Otetaanpa nyt vaikka tuosta Clustering-opparista esimerkkejä:
Sitten seuraa Astonin pohdintaa. Suhtaudu varauksella kun en ole “industry expert”:
Smartilla on luokkaa 700-1000 asiasta RI-puolella noin 20 vuoden ajalta. Näistä tietysti automotive on omanlaisensa ympäristö vrt. aviation, space jne. mutta ihmisen silmät ovat samanlaiset. Automotivessa on oletettavasti häärätty jo vähintään 10 vuotta, ehkä pidempäänkin (tästä syntyhistoriasta ei ole nyt tarkkaa muistikuvaa).
Seeing mainostaa olevansa 5 mrd kilometriä edellä. Minulle herää epäluulo, että kyseessä on taas lähinnä mainoskikka. Vähän kuin telkkaria ostaisi ja mulle tarjotaan 2x kalliimmalla 300Hz telkkaria vs. 150Hz telkkari… todellisuudessa ihmisen silmä erottaa jonnekkin 30 freimiin+ sekunnissa.
Jos puolen tunnin ajosta saadaan yli 100 000 datapistettä algoritmeille, niin montako minuuttia tuosta pitää vielä lisätä, että ohjelmat saadaan hiottua toimivaksi? Opinnäytteen perusteella esim siinä käsiteltyä tutkimusongelmaa algoritmin parantamiseksi voidaan työstää hyvin jo 12 minuutin ajon jälkeen (olisi suuruusluokassa alle 50000 datapistettä).
Vahva epäilys on, että 0-50 km on PALJON PALJON merkittävämpi välimatka algoritmien kehittämiselle, kuin matka 50 km → 5mrd km. Toki tuossa 5mrd kilometrin matkalla kerkeää kuskeille tapahtua enemmän (esim oikeat onnettomuudet ja niitä edeltäneet tapahtumat).
En kyllä uskaltaisi aliarvioida datan merkitystä. Ääriesimerkkinä otetaan vaikka Tesla, siellä on kerätty dataa uskomaton määrä ja edelleen autopilotti tekee kummallisuuksia. Se että opinnäytteessä on saatu joitakin tuloksia rajatulla datasetillä ei valitettavasti johda vielä kentällä toimivaan tuotteeseen.
Huolestuisin siis, jos Smartin data olisi kaikki simulaatiota tai lyhyttä ajoa. Mutta luulen heidänkin keränneen huolella dataa jo asennetuista järjestelmistä, joten olen skeptinen SEE:n etumatkasta.
Totta tuokin, eikä tarkoitus ole vähätellä. Silti pitää myös miettiä sitä, mikä turvallisuusmerkitys on Tesla/ADAS auton ulkopuolella olevat tutkat ym. joilla “vältetään onnettomuudet” vs. DMS-toiminto.
Mikä vaatimustaso näille asettuu?
Maallikkona ajattelisin, että ADAS (auton ulkopuolinen tutkaamisen osalta) on turvallisuusmerkitykseltään kriittinen, jolloin ollaan autoalan standardeissa korkeimmissa luokituksissa (muistaakseni ASIL-D).
Ketjussa aikaisemmin oli keskustelua ja @Arimatti_Alhanko mm. kysyi Smartin CEO:lta miksi Smartin tuotet on vain ASIL-B tasolla vs. Seeingillä mainostettu ASIL-D. Smartin CEO vastaus oli ettei tuotteen tarvitse olla ASIL-B:tä korkeampi, mutta tarvittaessa sekin hoituu helposti.
Tuosta herää itselle em. pointtia tukeva näkökulma: DMS-softa ei ole auton kannalta “mission / safety critical”, jolloin mahdollisesti “epätäydellisestä” datasta voidaan jo rakentaa “riittävän hyviä” toimintoja, joilla DMS:lle asetettu vaatimustaso täyttyy.
Lisäksi Colinin / Youngon jutuissa (SEEtimes uutinen) oli viitteitä, että mikäli NCAP olisi sisällyttänyt 2022 DMS:n arviointikriteerit tähtiluokitukseen niin siinä olisi seurattu vain lähinnä pään asentoa ja onko silmät auki vai ei. Eli hyvin simppeliä tasoa. Tuon todentaminen ei tarvinne 5mrd kilometriä ajomatkaa
Ymmärtääkseni olennainen osa autoalan turvallisuusstandardissa on myös hardwaren osuus (yksittäisvikakriteeri, häiriönsietoisuus jne.) joten kyse ei todellakaan ole pelkästä softasta.
