Sijoitusvirheet

Osakkeet
1010

Kun täällä foorumilla on nyt (aiheesta) varoiteltu huipulla sijoittamisen aloittamisesta, jaan varoittavan esimerkin omasta sijoitushistoriastani (kuvassa havainnollistavana SP500 graafi):

kuva
kuva1107×710 33.6 KB

Sijoitusajankohta A (syksy 2007): Tililleni oli kertynyt vanhempien säästämistä lapsilisistä yms. n. 30 tuhatta euroa. Vanhemmiltani sain neuvon sijoittaa ainakin osan rahoista. Niinpä noin kaksikymppisenä kävin pankkikonttorilla, jossa minulle esiteltiin varovaiseksi nimettyjä rahastoja, joiden luvatuissa tuottokäppyröissä muistan olleen noin +30 prosenttia noin viidessä vuodessa. Koska en ymmärtänyt ajallista hajauttamista eikä minulle sellaista suositeltukaan, pistin 20 000 euroa kiinni rahastoihin saman tien yhdellä kertaa (eli 2/3 nettovarallisuudestani). Noin vuotta myöhemmin finanssikriisin seurauksena sijoitusten saldo näytti -40 prosenttia. Omilleni pääsin näiden rahastojen valtavat kulut (1,6 %/vuosi) huomioon ottaen varmaankin noin vuosien 2014-15 paikkeilla. Mitä miinuksia ja plussia sijoituspäätöksessäni olen jälkikäteen havainnut:
-ajallinen hajauttaminen on tärkeää varsinkin pörssin ollessa kuumimmillaan
-muista kulujen merkitys rahastosijoittamisessa
+en myynyt vanhempieni tapaan pohjilla, vaikka välillä näytti aika synkältä

Sijoitusajankohta B (alkuvuosi 2011): Sain perintöä noin 20 tuhatta euroa ja aiemmista huonoista kokemuksista huolimatta ajattelin, että tämäkin olisi syytä sijoittaa. Joten tein samalla tavalla kuin viimeksi, eli laitoin koko rahan kerralla kiinni kalliskuluiseen rahastoon. Jälkikäteen täsmälleen saman virheen tekeminen uudelleen tuntuu idioottimaiselta. Tällä kertaa lähes heti sijoituksen perään tullut kriisi oli pienempi ja sijoitukset kävivät vain kymmenen-kaksikymmentä prosenttia miinuksella ja omilleen pääsyssä meni vain noin 2-3 vuotta.

Sijoitusajankohta C (toukokuu 2019): Asunnon ostamisen jälkeen ajattelin alkaa sijoittaa ylimääräisiä rahoja, mutta tällä kertaa olin oppinut edellisistä virheistäni ja ymmärsin myös kysyä asiantuntevammalta ystävältäni (pankin sijaan) neuvoa. Aloin sijoittaa kuukausittain kuluttomaan rahastoon. Vaikka taas tuli valtava kriisi alle vuosi sijoittamisen aloittamisen jälkeen, tämän rahaston tuotto on aloituksesta pitkälti päälle 40 prosenttia (vrt. ensimmäisen rahaston pääosin huikeassa härkämarkkinassa 14 vuoden pitoajalla tuottama 20 prosenttia!).

Sijoitusajankohta D (tammikuu 2021): Myin kalliskuluiset rahastot pois ja aloitin tänä vuonna suorat osakesijoitukset. Historiani huomioon ottaen (joka kerta romahdus alle vuosi sijoittamisen aloittamisen jälkeen, eli olen selvästi “tuulipuku”, joka eksyy paikalle hyvien tuottojen houkuttelemana) olen ollut ymmärrettävästi varovainen ja pitänyt suurehkon osan sijoitusvarallisuudesta käteisenä. Hirvitti eilen kuunnella Howard Marksin kirjan “The Most Important Thing…” osaa riskeistä ja siitä, miten ne syklin huipulla unohdetaan. Riskiä on pääoman menettäminen - ei se tässäkin topikissa välillä mainittu seikka, ettei ole ollut jokaisessa raketissa mukana.

Lopuksi: Tästä pitkästä terapeuttisesta vuodatuksesta kannattanee ehkä ottaa se opiksi, että huipulla “all-in” mentäessä voi mennä pitkäänkin omilleen pääsemiseen, vaikka sijoittaisikin siihen “varmaan” rahastoon tai indeksiin. Olisitko nyt valmis odottamaan seitsemän vuotta, että sijoituksesi kääntyy voitolliseksi?

