Masse luki tuossa taannoin dippa-työn kotimaisen valmistavan teollisuuden tietoturvauhkista vuoteen 2022 asti. Ja aivan listan kärjessä oli, yllätys, yllätys, IoT!
Auton kaappauksen vielä kestää, mutta jos joku piruuttaan polttaa Massen jokaaamuiset paahtoleivät karrelle, niin silloin menee kuppi nurin…
Tää on hyvä avaus. Itse olen alalla, startupissa ja näen tän saman ilmiön, että softa syö raudan. Ainakin kate siirtyy softapuolelle… Tää oli yks pointti mikä herätti mut tähän: Rautaa on helppo kopioida ja muotoilua on helppo kopioida. ( Nokian yks suurimmista ongelmista Kiinassa…) mutta softa/käyttöjärjestelmä tai ekosysteemi, jonka päälle on rakennettu toimintatapoja ja sovelluksia ei pysty kopioimaan. Esimerkkinä kukaan ei rakenna uutta Linuxia ja tuhoa sitä…
Tosta Juipin kanssa samaa mieltä, ja todnäk. sosiaalisesti/ympäristöllisesti kestävät yhtiöt tulevat menestymään paremmin tällä vuosisadalla.
Kiitos. Sulle tää on tuttu ilmiö, mutta luulen et monelle sijoittajalle tämä ei ole vieläkään kirkossa kuulutettua ja tälläkin hetkellä saatetaan rakentaa positioita firmoihin, jotka seisovat väärällä puolella tätä trendiä… Pitää olla jatkuvasti hereillä, ja haastaa omaa ja firman mielikuvitusta.
Edit. tuli tämän päivän Ponsse-raportista mieleen, että IoT ja softa menee metsäänkin: Ponsse panostaa alati enemmän näille alueille.
"Tulevaisuudessa puunkorjuuteknologia ja siihen
liittyvät palvelut digitalisoituvat edelleen
voimakkaasti. Kasvualueita tulevat olemaan 1)
satelliitti- ja lennokkiperustainen tiedonhankinta
metsistä; 2) ”metsien internet” eli koko
toimitusketjun reaaliaikainen tiedonhankinta ja -
välitys; 3) sensoriteknologia, robotiikka ja kaukoohjatut
metsäkoneet sekä 4) data-analytiikka
(ennusteet, simulointi, tekoäly, päätöksenteon
tukijärjestelmät). Tätä silmällä pitäen Ponssen
tavoitteena on rakentaa partneriverkostoja,
joiden avulla voidaan toimittaa asiakkaille
luotettavaa teknologiaa kustannustehokkaasti.
Partneroituminen on jo käynnissä ja esimerkiksi
ohjelmistosuunnitteluun ja -ylläpitoon on
partneriverkoston avulla valjastettu ulkopuolisia
työntekijöitä Ponssen omien ohjelmistoammattilaisten
lisäksi. "
Masse vanhana luonnonystävänä on kyllä tyytyväinen siihen, että metsien hakkuuluvat menevät edelleen luottamushenkilöiden (pitkän) käsittelyn kautta, jotta internet-tehometsätalous jättää edes jotain tuleville sukupolville.
Kerroit tuossa mediasektori-podcastissa että globaalien somejättien vahvuus mainostajan kannalta on datan määrä. Asia on päinvastoin printtimediassa, jossa ei voi olla varma kuinka moni mainoksen näkee. Itsekin tykkään numeroista. Pitää kuitenkin olla varovainen ettei rupea ajattelemaan, että ainoastaan mitattavissa olevat asiat ovat todellisia. Laadullisia ja kulttuurillisia tekijöitä on vaikea typistää numeroksi. Mitä mieltä ollaan yrityksestä, jonka olemassaolo on yksi nettisivu ja asiakkaiden kanssa jutteleva botti? Epäilyttävää? Tai ylipäätään yrityksestä jolla ei ole mitään omaa visiota, vaan joka luottaa kaikissa päätöksissään käyttäytymisdatan perusteella tehtyihin optimointeihin? Tämä on toki karrikoitu esimerkki.
Monta epäonnistunutta webbisivua nähneenä epäilykseni herää seuraavista asioista:
Hyviä pointteja Juippi! Samaa mieltä että kovat numerot ei kerro kaikkea totuutta vaan hyvään tuotteeseen ja palveluun vaikuttaa usein myös ne pehmeät arvot.