Tämä nyt omat ajatukset olematta “industry expert”. Osittain liittyy asiaan, osittain ei
Tämä voisi olla validi pointti, mutta Smartilla on aika monta voitettua OEM:ää, jotka ovat valinneet ensimmäis(t)en design winnin jälkeen Smartin uudestaan 1-2 vuoden sisään.
No, jutussa oli kyllä mainittu myös Smart. Ja erityisen suuren painon sai myös Smartin kilpailuympäristö. En tiedä ostatko vertailua, mutta mielestäni hieman sama kuin Revenion ketjussa ei saisi puhua ilmapuhkusta tai Kamuxin ketjussa Sakasta.
Ymmärrän hyvin, että SM:n keskustelu eriytettiin, kun keskustelu kävi kiivaimmillaan SM:n leirin kanssa ja keskustelu, joka koski pelkästään SM:ää, oli syytä käydä siellä.
Olisi kyllä kiva tietää mikä on ollut se suurin yksittäinen tekijä joka on kääntänyt design winnit Smartille. Vai liekö monen pienen tekijän summa. Veikkauksia?
Juuri tän kilpailuympäristön takia ehdotin tuota postauksen linkkaamista toisesta ketjusta, jos lainaus tai teksti käsittelee pääasiassa Seeing Machinesia. Nyt nuo jutut eivät ole ollenkaan SM:n ketjussa, hieman jännää kun yhtiöllä oma ketju on.
Näissä algoritmeissa on oleellista havaita poikkeukselliset tilanteet: väsymyksen indikaattorit, huomion herpaantuminen jne, ja miten nämä vaikuttavat ajokykyyn. Matkalla 0-50 km näitä ei välttämättä tapahdu ollenkaan, saati riittävää määrää varmasti toimivan algoritmin kehittämiseksi.
Olettaisin kyllä, että dataa on hankittu monin eri keinoin riittäväsi. Oikein toteutetuilla simulaatioillakin pääsee jo pitkälle.
P.S. ihmisen silmä erottaa kyllä satoja freimejä sekunnissa. Telkkarien lähdemateriaali tosin on pitkälti 24-25 fps, joten esimerkki sinänsä toimii.
Niranjan Manoharin eilen julkaistussa tekstissä oli hänen huomioitaan CES 2021 osalta.
Manohar on Frost & Sullivan tutkimusyhtiön Research Director in Connectivity and Automotive IoT.
Health, Wellness, & Wellbeing (HWW) osa-alueelta tällaisia havaintoja. Tuossa myös mainitaan HWW:n erilaisten sovellusten kolme eri vaihtoehtoista reittiä autoihin: built-in, brought-in, and beamed-in.
At CES this year, we witnessed advances around this theme with driver and occupant monitoring taking precedence. Samsung, as part of their digital cockpit strategy, showcased a health service that notes the driver’s stress levels (eyelid movement and sleep patterns) to make the necessary adjustments to the ambient lighting, scent or music. Phasya Software, Eyeris Technologies and Smart Eye AB demonstrated similar approaches for monitoring physiological and cognitive states that impact human performance, wellbeing and safety. Inhalio released its scent-as-a-service solutions that sanitize airborne viruses, eliminates bad odors, relieve motion sickness, and improves the mood of passengers by diffusing scents. Gentex on the other hand exhibited a slick dashcam functionality built into the rearview mirror with a built-in DVR. DTS AutoSense from Xperi continued to showcase its occupant monitoring solution which provides high accuracy detection, classification and analytics of all the passengers inside the vehicle enabling a more personalized customer journey.
We expect HWW to be offered at three layers, i.e., built-in, brought-in and beamed in. Frost & Sullivan continues to predict driver monitoring to be a crucial component not only with health & wellness but also for L2+ deployments as it will help gauge the state of the driver’s attention for handoff scenarios and for liability purposes. Associated use cases and implementations using driver monitoring are clear market opportunities in the near term. Frost & Sullivan is in the process of completing a Voice of Customer study centered on customer’s willingness to pay for these features.
Jos tämä on todella totta, niin Colin ja Viktor jälleen eri mieltä asioista. Mercedes on punaisella Viktorin listalla. Ja käytännössä Mercedeksen on oltava joku ao design winneistä (vaikuttaa mielestäni epätodennäköiseltä) tai sitten dw:tä ei ole vielä tullut (myös epätodennäköistä). Nyt mun palapeli ei oikein täsmää, jos EQS on Smartin. Mitä missaan?
SM:n ensimmäinen dw oli GM:n Cadillaciin, jossa Tier1 oli Takata. SM oli tehnyt eksklusiivisen Tier1 sopimuksen Takatan kanssa (ei siis saa olla muita Tier1), jonka loppuminen ilmoitettiin kesäkuussa 2017 Takatan mennessä konkurssiin airbag takaisinvetojen takia (tai konkurssi oli ainakin ilmeinen). Paria kuukautta myöhemmin tekivät partnership diilin Veoneerin kanssa.