71 tykkäystä
1011

Hyvä kertomus. Tuosta kuvastakin huomaa pitkäjänteisyyden tuoman edun ja “turvan”. Vaikka sinullakin ajoitukset ei nyt kovin nappiin mennyt nimenomaan kohtuu lyhyellä tähtäimellä, niin aika on korjannut lommot. Vaan niin monelle käy pahasti, kun siihen pohjaan on niin vaikea osua ja kuopan tullessa ei pää kestä pääoman teoreettista tilapäistä menetystä ja myydään tappioilla.

Jos aikaa on ja sille pääomalle ei ole sen hetkistä muuta tärkeää tarvetta, niin kannattaa hyödyntää tuo paras ystävä, aika.

14 tykkäystä
1012

Yksi virhe johon olen useasti syyllistynyt on se että olen katsonut vain jonkin osakkeen tuottopotentiaalia ja suhtautunut riskiin hyvin ylimielisesti.

Oikein on tehdä niin että haarukoi ensin millainen riski on menettää sijoituksella pääomaa pysyvästi ja vasta sen jälkeen katsoa tuottopotentiaalia. Korkoa korolle toimii loistavasti kun on mukana osakemarkkinoilla pitkäjänteisesti ilman että joutuu ajoittain tekemään isoja alaskirjauksia.

Markkinat ovat tosi monesti tosi monessa asiassa melkoisen tehokkaat mutta tässä asiassa on systemaattinen tehottomuus joka kannattaa hyödyntää. Riskitason laskeminen on osakemarkkinoilla usein ilmainen lounas. Korkean riskin osakkeet ovat monesti sijoittajille vastustamattoman lumoavia, mikä näkyy niiden hinnoissa ja pitkän aikavälin tuotoissa.

Jos vertaa osakkeita joissa on korkea pysyvän pääoman menettämisen riski sellaisiin joissa tuo riski on matalampi, ne riskisemmät eivät pitkällä aikavälillä tuppaa kollektiivisesti tuottamaan yhtään enempää vaikka yksittäiset isoimmat voittajat tulevat korkean riskin kategoriasta.

Jos hajautus on todella laaja, vaikkapa sata noita korkean riskin yhtiötä siten että toimialahajautus kunnossa, niillä voi siis ehkä tienata pitkällä aikavälillä saman verran kuin turvallisemmilla osakkeilla, mutta ei enempää.

Vaikutelmani on että hyvin suuri osa niistä yhtiöistä jotka herättävät kulloinkin eniten keskustelua tälläkin palstalla ovat tuota sarjaa erinomaista potentiaalia mutta erittäin korkea pysyvän pääoman menettämisen riski katsoen päivän kurssista.

Käytännössä hajautus on piensijoittajilla yleensä katastrofaalisen puutteellinen suhteutettuna siihen kuinka riskisiä yksittäiset positiot ovat.

Lisäksi tulee tällainen ikävä juttu jota ei tule ajatelleeksi ennen kuin sen on käytännössä riittävän tuskallisesti kokenut:

Hyvän sään aikana katsotaan vain tuottopotentiaalia ja suhtaudutaan pääoman menettämisen riskiin ylimielisesti ja väheksyvästi. Sitten kun vuorovesi kääntyy ja tunnelmat ja uutisvirta alkavat huonontua, astuu esiin sellainen psykologia joka haittaa sijoitustoimintaa.

Vaikka olisi vielä kaukana sellainen tilanne että menee ihan poikki, mieleen hiipivä ikävä epäilys siitä että joistakin positioista joutuu ehkä tekemään ison alaskirjauksen vs. ostohinta, se tunnetila haittaa sitä että konemaisesessti reagoidaan aina muihin tilanteisiin tilanteen vaatimalla tavalla ja optimoidaan kaikki tuleva siitä huolimatta että jotkin menneet valinnat alkavat näyttää virheiltä.

Se jos hyvän sään aikana on jo miettinyt kaikki riskinsä tarkasti ja välttänyt liikaa riskinottoa edistää sitä että on hyvissä psykologisissa asemissa ottamaan vastaan kaikki mahdolliset tulevaisuuden käänteet.

