Kun täällä foorumilla on nyt (aiheesta) varoiteltu huipulla sijoittamisen aloittamisesta, jaan varoittavan esimerkin omasta sijoitushistoriastani (kuvassa havainnollistavana SP500 graafi):
Sijoitusajankohta A (syksy 2007): Tililleni oli kertynyt vanhempien säästämistä lapsilisistä yms. n. 30 tuhatta euroa. Vanhemmiltani sain neuvon sijoittaa ainakin osan rahoista. Niinpä noin kaksikymppisenä kävin pankkikonttorilla, jossa minulle esiteltiin varovaiseksi nimettyjä rahastoja, joiden luvatuissa tuottokäppyröissä muistan olleen noin +30 prosenttia noin viidessä vuodessa. Koska en ymmärtänyt ajallista hajauttamista eikä minulle sellaista suositeltukaan, pistin 20 000 euroa kiinni rahastoihin saman tien yhdellä kertaa (eli 2/3 nettovarallisuudestani). Noin vuotta myöhemmin finanssikriisin seurauksena sijoitusten saldo näytti -40 prosenttia. Omilleni pääsin näiden rahastojen valtavat kulut (1,6 %/vuosi) huomioon ottaen varmaankin noin vuosien 2014-15 paikkeilla. Mitä miinuksia ja plussia sijoituspäätöksessäni olen jälkikäteen havainnut:
-ajallinen hajauttaminen on tärkeää varsinkin pörssin ollessa kuumimmillaan
-muista kulujen merkitys rahastosijoittamisessa
+en myynyt vanhempieni tapaan pohjilla, vaikka välillä näytti aika synkältä
Sijoitusajankohta B (alkuvuosi 2011): Sain perintöä noin 20 tuhatta euroa ja aiemmista huonoista kokemuksista huolimatta ajattelin, että tämäkin olisi syytä sijoittaa. Joten tein samalla tavalla kuin viimeksi, eli laitoin koko rahan kerralla kiinni kalliskuluiseen rahastoon. Jälkikäteen täsmälleen saman virheen tekeminen uudelleen tuntuu idioottimaiselta. Tällä kertaa lähes heti sijoituksen perään tullut kriisi oli pienempi ja sijoitukset kävivät vain kymmenen-kaksikymmentä prosenttia miinuksella ja omilleen pääsyssä meni vain noin 2-3 vuotta.
Sijoitusajankohta C (toukokuu 2019): Asunnon ostamisen jälkeen ajattelin alkaa sijoittaa ylimääräisiä rahoja, mutta tällä kertaa olin oppinut edellisistä virheistäni ja ymmärsin myös kysyä asiantuntevammalta ystävältäni (pankin sijaan) neuvoa. Aloin sijoittaa kuukausittain kuluttomaan rahastoon. Vaikka taas tuli valtava kriisi alle vuosi sijoittamisen aloittamisen jälkeen, tämän rahaston tuotto on aloituksesta pitkälti päälle 40 prosenttia (vrt. ensimmäisen rahaston pääosin huikeassa härkämarkkinassa 14 vuoden pitoajalla tuottama 20 prosenttia!).
Sijoitusajankohta D (tammikuu 2021): Myin kalliskuluiset rahastot pois ja aloitin tänä vuonna suorat osakesijoitukset. Historiani huomioon ottaen (joka kerta romahdus alle vuosi sijoittamisen aloittamisen jälkeen, eli olen selvästi “tuulipuku”, joka eksyy paikalle hyvien tuottojen houkuttelemana) olen ollut ymmärrettävästi varovainen ja pitänyt suurehkon osan sijoitusvarallisuudesta käteisenä. Hirvitti eilen kuunnella Howard Marksin kirjan “The Most Important Thing…” osaa riskeistä ja siitä, miten ne syklin huipulla unohdetaan. Riskiä on pääoman menettäminen - ei se tässäkin topikissa välillä mainittu seikka, ettei ole ollut jokaisessa raketissa mukana.
Lopuksi: Tästä pitkästä terapeuttisesta vuodatuksesta kannattanee ehkä ottaa se opiksi, että huipulla “all-in” mentäessä voi mennä pitkäänkin omilleen pääsemiseen, vaikka sijoittaisikin siihen “varmaan” rahastoon tai indeksiin. Olisitko nyt valmis odottamaan seitsemän vuotta, että sijoituksesi kääntyy voitolliseksi?