Korkeat rahoituskulut kun nyt poistuu, niin liiketoiminnan kannattavuus on ollut yllättävänkin hyvä.
Hyviä referenssejä tullut selittänee tuon kv. sijoittajien kiinnostuksen ankkureina.
Jos rakennusalaan sijoittaa, niin olen kanssasi samaa mieltä, että kasvua hakeva kansainvälistyvä suunnittelutoimisto on ideana ehdottomasti sieltä paremmasta päästä. Onhan siitä näyttöjä, kun yksi ketjussakin mainittu alan yhtiö on tuottanut aika mukavasti viimeisinä vuosina.
Yleisöannissa tehdyt sitoumukset hyväksytään kokonaan 100 Tarjottavaan Osakkeeseen saakka ja tämän ylittävältä määrältä noin 7,1 prosentin osalta annetuista merkintäsitoumuksista.
Sitowisen henkilöstöstä lähes puolet eli 800 kpl osallistui listautumisantiin. Koko pitkän aikuisikäni olen anteja seuraillut enkä muista koskaan ilmoitetun näin suuresta osuudesta henkilöstöannissa merkkinneitä. Henkilöstöllä on aikamoinen informaatioetu esim. Ruotsin liiketoiminnan laajentumisen ja Sitowisen digitaalisen suunnitteluosaston mahdollisuuksista, joten luottavainen täytyy tähän olla.
Kun Swecon p/e on 35 ja Sitowisen pienempänä haastajana, mutta kovemmalla kasvulla vain puolet siitä, niin mielenkiintoista seurata kurssi(nousu)a huomisesta eteenpäin.
Suhtautuisin varauksella henkilöstön sisäiseen informaatioetuun. Keskiverto konsultilla on aika ohut näkemys oman projektinsa ulkopuolelle, koko yhtiön kannattavuuteen ja näkymiin. Eiköhän tuo runsas osallistuminen henk.antiin ilmennä myös tämänhetkistä sijoitushypeä sekä sitä että konsulttitalossa on esim. muovituotetehtaaseen verrattuna koulutetumpaa väkeä ja sitä kautta enemmän sijoittavaa väkeä duunissa.
Swecoon vertaaminen on myös vähän ongelmallista, kun kokoluokka on täysin eri ja Sweco on Rambollin ohella toimialan ehdottomia blue chippeja mihin Sitowisella on vielä kohtalaisen pitkä matka.
Sitowisessa on ehdottomasti potentiaalia, ei ole tarkoitus negailla sinänsä sitä vastaan, kunhan toimialaa kohtalaisen hyvin tuntien annan kaksi senttiäni keskusteluun.
Samat mietteet tämän suhteen. Konsulttitalossa on listautumisannin ylimerkitsemisen kannalta aika otollinen henkilöstö: hyvin tienaavia, keskivertoa koulutetumpia (-> sijoitustietoisempia) ja korona-aikana on syntynyt hyväpalkkaisilla henkilöillä varmasti säästöjä, jotka on varaa sijoittaa.
Toki näin suuri henkilöstömerkkauksen määrä antaa sijoittajalle rauhallisemman mielen siitä ettei ainakaan kovin suuri kaaos voi olla talon sisällä vaikka yritysostoja tehty runsain käsin.
Toimitusjohtaja Eloholma on kasvattanut tj:nä muun muassa Affectoa ja Nebulaa viime vuosikymmenellä. Nehän tuli molemmat toimialan suurpelureiden ostamiksi. Saattaapi olla, että minet kv. sijoittajat olettavat myös Sitowisen kasvutarinan päättyvän siihen, että se tulee myöskin jossain vaiheeessa poisostetuksi. Konsolidaatiota ainakin on tapahtunut tällä alalla myös muissa Pohjoismaissa, aika näyttää.
Henkilöstössä on paljon firmansa myyneitä, jotka pikarahastavat henkilöstöannin halvemman hinnan heti. Ei kerro mitään henkilöstön sitoutumisesta, vaan ainoastaan sen, että henkilöstöannissa saa lähes aina nopean pikavoiton myymällä ensimmäisenä mahdollisena päivänä.
Eikö heillä ole lock uppeja henkilöstöannista hankkimilleen osakkeille?
Muistaakseni kaveri joka merkkasi tossa henkilöstöannissa puhui 1 vuoden lock upista
Varmasti mielenkiintoinen rapsa tulossa, target price 8,60€
Ohessa seurannan aloittava raporttimme. Mielenkiintoinen yhtiö mielenkiintoiselta alalta.
@Olli_Koponen Miksi raportissa oli 2022 ja 2023 liilevaihdon kasvuennuste 3 ja 4%, vaikka yhtiö tavoittelee ymmärtääkseni 10%? Missasinko jotain?
Olisiko siksi että inderes ei mallinna yritysostoja? Orgaanista kasvua ei olle 10% luvassa.
Aivan, tämä selvä! Eli epäorgaaninen kasvu on siis varsin vahva optio, jos huomioidaan firman historia sekä tulevaisuuden tavoitteet yritysostojen suhteen.
Hyvä ja selkeä raportti mielestäni. Auttaa kovasti tämän alan ja keissin hahmottamisessa. Antiesitteen mukaan viimeisen 5v aikana tehtyjen kauppojen keskimääräinen ev/ebitda kerroin oli vain 5,5. Tuostahan voi kukin hahmotella, että paljonko liikevaihtoa voidaan ostaa esim. 40meurolla ja ynnäillä ennusteen päälle. Oli myös hyvää tietoa vertailu Ruotsin tilanteeseen. Näki havainnollisesti että alan konsolidaatio on Suomessa vielä alkutekijöissä.
@Olli_Koponen voitko selventää miten kassakonversio voi nousta yli 100%, kuten kirjoitat laajassa raportissa?
‘‘Oman pääoman tuotto oli vuonna 2020 noin 21 % ja kassakonversio-% nousi yli 100 %:iin. Kassakonversio mittaa kuinka suuri osa käyttökatteesta muodostuu vapaaksi rahavirraksi.’’
Vapaa rahavirta on korkeampi kuin kirjanpidollinen tulos. Usein voi olla, että käyttöpääomaa esimerkiksi vapautuu tai vapautetaan hankkeista, jolloin se voi nousta yli 100 %:n päälle. Esimerkiksi vuonna 2020 ostovelat lisääntyivät 5 MEUR ja myyntisaamiset 0,7 MEUR. Kestävä taso tämä ei mielestäni ole.