Onko koskaan ennen ollut näin monella pohjoismaisella piensijoittajalla näin isot riskit siihen että kivuliaita pysyviä pääoman menetyksiä osakesijoituksissa?

extreme complacency

Screenshot_20210904-093223
Screenshot_20210904-0932231080×1254 142 KB

44 tykkäystä
1013

Olen harrastanut hyvin vähän vedonlyöntiä elämäni aikana, ja vain yhden vedon kohdalla olen pitänyt sitä jossain määrin sijoittamisena, toki riskialttiina sellaisena. Kyseessä oli viime marraskuun USA:n presidentinvaalit. Olin ollut aiemmin kesällä ja alkusyksyllä unessa kun Pyysing toistuvasti kirjoitti, kuinka maailman edistyneimmät data-analyysit povasivat Bidenille huomattavasti todennäköisempää voittoa kuin kertoimet antoivat ymmärtää. Pyysingin näkemyksen mukaan Trump-uskovaisilta löytyi aina vaan lisää rahaa pitämään kertoimet väärinä.

Lopulta pari päivää ennen vaaleja lueskelin asiasta itse, ja toden totta, Nate Silverin sivusto 538, jota voi pitää johtavana auktoriteettina mitä tulee vaalien tilastoanalyyseihin, povasi Bidenille voittoa 90% todennäköisyydellä, ja kuitenkin hänelle sai kertoimen 1,55. Löin hänelle elämäni ylivoimaisesti suurimman vedon. Summa oli suunnilleen puolet siitä, mitä useimmiten sijoitan salkkuun tulevaan uuteen, todennäköisesti aika tylsään ja varmaan yhtiöön.

Valvoin koko vaaliyön, ja neljän jälkeen aamuyöllä vedonlyöntimarkkina siirtyi nopeasti siihen näkemykseen, että Trumpin voitto on 80%. Olin selvästi enemmän paskana kuin etukäteen ajattelin tässä epätodennäköisessä häviöskenaariossa olevani. Vedonlyöntifoorumeilla Trump-fanit ilkkuivat niin paljon kuin vain ehtivät näpytellä. Jokunen harva Biden-sijoittaja pystyi pitämään pään kylmänä, tutkimaan dataa ja toteamaan, että itse asiassa mitään kauhean odottamatonta ei ole vielä tapahtunut, Trumpin pitikin olla hyvin vahva vaalipäivän äänissä, ja markkinareaktio on itse asiassa järjetön. Itse olin jähmettynyt.

Seuraavana päivänä Biden nousi vedonlyönnissä ensin tasoihin ja illalla suunnilleen 80% suosikiksi. Jälleen dataa tutkimalla olisi voinut todeta, että Bidenilla on edelleen ylikerroin, mutta rajujen tunteiden vuoristoradan jälkeen ajatus hedgaamisesta oli niin vastustamaton, että löin jonkin verran Trumpia. Kuten tiedetään, Biden voitti, ja lopputuloksena sain takaisin 120% siitä mitä olin yhteensä kohteisiin laittanut.

Mitä tästä jorinasta voisi osakesijoittamiseen ottaa opiksi? Rinnastaisin vedon pieneen spekulatiiviseen kasvuyhtiöön sijoittamiseen tilanteessa, jossa itsellä on vahva usko ja jopa jotain dataa sen tueksi, että sijoitus on odotusarvoisesti hyvä. Sellaisiin joita Suomessa oli vielä muutama vuosi sitten ajoittain tarjolla ja joihin Mallisalkku hämmästyttävän hyvällä prosentilla iski kiinni.

Kohdallani ongelmana oli, etten ollut tarpeeksi rauhassa ja huolella miettinyt etukäteen, onko sijoitettava summa sellainen, jonka kanssa pystyn pysymään täysin tyynenä todella rajussakin vuoristoradassa. Koska betsi oli riskiprofiiliini nähden liian suuri, en pystynyt rauhassa analysoimaan tilannetta turbulenssin keskellä, vaan päädyin tekemään todella huonon ratkaisun lyömällä Trumpia alikertoimella rauhoittaakseni mieltäni. Sijoitettava summa olisi pitänyt mitoittaa niin, että sen menettäminen ei hetkauta. Näinhän menestyneet enkelisijoittajat toimivat.

Jokin aikaa sitten olin havaitsevinani jotain tämäntapaista virhettä Smart Eye -sijoittajien keskuudessa, kun muutaman kuukauden suunnilleen vaakalennon jälkeen tuli pikkuisen pehmeä osari, ja yhtäkkiä sijoittajapsykologia napsahti pelokkaaksi. Ostin ja myin -ketju täyttyi hetkessä Smart-myynneistä. Tuntui, että edes yhtiöön eniten perehtyneet eivät pystyneet pitämään päätä ihan kylmänä. Ovatko panoskoot linjassa omiin riskiprofiileihin, vai onko käynyt kuin minulle, että kohde vaikuttaa niin houkuttelevalta, että tulee sijoitettua riskialttiiseen kohteeseen enemmän kuin on valmis huonossa skenaariossa häviämään?

