Sijoitusfoorumi

Softa syö maailman: kenen riveissä seisot?

nokia
apple
amazon
qt
google
#1

Softa syö maailman, ja samalla salkkusi yhtiöt, jos ei varaudu.

Parempi softa söi Nokian puhelinliiketoiminnan jo monta vuotta sitten. Ne jotka ovat sijoittaneet Qt:hen täällä, tietävät että seuraavaksi autoteollisuudella on sama valinta edessä: muuttuako softayhtiöksi, vaiko jäädä tyhmäksi raudaksi pyörimään Googlen Androidilla? Toinen esimerkki: kuvaavaa on, että Finnairin ROASTissa entinen toimari Pekka Vauramo sanoi Finnairia softayhtiöksi, joka operoi lentokoneita! Miettikää, mikä mindset ero tässä on kun hän näkee asian noin päin.

Viimeisimpänä eilen Amazon julkaisi taas liudan uusia Basics tuotteitaan ja eniten särähti korvaan Alexalla (virtuaaliassisentti) varustettu mikroaaltouuni! Softa tulee nyt myös keittiöön.

Kaikkia näitä yhdistää se, että ketterillä softayhtiöillä on valtava etulyöntiasema verrattuna teollisuuksien perinteisiin jörmyihin. Alati harvempi teollisuus on enää turvassa tältä mullistukselta. Mikael on puhunut usein, ettei vanhat säännöt enää päde ja tää teesi tulee joka päivä vaan ajankohtaisemmaksi.

Vanha Marc Andreesenin artikkeli vuodelta 2011 aiheesta on edelleen ajankohtainen, oikeastaan ajankohtaisempi kuin silloin (vuonna 2011 symbolisesti tälle muutokselle Apple ylitti Exxon Mobilin maailman arvokkaimpana yhtiönä…) https://www.wsj.com/articles/SB10001424053111903480904576512250915629460

Missä on teidän betsit? :wink:

4 Likes
#2

Tavallaan eikö olekin jännää, että Amazon taitaa olla suurista ainoa, joka ei kehitä omia graafisia käyttöliittymäkirjastoja? Jos itsekin saisin valita niin pienen laitteen näpärtelyn sijaan käyttäisin monessa tilanteessa ääniohjausta.

Toki graafiset käyttöliittymät eivät tule katoamaan kokonaan niin kauan kuin ihmisillä on näköaisti, mutta mielestäni trendi on se että laitteiden näytöt ovat poistuneet ja siirtyneet kännykkään. Yksinkertainen esimerkki: bluetooth-kaiuttimissa ei tyypillisesti ole näyttöjä, koska näyttö on kännykässä. Tuleeko tulevaisuuden autokaan tarvitsemaan muuta kuin käyttäjän kännykän?

Lyhyemmällä aikavälillä itseäni kiehtoo mitä tulee tapahtumaan 5G:n ja IoT:n ympärillä. Toivon että virtuaaliset sim-kortit (eSIM) yleistyvät, josta seuraa se, että laitteita saa kytkettyä internetiin vaivattomammin. Ihanteellisessa tilanteessa kaupasta ostettu laite olisi valmiiksi internetissä, koska mitään asetettavaa ei ole. Se tulee olemaan todella mullistavaa, kun ei enää tarvitse miettiä miten laite kytketään internetiin.

Omistan Nokiaa, mutta välillä on hiipinyt ajatus mieleen, että jos joku muu 5G-valmistaja olisikin parempi miettimään softa- ja palvelujuttuja kuin Nokia. Ehkä kuitenkaan vielä ei tarvitse panikoida.

1 Like
#3

Uusi uljas maailma tulee. Olethan jo rekisteröitynyt?