Hyvä esimerkki on Facebook joka yritti optimoida sen uutisvirtaa numeroiden perusteella ja näytti käyttäjille niitä sisältöjä tai samankaltaisia sisältöjä, joita käyttäjä katsoi pisimpään ja hartaimmin. Todellisuudessa ne oli vaan kissavideoita, jotka ei luonnu mitään arvoa isossa kuvassa käyttäjille. (Ei olennaisia sisältöjä) Facebook oli yhtenä aikana pelkkä iso kissavideopalvelu, kunnes ne oppi ja paransi algoritmejaan.
Täysin samaa mieltä. Kuulun itse tuohon koulukuntaan joka painottaa paljon kvalitatiivisia ja kulttuurisia tekijöitä erityisesti bisneksissä, joissa ihmiset on keskiössä.
Hyviä noi numeroidut pointit kans. Rautateissä, autoissa, radiossa ja internetissä syntyi kaikissa rajuja ylihinnoitteluita, kun uusien teknologioiden (rautatiet oli 1850/60-lukujen “internet” oikeasti) vaikutuksia yliarvioitiin lyhyellä välillä rajusti. Pitkässä juoksussa ne on mullistaneet meidän elämän maapallolla, mutta eivät välttämättä ole olleet hyviä bisneksiä: rautatiet pääomaintensiivisiä ja meni pitkään, ennen kuin löytyi voittajat, automerkkejä oli aluksi satoja ellei tuhansia, nykyään autofirmoja on kourallinen ja esim. jenkkimerkeistä ainoastaan Ford (ja Tesla…) ei ole mennyt konkurssiin kertaakaan historiansa aikana.
Siksi, kuten totesin podilla ja haluaisin tässäkin alleviivata, kaikki “softafirmat” eivät tule olemaan automaattisia voittajia ja lisääntyvä kilpailu ja kilpailun moniulotteisuus aiheuttaa sen, että haastajat tulevat todennäköisesti yllättävistä suunnista. Esimerkiksi platform-bisnekset on todella riskisiä nuorina, mutta kun ne pääsevät voittaja-asemaan voi kruunua olla vaikea ottaa voittajan päästä (esim. vrt. Google pari vuotta vanhana vs. Google tänä päivänä tai FB vuonna 2008 vs. FB tänään).
Sen uskaltanee kuitenkin sanoa, että ne toimijat jotka ottaa softan ja jatkuvan muutoksen mindsetin liiketoiminnan keskiöön, pärjää alalla kuin alalla paremmin kuin ne, jotka jäävät vanhoihin malleihin. Esim. Ponsse näköjään digitalisoi omaa toimialaansa eikä odota, että joku muu tekee sen puolesta sen.
Tämä on mielenkiintoinen kysymys, tienaako? Nythän olisit tehnyt roimaa ylituottoa viime vuodet jos olisi seurannut tätä “konsensusta” (kts. esim. e-commerse indeksin kehitys). Tämä seikka ei välttämättä ole ollut niin konsensusta, kuin saattaisi odottaa. Nyt kun kohta melkein kaikki maailman arvokkaimmat 10 firmaa on platformeja niin tilanna alkaa olla toinen.
Auta miestä mäessä, älä mäen alla. Toteamus sopii minusta hyvin sijoittamiseen. Kun rahoittaa tilapäisesti rahoituksen tarpeessa olevaa yritystä, voi saada avustaan ruhtinaalisen palkkion. Sijoittamisella yhtiöön, joka ei rahoitusta kaipaa ja jolle kaikki antavat yltäkyllin muutenkin rahaa saa puolestaan matalan korvauksen riskilleen. Se, joka uskoi metsäteollisuuteen silloin, kun kaikki olivat sitä mieltä, että kyseessä on auringonlaskun ala, teki hyvän investoinnin. Ne verkkokauppojen paketit on kartonkia. Se joka osti Nokiaa Nokian ollessa maailman huipulla matkapuhelimissa joutui huomaamaan trendien muutoksen. Nykytrendien vastaisia avainsanoja voisi olla paikallisuus, syvällisyys tai kohtaamiset.
