vielä lisää, kaksin käsin. Jolloin huomasi sen olevan puukoksi naamioitunut sirkkeli…näistä mainittu Nokia pahin esimerkki aikanaan. Melkoinen Disconnecting fingers.
Nokiasta jäi pitkäksi aikaa krapula ja ylivarovaisuus. Paras ostosesonki meni ohi haavoja nuollessa, kun suunnilleen kaikkialla näki potentiaalisia puukkoja ja huulipunaisia porsaita. Ikävä ihmismielen heikkous, vaikeus jättää tapahtunut taakse, mutta oppia kokemuksista sopivasti.
Voittojen nopea kotiutus on taattu perisynti. Esimerkiksi 8 euron UPM lensi salkusta 12 euron paikkeilla. Tämän jälkeen klassinen lukittuminen omaan fiksaatioon oikeasta hintatasosta.
Valuetrappien ihanuus - alhainen p/b on kuin kissanminttua ja saan läpsiä poskiani usein, etten täytä salkkua useilla erillä, kun halvalla saa, esimerkiksi Apetitin kaltaisilla löydöillä. Näissä tulee helposti keitetyksi kuin sammakko kattilassa. Lämpö nousee hitaasti eikä älyä hypätä pois ajoissa. Aina on seuraava kvartaali, jota odotella!
Remedy on itselle se missä tein aloittelijan kaikki mahdolliset virheet, ja pari vielä päälle. Sellainen syntilista tulee nyt, että taitaa tulla bannit kun näin tyhmä ihminen tuo hiekkaa keskustelufoorumin eteiseen…
Ennen Controlin julkaisua joka tuutista tuli sellaista hehkutusta, että pikavoitot silmissä tein ostokseni aivan kurssihuipuista, jopa 12,7€ myöten. Siinä sitten kuponkieni kanssa odottelin milloin pomppaa 20 euroon…
No, kaikki tietävätkin miten siinä sitten kävi…
ostin kuitenkin ekoista dipeistä lisää lappua 11,2€ hintaan
kurssi niin volatiili että hermot eivät kestäneetkään, myin osan positiosta pois 11,35€
alkaa näyttää siltä, että turskaa tulee niin pirusti, kurssi laskee jo grand canyonin keskimmäisten sedimenttikerrosten tasolle
paniikissa myy lisää pois 9,96€ ”niin kauan kun tästä vielä jotain saa”
vielä samana päivänä kurssi nousee 10,4€ ja muutamaa päivää myöhemmin näkyy valoa tunnelin päässä…
Että sillä lailla. Tällä hetkellä vieläkin -15% ja kurssin pitäisi nousta 13,3€:oon että pääsee edes omilleen.
Pahinta? Se, että nyt kun on taas valoa tunnelin päässä niin haluaisin ostaa niitä lappuja lisää. Onneksi käteiskassa on tyhjä, tili on tyhjä ja mistään ei saa mimmoli enää kaivettua lisäroposia moiseen säätämiseen.
Respect! Ihan jo siitä että ostit nousevaan kurssiin. Välillä tuntuu, että sijoittajilla on ainut vaihtoehto madaltaa keskihintaa.
Muuten kuvailit aika tarkkaan mitä itsekin ennen tuli tehtyä. Itse tein tosin niin että jos tuli vaikka negari ryntäsin ostamaan ja ajattelin selvä ylireagointi. Voiton varmana siitä että olen oikessa ja kaikki muut väärässä ostin lisää ja lisää. No lopulta tappioilla pihalle miettimään mitäs taas tuli tehtyä
Täytyy sanoa että tähän ketjuun on tullut viime aikoina ihan mieletöntä settiä siitä, mitä virheitä sitä voikaan tehdä sijoittaja. Tuskin muissa sijoitusfoorumeissa on tämän kaltaista mahdollisuutta oppia muiden virheistä/lukea muiden ajatuksia virheliikkeisiin liittyen ja mennä samalla vähän itseensä. Mutta joo, ei mikään ihme kun sanotaan että sijoittajan suurin riski on sijoittaja itse. Ihminen ei ole täydellinen, kaikki tekevät virheitä jatkuvasti joka elämänalueella ja se on ihan ok.