Paljon näitä asioita hypetetään, mutta luvut ja konseptit ei tarinaa tue. Muistatteko kun se isoäidin pesukone kesti 25 vuotta käytössä? Vaihtaisitteko sen kalliimpaan malliin, jonka virtapiirit kärähtävät suunnitelmallisen vanhenemisen myötä 7 vuodessa? Mikä on se ongelma, jonka puhekäyttöinen mikroaaltouuni tai liiketunnistimella varustettu lamppu ratkaisee? Internet of Things meinaa sitä että kuluttajat ostavat kohta 20€/kk tietoturvapaketin käyttääkseen pakastintaan turvallisesti ja tämä on tosi defensiivinen ala.

Lokimme kertovat että vierailit sivustollamme Applen uusimmalla lippulaivamallilla, joten olet varmaan varakas ja nostamme hintojamme ihan sinua varten. Yksilöllisempää palvelua. Fiksu algoritmi suosittelee tuotteita jotka netin käyttäjä on jo hiljattain ostanut. Ajatustenlukijaan on vielä matkaa. Emme pyydä sinulta maksua tai suostumusta uusiin ominaisuuksiin, koska ne hyödyttävät meitä eivätkä sinua.

Mieluiten seison sellaisen firman riveissä, joka voittaa kuluttajien sydämet eettisesti kestävällä toiminnalla. Aikaansa seuraava on sitä jäljessä.

2 Likes
#4

Kaiken maailman älymikrot ja leivänpaahtimet ovat kyllä hieman hifistelyn ääriesimerkkejä, mutta uskon kyllä että kodin älylaitteet tulevat lisääntymään. Hyppään ainakin heti valaistuksen ja lämmityksen automaatisointiin, kun pääsen pois vuokra-asunnosta :smiley: Internet on itselleni lähes tärkeämpi kuin juokseva vesi. Vettä voi kantaa kaupasta kotiin, mutta jatkuvaa yhteyttä internetiin ei saa ilman ostettua liittymää. Internet on uusi sähkö.

Finnairista tuli vielä mieleen, että milloin ensimmäinen talonrakentaja tekee saman ja sanoo että ovat softayhtiö, jotka tekevät myös taloja? Asunnon voisi vaikka näppärästi saada Elisan sivuilta, nyt kun siellä on kodinkoneitakin.

#5

Masse luki tuossa taannoin dippa-työn kotimaisen valmistavan teollisuuden tietoturvauhkista vuoteen 2022 asti. Ja aivan listan kärjessä oli, yllätys, yllätys, IoT!

Auton kaappauksen vielä kestää, mutta jos joku piruuttaan polttaa Massen jokaaamuiset paahtoleivät karrelle, niin silloin menee kuppi nurin…

4 Likes
#6

Tää on hyvä avaus. Itse olen alalla, startupissa ja näen tän saman ilmiön, että softa syö raudan. Ainakin kate siirtyy softapuolelle… Tää oli yks pointti mikä herätti mut tähän: Rautaa on helppo kopioida ja muotoilua on helppo kopioida. ( Nokian yks suurimmista ongelmista Kiinassa…) mutta softa/käyttöjärjestelmä tai ekosysteemi, jonka päälle on rakennettu toimintatapoja ja sovelluksia ei pysty kopioimaan. Esimerkkinä kukaan ei rakenna uutta Linuxia ja tuhoa sitä…

4 Likes
#7

Tosta Juipin kanssa samaa mieltä, ja todnäk. sosiaalisesti/ympäristöllisesti kestävät yhtiöt tulevat menestymään paremmin tällä vuosisadalla.

Kiitos. Sulle tää on tuttu ilmiö, mutta luulen et monelle sijoittajalle tämä ei ole vieläkään kirkossa kuulutettua ja tälläkin hetkellä saatetaan rakentaa positioita firmoihin, jotka seisovat väärällä puolella tätä trendiä… Pitää olla jatkuvasti hereillä, ja haastaa omaa ja firman mielikuvitusta.

Edit. tuli tämän päivän Ponsse-raportista mieleen, että IoT ja softa menee metsäänkin: Ponsse panostaa alati enemmän näille alueille.