72 tykkäystä
1014

Hyviä pointteja Kale niinkuin aina. Ois kyl ollut kova omistaa Smarttia ja sitten juuri ennen osaria ottaa kylkeen shorttia :sweat_smile:.

Mutta joo varmaan osasyynä tähän kaikkeen on markkinoiden suunnaton kalleus. Kun sitä muutenkin odottaa lähitulevaisuuteen romahdusta niin se on helppoa myydä lappua jonka hillotolppa siirtyy kauemmaksi mitä odotit jos odotat väliin yleistä alamäkeä. Sinälläänhän Inderesin laput ovat uineet täydellisissä vesissä ja edes hyvän kasvutarinan omistaminen on vaikeampaa jos odotat vääjäämätöntä kertointen laskua ja korkojen nousua. Siihen pari pankkia välimerellä nurin ja asuntokriisiä jenkkeihin niin mukava istua mahdollisen tulevaisuuden kasvun kyydissä.

Ei sillä että tämähän se juuri erottaa sijoittajan joka kauhoo dipin ja bulleron joka myy lappunsa. Meitä bulleroita on kuitenkin markkina täynnä joten stopparit ja ulos on ratkaisu mikä pelastaa tyhmän ihmisen kassan.

7 tykkäystä
1015

Itse asiassa johdannaiset on alunperin kehitetty suojauksia varten, esimerkiksi raaka-aineiden hinnanmuutoksien varalle. Se, että niiden käyttö on muuttunut aivan muuksi, ei poista niiden alkuperäistä merkitystä. Itse en ole koskaan käyttänyt johdannaisia salkun suojaukseen, vaan puhtaasti spekulatiiviisiin sijoituksiin ottamalla vipuvaikutuksen ilman lainoitusta.

2 tykkäystä
1016

Huomasin saman ilmiön Smartin ketjussa, että tunnelma vaihtui nopeasti poikkeuksellisen pessimistiseksi. Itse asiassa osut ainakin minun kohdalla siinä oikeaan (panoskoko tekijä), että Smartti oli vuoden salkkuni isoin positio, koska olen pitänyt sitä muutaman seikan vuoksi hyvänä riski-tuottosuhteen hakuna. Olen antanut tuottojen rullata niin kauan kun tarina pysyy mielestäni positiivisena ja ymmärrettävänä ja se liikkuu oikeaan suuntaan. Kuitenkin olen kokenut riskien kasvaneen muutamasta syystä: puheet elvytyksen vähentämisestä (koskee siis koko pörssiä), yritysosto ja sen jälkeinen informaatio on muuttanut sijoitustarinaa, analyytikon vaihdos, DW rintamalla ei varsinaista ilotulitusta uutisointien muodossa. Näiden päälle tuli pehmeä osari, joka ei antanut lisää näkyvyyttä. Päätin laskea osakekohtaista riskiä ja kevensin smarttia. Tämä oli minun kokemukseni, ja ehkä osalla sijoittajista oli samoja syitä.

@Pavel illa myös hyviä pointteja.

16 tykkäystä
1017

Palaan tähän viikon vanhaan hyvään viestiin. Tuo kolmas kohta pitäisi olla:
3. Paitsi jos olet niin hyvä, että olet selvästi indeksistrategiaa parempi. (Indeksi on strategia, joka yleensä heittää huonot firmat pois ja ottaa parempia tilalle)

2 tykkäystä
1018

Tähän kysymys: jos tämä olisi totta, niin eikö rsi- ja bollingerstrategioilla pitäisi voittaa buy&hold? Olen koodaillut noita strategioita, mutta en ole niistä saanut ylituottoa buy&hold-strategiaan. Päinvastoin. Ajattelenko keissiä jotenkin väärin?

1019

Sitten vielä oma sijoitusvirhe.

Mulla on siis vuodesta 2002 eläkevakuutus Nordeassa.
Sijoitusneuvojan muistin sanoneen, että veivailu korkeakorkoisen ja osakerahastojeb välillä maksaa 8.5% toiseen ja 3.5% toiseen suuntaan.
Korkeakorkoisen korko mulla 3.5%.