Lyhyellä tähtäimellä pörssikurssit ovat äänestysautomaatti ja pitkällä tähtäimellä vaaka, joka punnitsee yrityksen oikean arvon. Yritysten ja alojen kasvu on mielenkiintoinen aihe, josta aloittelin ketjua toisaalla, mutta se ei oikein ottanut tuulta alleen. Täällä palstalla käy paljon ihmisiä kysymässä mihin sijoittaa rahansa ja mihin suuntaan kurssi seuraavaksi kaartaa. On hyvä kuitenkin ymmärtää yritystoiminnan fundamentteja ja talouden lakeja. En osaa laittaa pitkävetoja näihin arvottomilta näyttäviin kannabisosakkeisiin ja kryptovaluutoihin. Sattumalta menestyminen on petollista.
Mietin softaa lähinnä internetin kautta ja erityisesti yritysten jotka jollain tavalla luovat verkostoja/alustoja/ekosysteemejä.
Haen niitä siksi että niillä on usein mahdollisuus muodostaa kilpailullisia etuja ja skaalautuvuutta.
Skaalautuvuuden puute sulkee itseltä pois ns. konsulttitalot kuten Vincit, Siili ja muut. En sano etteikö ne voisi olla hyviä sijoituksia ja voisin sijoittaakin, mutta eivät varsinaisesti ole sitä mitä etsin.
Monet uudet palvelut mullistavat maailmaa, mutta mitkä niistä ovat hyviä bisneksiä?
FB, Google ja muiden kuluttajille suunnattujen digitaalisten palveluiden vaikutuksista ja network effecteistä on jauhettu jo paljon.
Uudemmista palveluista Spotify mullisti musiikin jakelun, mutta ei omista tuotettaan ja maksaa voittonsa pois levy-yhtiöille.
Uber mullisti taksialan mutta kohut antaneet Lyftille ja paikallisille kilpailijoille mahdollisuuden syrjäyttää tai ottaa verkoston koossa kiinni.
Ruoan toimitus on ehdottomasti maailmalla nopeasti digitalisoituva ala. En tunne sitä tarpeeksi että osaisin arvoida miten paljon vaikka voittavalla verkostolla on hinnoitteluvoimaa. Hehän eivät kilpaile vain muiden appien kanssa vaan myös lähikaupan jne. Ja toisaalta ravintola samoin kun Uber kuski voi asentaa kaikkien kilpailijoiden appit. Eli Woltit ja Foodorat kilpailevat asiakkaista lähinnä kuskien määrällä (nopeus) ja hinnalla. Tuote eli ravintolat kaikilla sama.
Varmasti monet muutkin alat voidaan luoda verkostoksi ja laittaa appiin ja mielenkiinnolla odotan millaisia toimijoita sinne syntyy.
Vaikka kuluttajapuolella on muutakin mielenkiintoista, kuten vaikka maksaminen, olen viime aikoina keskittynyt tutkimaan SAAS palveluita. Erityisesti isoilla markkinoilla toimivat kiinnostavat.
En tunne suomalaisia kovin hyvin mutta epäilyttää kuinka hyvin kansainvälistymiset tulevat onnistumaan. Se on kuitenkin pitkän ajan kasvussa avaintekijä.
Ulkomaisista hyviä esimerkkejä ovat isoista (ja kalliista) Salesforce, Workday, ServiceNow tyyliset yritykset joiden moat perustuu osittain integraatioiden määrään. Esim Salesforcen Mulesoft kauppa perustui juuri tämä moatin kasvattamiseen. Jos Facebook toi social media managerit, niin nuo yritykset muuttavat mitä myynti, HR, finance jne yrityksessä tekevät.
Yksi mielenkiintoinen uudempi ilmiö on Instagramin, Facebookin ja Amazonin kautta toimivat “mikrobrändit”. Paljon puhutaan Amazonista ja verkkokaupasta mutta mikrobrändi ilmiö voi mullistaa tuotteiden myyntiä Amazoniin verrattavalla tavalla. Mikrobrändit markkinoivat Instagramien jne kautta ja myyvät Shopifyn tai muun vastaavan alustan avulla.
Shopify olisi ehdottomasti yritys johon sijoittaisin sopivaan hintaa. Se johtaa omassa markkinassaan, myy skaalautuvaa palvelua ja jolla integraatioiden ja pluginien määrät kasvavat nopeammin kuin kilpailijoilla mikä tuo kilpailullista etua.