"Tulevaisuudessa puunkorjuuteknologia ja siihen
liittyvät palvelut digitalisoituvat edelleen
voimakkaasti. Kasvualueita tulevat olemaan 1)
satelliitti- ja lennokkiperustainen tiedonhankinta
metsistä; 2) ”metsien internet” eli koko
toimitusketjun reaaliaikainen tiedonhankinta ja -
välitys; 3) sensoriteknologia, robotiikka ja kaukoohjatut
metsäkoneet sekä 4) data-analytiikka
(ennusteet, simulointi, tekoäly, päätöksenteon
tukijärjestelmät). Tätä silmällä pitäen Ponssen
tavoitteena on rakentaa partneriverkostoja,
joiden avulla voidaan toimittaa asiakkaille
luotettavaa teknologiaa kustannustehokkaasti.
Partneroituminen on jo käynnissä ja esimerkiksi
ohjelmistosuunnitteluun ja -ylläpitoon on
partneriverkoston avulla valjastettu ulkopuolisia
työntekijöitä Ponssen omien ohjelmistoammattilaisten
lisäksi. "

2 Likes
#8

Masse vanhana luonnonystävänä on kyllä tyytyväinen siihen, että metsien hakkuuluvat menevät edelleen luottamushenkilöiden (pitkän) käsittelyn kautta, jotta internet-tehometsätalous jättää edes jotain tuleville sukupolville.

#9

Kerroit tuossa mediasektori-podcastissa että globaalien somejättien vahvuus mainostajan kannalta on datan määrä. Asia on päinvastoin printtimediassa, jossa ei voi olla varma kuinka moni mainoksen näkee. Itsekin tykkään numeroista. Pitää kuitenkin olla varovainen ettei rupea ajattelemaan, että ainoastaan mitattavissa olevat asiat ovat todellisia. Laadullisia ja kulttuurillisia tekijöitä on vaikea typistää numeroksi. Mitä mieltä ollaan yrityksestä, jonka olemassaolo on yksi nettisivu ja asiakkaiden kanssa jutteleva botti? Epäilyttävää? Tai ylipäätään yrityksestä jolla ei ole mitään omaa visiota, vaan joka luottaa kaikissa päätöksissään käyttäytymisdatan perusteella tehtyihin optimointeihin? Tämä on toki karrikoitu esimerkki.

Monta epäonnistunutta webbisivua nähneenä epäilykseni herää seuraavista asioista:

  1. Jos jokin asia on uutta teknologista infrastruktuuria, onko se silloin automaattisesti hyvää liiketoimintaa? (vrt. utilities-sektorin yritykset, dotcom-kupla)
  2. Murskaako yksi toimiala todella kaiken muun allensa ja saatko softafirmana kuristusotteen muidenkin toimialojen firmoista?
  3. Sijoittajien yksimielisyys teknologia-alan ylivoimaisuudesta heijastuu kursseihin ja konsensuksen kanssa samaa mieltä olemisella ei tienaa.
  4. Kuinka paljon kysymys on muutaman suuren toimijan suosiosta, joka ei ole yleistettävissä laadullisten tekijöiden vuoksi?
3 Likes
#10

Hyviä pointteja Juippi! Samaa mieltä että kovat numerot ei kerro kaikkea totuutta vaan hyvään tuotteeseen ja palveluun vaikuttaa usein myös ne pehmeät arvot.

Hyvä esimerkki on Facebook joka yritti optimoida sen uutisvirtaa numeroiden perusteella ja näytti käyttäjille niitä sisältöjä tai samankaltaisia sisältöjä, joita käyttäjä katsoi pisimpään ja hartaimmin. Todellisuudessa ne oli vaan kissavideoita, jotka ei luonnu mitään arvoa isossa kuvassa käyttäjille. (Ei olennaisia sisältöjä) Facebook oli yhtenä aikana pelkkä iso kissavideopalvelu, kunnes ne oppi ja paransi algoritmejaan.

2 Likes
#11

Täysin samaa mieltä. Kuulun itse tuohon koulukuntaan joka painottaa paljon kvalitatiivisia ja kulttuurisia tekijöitä erityisesti bisneksissä, joissa ihmiset on keskiössä.