Virhe: en ottanut riittävän tarkasti selvää kaikista vakuutussopimuksen detaljeista.

2016 pelästyin Trumpin valtaantuloa ja vaihdoin 66% osakerahastoista 3.5% kiinteäkorkoiseksi. Paha virhe, sen jälkeenhän osakerahastot ois tuottaneet makoisasti.
2020 koronadipissä päätin olla vaihtamatta korkosijoituksia osakerahastoihin, koska 8.5% kulu kummitteli mielessä.
Nyt tänä keväänä vihdoin tajusin tarkistaa tuon, mutta en pystynyt mielestäni tulkitsemaan sopparia itse, joten kysyin pankista: ei mene mitään kuluja, jos vaihtaa osakerahastoihin kun on yli vuosi siitä, kun on varoja siirtänyt korkorahastoihin.

Noh, ehkä tässä oli virheiden suma, yli 100000€ lienen köyhempi. Ei huvita laskea ja spekuloida sen enempää.

24 tykkäystä
1020

Sijoittamisen perusongelmahan on se, ettei tulevaisuutta voi ennustaa tarkasti. Eli on siis vain työkaluja, joilla voi päästä valistuneeseen arvaukseen. Mutta arvaus on parhaimmillaankin vain 50 % oikeassa. Koska pörssi keskimäärin nousee, on holdaus todennäköisesti useammin oikeassa kuin ennustaminen. Ennustamisella voi kuitenkin yrittää välttää pahimmat mokat, mutta se on silti vain arvausta :slight_smile:

Voisi olla hauska harjoitus laskeskella kuinka usein holdaus vs. RSI tai Bollinger on mennyt historiallisesti oikein.

6 tykkäystä
1021

Indeksejä on monenlaisia mutta yleensä niistä puhuttaessa tarkoitetaan markkina-arvolla painotettuja suhteellisen passiivisia indeksejä. Esim omxh25 pääsemiseen riittää että on 25 vaihdetuimman firman joukossa Helsingin pörssissä. Ei siinä mitään laatukriteerejä katsota. Sisältää omasta mielestä paljonkin huonoja firmoja.

8 tykkäystä
1022

Juu, ei laatukriteeriä. Mutta käytännössä markkina-arvoon jne perustuvissa kriteereissä aiheutuu jonkinasteinen korrelaatio myös ”laatuun”. Ja sen vuoksi yleensä indeksien sisältämät firmat sisältävät keskimäärin hieman ”laadukkaampia” firmoja verrattuna tikanheittoon, vaikka kaikki eivät olekaan.
Edit. Ja siksikin indeksi on vaikeampi vastus kuin Joe Average.

1 tykkäys
1023

Tuotahan voisi jatkaa vaikka algot ja koneoppiminen -ketjussa, osallistuisin mielelläni koodailuun (töiden salliessa). Mikähän olisi koeasetelma?

1024

Toivottavasti kuuluu tähän osioon viestini, mutta lyhykäisyydessään aloittelijan stoorini, mitkä asiat jäi nyppimään ja mitä opin. Tein kesän aikana ekat sijoitukseni ja pistin 50000€ poikimaan OST:lle. Ostelin sinne sitten näitä foorumeita tutkiskeltuani 5-6 osaketta koko rahalla (mm. Harvia, QT, Marimekko, Sagax AB, muita en muista). No, eipä noi laput pysyneet kauaakaan itsellä, kun aina pikku dipeissä meni myyntiin ja ostelin taas joitakin muita tilalle, mitkä oli hetkellisesti nousussa. Kismittää suuresti tää, kun olen tässä jatkuvasti pikku putoiluissa myynyt aina lappuni. Nyt sitten OST:n tuotto -5%, kun olisi ollut noin +20-25 jos en olisi pelästynyt pikku dippejä ja veivaillut osakkeita edestakaisin. Opinpa ainakin, että hyviä firmoja ei kannata turhaan myydä ilman huonoja uutisia, eikä pikku dippejä kannata säikkyä, päin vastoin, näissähän ne ostopaikat ovat ilmeisesti.
Taitaa tehdä itselleni hyvää, että ei jatkuvasti seurailisi kursseja joka tunti ja paniikissa tekisi mitään omia johtopäätöksiä :smiley:

48 tykkäystä
1025

Kyttäilin viime perajntain Voxturia 0,8CAD tasolta… Nonyt se on 0,98CAD ja olisinpa ostanut aikasemmin :D. Tosin en laske tätä virheeksi vaan myöhästymiseksi.