@Mimmoli kuulostaa tyypilliseltä “sekoilulta” mitä varmaan jokainen aloittelija tekee. Eka ostetaan jotain osaketta melkein hinnalla millä hyvänsä, kun ei halua jäädä kyydistä pois. Sitten asiat muuttuvatkin ja myydään paniikissa, hinnasta välittämättä. Ei tunneta ehkä omaa riskinsietokykyä ja ostot/myynnit tapahtuu sen kuuluisan mutun perusteella. Mutta usko pois, tämmöiset “sekoilut” vähenee kyllä kummasti kun antaa tietotaidon karttua, analysoi omaa toimintaa ja omaan sisäiseen Warren Buffettiin tutustuu. Samalla kärsivällisyys saattaa kehittyä jos sattuu jonkun hyvän sijoituskohteen löytämään salkkuun, joka paisuu salkussa iloisesti määrätietoisen holdaamisen ansiosta. Itsekin kyllä ostelin/möin vähän miten sattui osakkeita kun aloitin tämän touhun, ja välillä oli tunne että jokainen osake laskee kuin taikaiskusta kun sitä osti nykyään olen rauhoittunut kummasti ostojen ja eritoten myyntien suhteen. PS. Ei tuo -15% vielä paha ole, sitten puhutaan pahoista virheistä jos koko sijoitusura on vaakalaudalla jonkun suuren, vältettävissä olevan tyrimisen seurauksena.
Tämä on jännä juttu. Kun aloitin itse sijoittamisen niin se salkku muodostui jotenkin epäilyttävän nopeasti. Mitä pienemmäksi se saldopositio muuttui, sen tiukemmaksi muodostui myös ostokriteerit. Paras tietenkin olisi, että se ostoseula olisi jatkuvasti yhtä tiukka, vaikka olisi saldopositio kuinka iso tahansa, toisin sanoen etenee oman sijoitussuunnitelman mukaisesti tilanteessa kuin tilanteessa (jos semmoinen sijoitussuunnitelma on olemassa). Mutta matkan varrella sitä oppii.
Jos muut myyvät omistamaasi osaketta, ei niille kannata suuttua vaan miettiä miksi he myyvät. Ehkä sinä olet oikeassa ja muut väärässä, tai sitten sinä olet käsittänyt jotain väärin. Omaa toimintaa kannattaa analysoida. Olen kans sitä mieltä, että ne tulevat menestymään parhaiten, jotka oppivat jatkuvasti virheistään. Tähän päälle vielä taito tuntea itsensä, riskinsietokykynsä ja miten käyttäytyy eri tilanteissa niin onnea ei edes tarvitse toivottaa.
Sijoitusvirheillä aloitin joskus toisen vuosituhannen alkumetreillä, ensimmäisenä oli Elcoteq, jonka kuvittelin saavan kilpailuetua toiminnan siirrosta ulkomaille enkä tajunnut firman elävän yhden asiakkaan (Nokia) varassa. Konkurssiin meni ja opetuksena oli, että huonojen uutisten jälkeen ei kannata jäädä odottamaan vaan realisoida tappiot heti. Nyt tappiota tuli pyöreät 100%. Toinen samoilta vuosilta oli SRV annista, taisi maksaa 7.50 e ja taas jäin odottamaan jos nousisi sinne takaisin. Ei ole vielä noussut ja edelleen odotan. Muualle sijoitettuna rahat olisivat kolmessatoista vuodessa voineet helposti tuottaa tappiot takaisin ja ehkä voittoakin.
Onneksi on rahastot edes plussalla niin ollaan ees jollain tapaa omillaan.
nykyään olen rauhoittunut kummasti ostojen ja eritoten myyntien suhteen. PS. Ei tuo -15% vielä paha ole, sitten puhutaan pahoista virheistä jos koko sijoitusura on vaakalaudalla jonkun suuren, vältettävissä olevan tyrimisen seurauksena.