Hyviä noi numeroidut pointit kans. Rautateissä, autoissa, radiossa ja internetissä syntyi kaikissa rajuja ylihinnoitteluita, kun uusien teknologioiden (rautatiet oli 1850/60-lukujen “internet” oikeasti) vaikutuksia yliarvioitiin lyhyellä välillä rajusti. Pitkässä juoksussa ne on mullistaneet meidän elämän maapallolla, mutta eivät välttämättä ole olleet hyviä bisneksiä: rautatiet pääomaintensiivisiä ja meni pitkään, ennen kuin löytyi voittajat, automerkkejä oli aluksi satoja ellei tuhansia, nykyään autofirmoja on kourallinen ja esim. jenkkimerkeistä ainoastaan Ford (ja Tesla…) ei ole mennyt konkurssiin kertaakaan historiansa aikana.

Siksi, kuten totesin podilla ja haluaisin tässäkin alleviivata, kaikki “softafirmat” eivät tule olemaan automaattisia voittajia ja lisääntyvä kilpailu ja kilpailun moniulotteisuus aiheuttaa sen, että haastajat tulevat todennäköisesti yllättävistä suunnista. Esimerkiksi platform-bisnekset on todella riskisiä nuorina, mutta kun ne pääsevät voittaja-asemaan voi kruunua olla vaikea ottaa voittajan päästä (esim. vrt. Google pari vuotta vanhana vs. Google tänä päivänä tai FB vuonna 2008 vs. FB tänään).

Sen uskaltanee kuitenkin sanoa, että ne toimijat jotka ottaa softan ja jatkuvan muutoksen mindsetin liiketoiminnan keskiöön, pärjää alalla kuin alalla paremmin kuin ne, jotka jäävät vanhoihin malleihin. Esim. Ponsse näköjään digitalisoi omaa toimialaansa eikä odota, että joku muu tekee sen puolesta sen.

Tämä on mielenkiintoinen kysymys, tienaako? Nythän olisit tehnyt roimaa ylituottoa viime vuodet jos olisi seurannut tätä “konsensusta” (kts. esim. e-commerse indeksin kehitys). Tämä seikka ei välttämättä ole ollut niin konsensusta, kuin saattaisi odottaa. Nyt kun kohta melkein kaikki maailman arvokkaimmat 10 firmaa on platformeja niin tilanna alkaa olla toinen.

3 Likes
#12

Auta miestä mäessä, älä mäen alla. Toteamus sopii minusta hyvin sijoittamiseen. Kun rahoittaa tilapäisesti rahoituksen tarpeessa olevaa yritystä, voi saada avustaan ruhtinaalisen palkkion. Sijoittamisella yhtiöön, joka ei rahoitusta kaipaa ja jolle kaikki antavat yltäkyllin muutenkin rahaa saa puolestaan matalan korvauksen riskilleen. Se, joka uskoi metsäteollisuuteen silloin, kun kaikki olivat sitä mieltä, että kyseessä on auringonlaskun ala, teki hyvän investoinnin. Ne verkkokauppojen paketit on kartonkia. Se joka osti Nokiaa Nokian ollessa maailman huipulla matkapuhelimissa joutui huomaamaan trendien muutoksen. Nykytrendien vastaisia avainsanoja voisi olla paikallisuus, syvällisyys tai kohtaamiset.

Lyhyellä tähtäimellä pörssikurssit ovat äänestysautomaatti ja pitkällä tähtäimellä vaaka, joka punnitsee yrityksen oikean arvon. Yritysten ja alojen kasvu on mielenkiintoinen aihe, josta aloittelin ketjua toisaalla, mutta se ei oikein ottanut tuulta alleen. Täällä palstalla käy paljon ihmisiä kysymässä mihin sijoittaa rahansa ja mihin suuntaan kurssi seuraavaksi kaartaa. On hyvä kuitenkin ymmärtää yritystoiminnan fundamentteja ja talouden lakeja. En osaa laittaa pitkävetoja näihin arvottomilta näyttäviin kannabisosakkeisiin ja kryptovaluutoihin. Sattumalta menestyminen on petollista.