The big Hack - How China used a tiny chip to infiltrate Amazon and Apple
Paljon kauppasodassa näkyvästi syytetään Trumpia. Tämä johtuu mm. voimakkaasta liberaali-konservatiivi vastakkainasettelusta ja USA medioiden kytköksistä politiikkaan/rahoittajiin.
Tässä on mielestäni taas evidenssiä, että Trump ei ihan syyttä suotta pyri varjelemaan teollisuuttaan.
Edit: Tällaiset caset voivat olla jopa liikkelle laukaiseva tekijä, miksi Trump haluaa pistää Kiinalle takaisin.
Mielenkiintoinen podihaastis innovointitaloudesta ja kapitalismista:
Äänessä kokenut jermu Bill Janeway. Bill argumentoi, melko provosoivasti, että todellinen innovointi vaatii “tuhlaamista” rohkean kokeilemisen muodossa vaikka se johtaakin tehottomuuteen ja moniin hukkakokeiluihin. Mutta sillä tavalla tehdään oikeasti läpimurtoja. Sillä ei ole sinänsä väliä, ollaanko tuhlaamassa yksityisen firman R&D:tä sijoittajien rahoittamana tai valtion tutkimusta, kuhan rällätään. Jos innovointi koitetaan ahtaa tiettyihin taloudellisiin raameihin on vaikea luoda oikeasti uutta ja mullistavaa.
Tuli mieleen nämä teknojättiläiset jotka pistää juuri tuolla filosofialla haisemaan kunnolla uuden kehittelyyn, ehkä kärkiesimerkkinä Googlen Other Bets.
Toisena pointtina tuolta voi poimia, että vaikka Kiinalla on kunnianhimoinen “2025” projekti olla kehittyneinen teknologiahubi maailmassa, vaatii eturintamassa oleminen myös kulttuuri- ja insituutiomuutosta missä epäonnistumiseen kannustetaan ja se on hyväksyttyä. Niin kauan kun kopioi muita perässä, ei epäonnistumisesta ole tietenkään näkyvää hyötyä. 
“Softa syö maailman” -teema nousee myös Qt:n laajassa raportissa: teknologiayhtiöt tunkee raudan tontille kahvinkeittimistä autoihin.
Käytiin tätä läpi myös videolla, erityisesti fläppitaulukohdassa:
Sano nyt rehellisesti, oletko koskaan katsonut kahvinkeitintä ja miettinyt että se on huono, koska sillä ei pääse Googleen? Kahvinkeittimen tehtävä on keittää kahvia ja kaikki muut tekijät ovat haittoja: virhealttius, sähkönkulutus, paino, hitaus, hinta, koko ym. Mitä ihmeen lisäarvoa digitalisaatio tuo kodinkoneissa? Kahvinkeittimet on kahvinkeittimiä ja tietokoneet tietokoneita.
Todellinen lisäarvo on laitevalmistajan saama data… kuluttajalle ei muuta kuin haittaa
Hyvä Juippi,
Ei siitä mitään hyötyä olekaan, mutta historia on kerta toisensa jälkeen osoittanut, että kaikki uusi teknologia otetaan aina heti käyttöön kun se vain on mahdollista teknisesti - ja mielellään taloudellisesti kannattavasti. Homman järkevyys on aina ollut ihan toissijaista.
Masse-setä muuten taitaa olla tällaisessa teknishistoriallisessa filosofoinnissa ihan Verpun ja tj:n tasoa. Oli itsellekin aika yllätys 
Haha, tuossa olet oikeassa että ei tuo vaikuta (vielä. Itselläni vuosia vanha Moccamaster, ja edelleen toimii hyvin). Mutta esimerkiksi Amazon tuo markkinalle mikroja etc. joihin on integroitu Alexa. Nuo ovat siis osa älykotia missä kaikki laitteet on kytketty verkkoon. Voi myös hyvin olla, että nämä ovat vuosia edellä aikaansa. Yhtä kaikki, tuo ei muuta sitä kuvaa etteikö softa nousisi keskiöön ja se mahdollistaisi teknoyhtiöiden leviämistä tavalla tai toisella raudan tontille.
Pointti tuolla videolla taisi olla se, että yritykset haluavat siirtyä rautatoimittajista palveluihin. Jos vähän käyttää mielikuvitusta niin kyllä kahvinkeittimeenkin saa hyödyllisiä ominaisuuksia ja palveluita, esim. toimiston isommissa kahvikoneissa olisi aika näppärää jos se osaisi automaattisesti tilata lisää papuja ja huollon virhetilanteissa. (Varmaan tämmöisiä jossain jo onkin.)