5 tykkäystä
1026

Kaikki Juurikin myötätunnot. Sait sentään maksettua oppirahat ja kun tänne kirjoittelet, olet selvästikin selvinnyt v*tuksesta vaipumatta masennukseen. Hyvä niin.

Juurikki laittoi omat osakereppunsa jo ennen joulua siilipuolustukseen etupäässä finanssisektoriin. Iso paino siis niille, jotka menestyvät aina. Siis aina ja melkein joka kerta.

Vaikka muilla menisi vizuroilleen ja jos vaikka inflaation nousu päästettäisiin korkoihin, niin ei haittaa, päinvastoin. Näinhän se tapahtuu.

Pankit tekee loistotulosta negakoroilla. Mitähän se olisi +2% korolla? Entä +5%?

Sijoitusvirheitä teki Juurikkikin viime vuosituhannella. Ei enää tällä eikä toivottavasti seuraavalla. Virheet opettaa.

Ei sijoitusohje ja oikeudet pidätetään, vastuusta paetaan.

Ja sori inkoherentti, feikkiaforistinen ilmaisutapa… :kiss:

11 tykkäystä
1027

Jos nuo neljä katalyyttiä (Mr Cooper, Anow, Xome, ja UWM) ovat lupauksen mukaisia, niin ei taida olla suurta väliä oliko 0,8 vai 0,95 lähtöpaikka :smiley:

Mutta toki kanadalainen teknopaperi divaripörssissä voi vielä päätyä tähän lankaan :stuck_out_tongue: Jos tulee kaiken maailman diluutiota, splittiä, antia, sisäpiirimyyntiä ja uudelleenlistausta. Noh, toivossa on hyvä elää, kuten punkki sanoi :slight_smile:

6 tykkäystä
1028

Voxtur on (minun kohdalla olisi) vaatinut suurta kärsivällisyyttä. Kurssi on seilannut vuoden sisällä välillä 0,45 CAD -->1,4 CAD ja siitä parilla pompulla lasketeltu 0,6 CAD pintaan. Sen jälkeen on lähdetty keräämään nousua ylöspäin ja nyt sillä nousulla ainakin tuntuu olevan myös katetta.

Suurin sijoitusvirhe näissä yllätyslapuissa on ainakin itsellä odottaa liian äkkiä liian paljon. Toki asiaa ei ole helpottanut yhtiön surkeat nettisivut ja yhtiön suuret puheet alusta asti.

2 tykkäystä
1029

Monesti olen syyllistynyt siihen pörssissä mikä on kasinoilta tuttua eli mielessä ovat eri tileillä omat rahat ja talon rahat (mental accounting).

Talon rahat -ilmiö on erityisesti silloin kun pääsee voitolle nopeasti ja paljon. Tällöin yleisasenne on huoleton. Hyväksytään vetoja huonoilla kertoimilla.

Toiselta elämänalueelta tuo kasinon rahat vs. omat rahat näkyi mielestäni Suomen sodanjohdon mielenmaisemassa toukokuussa 1944. Ajatus oli että kun joukot ovat Syvärillä satoja kilometrejä vanhan rajan takana, siinä oli puskuria ja pelivaraa ja panttia jonka turvin voidaan jatkossa rauhassa miettiä siirtoja tilanteen mukaan.

Pörssirojahdus jossa kasinon rahat sulavat sijoittajalta paljon nopeammin kuin mitä osasi ikinä ajatella vastaisi tuossa Kannaksen suurhyökkäystä kesäkuussa 1944.

Omat rahat -ilmiö korostuu silloin kun on ottanut position tai rakentanut salkun joka menee reilusti miinukselle. Sitten ostaa lisää ja menee sitten pian reilusti lisää miinukselle. Muutama kierros tätä ja useimmat sijoittajat muuttuvat koko ajan varovaisemmiksi vaikka kurssilasku olisi ilmeinen ylilyönti ja seuraavalla kierroksella olisi aina saatavissa paremmat kertoimet.

Tämän takia useimmilta jää ne brutaalin karhumarkkinan kaikkein parhaat ostokset tekemättä vaikka käteistä olisi.

Korkoa korolle -ilmiö rankaisee pitkällä aikavälillä armotta kaikesta epärationaalisesta käytöksestä eikä tässä ei ole mitään eroa sillä pelataanko omilla vai kasinon rahoilla.

36 tykkäystä