1 Like
#13

Mietin softaa lähinnä internetin kautta ja erityisesti yritysten jotka jollain tavalla luovat verkostoja/alustoja/ekosysteemejä.

Haen niitä siksi että niillä on usein mahdollisuus muodostaa kilpailullisia etuja ja skaalautuvuutta.

Skaalautuvuuden puute sulkee itseltä pois ns. konsulttitalot kuten Vincit, Siili ja muut. En sano etteikö ne voisi olla hyviä sijoituksia ja voisin sijoittaakin, mutta eivät varsinaisesti ole sitä mitä etsin.

Monet uudet palvelut mullistavat maailmaa, mutta mitkä niistä ovat hyviä bisneksiä?

FB, Google ja muiden kuluttajille suunnattujen digitaalisten palveluiden vaikutuksista ja network effecteistä on jauhettu jo paljon.

Uudemmista palveluista Spotify mullisti musiikin jakelun, mutta ei omista tuotettaan ja maksaa voittonsa pois levy-yhtiöille.

Uber mullisti taksialan mutta kohut antaneet Lyftille ja paikallisille kilpailijoille mahdollisuuden syrjäyttää tai ottaa verkoston koossa kiinni.

Ruoan toimitus on ehdottomasti maailmalla nopeasti digitalisoituva ala. En tunne sitä tarpeeksi että osaisin arvoida miten paljon vaikka voittavalla verkostolla on hinnoitteluvoimaa. Hehän eivät kilpaile vain muiden appien kanssa vaan myös lähikaupan jne. Ja toisaalta ravintola samoin kun Uber kuski voi asentaa kaikkien kilpailijoiden appit. Eli Woltit ja Foodorat kilpailevat asiakkaista lähinnä kuskien määrällä (nopeus) ja hinnalla. Tuote eli ravintolat kaikilla sama.

Varmasti monet muutkin alat voidaan luoda verkostoksi ja laittaa appiin ja mielenkiinnolla odotan millaisia toimijoita sinne syntyy.

Vaikka kuluttajapuolella on muutakin mielenkiintoista, kuten vaikka maksaminen, olen viime aikoina keskittynyt tutkimaan SAAS palveluita. Erityisesti isoilla markkinoilla toimivat kiinnostavat.

En tunne suomalaisia kovin hyvin mutta epäilyttää kuinka hyvin kansainvälistymiset tulevat onnistumaan. Se on kuitenkin pitkän ajan kasvussa avaintekijä.

Ulkomaisista hyviä esimerkkejä ovat isoista (ja kalliista) Salesforce, Workday, ServiceNow tyyliset yritykset joiden moat perustuu osittain integraatioiden määrään. Esim Salesforcen Mulesoft kauppa perustui juuri tämä moatin kasvattamiseen. Jos Facebook toi social media managerit, niin nuo yritykset muuttavat mitä myynti, HR, finance jne yrityksessä tekevät.

Yksi mielenkiintoinen uudempi ilmiö on Instagramin, Facebookin ja Amazonin kautta toimivat “mikrobrändit”. Paljon puhutaan Amazonista ja verkkokaupasta mutta mikrobrändi ilmiö voi mullistaa tuotteiden myyntiä Amazoniin verrattavalla tavalla. Mikrobrändit markkinoivat Instagramien jne kautta ja myyvät Shopifyn tai muun vastaavan alustan avulla.

Shopify olisi ehdottomasti yritys johon sijoittaisin sopivaan hintaa. Se johtaa omassa markkinassaan, myy skaalautuvaa palvelua ja jolla integraatioiden ja pluginien määrät kasvavat nopeammin kuin kilpailijoilla mikä tuo kilpailullista etua.

1 Like
#14

The big Hack - How China used a tiny chip to infiltrate Amazon and Apple

Paljon kauppasodassa näkyvästi syytetään Trumpia. Tämä johtuu mm. voimakkaasta liberaali-konservatiivi vastakkainasettelusta ja USA medioiden kytköksistä politiikkaan/rahoittajiin.