Olen kyllä siinä samaa mieltä, että jos mennään dystopiseen ääripäähän, niin mitä ihminen tekee jos kone kattaa kaiken ihmiselle hopealusikka?
Jos automaatio syö kaiken työnteon, niin ehkä vastapainoksi syntyy vaihtoehtoisia tapoja tehdä töitä tai harrastaa. Etsy (melko hyvä kurssikehitys viime vuonna), Rush factory, Technogym jne. jne. Mitä muuta?
En löytänyt parempaa ketjua tälle uutiselle. Tässä alustatalouden nurjaa puolta ainakin yrittäjien kannalta. Kuluttajat ja alustan ylläpitäjähän näissä voittavat ainakin lyhyellä tähtäimellä ja myös hyvä muistutus, että kun platform pääsee winner-takes-it-all -tilanteeseen, on rahan tuloa mahdotonta estää. Toisaalta taas pidemmällä aikavälillä voi johtaa tarjonnan heikkenemiseen ja onhan tilanne kieltämättä surullinen näiden pienyrittäjien kannalta.
Paikallisen, erittäin hyvän sushiravintolan pitäjältä kysyin taannoin ravintolassa käydessäni, löytyykö ravintolan tarjonta pian Woltista, värähti tämä silminnähden ja sanoi että neuvotteluja käytiin, mutta ei… Ei sitten avannut asiaa enemmälti, voi toki johtua jostain ihan muustakin tuo poisjättäytyminen (vaikkapa siitä, että paikka on suosittu ja porukkaa ja ulosmyyntiä lienee puljulla olevan muutenkin), mutta pisti pohtimaan, niinköhän tuo alustassa eläminen on kaikille yhtä auvoista kuin meille kuluttajille ja erityisesti, mitä sitten, kun markkina on täysin konsilidoitunut (tapahtuuko niin?), alkaako mustat pilvet näkyä jo meille kuluttajille.
Toisaalta taas, pistää vielä aktiivisemmin etsimään mahdollisia platformien tulevaisuuden voittajia sijoitusmielessä 
Nää on kyllä helkutin mielenkiintoisia pohdintoja. Ja jos ajatellaan lähihistoriaa, niin myös todella nopeasti tapahtuvia isoja muutoksia.
Kirjailin ketjun luettuani omia ajatuksia tähän malliin:
Jos työ siirtyy tulevaisuudessa koteihin/nettiin, mitä muutoksia se synnyttää verrattuna nykyiseen? Miten tulevaisuuden töitä johdetaan?
Älypuhelin on tämän päivän juttu. Mikä on in 10 tai 20 vuoden päästä? Koska tieto saadaan kulkemaan ”ajatuksen voimalla”? 100 vuoden päästä? Virtuaalitodellisuuksien luominen ja hyödyntäminen?
Millaisia ovat tulevaisuuden liikkumisvälineet? Millä energialla ne liikkuvat? Mikä niitä ohjaa? Voidaanko automaatiolla päästä isoihin nopeuksiin? (Vrt pendolino yms) Tarvitseeko ihmisten tulevaisuudessa edes liikkua mihinkään?
Millaista on tulevaisuuden ravinto?
Miten ihmiset asioivat tulevaisuudessa? Miten hyödykkeet siirtyvät tuottajilta, tukkureille, tukkureilta kauppiaille ja lopulta asiakkaille?
Miten ja missä ihmiset tulevaisuudessa kommunikoivat?
Tämän kaltaisia tulevaisuuden megatrendejä kun osaisi ennustaa, niin olisi rikas.
Rauta on edelleen merkityksellistä, mutta kilpailuetu luodaan nykyään softalla ja ekosysteemillä. Omista salkkuyhtiöistä esim. Ubiquiti Networksilla firma tekee rahan pitkälti raudan myynnillö, mutta asiakkaat koukutetaan ekosysteemiin ohjelmistoilla. Insinööreistä jotain 70-80 pinnaa työskentelee softan parissa
Oma osansa on tietenkin rautapuolella prosessorit, DRAM, NAND, joissa patenttisuoja on vahva ja investoinnit sitä luokkaa, että ala konsolidoituu hiljalleen