En osaa vertailla Smartin ja SM:n tuotteiden laatua tai teknistä tasoa, mutta eksklusiivisuus ei ole voinut olla vaikuttamatta kilpailuasetelmaan 2017 ja 2018. Näkisin, että tämä on ollut jopa suurin yksittäinen tekijä näiden yhtiöiden kilpailuhistoriassa. Arvaan, että Smart pääsi kuskin paikalle 2018-2019 aikana eksklusiivisuuden ja mahdollisesti myös paremman tuotteen takia.
Pitää sanoa, että kun on itse myynnissä, niin tärkeä opetus on että kannattaa keskittyä omiin vahvuuksiin ja antaa asiakkaan ymmärtää sitten itse onko kilpailikalla heikkouksia, kilpailijoiden haukkuminen ei uusen tuo haluttua lopputulosta…
Tietysti en tiedä, että ketä nämä kirjoittelijat ovat ja mikä on Colinin suhde see, mutta jotenkin hiukka bias fiilikset meinaa syntyä. Industry expertiltä.
Jos olisin myynyt monen tuhannen euron raportteja, niin olisi kyllä ainakin itselläni korkea kynnys lähteä omaa näkökulmaa vaihtamaan Mikäli niissä on hehkutettu Seeingiä samoin, kuten nyt medioissa…
Täällä oli joskus puhetta SEE toimarin olemattomista omistuksista, ja että se olisi “vain joku austraalialainen tapa”. Kysyin tätä muutamalta aussisijoittajalta jotka pitivät tätä väitettä kyllä kovin kummallisena, eivätkä uskoneet selitystä.
Vähän taas kiertää kehää nää jutut, mut eikö tästä ollut liikkeellä sellaista juttua, että firman johto saa tuntuvia bonuksia osakehinnan kasvaessa ja siksi sisäpiiriomistukset ei huoleta ainaakan seeingin sijoittajia…
Sitä mietin myös, että jos kerran palkitseminen on sidottu osakekurssiin, niin miksi tiedottaminen esim. Programeiden voitoista on noin maltillista (lue=sitä ei käytännössä ole). Muutenkin Twitterin puolella osakkeenomistajat huuteli, että olisi kiva jos tiedotettaisiin jotain pipelinen toteutumisesta, vaikka arvioita summista. Toki nyt kurssi on noussut rajusti ilman yhtäkään uutista.
Okei, meni taas Seeingistä veistelyyn, mutta minkäs teet, kun 2 suurimmalle pelurille povataan 90% markkinoista. Silloin on mielestäni oleellista puhua molemmista firmoista täällä välillä.
Juu ei tässä duon arvioinnissa mitään väärää ole. Pakostikin tässäkin ketjussa joudutaan ainakin sivuamaan kilpailijaa. Seeingin pojat täällä edelleen käyvät mutta ovat siirtyneet lukumoodiin. Ihan hyvä että tilanne rauhoittuu kaiken huutelun jälkeen. Seeing fanien käytös on kyllä melko mielenkiintoinen juttu. Esimerkiksi tuo ylempänä oleva kuvakaappaus Smartin linkkaripostauksesta johon mennään huutelemaan. Nähdäkseni paljoa varaa ei olisi vielä näillä näytöillä huudella, mutta oma pieni kuplahan sinne on rakennettu. Pieni porukka ja samat nimet mesoavat avanza, twitter, inderes jne.
Mutta asiasta aasiin… tuossa jonkinlaista näkemystä ja visualisaatiota Smartin mahdollisista voitoista ja tuotannosta. Näkemyksessä on hyödynnetty erään pohjoismaisen kollegan arviota, eli se ei ole taustaltaan omani. Olen siihen lisännyt vain hieman omaa arviota ja tietoa mukaan. 90% taulukosta on vielä arvailua… ainoat ”vahvistetut tiedot” ovat boldatulla tekstillä.
Tarkkaan ei tiedetä mm koronan vaikutusta viivästyykö vielä hommat lisää. Smartin mukaan 2022 on kaikista kiireisin vuosi autojen tullessa tuotantoon (olemassa olevat winnit ja samoilla platformeilla oleva pipeline), kun taas tämä excel ja viktorin arvio sanovat usean mallin tulevan jo tuota ennen… aika näyttää. Smartin mukaa 2021-2023 välillä nykyiset winnit tulevat kuitenkin linjalle.
Mikäli niissä on hehkutettu Seeingiä samoin, kuten nyt medioissa…