Tässä on mielestäni taas evidenssiä, että Trump ei ihan syyttä suotta pyri varjelemaan teollisuuttaan.

Edit: Tällaiset caset voivat olla jopa liikkelle laukaiseva tekijä, miksi Trump haluaa pistää Kiinalle takaisin.

1 Like
#15

Mielenkiintoinen podihaastis innovointitaloudesta ja kapitalismista:

Äänessä kokenut jermu Bill Janeway. Bill argumentoi, melko provosoivasti, että todellinen innovointi vaatii “tuhlaamista” rohkean kokeilemisen muodossa vaikka se johtaakin tehottomuuteen ja moniin hukkakokeiluihin. Mutta sillä tavalla tehdään oikeasti läpimurtoja. Sillä ei ole sinänsä väliä, ollaanko tuhlaamassa yksityisen firman R&D:tä sijoittajien rahoittamana tai valtion tutkimusta, kuhan rällätään. Jos innovointi koitetaan ahtaa tiettyihin taloudellisiin raameihin on vaikea luoda oikeasti uutta ja mullistavaa.

Tuli mieleen nämä teknojättiläiset jotka pistää juuri tuolla filosofialla haisemaan kunnolla uuden kehittelyyn, ehkä kärkiesimerkkinä Googlen Other Bets.

Toisena pointtina tuolta voi poimia, että vaikka Kiinalla on kunnianhimoinen “2025” projekti olla kehittyneinen teknologiahubi maailmassa, vaatii eturintamassa oleminen myös kulttuuri- ja insituutiomuutosta missä epäonnistumiseen kannustetaan ja se on hyväksyttyä. Niin kauan kun kopioi muita perässä, ei epäonnistumisesta ole tietenkään näkyvää hyötyä. :slight_smile:

2 Likes
#16

“Softa syö maailman” -teema nousee myös Qt:n laajassa raportissa: teknologiayhtiöt tunkee raudan tontille kahvinkeittimistä autoihin.

Käytiin tätä läpi myös videolla, erityisesti fläppitaulukohdassa:

1 Like
#17

Sano nyt rehellisesti, oletko koskaan katsonut kahvinkeitintä ja miettinyt että se on huono, koska sillä ei pääse Googleen? Kahvinkeittimen tehtävä on keittää kahvia ja kaikki muut tekijät ovat haittoja: virhealttius, sähkönkulutus, paino, hitaus, hinta, koko ym. Mitä ihmeen lisäarvoa digitalisaatio tuo kodinkoneissa? Kahvinkeittimet on kahvinkeittimiä ja tietokoneet tietokoneita.

2 Likes
#18

Todellinen lisäarvo on laitevalmistajan saama data… kuluttajalle ei muuta kuin haittaa

#19

Hyvä Juippi,

Ei siitä mitään hyötyä olekaan, mutta historia on kerta toisensa jälkeen osoittanut, että kaikki uusi teknologia otetaan aina heti käyttöön kun se vain on mahdollista teknisesti - ja mielellään taloudellisesti kannattavasti. Homman järkevyys on aina ollut ihan toissijaista.

Masse-setä muuten taitaa olla tällaisessa teknishistoriallisessa filosofoinnissa ihan Verpun ja tj:n tasoa. Oli itsellekin aika yllätys :blush:

#20

Haha, tuossa olet oikeassa että ei tuo vaikuta (vielä. Itselläni vuosia vanha Moccamaster, ja edelleen toimii hyvin). Mutta esimerkiksi Amazon tuo markkinalle mikroja etc. joihin on integroitu Alexa. Nuo ovat siis osa älykotia missä kaikki laitteet on kytketty verkkoon. Voi myös hyvin olla, että nämä ovat vuosia edellä aikaansa. Yhtä kaikki, tuo ei muuta sitä kuvaa etteikö softa nousisi keskiöön ja se mahdollistaisi teknoyhtiöiden leviämistä tavalla tai toisella raudan tontille.